TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 36/2007/4 Dnro LSY 2003 Y 331 Annettu julkipanon jälkeen 26.4.2007 ASIA Saarijärvennevan, Västinnevan, Kiimanevan ja Hanhinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus ja Kuortane LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40 101 Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Saarijärvennevan, Kiimanevan ja Hanhinevan tuotantoalueet sijaitsevat Kuortaneen kunnan Ylijoen kylässä lähimmillään noin 10 km Kuortaneen keskustasta lounaaseen. Västinnevan tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungissa Sydänmaan ja Rantatöysän kylissä lähimmillään noin 15 km Alavuden keskustasta luoteeseen. Kaikki ovat toiminnassa olevia turve tuotantoalueita. Saarijärvennevan nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 53,8 ha, Västinnevan 28,3 ha, Kiimanevan 50,0 ha ja Hanhinevan 76,1 ha Vapo Oy on 4.11.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 11.6.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarijärvennevan, Västinnevan, Kiimanevan ja Hanhinevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Saarijärven, Västinnevan ja Kiimanevan turvetuotantoalueilla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä tai vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuk

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö 2 sen mukaista lausuntoa. Hanhinevan alueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä lukuun ottamatta Hanhinevan lisäalueelle (16,6 ha) Länsi Suomen ympäristökeskuksen 23.11.1999 antamaa vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaista ennakkoilmoituslausuntoa. Saarijärvennevan, Västinnevan, Kiimanevan ja Hanhinevan turvetuotantoalueet on 9.2.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ns. ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ja merkitty siihen 28.11.2001. Soiden yhteensä 283,15 ha:n alueesta hakija omistaa 84,91 ha ja on vuokrannut 198,24. Ympäristöministeriön 11.4.1995 vahvistamassa Etelä Pohjanmaan seutukaavassa kaikki alueet on varattu turvetuotantoalueeksi. 23.5.2005 vahvistetussa Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan vesistöalueella turvetuotannon kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Saarijärvenneva, Västinneva, Hanhineva ja osa Kiimanevasta tuotantoalueet sijoittuvat Tapaskanluoman valuma alueelle (44.044). Osa Kiimanevasta on Kuhajärven Ylijoen valuma alueelle (44.042). Edellä mainitut alueet kuuluvat Kuortaneenjärven alueeseen (44.04) ja edelleen Lapuanjoen vesistöalueeseen (44). Tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan alapuolisiin vesistöihin seuraavia reittejä: Saarijärvenneva Laskuoja 1 (43,0 ha): Oja Tovaskanluoma Uitonluoma Lapuanjoki Laskuoja 2 (10,8 ha): Oja Hunnakkoluoma Saarijärvi Saariluoma Uitonluoma Lapuanjoki Västinneva Laskuoja 1 (28,3 ha): Oja Hunnakkoluoma Saarijärvi Saariluoma Uitonluoma Lapuanjoki Kiimaneva Laskuoja 1 (10,1 ha): Oja Tovaskanluoma Uitonluoma Lapuanjoki Laskuoja 2 (39,9 ha): Oja Koniluoma Lapuanjoki Hanhineva Laskuoja 1 (16,4 ha): Oja Hanhilampi Hunnakkoluoma Saarijärvi

3 Saariluoma Uitonluoma Lapuanjoki Laskuoja 2 (59,7 ha): Oja Hunnakkoluoma Saarijärvi Saariluoma Uitonluoma Lapuanjoki Tapaskanluoman valuma alue Uitonluoman laskiessa Lapuanjokeen on 126,5 km 2, järvisyys 6,25 %, keskiylivirtaama 8,84 m 3 /s, keskivirtaama 1,20 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,13 m 3 /s. Tuotantoalueet muodostavat valuma alueen pinta alasta 1,3 %. Koniluoman valuma alue on sen laskiessa Lapuanjokeen 9,5 km 2, järvisyys 0 %, keskiylivirtaama 1,28 m 3 /s, keskivirtaama 0,09 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,00 m 3 /s. Tuotantoalue muodostaa valuma alueen pinta alasta 4,2 %. Saarijärven pinta ala on noin 57 ha ja sen keskisyvyys noin 0,9 m. Järven kokonaistilavuudeksi on laskettu 0,52 milj. m 3. Veden teoreettinen viipymä Saarijärvessä on melko lyhyt (19 vrk). Saarijärvestä on olemassa hajanaisia vedenlaatutietoja 1970 luvun alusta sekä 1980 luvun alusta ja lopusta. Saarijärvi on erittäin humuspitoinen ja rehevä. Järven ph arvot ovat kuitenkin korkeat, joten järvi ei näyttäisi ainakaan vielä olevan happamoitumisuhan alainen. Järven eteläpuolella sijaitsevat turvetuotantoalueet (Saarijärvenneva, Hanhineva ja Västinneva) ovat ilmeisesti kasvattaneet entisestään veden väriarvoja. Fosforipitoisuudet näyttävät kolminkertaistuneen 1970 luvun alkuun verrattuna. Uitonluoma laskee Lapuanjokeen Kuhajärven yläpuolella. Uitonluoma kerää vetensä Tapaskanluoman valuma alueelta. Uitonluoman lähiympäristö on karttatarkastelun perusteella voimakkaasti metsäojitettu ja peltoalueita on runsaasti. Vesimatkaa turvetuotantoalueilta Koskelan sillan kohdalle on noin 15 18 km. Vedenlaatutiedot Uitonluomasta Koskelan sillan kohdalla ovat pääasiassa vuodelta 1980. Havaintohetkillä Uitonluoman vesi on ollut humuspitoista ja ravinteikasta. Kuhajärvi on pinta alaltaan 120 ha. Keskisyvyys on 4,3 m, maksimisyvyys 11 m ja kokonaistilavuudeksi on laskettu 3,8 milj. m 3. Veden viipymä Kuhajärvessä on erittäin lyhyt (5 vrk). Valuma alueen pinta ala on noin 101 km 2. Kuhajärven huomattavin kuormituksen lähde on Lapuanjoki. Lähivaluma alueen pellot ovat myös huomattavia hajakuormituksen lähteitä, aiheuttaen noin 60 % Kuhajärven Ylijoen alueen kuormituksesta. Alueen vajaat tuhat asukasta aiheuttavat noin 8 % lisän fosforikuormitukseen. Turvetuotannon osuus fosforikuormituksesta jää alle prosenttiin, samoin kuin kunnan jätevedenpuhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta. Kuhajärvestä on olemassa vain hajanaisia vedenlaatutietoja 1960 ja 1970 luvuilta sekä vuodelta 2002. Niiden perusteella happi on päässyt loppumaan alusvedestä kesäkerrostuneisuuden aikana jo 1960 luvun lopulla. Veden väriarvo ja ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin korkeat. Vesi on hyvin ruskeaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi. Vesimatkaa turvetuotantoalueilta Kuhajärveen on noin 20 23 km.

