MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE

Samankaltaiset tiedostot
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN

Muistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö. Pohjois-Savon Muisti ry

MUISTIKKA Varhaisen tunnistamisen välineet/

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE

MUISTIKKA-hankkeen UUTISKIRJE 1/2017

UUTISKIRJEET MUISTIKKA-hanke

TOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN

Kehitysvammaisuus ja muistisairauksien kirjo NTG EDSD varhaisen tunnistamisen välineenä

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Dementian varhainen tunnistaminen

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairas kehitysvammainen

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Elämänmuutostoiminnan vertaisoppimisen päivä TOM tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri

Muistisairaana kotona kauemmin

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

NTG-EDSD v.1/2013. Ohjeet: Jokaisessa kysymyslaatikossa valitse sopivin vaihtoehto henkilöön tai tilanteeseen. Tapausnumero: (2) Pvm:

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Stltk , liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Koulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Toimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä

NTG-EDSD. Käsikirja. Version 1 May 2013-e. Saatavilla:

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Muistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

kuvaamasi asukkaan näkökulmasta,

Lataa Kumppanina muistisairaus - Tuula Vainikainen. Lataa

SOSIAALIHUOLLON TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN. Työvälineen pilotointisuunnitelma

Muistisairaudet

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Muistiohjelman eteneminen

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Lataa Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva - Sanna Aavaluoma. Lataa

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Lataa Muistisairaudet. Lataa

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Päivän ohjelma Kahvitauko

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ikääntyvä kehitysvammainen henkilö

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa

Optimimalli. Viitasaari

Lataa Arkeen voimaa. Lataa

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo

Transkriptio:

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN

MUISTIKKA-SEURANTAVÄLINE KEHITYSVAMMAISTEN MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN MUISTIKKA seurantaväline on työväline lähi-ihmisille, hoitajille, ohjaajille ja läheisille, joilla herää huoli mahdollisesta muistisairaudesta. Väline kokoaa muistisairauteen viittaavaa oireistoa ja sen on myös tarkoitus tukea lääkäriä diagnoosin teossa. Sisältö TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ Mikä on erilaista?... 3 Miksi tunnistamisen väline?... 4 Millainen tunnistamisen väline?... 5 OHJEET TÄYTTÄMISEEN...6 Sähköinen seurantalomake... 9 Lähteet... 10

TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ Mikä on erilaista? Kehitysvammaisten henkilöiden elinikä nousee jatkuvasti ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Samalla kun kehitysvammaisten elinikä on noussut, myös ikään liittyvät muutokset ovat tulleet yleisemmiksi. Kehitysvammaisilla muistisairauden esiintyvyys on sama luokkaa kuin normaaliväestöllä n. 7 15 %, mutta Downin syndroomassa esiintyvyys on n. 50 % eli joka toinen Down-henkilö sairastuu muistisairauteen elämänsä aikana. Erityispiirteenä kehitysvammaisilla on myös raportoitu sairauden aikaisempi alkamisikä ja nopea eteneminen. Kehitysvammaisten ihmisten muistisairauksien esiintyvyydestä ei ole Suomessa tarkkoja tilastoja. (Arvio 2005; Arvio & Castrén 2015) Kehitysvammaisten kohdalla perustoimintakyvyn ja muistin tasot vaihtelevat merkittävästi eri ihmisten välillä. Kehitysvammaisilla henkilöillä perustoimintakyvyn taso vaihtelee eri henkilöiden välillä huomattavasti suuremmin kuin ei-vammaisten ihmisten kohdalla. (Vahtera 2002) Havaittaessa kehitysvammaisella henkilöllä toimintakyvyn heikkenemistä tai käytösoireita, ne saatetaan tulkita kehitysvammaisuuteen liittyvänä ilmiönä tai psykiatrisena häiriönä ilman että pohdittaisiin taustalla olevaa mahdollisuutta muistisairauteen. 3

TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ Miksi tunnistamisen väline? Muistisairauden tunnistaminen, diagnosointi sekä hoito ja hoiva tarvitsevat monipuolista osaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Diagnosoinnin sanotaan olevan edullisinta muistisairauden hoitoa. Jokaisella ihmisellä on oikeus sairauksiensa oikea-aikaiseen ja oikeaan hoitoon. Muistisairaudesta johtuvat oireet eivät saisi kuitenkaan jäädä huomioimatta kehitysvammaisuuden ja/tai ikääntymisen vuoksi. Ei pidä myöskään arvioida, että kehitysvammaisella on muistisairaus vain koska he vanhenevat tai kuuluvat suuren riskin ryhmään. Diagnoosiin tarvitaan kuitenkin sairauden ensioireiden tunnistaminen. Kehitysvammaisten kohdalla tämä on usein haasteellista heidän mahdollisten jo olemassa olevien kognitiivisten tai toiminnallisten rajoitteidensa vuoksi. Muistisairauteen voi liittyä toimintakyvyn heikkenemistä, tiedonkäsittelynvaikeutta tai käytöshäiriöitä. 4

TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ Millainen tunnistamisen väline? Olemassa olevat muistitestit eivät sinällään sovellu kuin hyvin lievästi kehitysvammaisten arviointiin. Lisäksi muistioireet eivät välttämättä näy ensioireina kehitysvammaisilla, vaan toimintakyvyn eri alueiden muutokset ovat merkittävämpiä. Tärkein muutos on muutos arjessa, muutos entiseen. Muistisairauksien tärkein tunnistusmenetelmä on huolellinen esitietojen kerääminen. Tietojen kerääjänä on oltava kehitysvammaisen henkilön ja hänen elämänhistoriansa hyvin tunteva ihminen. Tunnistamisen väline auttaa lähi-ihmistä keräämään oireet ja tarvittavat muut taustatiedot selkeäksi kokonaisuudeksi. Lääkärien tekemä diagnoosi vaatii tarkat esitiedot ja muistisairauksien varhaisen tunnistamisen väline on merkittävä apu siihen. Välineitä on kehitetty ja käytetty muualla maailmassa, kuten esimerkiksi Yhdysvaltalainen National Task Group on kehittänyt varhaiseen tunnistamiseen soveltuvan työvälineen: The NTG-Early Detection Screen for Dementia, EDSD (tällä hetkellä 15 eri kielelle käännetty). https://aadmd.org/ntg/screening Olemme perehtyneet ja soveltaneet näitä olemassa olevia, laajasti käytettyjä ja hyväksi havaittuja välineitä Suomalaiseen kulttuuriin ja ennen kaikkea kehitysvammaisia henkilöitä varten. MUISTIKKAhanke on kehittänyt lähdemateriaalien avulla kehitysvammaisten muistiongelmien varhaiseen tunnistamiseen MUISTIKKA-seurantavälineen sekä suomennuttanut NTG-EDSD seulontavälineen. Välineet eivät poissulje toisiaan, vaan niitä voidaan käyttää tarpeen mukaan. MUISTIKKA-seurantaväline ei ole diagnostinen väline. Välineen avulla voi lisäksi seurata muistisairauden etenemistä ja/tai muistisairauslääkkeiden vaikuttavuutta. MIKSI? MILLAINEN? MITEN? Työkaluksi kehitysvammaisten muistisairauksien tunnistamiseen, huolen herätessä. Vastaavaa mallia ei Suomessa ole KENELLE? Lähi-ihmisille Läheisille, Omaisille Henkilöstö: ohjaajat, hoitajat Lääkäreille (diagnoosin teon tueksi) VARHAISEN TUNNISTAMISEN MALLI Helppokäyttöinen, vaikuttava Pohjautuu toimintakyvyn muutosten seurantaan Muistin havainnot käytännön tasolla Ei diagnostinen väline VARHAISEN TUNNISTAMISEN MALLI Moniammatillinen yhteistyö Asiantuntijuus Kehitys-kokeilu-arviointikokeilu.. pilotointi KETKÄ? MUISTIKKA-hanke Muut toimijat MUISTIKKA-seurantaväline olisi hyvä täyttää viimeistään silloin kun huoli herää. Muutos toimintakyvyssä on aina selvitettävä. Tärkeintä on verrata ja huomioida muutos arjessa, muutos entiseen. 5

