Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. 2
MMM luo edellytyksiä metsäalan kasvulle MMM valmistelee yhdessä sidosryhmien kanssa Kansallista metsästrategiaa 2025 eduskunnassa toukokuussa 2014 hyväksytyn metsäpoliittisen selonteon pohjalta Metsälainsäädännön kokonaisuudistus Metsälain uudistus voimaan 1.1.2014 Metsänhoitoyhdistyslaki voimaan 2014-2015 Metsätuholaki voimaan 1.1.2014 Puutavaranmittauslaki voimaan 1.7.2013 ; täydennykset 1.1.2014 Laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta 1.1.2014 Lausuntokierroksella luonnokset metsäkeskuslain ja metsätietolain muuttamisesta, Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön yhtiöittämisestä, Tapion yhtiöittämisestä sekä Metsähallituslain uudistamisesta Metsätalouden ja metsäbioenergian tukien uudistaminen 2015-3
Metsälain muutos Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien käyttöön aikaisempaa monipuolisemman valikoiman metsänkäsittelymenetelmiä ja metsien kasvatusvaihtoehtoja. Valinnanvapautta lisättiin metsälakiin, jotta metsänomistajien monipuolisia tavoitteita voitaisiin aikaisempaa paremmin sovittaa yhteen. Siten metsien aktiiviselle hoidolle ja käytölle luotiin aikaisempaa paremmat edellytykset. Lakimuutosta valmisteltaessa koko metsäala näki metsien hoidon ja käytön monipuolistamisen tarpeelliseksi, koska yhä useammalle metsänomistajalle metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat entistä tärkeämpiä. 19.6.2014
Metsälain muutoksen taustaa ja tavoitteita Nykyisin monet metsänomistajat haluavat painottaa esimerkiksi metsien virkistyskäyttöä tai maisemanhoitoa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden rinnalla. Toisaalta osa metsänomistajista edellyttää metsätaloudelta aikaisempaa parempaa kannattavuutta. Siten metsälain muutoksella vähennettiin sääntelyä, joka saattoi aikaisemmin rajoittaa metsien perusteltua käyttöä. Samalla myös yritysmäiselle metsänhoidolle luotiin aikaisempaa paremmat edellytykset. Uudistuksen tavoitteena oli myös vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla. Lisäksi monimuotoisuuden turvaamisen osalta metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä lisättiin mm. uusilla korpityypeillä. 19.6.20145
Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen Metsälaki sallii nyt eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen, jota voidaan toteuttaa poimintahakkuilla, pienaukkohakkuilla tai yhdistelemällä näitä menetelmiä. Aikaisemmin nämä menetelmät ovat olleet sallittuja vain erityiskohteissa. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on hyvä esimerkki menetelmästä, jolla voidaan sovittaa yhteen metsien käyttöä ja tiettyjen ominaispiirteiden säilymistä sekä edistää esimerkiksi metsien virkistyskäyttö- ja maisema-arvoja. Kaupunkimetsien hoidossa metsien virkistyskäytön tarpeiden huomioiminen sekä maisemanhoito korostuvat erityisesti. Siten eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatusta onkin aikaisemmin hyödynnetty etenkin kaava-alueilla, joilla metsälakia ei sovelleta. Nyt menetelmää voidaan käyttää aikaisempaa vapaammin. 19.6.20146
7 METLA/Erkki Oksanen
Metsälain muutoksessa lisättiin metsänomistajien päätösvaltaa Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen ohella keskeisiä valinnanvapautta lisääviä muutoksia ovat muun muassa uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistaminen sekä uudistamisvelvoitteen poistaminen ojitetuilta kitu- ja joutomaiden soilta. Metsälain muutoksen myötä nykyään sallitaan myös yläharvennukset, joiden avulla voidaan pidentää tasaikäisien metsien kiertoaikaa. Siten myös yläharvennuksista voi muodostua käyttökelpoinen menetelmä kaupunkimetsien hoidossa. Lakimuutoksessa myös parannettiin luontaisen uudistamisen käytettävyyttä ja eri puulajien kasvatusmahdollisuuksia. 8
Metsälaki turvaa edelleen metsien käytön kestävyyden Valinnanvapauden lisääntyessä metsänomistajien vastuu omasta omaisuudenhoidostaan lisääntyy. Metsäpolitiikan keskeiset päämäärät, eli metsien kestävän käytön varmistaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuitenkin säilyivät metsälaissa. Kestävyystavoitetta varmistaa uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite ja kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus. Monimuotoisuuden turvaamista edistää metsälain osalta erityisen tärkeät elinympäristöt sekä tarkistetut säännökset niiden käsittelyyn, monipuolinen metsänhoito sekä esimerkiksi alkuperäisen suoluonnon ennallistuminen heikkotuottoisilta ojitetuilta soilta. 9
Metsälaki kaavoitetuilla alueilla Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla sekä asemakaava-alueilla maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Metsälain muutoksessa poistettiin metsälain velvoitteiden ja kaavoituksen vaatimuksien aiheuttamia mahdollisia ristiriitoja uudistamisvelvoitteen täyttämisessä. Kaavoituksen käytännöt eroavat eri kaupungeissa kaupunkimetsien osalta. Uudistettu metsälaki mahdollistaa nyt aikaisempaa monipuolisemman metsien käsittelyn sen soveltamisalan piirissä. 10
Kiitos.