4 Kalastosta ja kalastuksesta on tietoja ainoastaan Saarijärven osalta. Saarijärvellä harjoitetaan virkistyskalastusta. Kalastusta harjoittavat lähinnä kesämökkiläiset. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa verkkoja, katiskoita ja vapapyydyksiä. Saarijärven kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, lahna ja särki. Saarijärvennevan alapuolisen vesistön lähimmät rantakiinteistöt ovat kartta maastotarkastelun mukaan Saarijärven rannoilla sijaitsevat noin 12 13 vapaa ajanasuntoa sekä Kuortaneen seurakunnan leirintäkeskus. Vesimatkaa suolta lähimpään asuntoon on noin 4 kilometriä ja linnuntietä noin 450 m. Vapaa ajan asuntoja on yhteensä 3 kpl alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Västinnevan lähimmät rantakiinteistöt sijaitsevat Hunnakkojärven pohjoispäässä, linnuntietä noin 450 m:n päässä tuotantoalueelta. Kuivatusvesiä järveen ei johdeta. Vapaa ajan asuntoja on yhteensä 4 kpl alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Hanhinevan lähin rantakiinteistö sijaitsee Hanhilammen rannalla, linnuntietä noin 200 m:n päässä tuotantoalueelta. Vesimatkaa kiinteistön kohdalle on noin 400 m. Suojeltavat kohteet Hankealueita lähin suojelukohde Larvannevan Natura 2000 alue sijaitsee Västinnevan länsi ja pohjoispuolella lähimmillään noin 0,9 km etäisyydellä tuotantoalueesta. Suojelukohde käsittää Larvannevan ja siihen pohjoisessa liittyvän Mulkkujärven Vähä Mulkkujärven alueen sekä erillisenä alueena Kuorasjärvessä sijaitsevan Etelä Majasaaren lehdon. Luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiden pienvesien inventointi Vaasan vesi ja ympäristöpiirin alueella valmistui vuonna 1994. Inventoinnin mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Kiimanevan itäpuolella sijaitsee Lahdenkankaan pohjavesialue (nro 1030002). Lyhin etäisyys Kiimanevalta pohjavesialueeseen on noin 2,8 km. Tuotantoalueiden ja pohjavesialueen välissä virtaa Lapuanjoki. Alue kuuluu luokkaan II. Pohjavesialueella ei toistaiseksi ole vedenottamoita, vaikka se soveltuu pohjavedenottoon. Muodostuman ydinosasta on otettu maa ainesta noin 3 4 m etäisyydelle pohjavesipinnasta. Muodostuman etelä ja itäpuolella on orsivesikerros, joka on yli 10 m ylempänä kuin varsinainen pohjavesikerros. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelä kaakosta luoteeseen. Pohjaveden laatu on hyvä.