OHJEET TÄYTTÄMISEEN MUISTIKKA-työväline on tarkoitettu muistioireiden objektiiviseen seurantaan. Arvioijan on tunnettava kehitysvammainen henkilö hyvin. Etusivulle kirjataan asumis- tai palveluyksikkö, asiakkaan tiedot ja seurannan tekijä(t) sekä päivämäärä(t). Lomake on jaettu kahteen osaan: 1. muutokset toimintakyvyssä (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen muutos) ja 2. muutokset muistissa (kognitiiviset muutokset). 6

OHJEET TÄYTTÄMISEEN Käy lomake läpi kohta kohdalta ja mieti asiakkaan kohdalla seurantavälineessä (kuva alla) olevien vaihtoehtojen kautta mahdolliset muutokset toimintakyvyssä tai muistissa. - oire ollut aina - oire ollut aina, mutta voimistunut - oire on uusi, ilmennyt kuluneen vuoden aikana - oiretta ei ole Liitteenä seurantalomakkeen lopussa on myös tarkemmat kuvaukset oireista, joista voi tarkentaa mitä muutosta on tapahtunut (kuva alla). Huomioithan, että liitteenä olevat kuvaukset ovat ohjeellisia ja viitteellisiä. Voit tarkentaa oireiden kuvausta kohtaan Tarkempi kuvaus oireista. Jos mielestäsi on jotain uutta mikä ei löydy ohjeistuksesta, tarkenna ja kirjaa asia Joku muu, mikä? -kohtaan. 7

OHJEET TÄYTTÄMISEEN Lomake mahdollistaa asiakkaan kolme seurantakertaa samalle lomakkeelle, mikä helpottaa oireiden mahdollisia muutosten seuraamista. Lopuksi on tärkeää kirjata toimenpiteet ja suunnitelmat, josta voi varmistaa asian eteneminen. Kirjataan aina asiakkaan eduksi eli jos muutos on pienikin, se huomioidaan, sillä se voi olla pääsy tarkempiin tutkimuksiin, tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muutokset tutkitaan, sitä paremmat tulokset saavutetaan hoidossa ja hoivassa. Kolme seurantakertaa 8

OHJEET TÄYTTÄMISEEN Sähköinen seurantalomake Sähköisen seurantalomakkeen täyttäminen toimii samalla periaatteella. Liikkuminen riveillä tapahtuu tabulaattorin avulla. Lisätoimintona on pop-up ikkunat kohdassa Oireet toimintakyvyn eri osa-alueella ja Oireet tiedonkäsittelyssä eli vietäessä kursori oire kohtaan tulee suoraan näkyville tarkempi kuvaus oireista. Tarkempi kuvaus oireesta -riville voi kirjoittaa useamman rivin tekstiä. Valmiissa lomakkeessa plus-merkki ilmaisee useamman rivin tekstisisältöä. Tekstiä voi lukea siirtymällä rivin oikealla puolella olevasta nuolesta alaspäin. Plus-merkki Pop-up ikkuna, jossa tarkempi kuvaus oireesta 9

Lähteet VÄLINEEN LÄHTEINÄ KÄYTETTY: Arvio Maria, 2005. Downin oireyhtymä ja dementiaoireet -opas. Janssen-Cilag, Espoo. Arvio Maria ja Castrén Maija, 2015. Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet. Duodecim, Helsinki. Vahtera Marjaliisa, 2002. Kehitysvammaisten dementia, Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 3.3.2017). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi MuKeva-projekti, 2013-2014. Suomen Dementiayhdistys ry. National Task Group, Early Detection Screen for dementia, v.1. /2013 https://aadmd.org/ntg/screening Seppälä Heikki ja Sundin Markus, 2011. TOIMI-menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen. Kehitysvammaliitto ry. Piirroskuvat Sonja Räsänen Pohjois-Savon Muisti ry, MUISTIKKA-hanke Lapinlinnankatu 2, 70100 KUOPIO www.psmuisti.fi www.muistikka.fi Muistikka-hanke: projektipäällikkö Maria Eriksson, maria.eriksson@savas.fi ja muistiohjaaja Kaija Valta, kaija.valta@psmuisti.fi Pohjois-Savon Muisti ry Savon Vammaisasuntosäätiö 2018 10