5 Asutus ja maankäyttö Saarijärvennevan turvetuotantoalue koostuu kahdesta lohkosta, joiden välinen etäisyys on noin 250 m. Molempien lohkojen lähiympäristö on pääasiassa metsäojitettua suota ja metsää. Tuotantoalueen pohjoispuolella noin 400 m etäisyydellä sijaitsee Saarijärvi, jonka rannoilla on vapaa ajan asutusta. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on kaksi ympärivuotisesti asuttua tilaa noin 300 500 metrin etäisyydellä tuotantokentästä. Kiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueen eteläpuolella. Kiimanevan turvetuotantoalue koostuu yhtenäisestä alueesta. Tuotantoalue rajoittuu eteläosastaan noin 600 m matkalta peltoon, muualta suo ja metsämaahan. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on yhteensä viisi ympärivuotisesti asuttua tilaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä luoteeseen tuotantokentästä. Hanhinevan turvetuotantoalue koostuu yhtenäisestä alueesta, joka on jaettu useampaan lohkoon. Tuotantoalueen ympärillä on metsämaata ja maatalouskäyttöön ojitettua suota. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on yhteensä seitsemän ympärivuotisesti asuttua tilaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä tuotantokentästä. Västinnevan turvetuotantoalue koostuu yhtenäisestä alueesta. Tuotantoalueen eteläosa rajoittuu peltoon noin 350 metrin matkalta. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on neljä ympärivuotisesti asuttua tilaa noin 200 500 metrin etäisyydellä tuotantokentästä sekä näiden lisäksi kolme muuta tilaa. Muualta tuotantoaluetta ympäröi metsämaa tai metsätalouskäyttöön ojitettu suo. Lähin asutus on n. 200 m suolta itään. Tuotantoalueen etelä ja itäpuolella kulkevat kylätiet, joilta on näköyhteys suolle. Tuotantoalueiden ympäristössä on kunnallinen vesijohtoverkosto, mutta osa ympäristössä sijaitsevista talouksista ottaa talous ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista, joita on ainakin 13. Kaivot ovat joko vakituisessa tai vapaa ajan käytössä, ja tehtyyn kyselyyn vastanneiden mukaan veden riittävyydessä ei ole ollut ongelmia. TURVETUOTANTO Saarijärvenneva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 1976. Arvioitu tuotannon päättymisaika on vuosi 2015. Saarijärvennevan nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 53,8 ha. Poistuman johdosta tuotannossa on arvioitu olevan vuonna 2008 43,8 ha ja vuonna 2013 29,8 ha. Alueelta on tähän mennessä tuotettu ympäristöturvetta noin 112 000 m 3. Energiaturvetta Saarijärvennevalta on tuotettu noin 93 000 MWh ja arvioitu jäljellä oleva määrä on noin 330 000 MWh. Tulevaisuudessa Saarijärvennevalta tuotetaan energiaturvetta.

6 Västinneva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 1982. Arvioitu tuotannon päättymisaika on vuosi 2015. Västinnevan nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 28,3 ha. Vuoteen 2013 mennessä tuotantoalue ei pienene. Alueelta on tähän mennessä tuotettu ympäristöturvetta noin 108 000 m 3. Energiaturvetta Västinnevalta on tuotettu noin 41 000 MWh ja arvioitu jäljellä oleva määrä on noin 60 000 MWh. Tulevaisuudessa Västinnevalta tuotetaan energiaturvetta. Kiimaneva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 1981. Arvioitu tuotannon päättymisaika on vuosi 2015. Kiimanevan nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 50,0 ha. Poistuman johdosta tuotannossa on arvioitu olevan vuonna 2008 40 ha ja vuonna 2013 edelleen 40 ha. Alueelta on tähän mennessä tuotettu ympäristöturvetta noin 51 000 m 3. Energiaturvetta Kiimanevalta on tuotettu noin 73 000 MWh ja arvioitu jäljellä oleva määrä on noin 330 000 MWh. Tulevaisuudessa Kiimanevalta tuotetaan energiaturvetta. Hanhineva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 1950. Tuotanto aloitettiin vuonna 1970 ja arvioitu päättymisaika on vuosi 2020. Hanhinevan nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 76,1 ha. Poistuman johdosta tuotannossa on arvioitu olevan vuonna 2008 66,1 ha ja vuonna 2013 16,1 ha. Energiaturvetta Hanhinevalta on tuotettu noin 212 000 MWh ja arvioitu jäljellä oleva määrä on noin 240 000 MWh. Tulevaisuudessa Hanhinevalta tuotetaan ympäristö ja energiaturvetta. Tuotantoalueilta nostetaan pääasiassa energiaturvetta. Kaikilta neljältä tuotantoalueilta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta imuvaunumenetelmällä. Västinnevalta ja Hanhinevalta tuotetaan pääasiassa palaturvetta. Hanhinevalla jyrsinpolttoturvetta tuotetaan myös mekaanisella kokoojavaunulla. Jyrsinpolttoturpeen tärkein käyttäjä on Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitos Seinäjoella ja palaturpeen Alahärmän Lämpö Oy:n ja Alavuden Lämpö Oy:n voimalaitokset sekä lähiseudun pienasiakkaat. Turvetuotannosta ja kenttien kunnossapidosta huolehtivat urakoitsijat maataloustraktoreillaan ja kaivukonekalustollaan. Turpeen kuormauksen ja kuljetuksen käyttäjille suorittavat urakoitsijat omalla kuormaaja ja autokalustollaan. Arvioitu vuotuinen suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 31 htv. Tuotannon on arvioitu päättyvän kokonaan hankealueilla vuosina 2013 2020. Tuotannon loputtua alue voidaan ottaa jälkikäyttöön. Turvetuottajalla on vuokratuilla alueilla sopimuksen mukaan velvollisuus siistiä alue tuotantovaiheen jälkeen. Tälläisiä jälkitoimenpiteitä ovat mm. alueella mahdollisesti sijaitsevien, tarpeettomaksi käyneiden rakennelmien ja rakennusten purkaminen sekä tuotetun turpeen, koneiden ja kantokasojen poisvienti sekä tarvittava kuivatustilan parantaminen.

7 Vuokratut maa alueet on vuokrasopimuksen päättyessä palautettava maanomistajille kuivatukseltaan metsänkasvatukseen soveltuvassa kunnossa. Jälkikäyttömuodon päättää alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan olosuhteiden perusteella. Hakija laatii omistamilleen alueille jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen tuotannon päättymistä. Jälkikäyttösuunnitelmassa tarkastellaan myös jälkihoitoasioita kuten tarkkailua. Suunnitelma esitetään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Todennäköisin jälkikäyttömuoto on metsänkasvatus. Hakija on tällä hetkellä lisäämässä ruokohelpin viljelyä omistamillaan suopohjilla. Vapo Oy Energialla on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Saarijärvennevan vesienkäsittelymenetelminä käytetään laskeutusaltaita, sarkaoja altaita, sarkaoja ja päisteputkipidättimiä. Laskeutusaltaissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Vesienkäsittelyä on mahdollista tehostaa virtaamansäätöpadoin (3 kpl) ja myöhemmin tuotannosta poistuvalle alueelle perutettavalla 2,3 han ruokohelpikentällä tai perustamalla 1,5 ha:n kosteikko / pintavalutuskenttä laskuojan 1 vesille (43 ha). Alue ei ole hakijan hallinnasssa, joten suunnitelman toteuttaminen edellyttää maanhankintaa. Västinnevan vesienkäsittelymenetelminä käytetään laskeutusaltaita, sarkaoja altaita, sarkaoja ja päisteputkipidättimiä. Laskeutusaltaissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Kiimanevan vesienkäsittelymenetelminä käytetään laskeutusaltaita, sarkaoja altaita, sarkaoja ja päisteputkipidättimiä. Laskeutusaltaissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Vesienkäsittelyä olisi mahdollista tehostaa virtaamansäätöpadoilla (3 kpl) tai perustamalla 1,0 ha:n pintavalutuskenttä laskuojan 2 vesille (39,9 ha). Alue ei ole hakijan hallinnassa, joten suunnitelman toteuttaminen edellyttää maanhankintaa. Hanhinevan vesienkäsittelymenetelminä käytetään laskeutusaltaita, sarkaoja altaita, sarkaoja ja päisteputkipidättimiä. Laskeutusaltaissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Vesienkäsittelyä on tehostettu vuonna 2002 omaehtoisesti 42,5 ha:n alueella asentamalla kaksi virtaamansäätöpatoa kokoojaojiin ennen laskeutusaltaita. Säätöpadolta vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön. Vesienkäsittelyä olisi mahdollista tehostaa pengertämällä vanhalle turvetuotantoalueelle 2,5 ha:n kosteikko, jonne vedet pumpattaisiin 59,7 ha:n alueelta. Kosteikon purkupäähän asennettaisiin virtaamasäätöpato virtaamia tasaamaan.

8 Päästöt vesistöön Saarijärvennevan, Västinnevan, Kiimanevan ja Hanhinevan tuotantoalueiden nettokuormituksena eli turpeennoston aiheuttamana lisäkuormituksena kuvattu vesistökuormitus (kg/v) on kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta arvioitu seuraavaksi: Kiintoaine Fosfori Typpi Saarijärvenneva 1630 11,0 354 Västinneva 857 5,8 186 Kiimaneva 1515 10,3 329 Hanhineva 2305 15,6 500 Kuormitusluvut edustavat nykytilannetta, jossa vesiensuojelu on perustasoa. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Aumaus ja lastaus ovat erityisen pölyäviä työvaiheita. Aumauksesta ja lastauksesta aiheutuvia pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Myös turpeen laatu ja sääolot vaikuttavat pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vaikuttaa sen leviämissuuntaan. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Ympäristöön leviävän pölyn määrään hankealueilla pyritään vaikuttamaan käyttämällä parasta mahdollista tuotantomenetelmää ja kalustoa. Kaikilla muilla tuotantoalueilla paitsi Kiimanevalla turvetta tuotetaan ainoastaan imuvaunuilla jossa tuleva poistoilma puhdistetaan vaunun takaosaan sijoitetuilla sykloneilla. Pölyn leviämiseen pyritään myös vaikuttamaan auma alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melun voimakkuuteen tai haittaan voidaan vaikuttaa mm. menetelmien valinnalla. Meluhaitta on yleensä paikallinen ja sen esiintymiseen kiinnitetään erityistä huomiota asutuksen läheisyydessä. Tuotantoalueiden ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jättämään esim. kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä.

9 Energiaturve toimitetaan asiakkaalle pääasiassa talvikuukausien (marraskuu huhtikuu) välisenä aikana. Keskimääräisen vuosituotannon toimitus on yhteensä noin 870 rekkakuormaa tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitus keskitetään 2 3 jaksoon talven aikana, jakson kestäessä muutamasta päivästä pariin viikkoon riippuen käyttökohteen kulutusmäärästä. Saarijärvennevan turve toimitetaan työmaatien kautta Kivenmäentielle ja siitä Hynniläntietä Kuortaneen kautta Seinäjoelle. Västinnevan turve toimitetaan työmaatien kautta Hunnakontielle ja siitä Niinimaantietä Peräseinäjoentielle ja edelleen Seinäjoelle tai Alavudelle. Kiimanevan turve toimitetaan työmaatien kautta Kivenmäentielle ja siitä Hynniläntietä Kuortaneen kautta Seinäjoelle. Hanhinevan turve toimitetaan työmaatien kautta Polttoturpeentielle ja siitä Niinimaantietä Peräseinäjoentielle ja edelleen Seinäjoelle tai Alavudelle. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy toukoelokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Varastointi ja jätteet Kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 94 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 625 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 105 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, joka on rakenteeltaan sellainen että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueilla varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään 15 000 litraa. Määräykset eivät siten vaadi öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallitilassa. Hakemuksen mukaan arvioidaan tuotantoalueilla vuosittain kertyvän jäteöljyjä 625 l, kiinteää öljyjätettä 105 kg, loisteputkia ja muita elohopeaa sisältäviä jätteitä 1 kg, paristoja ja akkuja 30 kg, metallijätettä 420 kg, sekajätettä 3 m 3 ja muovia 5200 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen tukikohtien jätekatokseen, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Vapo Oy:llä on sopimus sekajätteiden käsittelystä Lakeuden Jätekeskus Oy:n kanssa. Paikallinen jäteyrittäjä noutaa sekajätteet ja toimittaa ne Lakeuden Jätekeskuksen Oy:lle. Jäteöljyn ja ongelmajätteet toimitetaan Ekokemille. Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Aumamuovin hyötykäyttöä pyritään lisäämään.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT 10 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Tuotantoalueiden kuivatusvesiä ei johdeta Larvannevan suojelualueelle tai sen kautta. Etäisyydestä johtuen hakijan käsityksen mukaan turvetuotannon jatkuminen hankealueella ei muutenkaan vaikuta suojelukohteen tilaan. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa eikä alueen käyttömahdollisuuksia marjastuksen tai metsästyksen suhteen. Turvetuotantoalueilla on positiivisia vaikutuksia lähialueen elinkeinotoimintaan. Vuotuiset välittömät työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 8 henkilötyövuotta. Lisäksi välillisiä vaikutuksia syntyy mm. huoltamopalveluissa, ravitsemus sekä kaupan alalla. Tuotantoalueilta tuleva kuormitus nostaa laskennallisesti keskivirtaamatilanteessa pitoisuuksia Saarijärven luusuassa kiintoaineen osalta 0,35 mg/l, typen 75 µg/l ja fosforin 2,3 µg/l. Tovaskanluoman laskiessa Lapuanjokeen vastaavat luvut ovat 0,04 mg/l, 9,2 µg/l ja 0,3 µg/l. Koniluoman laskiessa Lapuanjokeen vastaavat luvut ovat 0,43 mg/l, 92 µg/l ja 2,8 µg/l. Hetkellisesti vaikutus voi olla suurempi tai pienempi, mutta luvut antavat ainakin kuvan vaikutusten suuruusluokasta. Tuotantoalueiden ainekuormitus kohottaa ainepitoisuuksia Hanhilammessa, Hunnakkoluomassa, Saarijärvessä, Tovaskanluomassa ja Koninluomassa, mutta ei juurikaan kauempana. Vaikutukset Lapuanjokeen ovat hyvin vähäisiä. Edellä esitettyjen perusteella ja ottaen huomioon, että tuotantoalueiden valuma alueosuus Tovaskanluoman valuma alueesta 1,3 % ja Kuhajärven Ylijoen valuma alueesta vain 0,4 %, hakija on katsonut, että turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisten vesistöjen käyttökelpoisuuteen talousvetenä. Toiminta ei siten aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Hakija on katsonut myös, että kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle, jotka voisivat perustaa hakijalle korvausvelvollisuutta. Tuotantoalueilta laskevat ojat ja purot ovat lähinnä veden johtamiseen käytettäviä metsäojia ja viljelysvaltaojia, joilla ei ole kalataloudellista merkitystä. Kalataloudellisesti jonkin verran merkitystä on vain Saarijärvellä. Kalataloudellisesti merkittävimmät vesistöt Kuhajärvi ja Kuortaneenjärvi ovat hankealueisiin nähden niin etäällä, että

Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 11 niiden kalastoon tai kalastukseen turvetuotannolla ei ole ollut eikä tule olemaan vaikutuksia. Nykytilanteessa turvetuotanto on yksi kuormituslähde. Valtaosa kuormituksesta tulee kuitenkin muista lähteistä. Tuotantopinta alojen supistuminen ja tehostetut vesiensuojelutoimenpiteet vähentävät ainekuormitusta jatkossa. Kalatalouden kannalta muutokset ovat olleet siinä määrin vähäisiä, että niistä ei ole aiheutunut, eikä tule jatkossakaan aiheutumaan korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminta vaaranna noin 2,8 km:n päässä sijaitsevan Lahdenkankaan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Turvetuotantoalueilla ei myöskään ole ollut, eikä tule jatkossakaan olemaan vaikutuksia lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja esteettistä haittaa esimerkiksi laskeutuessaan veteen. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1000 m:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Kansanterveyslaitoksen mukaan turvetuotannosta ei aiheudu sellaista terveysriskiä, että se voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuulitietojen mukaan todennäköisin pölyn leviäminen on kesäaikaan etelä länsituulien sekä pohjoistuulen vallittaessa. Pölyn leviämistä tuotantoalueelta vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueiden ympärillä. Tuotantoalueiden läheisyydessä sijaitsee suhteellisen lähellä sekä ympärivuotisia että vapaa ajan kiinteistöjä. Yhteensä alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueiden reunoista sijaitsee 18 asuinrakennusta ja 11 vapaa ajan asuntoa, joiden kohdalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee Hanhinevan lounaispuolella ainoastaan noin 30 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tämän kiinteistön osalta on sovittu toimintatavoista, joilla haittaa pyritään vähentämään. Kaikilla tuotantoalueilla käytetään tuotannossa imuvaunumenetelmää. Tämän lisäksi Västinnevalla ja Hanhinevalla tuotetaan palaturvetta sekä Hanhinevalla turvetta tuotetaan myös mekaanisella kokoojavaunulla. Kaikkein meluisimpien työvaiheiden (kentän kunnostustoimet, palaturpeen keräys) aikana päiväajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä 200 300 m:n etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Tuotantotoiminnan melua ei ole hankealueilla mitattu, mutta muilta työmailta saatujen tietojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että

12 melun ohjearvot eivät ylity asuinrakennusten kohdalla, lukuun ottamatta Hanhinevan lounaispuolella noin 30 m:n etäisyydellä sijaitsevaa asuinrakennusta, jossa mahdolliset melun ohjearvot voivat ylittyä työkoneiden ollessa asuinrakennuksen läheisyydessä. Hakijalle ei ole aikaisemmin esitetty valituksia tuotantotoiminnan aiheuttamasta melusta, joten sitä ei ole koettu merkittäväksi haittatekijäksi. Jatkossa tuotantoalan supistuessa melupäästöt vähenevät ja haitan todennäköisyys pienenee edelleen. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Ympäristöriskit Työmaille laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Tarkkailun tarvetta on eri aikoina käsitelty alueellisen valvontaviranomaisen kanssa pidetyissä vuosipalavereissa. Hankealueita on koskenut kaikkien muidenkin soiden tapaan käyttötarkkailuvelvoite. Hankealueille ei ole asetettu kuormitus eikä vesistötarkkailuvelvoitteita. Myöskään muita tarkkailuvelvoitteita kuten kala, pöly, melu, pohjavesi tms. tarkkailua alueella ei ole asetettu. Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma, joka on edelleen käytössä. Nykyisessä ohjelmassa ei ole kuormitustarkkailupistettä Saarijärven, Västin, Kiima tai Hanhinevalla, eikä myöskään vesistötarkkailupisteitä alapuolisessa vesistössä. Kaikkia neljää tuotantoaluetta koskee edelleen käyttötarkkailuvelvoite. Hankealueiden pienistä pinta aloista ja vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen hakija ei ole pitänyt jatkuvaa kuormitustarkkailua tarpeellisena. Vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kuitenkin kahtena vuonna vesinäytteitä Saarijärven, Västin, Kiima ja Hanhinevan purkupisteistä sulan

13 Vaikutustarkkailu maan aikana touko, kesä, heinä ja elokuussa. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraava kesäkausi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on esittänyt vesistötarkkailupisteeksi Saarijärveä. Näytteet otetaan ja analyysit tehdään hakemuksen liitteenä olevan Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelman mukaan. Hakija on katsonut, että perusteita kalataloudellisen, pöly, melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.7. 30.8.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 22.7.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta, Alavuden kaupungilta, Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Kuortaneen kunnalta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristöluvan edellytysten myöntämisen täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan virtaaman säätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska virtaamansäädöstä ei ole vielä kuin teoreettista tietoa. Hakijan tulee ottaa käytäntöön perustason puhdistusmenetelmien lisäksi käyttöön esimerkiksi kuivatusvesien maaperään imeytys tai vastaavantehoinen kuivatusvesien puhdistusmenetelmä, koska turpeen tuotanto on laaja alaista, kuivatusvedet laskevat suurelta osin Saarijärven kautta ja koska tuotanto kestää osalla alueita vielä pitkään. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulee täydentää hakemustaan kuivatusvesien käsittelyn tehostamista koskevalla suunnitelmalla. Lisäksi hakijan tulee esittää suunnitelma Länsi Suomen ympäristölupavirastolle lupajaksolla päättyvien alueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että kyseessä olevat alueet ovat vanhoja, jo kauan tuotannossa olleita soita. Niiden kuivatusvesien laskun vaikutusten arviointi on ongel

14 mallista, koska ajalta ennen kuntoonpanoa ei ole käytettävissä tietoja alapuolisen vesistön tilanteesta. Soiden kuntoonpano ja tuotanto on vaikuttanut alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ja kalaston elinolosuhteisiin ja tilaan. Nyt vallitsevaa tilaa ei saa pitää lähtötilanteena. TE keskus on katsonut, että luvan myöntäminen edellyttää vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista perustasosta ympäristökeskuksen ehdottamalla tavalla, koska nyt alueilta tulevaa ravinne ja kiintoainekuormaa on pidettävä huomattavana. TE keskus on yhtynyt myös Alavuden Töysän Kuortaneen kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelman tavoitteeseen, että ravinteiden pääsy Saarijärveen on estettävä. TE keskus on vaatinut, että luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Luvansaajan on lisäksi suoritettava 2800 suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Lupaehdot on määrättävä tarkastettavaksi. Lupaehtojen tarkaistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on rajannut lausuntonsa koskemaan vain kaupungin alueella sijaitsevaa Västinnevaa. Ympäristölautakunta on todennut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa Västinnevalla edellyttäen, että tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla virtaamansäätöpatoja kaikille tuotantolohkoille. Lisäksi vesien käsittelyä tulee tehostaa rakentamalla pintavalutus tai ylivuotokenttiä/kasvillisuusaltaita, jotka on mitoitettu tuotantoalueiden koon mukaisesti. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölautakunta on lisäksi katsonut, että hakijan tulee esittää jäljellä olevalle tuotantoajalle tuotantoaluetta koskeva kuormitustarkkailuohjelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Kuormitustarkkailussa tulee tarkastella erityisesti vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Valumavesien määrän ja kuormituksen arvioimiseksi alueelle tulee rakentaa virtaamanmittauspato. Tuotantoalueen lähimpien kiinteistöjen etäisyys huomioon ottaen tulee pöly ja meluhaitta selvittää kertaluonteisesti luotettavin mittauksin ulkopuolisen tahon toimesta lähimpänä sijaitsevan vakituisesti asutun kiinteistön kohdalta.

Muistutukset ja mielipiteet 15 4) Alavuden terveydenhuollon kuntayhtymä on katsonut, että toiminnan melu, päästöt ilmaan, veteen tai maaperään taikka jätteet tai muu syy ei aiheuta toiminnan vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla. 5) Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyillä alueilla edellyttäen, että tuotantoalueiden kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan seuraavasti: Saarijärvennevalla virtaamansäätöpadoilla (3 kpl) sekä ruokohelpipintavalutuskentällä tai kosteikko/pintavalutuskentällä, Kiimanevalla virtaamansäätöpadoilla (3 kpl) sekä pintavalutuskentällä, Hanhinevan virtaamansäätöpadoilla sekä pintavalutuskentällä. Lisäksi olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan ja nykyiset ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Hanhinevan laskeutusaltaan1 yhteyteen rakennettu virtaamansäätöpadon "ohijuoksutusputki" tulee poistaa. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt sekä uusien vesiensuojelurakenteiden rakentaminen tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölautakunta on katsonut lisäksi, että hakijan tulee esittää tuotantoalueita koskevat kuormitustarkkailuohjelmat, vesistötarkkailuohjelmat (Saarijärven lisäksi myös Hunnakkoluomaan, Uitonluomaan sekä Kuhajärveen) sekä tuotannon jälkeiselle ajalle jälkitarkkailuohjelma Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Kuormitustarkkailussa tulee tarkastella erityisesti vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Alueelle tulee rakentaa virtaamanmittauspadot. Hakijan tulee esittää myös kalataloudellinen tarkkailuohjelma Pohjanmaan TE keskuksen hyväksyttäväksi. Ohjelmaan tulee sisällyttää vähintään verkkokoekalastukset Saarijärvellä sekä sähkökalastukset Hunnakkoluomassa ja Tovaskanluomassa. Tuotantoalueiden lähimpien kiinteistöjen etäisyys tuotantoalueesta huomioon ottaen tulee pöly ja meluhaitat selvittää kertaluonteisesti luotettavin mittauksin ulkopuolisen tahon toimesta jokaisen tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevan vapaa ajan ja vakituisesti asutun kiinteistön kohdalta. 6) Kuortaneen kunta on ilmoittanut, että se on päättänyt hyväksyä lausunnokseen ympäristölautakunnan edellä olevan lausunnon. 7) Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta on esittänyt, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa edellytyksellä, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan.

16 Hakijan vastine 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisen osalta viitannut 10.6.2004 jättämäänsä täydennykseen, jossa Saarijärvennevalle ja Kiimanevalle on virtaamansäädön vaihtoehtona esitetty pintavalutuskentän ja Hanhinevalle kosteikon perustamista. Pintavalutuskenttien perustaminen edellyttää, että alueet saadaan hakijan käyttöön. Hanhinevan kosteikko voidaan rakentaa hakijan hallussa olevalle alueelle. Västinnevan osalta hakija on todennut, että palaturvetuotannossa olevan alueen kiintoaine ja fosforikuormitus on vähäisempää kuin jyrsinturvetuotannossa olevan alueen. Västinnevan vesiensuojelutasoa on kuitenkin mahdollista tehostaa virtaamansäädön avulla. Tuotantoalueen ulkopuoliseen pintavalutukseen ei se sijaan ole mahdollisuutta eikä tuotannosta ole lähivuosina poistumassa alueita, joita voitaisiin käyttää esim. kosteikkona. Hakija on uusiin tutkimuksiin viitaten korostanut virtaamansäädön toimivuutta ja rinnastanut sen tehokkuudeltaan pintavalutuskenttään. Vaatimukseen tuotantoalueiden jälkikäyttöä koskevan suunnitelman laatimista hakija ei ole pitänyt tarpeellisena. Sen sijaan em. alueiden jälkihoidosta, kuivatusvesien johtamisesta ja puhdistuksesta sekä mahdollisesta eristämisestä tuotantoalueen vesistä, on syytä antaa lupamääräykset. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että tarkkailuvaatimuksen osalta ei ole huomauttamista. Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu olisi järkevää sisällyttää Lapuanjoen yhteistarkkailuun. Esitetty 2800 vuotuinen kalatalousmaksu on hankkeen vaikutuksiin nähden kohtuuton. Kalatalousmaksun määrä on tuotantoalaan suhteutettuna 13,5, mitä voidaan pitää korkeana ja ylimitoitettuna vastaavanlaisissa hankkeissa (so. vesiensuojelutaso ja purkuvesistön kalatalous) verrattuna. Vastaisuudessa, kun alueen kuivatusvesien puhdistusta vielä tehostetaan vaikutukset entisestäänkin vähentyvät. Edellä lausutusta johtuen toiminnasta ei aiheudu kalataloudellista haittaa, jolloin sen estämiseksi luvan saajalle ei ole tarpeen asettaa kalatalousmaksuvelvoitetta. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ainoastaan Västinnevaa koskevan kuivatusvesien käsittelyn tehostamista, rakenteiden toimintakunnon ylläpitämistä, kuormitustarkkailun tarkentamista sekä melu ja pölyhaittojen selvittämistä koskevan lausunnon johdosta hakija on viitannut Länsi Suomen ympäristökeskuksen sekä Kuortaneen kunnan lausunnoista antamiinsa vastineisiin. 4) Alavuden terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnosta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 5) Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan ja 6) Kuortaneen kunnan lausuntojen johdosta hakija on viitannut vesiensuojelun tehostamista koskevien vaateiden osalta Länsi Suomen ympäristö

Hakemuksen täydennys YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 17 keskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen ja kalataloustarkkailun osalta Pohjanmaan TE keskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen. Vesiensuojelurakenteet tarkastetaan säännöllisesti ja ne pidetään toimintakuntoisina. Virtaamansäätöpadon ohijuoksutusputki on poistettu. Hakija on lupahakemuksessa esittänyt ottavansa vesinäytteitä Saarijärven, Västin, Kiima ja Hanhinevan purkupisteistä. Tulosten avulla tarkennetaan hankealueen kuormitusarviota. Hakija on katsonut, että esitetyllä tavalla saadaan hankealueen vesistökuormituksesta riittävä tieto. Hakija ei ole nähnyt tarpeelliseksi vesistötarkkailun laajentamista Hunnakkoluomaan, Uitonluomaan tai Kuhajärveen vähäisten vesistövaikutusten vuoksi. Pöly ja melutarkkailua koskevien vaateiden osalta hakija toteaa, ettei sille ole tehty valituksia em. haitoista. Tuotantoalueet ovat metsien ympäröimiä. Lähinnä tuotantoalueita (Hanhineva) sijaitsevan asuinkiinteistön omistajan kanssa on jo sovittu pöly ja meluhaittoja vähentävistä toimista. Em. johdosta hakija ei pidä tarpeellisena tuotannosta mahdollisesti aiheutuvien pöly ja meluhaittojen selvittämistä. 7) Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija on viitannut Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Muuten muistutuksesta ei ole ollut huomauttamista. Hakija on täydentänyt hakemustaan 12.7.2006. Hakija on kertonut saaneensa hankituksi käyttöönsä pintavalutuskenttiä varten kaksi aluetta. Ne eivät täytä pinta alaltaan täytä mitoitusvaatimuksia eli 3,8 % tuotantoalasta. Saarijärvennevan pintavalutuskenttä alue on pinta alaltaan 0,85 ha eli vajaat 2 % ja Kiimanevan 1,24 ha eli 3,1 % tuotantoalueesta. Molemmilta alueilta tulee kuitenkin verrattain lyhyessä ajassa poistumaan tuotantoalaa, jolloin kenttä tulee täyttämään mitoitusvaatimukset. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Saarijärvennevan, Västinnevan, Kiimanevan ja Hanhinevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

18 Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa Saarijärvennevalta enintään 53,8 ha:n, Västinnevalta 28,3 ha:n, Kiimanevalta 50,0 ha:n ja Hanhinevalta 76,1 ha:n alueelta Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Saarijärvennevalta laskuojaan 1 menevät kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti 0,85 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Kiimanevalta laskuojaan 2 menevät kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti 1,24 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Hanhinevan laskuojaan 2 menevät kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti 2,5 ha:n suuruisen kosteikon kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2008 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti.

19 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kuortaneen kunnan ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty Västinnevan tuotantoalueen itäosassa liitekarttaan merkityllä alueella lounaan ja luoteen välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.

20 Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Kuortaneen kunnan ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Kuortaneen kunnan ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Kuortaneen kunnan ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

21 Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Saarijärvenneva, Västinneva, Kiimaneva ja Hanhineva ovat tuotannossa olevia tuotantoalueita. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Saarijärvennevan laskuojan 1 kautta kulkevien 43 ha:n tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan johtamalla ne 0,85 ha:n pintavalutuskentän kautta. Kiimanevan laskuojan 2 kautta kulkevien 39,9 ha:n tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan johtamalla ne 1,24 ha:n pintavalutuskentän kautta. Molemmat pintavalutuskentät ovat alimitoitettuja. Hanhinevan laskuojan 2 kaut

Lupamääräysten perustelut 22 ta kulkevien 59,7 ha:n tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan johtamalla ne 2,5 ha:n kosteikon kautta. Ympäristölupavirasto katsoo, että menetelmät ovat tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon verrattain lyhyt jäljellä oleva tuotantoaika ja tuotantoalueiden pieneneminen. Samasta syystä voidaan hyväksyä perustason puhdistus Saarijärvennevan 10,8 ha:n lohkon laskuojan 2 kautta laskevien kuivatusvesien, Kiimanevan 10,1 ha:n lohkon laskuojan 1 kautta laskevien kuivatusvesien, Hanhinevan 16,4 ha:n tuotantoalueen laskuojan 1 kautta laskevien kuivatusvesien sekä Västinnevan 23,3 ha:n tuotantoalueen kuivatusvesien osalta. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Saarijärvennevan, Västinnevan, Kiimanevan ja Hanhinevan ja niiden ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Västinnevan tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla lohkoilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

23 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen, Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan, Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan, Kuortaneen kunnan ja Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan vaatimukset vesienkäsittelyn tehostamiseksi on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 14) ja vaatimus kalatalousmaksusta lupamääräyksessä 16). Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ja Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan vaatimukset tarkkailuista on otettu huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus suunnitelmasta Länsi Suomen ympäristölupavirastolle lupajaksolla päättyvien alueiden jälkikäytöstä tulee riittävässä määrin otetuksi huomioon lupamääräyksessä 17). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Saarijärvennevan, Västinnevan ja Kiimanevan osalta lupa on voimassa vuoden 2015 loppuun ja Hanhinevan osalta 2020 loppuun. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

24 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

25 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Pertti Seppänen. Pse/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.5.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Kartta, josta käy ilmi tuotantoalueen sijainti ja tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet