YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 58/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 34 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 58/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 34 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pynttärin, Salon ja Perkiönnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus Alavuden Erikoissahaus Oy Järvensivuntie ALAVUS AS TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pynttärin, Salon ja Perkiönnevan turvetuotantoalue sijaitsee Rantatöysän kylässä Alavuden kaupungissa noin10 km kaupungin keskustasta luoteeseen. Hankealueesta on toiminnassa 33,7 ha ja suunniteltu laajennusalue on 33,5 ha. Turvetuotantoalueen kokonaispintaala on 58,1 ha. Alavuden Erikoissahaus Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Pynttärin, Salon ja Perkiönnevan turvetuotantoalueen turvetuotantoon ja sen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Alavuden kaupungissa. Länsi Suomen ympäristökeskus oli antamallaan päätöksellä kehottanut toiminnanharjoittajaa hakemaan Pynttärin, Salonja Perkiönnevan turvetuotantoalueen toiminnalle ympäristöluvan Länsi Suomen ympäristölupavirastolta mennessä. Määräaikaa oli myöhemmin jatkettu vuoden 2006 tammikuun loppuun saakka. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Hakija omistaa hankealueeseen kuuluvat kiinteistöt Hietaniemi RN:o 1:57 ja Pynttäri RN:o 1:101 ja on vuokrannut muun alueen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelumääräyksen IV mukaan turvetuotannon suunnittelussa on Kuortaneenjärven valuma alueella otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Pynttärin ja Salonnevalla on toiminnassa olevaa turvetuotantoa. Perkiönneva on metsäojitettu 1980 luvulla ja 1990 luvun alkuvuosina. Perkiönneva on keskiosaltaan tupasvilla ja rahkarämettä. Reunaosat ovat pallosararämettä, varsinaista sararämettä ja korpea. Turpeista on saravaltaisia 53 % ja rahkavaltaisia 47 %. Hankealueen turpeet ovat pääosin saravaltaisia. Keskimääräinen turvekerroksen paksuus on Pynttärinnevalla noin yksi metri, Salonnevalla noin puolitoista metriä ja Perkiönnevalla noin kaksi metriä sekä vastaavasti turpeen määrä noin m 3, m 3 ja m 3. Pynttärinnevan tuotantoalue rajoittuu kolmella ilmansuunnalla entiseen turvetuotantoalueeseen sekä idässä peltoihin ja moreenimäkeen. Salonnevan tuotantoalue rajoittuu lännessä moreenimäkeen sekä peltoihin ja ojitettuun rämeeseen, etelässä Perkiönnevaan ja pohjoisessa metsäautotiehen ja ojitettuun Salonnevaan. Perkiönnevan tuotantoalue rajoittuu pääosin moreenimäkiin. Hankealueen itäpuolella m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta on yhteensä 14 lomailua tai ympärivuotista asumista varten käytettävää rakennusta. Rakennusten ja tuotantoalueen välissä on puustoa, josta osa on lehtipuita. Puuston pituus on keskimäärin 20 m. Kyrösluoman Tapaskanluoman valuma alueella on Vapo Oy:n Saarijärvennevan noin 60 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Saariluoman valuma alueella, joka on Tapaskanluoman valuma alueen osa alue, Vapo Oy:llä on käytössä noin 100 ha turvetuotantoalueita (Hanhineva noin 70 ha ja Västinneva noin 30 ha).

3 Suojelukohteet ja pohjavesialueet 3 Vesistö, sen tila ja käyttö Hankealueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu tai pohjavesialueita. Korpiojannevan tuotantoalue sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueeseen (44) kuuluvan Kuortaneenjärven (44.04) valuma alueella ja edelleen Tapaskanluoman (44.044) valuma alueella. Hankealueen valumaalueen pinta ala on noin 1,7 km 2. Pynttärinnevan (7,5 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta ja Salonnevan tuotantoalueen pohjoisosan (4,8 ha) kuivatusvedet laskuojan 2 kautta Kyrösjärven lähes umpeenkasvaneeseen Etelälahteen. Kuivatusvedet laskevat Kyrösjärvestä Kyrösluomaa pitkin Tapaskanluomaan ja Lapuanjokea pitkin Kuortaneenjärveen. Loput Salonnevan tuotantoalueen (16,7 ha) kuivatusvesistä ja Perkiönnevan tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan tuotantoaikana pintavalutuskentän kautta laskuojaa 3 pitkin Vetämäjärveen ja edelleen Kyrösluomaan, josta Tapaskanluomaan ja Lapuanjokea pitkin Kuortaneenjärveen. Laskuojien virtaamista ei ole mittaustietoa ja virtaamat on arvioitu käyttämällä vertailuvaluma alueena Kainastonluoman valumaaluetta, josta on virtaamanmittaustietoa vuosilta Arvioidut virtaamat laskettuna pinta alojen suhteena ovat seuraavat: Laskuojat 1 ja 2 Laskuoja 3 Pinta ala 5,3 km 2 1,4 km 2 Alivirtaama 0,00 m 3 /s 0,00 m 3 /s Keskialivirtaama 0,00 m 3 /s 0,00 m 3 /s Keskivirtaama 0,046 m 3 /s 0,001 m 3 /s Keskiylivirtaama 0,56 m 3 /s 0,02 m 3 /s Ylivirtaama 1,20 m 3 /s 0,04 m 3 /s Kyrösjärvi Kyrösjärven pinta ala on 64 ha ja keskisyvyys 0,7 m. Kyrösjärven vedet kerääntyvät ojitetuilta soilta ja metsistä. Kyrösjärven vesi on humuspitoista ja sen ravinnepitoisuus on korkea. Järven happitilanne on talvisin heikko. Kyrösjärveä on kunnostettu viime vuosina ruoppaamalla sekä rakentamalla metsäojiin kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Kyrösjärven kalasto muodostuu pääasiassa ahvenesta, hauesta ja ruutanasta. Kannat eivät ole vahvoja. Järven kalat kärsivät usein toistuvasta happikadosta, kun järvi jäätyy lähes pohjaa myöten. Jär

4 4 vellä harjoitetaan lähinnä kesäaikaan virkistyskalastusta, mutta ei kovin mainittavassa määrässä. Vetämäjärvi Vetämäjärven pinta ala on 250 ha ja keskisyvyys 1,4 m. Järven vedet kerääntyvät pääosin lähiympäristön ojitetuilta soilta ja maatalousvaltaiselta ranta alueelta. Järven ranta alueella on vakituisen asutuksen lisäksi runsaat kolmekymmentä loma asuntoa luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan järven veden laatu oli paranemassa värin ja fosforipitoisuuden osalta. Happamuustaso on normaali. Ravinteisuudeltaan järvi on rehevä. Happitilanne on melko hyvä ja veden laatu on tyydyttävä. Vetämäjärven kalakannoista voimakkaimpana on ahvenkanta ja sen jälkeen hauki, lahna, made ja siikakanta. Vuoden 1993 tilaston mukaan myös rapua on jonkin verran. Kalastajia arvioidaan olevan Kalastus on virkistyskalastusta, jota harjoitetaan sekä kesäisin että talvisin. Kalastusvälineinä ovat katiskat, verkot ja koukut. Vetämäjärven rannoilla on yli 30 loma asuntoa. Järven kaakkoisrannalla on Alavuden kaupungin leirikeskus. Järveä käytetään kohtalaisen paljon virkistykseen, uintiin ja saunoissa pesuvetenä. TURVETUOTANTO Turvetuotantoalue jakaantuu kolmeen lohkoon: lohko 1 (Pynttärinnevan tuotantoalue, 7,5 ha), lohko 2 (Salonnevan tuotantoalue, 21,5 ha) ja lohko 3 (Perkiönnevan tuotantoalue, 29,1 ha). Turvetuotantoalueen pinta ala on yhteensä 58,1 ha ja koko hankealueen pinta ala 67,2 ha. Pynttärinnevalla turvetuotanto on aloitettu vuonna 1998 ja Salonnevalla vuonna Perkiönnevalla ei ole aiemmin ollut turvetuotantoa. Pynttärin, Salon ja Perkiönnevan turvetuotannosta noin 90 % on palaturvetta ja 10 % jyrsinpolttoturvetta, jota kerätään pääasiassa palaturvetuotannon satokertojen välissä ennen uuden sadon nostoa. Vuosittaiseksi tuotantomääräksi on arvioitu noin m 3. Tuotantoalueen turvemääräksi arvioidaan suo m 3, josta tuotettavan turpeen määrä on noin 75 % eli suo m 3. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan noin 20 vuotta. Kymmenen vuoden kuluessa tuotannosta arvioidaan poistuvan noin 12,5 17,5 ha tuotantoalueita. Lohko 1 poistuu turvetuotannosta kokonaan ja lohkon 2 pohjoisosasta 5 10 ha. Suopohjan jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Hakijan omistuksessa olevan alueen osalta suunnitelmana on kasvattaa ruokohelpeä, jota on jo kasvamassa lohkon 1 tuotannosta poistuneilla alueilla.

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön 5 Lohkon 1 ja 4,8 ha:n osalta lohkon 2 kuivatusvedet johdetaan sarkaojista sakka altaisiin ja edelleen virtausta säätelevien sihtien ja päisteputkien kautta kokoojaojaan, josta vedet kulkevat laskeutusaltaisiin ja edelleen laskuojien 1 ja 2 kautta Kyrösjärven Etelälahteen. Etelälahti on lähes kokonaan umpeenkasvanut ja se voidaan hakijan mukaan rinnastaa pintavalutuskentän veroiseksi vesienkäsittelymenetelmäksi. Kasvillisuus / imeytyskentän rakentaminen alueelle olisi investointina kallis ja toimivuudeltaan epävarma. Lohkon 2 kuivatusvedet 16,7 ha:n osalta ja lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan sarkaojista sakka altaisiin ja edelleen virtausta säätelevien sihtien ja päisteputkien kautta kokoojaojaan, josta vedet kulkevat laskeutusaltaisiin ja edelleen pumppaamalla tuotantoaikana 2 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet virtaavat laskuojan 3 kautta Vetämäjärveen. Hakijan mukaan ravinteiden ominaiskuormituslukujen perusteella laskettuna tuotannonaikainen vuotuinen nettokuormitus, jossa on otettu huomioon vesiensuojelumenetelmien tehona kokonaisfosforin osalta 50 % ja kokonaistypen osalta 40 %, on seuraava: Kyrösjärven kuormitus Fosfori 3,3 kg Typpi 95,0 kg Vetämäjärven kuormitus Fosfori 12,1 kg Typpi 346,6 kg Pöly, melu ja liikenne Kriittisin aika kuormituksen kannalta alapuolisiin vesiin on ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin vuosivalunta on normaaliin verrattuna kaksinkertainen. Vielä seuraavana vuonna vuosivalunta on kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhempinä vuosina valunta tasoittuu ja lähenee ennen ojitusta edeltävää tilannetta. Kesäaikana tuulet puhaltavat hankealueella pääasiassa etelän ja lännen väliltä. Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, mutta pölylaskeumat vähenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Pölymäärä puolittuu tuotantokentän arvoista ensimmäisen viiden metrin matkalla ja pienenee neljännekseen kymmenen

6 6 metrin päässä. Jyrsinturvetta tuotetaan imuvaunuilla, joiden pölyämistä vähennetään pölysykloneilla. Pölylaskeumat tulevat näkymään Vetämäjärven länsiosan ympäristössä ja veden pinnalla. Kyrösjärven suunnassa pölyhaitta ei näy millään tavalla. Turvetuotannossa käytettävissä uusissa koneissa melutaso on vähentynyt. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa myös tuotantomenetelmän valinnalla. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on jyrsinturvetuotannossa noin kesän aikana. Asutuksen läheisyydessä tuotanto voidaan keskeyttää esimerkiksi yön ajaksi. Tuotanto ja varastoalueille on yhteydet turveteitä pitkin Kyrösjärven ja Järvensivun kyläteiltä. Turpeen toimitukset kulutuskohteisiin tapahtuvat pääasiassa marras toukokuun välisenä aikana. Turpeen vuosittaiset kuljetukset edellyttävät noin 350 rekka auton edestakaista matkaa kuljetusreitin sisällä. Mikäli turpeita kuljetetaan alle 100 m 3 :n kuormissa, ajoneuvomatkojen määrä kasvaa vastaavasti. Hankealueen turpeita on kuljetettu mm. Seinäjoen voimalaitokselle ja Savelan voimalaitokselle Jyväskylään. Tuotantoaikana liikenne lisääntyy kyläteillä noin 5 10 edestakaisella ajoneuvomatkalla vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Hankealueen tukikohdassa säilytetään pieniä määriä ja lyhyen aikaa poltto ja voiteluaineita kukin omassa astiassaan. Tukikohdassa on myös säilytys / keruuastiat jäteöljyille, öljyisille ja rasvaisille jätteille sekä kuivalle jätteelle. Tuotannossa arvioidaan syntyvän tuotantokaudella jäteöljyä noin l, öljyisiä ja rasvaisia jätteitä (vaselliinipakkaukset, öljynsuodattimet ym.) l ja kuivaa sekajätettä noin l. Jäteöljy ja muu öljyinen / rasvainen jäte kuljetetaan hakijan toimesta Alavuden kaupungin keräyspisteeseen. Kuiva sekajäte kuljetetaan maatilalle, josta eteenpäin kuljetuksen hoitaa paikallinen jäteyhtiön urakoitsija. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Hankealueen lähiympäristössä ei Vetämäjärveä lukuun ottamatta ole muita virkistysalueita, joihin hankkeella olisi vaikutusta. Hankkeen arvioidaan työllistävän 1 2 henkilöä ympärivuotisesti turvetuotannossa, turvetoimituksissa ja tuotantoalueiden kunnostuksessa. Osa aikaisesti hanke työllistää 2 4 henkilöä. Turpeen myynnistä saatavan rahallisen hyödyn arvoksi arvioidaan euroa vuodessa.

7 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 7 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Ympäristöriskit Hankkeen vaikutusten arviointia veden laatuun vaikeuttaa se, että järvien veden laatuun vaikuttavat huomattavasti muun muassa muualta tulevat virtaamat, valuma alueen kuormitus, järven kasvillisuus, kalasto, sisäinen kuormitus ja muut prosessit, jotka vaikuttavat ravinteiden sitoutumiseen järven sedimenttiin ja eliöstöön. Turvesoiden ominaiskuormituskertoimien mukaan arvioituna hankkeen vaikutuksesta kokonaisfosforipitoisuuden lisäys Kyröjärvessä on 7,4 µg/l ja Vetämäjärvessä 2,7 µg/l sekä kokonaistyppipitoisuuden lisäys Kyrösjärvessä 211,1 µg/l ja Vetämäjärvessä 78,8 µg/l. Haittavaikutukset Kyrösjärven kalastukselle eivät arvion mukaan lisäänny nykyisestään. Vetämäjärven suuntaan haitallisten vaikutusten arvioidaan lisääntyvän, mutta todennäköisesti ei merkittävästi. Hankealueen lähiympäristössä ei ole suojeltavia pohjavesialueita eikä pohjavedenottamoita. Palaturvetuotannossa melu ja pölypäästöjä syntyy huomattavasti vähemmän kuin jyrsinpolttoturvetuotannossa. Palaturvetuotannossa turpeen käsittelykertoja on tuotantokaudella huomattavasti vähemmän kuin jyrsinpolttoturvetuotannossa. Valituksia melusta ja pölystä ei hakijan mukaan ole esitetty. Turvetuotannon turvallisuuden lisäämiseksi hakija on hankkinut paloturvallisuusmääräysten mukaista kalustoa. Hakijalla on voimassaoleva vastuuvakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö päästötarkkailu Vaikutustarkkailu HAITAT JA VAHINGOT Hakija on tehnyt esityksen käyttö ja päästötarkkailuohjelmaksi. Hakija on tehnyt esityksen vesistö ja kalataloustarkkailusta. Hakija ei ole arvioinut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa.

8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta, Alavuden kaupungilta ja Kuortaneen kunnalta sekä Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan terveydensuojeluviranomaisilta. Ympäristölupavirasto on varannut Ratahallintokeskukselle tilaisuuden muistutuksen ja vaatimusten esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään ) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan käyttötarkkailu kunnostus ja tuotantojaksolla voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästötarkkailuun kunnostus ja tuotantojaksolla on lisättävä ajankohtia ja näytteet otettava maalis huhtikuussa, kesä heinäkuussa, syys lokakuussa ja joulu tammikuussa. Ympäristökeskus on hyväksynyt turvetuotantoalueen vesistötarkkailuohjelman. Tarkkailun toteuttavalla laboratoriolla tulee olla SFS EN 17025:n mukainen johtamisjärjestelmä, näytteenottajan tulee olla henkilösertifioitu tai hyvin näytteenottotyöhön perehtynyt henkilö ja määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai esim. pätevyyskoetuloksilla tulee osoittaa, että käytössä olevilla menetelmillä saadaan luotettavia tuloksia. Pölyämisen estämiseksi tulee turvetuotannon eri vaiheissa käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 480/96) ylittyvät. Mikäli lähialueen kiinteistöillä havaitaan pölyhaittoja, niitä on arvioitava standardisoidulla laskeumamittausmenetelmällä SFS Laskeumamittausten kesto on 30 vuorokautta. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Mikäli lähialueen kiinteistöillä havaitaan meluhaittoja, on suoritettava melumittauksia, jotka pyritään ajoittamaan eniten melua aiheuttaviin työvaiheisiin.

9 9 Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti TYVIpalvelimen kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Perustason vesiensuojelurakenteisiin kuuluvan lietesyvennyksen pituuden tulee olla noin 10 m ja leveyden hieman sarkaojaa leveämpi. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä mieluiten heti tuotantokauden ja syyskunnostusten jälkeen sekä tarpeen mukaan muulloinkin. Tyhjennettävälle lietteelle on varattava riittävästi pengerrettyä läjitysaluetta laskeutusaltaan välittömään läheisyyteen. Hakija on esittänyt, että Kyrösjärveen laskevat vedet käsiteltäisiin ainoastaan perustason vesiensuojelumenetelmillä (12,3 ha) ja (45,8 ha). Vetämäjärveen laskevien vesien pintavalutuskentän olisi oltava pinta alaltaan vähintään 1,74 ha. Suunnitelman mukaan Vetämäjärveen laskevat vedet käsitellään pintavalutuskentällä, jonne kuivatusvedet pumpataan. Pumpun on oltava lämpöeristetty, jotta alueelta tulevat vedet voidaan pumpata pintavalutuskentän kautta myös talviaikaan. Kuivatusvedet on johdettava pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Vesi on jaettava kentälle jako ojan tai putkiston avulla. Oikovirtaukset kentällä on estettävä ja nykyiset ojat tukittava. Ympäristökeskus on katsonut, että koska Kyrösjärvi ei ole hakijan omistuksessa, järveä ei voida esittää käytettäväksi vesiensuojelurakenteena. Koska ko. valuma alueella tulisi turvetuotannon suunnittelussa huomioida vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään, ympäristökeskus on todennut, että hakijan täytyy esittää suunnitelma Kyrösjärveen laskevien vesien puhdistamiseksi tuotantoalueella. Poltto ja voiteluaineet on sijoitettava katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila varustettavaksi reunallisella suojarakenteella. Länsi Suomen ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmällä ei ole ollut huomauttamista hankkeesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli lausunnossa esitetyt edellytykset täyttyvät. Kuivausvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla, mikä edellyttää tehostettua kuivatusvesien käsittelyä myös Kyrösjärveen johdettavien vesien osalta. Kuivatusvedet on johdettava pintavalutuskentälle tai käsiteltävä vastaavan tehoisella vesienkäsittelymenetelmällä kuten kemiallisella käsittelyllä tai kasvillisuuskentällä.

10 10 Kyrösjärven Etelälahden hyödyntäminen kasvillisuuskenttänä on työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan hyvä vaihtoehto, mikäli maa ja vesialueen omistajat sen hyväksyvät, mutta sen toimivuutta ja tehokkuutta on selvitettävä. Hakemuksessa esitetyt kuormitusluvut kuvaavat vain sulan maan ajan kuormitusta. Tuotantoalue kuitenkin kuormittaa alapuolista vesistöä ympärivuotisesti. Työvoima ja elinkeinokeskus on tämän vuoksi vaatinut, että tuotantoalueen valumavedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotettu kalataloustarkkailuohjelma vaatii täsmennystä työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnosta tarkemmin ilmenevällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna valuma alueen muiden kuormittajien kanssa. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on esittänyt samansisältöisen lausunnon kuin Kuortaneen kunnan ympäristönsuojelulautakunta kohdassa 4). Ympäristölautakunta on edellyttänyt, että suoritetuista toimenpiteistä on ilmoitettava Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ympäristölautakunta on edellyttänyt, huomioon ottaen alueella vallitsevat tuulensuunnat ja Vetämäjärven rannalla sijaitsevien kiinteistöjen etäisyys tuotantoalueesta, että tuotannosta aiheutuvat pöly ja meluhaitat on selvitettävä luotettavin mittauksin ulkopuolisen tahon toimesta lähimmillä vakituiseen asumiseen käytettävien ja vapaa ajan käytössä olevien rakennusten pihamailla. 4) Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt, mikäli turvetuotannolle myönnetään ympäristölupa, että vesiensuojelurakenteet on rakennettava suunnitelman mukaisesti ja pidettävä kunnossa ympärivuotisesti koko tuotantojakson ajan. Erityisesti Vetämäjärveen laskevien kuivatusvesien vesiensuojelurakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja pidettävä ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaan ja ojastojen puhdistustyöt on toteutettava vähiten haittaa alapuoliselle vesistölle aiheuttavana ajankohtana. Suoritetuista toimenpiteistä on ilmoitettava Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä on todennut, että suunnitellusta toiminnasta saattaa aiheutua pöly ja meluhaittaa lähimmille asuinkiinteistöille. Haittaa voidaan merkittävästi vähentää jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan sekä sijoittamalla aumat ja kuljetusreitit mahdollisimman etäälle häiriintyvistä kohteista. Suojapuustoa säilyttämällä on mahdollista ehkäistä sekä pölyn että melun leviämistä. Meluisimpia työvaiheita on vältettävä asutuksen läheisyydessä yöaikaan.

11 Muistutukset ja mielipiteet 11 6) Alavuden kaupunginhallitus on ilmoittanut puoltavansa hakemusta, mikäli tuotantoaluetta käytetään ja hoidetaan lupaehtojen mukaisesti. Hanke edesauttaa kotimaisen energian käyttöä ja työllisyyttä. 7) Kuortaneen kunnanhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan kannanottoon ja pitänyt perusteltuina ympäristölautakunnan asettamia luvan myöntämisen edellytyksiä. 8) AA, BB ja CC (Umpiluhta RN:o 1:71, Alavus) ovat kertoneet omistaneensa huvilakiinteistön Vetämäjärven rannalla vuodesta 1972 lukien. Muistuttajat ovat vaatineet, että kuivatusvedet puhdistetaan kaikilta osin tehostetusti. Tuotantokauden ulkopuolellakin valumavedet on johdettava riittävien ja kunnossapidettyjen sakoaltaiden kautta vesistöihin. Nykyistä pääosin ruohottunutta laskuojaa ei saa kaivaa auki eikä uusia laskuojia Vetämäjärveen saa avata ilman selkeää vesienkäsittelyjärjestelmää. Valumavesien seurannassa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijatahoa. Seurantaan on sisällytettävä myös turpeennostosta mahdollisesti aiheutuvien elohopeajäämien seuranta. Näillä toimenpiteillä vähennetään muistuttajien mukaan turvetuotannosta aiheutuvaa kiintoaineen, orgaanisen aineen ja ravinteiden sekä mahdollisesti raskasmetallien aiheuttamaa kuormitusta Vetämäjärveen. Yhtiön on korvattava haittavaikutuksen kohteena olevan kiinteistön omistajalle tarvittavat rantavesialueen kunnostustyöt sekä siitä seuraavat rannan kunnostustyöt ja kiinteistön käytön häiriintyminen. Muistuttajien mukaan tulevan 20 vuoden ajalta kustannusten kokonaisarvio on noin euroa. Meluhaitan vähentämiseksi turvetoimintaa on rajattava siten, ettei meluhaittaa aiheudu ajankohtina, jolloin ranta aluetta todennäköisimmin käytetään virkistykseen. Kesä, heinä ja elokuussa tuotantotoimintaa saa harjoittaa arkisin klo välisenä aikana. Juhlapyhien ja viikonloppujen (la su) häirinnälle on asetettava erityiskielto uhkasakolla. 9) DD (Hietaniemi RN:o 2:24, Rantatöysän kylä, Alavus) on vaatinut, että turvetuotanto toteutetaan kokonaan Vetämäjärveä rasittamatta. Ympäristökeskuksen on säännöllisin mittauksin valvottava Vetämäjärven kuormitusta. Asiakirjat on toimitettava kirjeessä tiedoksi kaikille Vetämäjärven ranta asukkaille, koska heidät voidaan katsoa veden laadun heikkenemisuhan vuoksi asianomistajiksi ja että muistutusten jättöaikaa vastaavasti pidennetään. Muistuttajan mukaan Vetämäjärven virkistyskäyttö vaarantuu kokonaan, jos ravinnekuormitus lisääntyy nykyisestään. Järvi on ollut toipumassa vuosien laajoista metsäojituksista, joihin saakka järven vesi oli ollut kirkasta.

12 12 10) Ratahallintokeskus on todennut, että alueen eteläpuolella kulkee Seinäjoki Haapamäki rautatie lähimmillään noin m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Turpeen poistoalueen vaikutus penkereen vakavuuteen on tällaisessa kohdassa tarkasteltava aina erikseen. Vaikutus turvekerroksen tilavuuspainoon on vaikeasti arvioitavissa johtuen turvekerroksen kyvystä johtaa vettä. Mikäli tuotantoalueen ja ratapenkereen välinen turve kuivuu, stabiliteetti heikkenee johtuen kuivuneen turvekerroksen pienestä tilavuuspainosta. Ratahallintokeskus on edellyttänyt, että hakija ryhtyy seuraamaan pohjavesipinnan tilaa esim. radan täyttömaan alapintaan asennettavista pohjavesiputkista. Mittauksia tulisi tehdä säännöllisesti vähintään joka vuosi. Pohjaveden alentumisen vaikutus turpeenottoalueen kohdalla olevalle ratapenkereelle on tutkittava erikseen. Hakijan on selvitettävä kustannuksellaan radan painumariskin arviointi ennen lupahakemuksen käsittelyä. Hakijan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheutuva turvepöly tai vastaava hienoaines leviä radan päällysrakenteeseen. Hakijan vastine Hakija on vastustanut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) esitystä päästötarkkailun ajankohtien lisäämisestä. Muilta osin hakija on hyväksynyt ympäristökeskuksen lausunnon tarkkailusta. Vaatimukseen säilyttää poltto ja voiteluaineet katollisessa reunallisessa suojarakenteessa hakija on todennut säilyttävänsä ne hankealueen ulkopuolella hakijan huoltotiloissa, jonne kerätään myös välivarastoon syntyvät jäteöljyt ja muut jätteet. Hakija on vastustanut Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimusta pumpata Vetämäjärveen johdettavat vedet ympärivuotisesti pintavalutuskentälle, koska sen edellyttämä sähkövoima olisi kallis. Hakija on myös epäillyt pintavalutuskentän toimivuutta talviaikana. Hakija on todennut yrittävänsä hankkia Kyrösjärven Etelälahden alueen omistajalta Kuortaneen osakaskunnalta luvan käyttää aluetta pintavalutuskenttänä. Hakija on vastustanut työvoima ja elinkeinokeskuksen täsmennyksiä kalataloustarkkailuohjelmaan. Hakija on muilta osin hyväksynyt ympäristökeskuksen sekä työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnot. Hakija on hyväksynyt muut asiassa annetut lausunnot. Hakija on todennut AA:n, BB:n ja CC:n 8) vaatimuksiin kuivatusvesien puhdistamisesta, valumavesien johtamisesta, laskuojien kaivamisesta ja valumavesien seurannasta, että vaatimukset vastaavat esitettyä kuntoonpanosuunnitelmaa. Hakijan mukaan on hyvin todennäköistä, että turvetuotannon aiheuttamaa rantojen kunnostustyötä ei tarvitse tehdä, ellei esim. poikkeuksellisia tulvia esiinny.

13 Hakemuksen täydennys YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu 13 Muistuttajien esittämään rahalliseen korvaukseen hakija ei suostu. Hakijan mukaan muistuttajien esittämä toiminta aika ei sovellu turvetuotantoon, jota tehdään sään ollessa suotuisa. Hakija on ilmoittanut pyrkivänsä rajoittamaan tuotantoa klo välisenä aikana. Hakija ei ole hyväksynyt muistutuksessa esitettyjä aikarajoituksia ja uhkasakkoesitystä. Hakija on todennut DD:n 9) muistutuksesta, että suurin osa muistutuksesta on muistuttajan oman näkemyksen mukaisesti kuvattua järven historiaa. Osassa muistutusta kirjoitetaan kaikkien kesämökkiläisten puolesta, mutta muistutuksen allekirjoittajia on vain yksi. Hakijan mukaan kuntoonpanosuunnitelmassa on esitetty, että Vetämäjärveä ei ole tarkoitus kuormittaa lisää, vaan päinvastoin vähentää siihen kohdistuvaa kuormitusta nykyisestään. Hakija on vastustanut muistutuksessa esitettyjä vaatimuksia muilta kuin kuntoonpanosuunnitelmassa esitetyn osalta. Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Ratahallintokeskuksen muistutuksen johdosta viimeistään ja pidentänyt määräaikaa vastineen antamiseksi hakijan pyynnöstä saakka. Hakijan ympäristölupavirastoon toimittaman lisäselvityksen mukaan tuotantoalueen etäisyys radasta on noin 70 m. Turvekerroksen paksuus on noin 1 m ja alue on ojitettu kaksi kertaa. Muuta selvitystä hakija ei ole ympäristölupavirastoon muistutuksen johdosta toimittanut. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen toimittanut ympäristölupavirastoon Kuortaneen osakaskunnan ja Oudan Lintulan Metsästysseuran suostumukset turvetuotantoalueen 12,3 ha:n alueen vesien johtamiseen Kyrösjärven Etelälahteen. Ympäristölupavirasto myöntää Alavuden Erikoissahaus Oy:lle ympäristöluvan Pynttärin ja Salonnevan turvetuotantoalueen turvetuotantoon sekä Perkiönnevan turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti Alavuden kaupungissa. Hankealueen pinta ala on yhteensä 67,2 ha. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

14 Lupamääräykset 14 Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 58,1 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ympärivuotisesti. Lisäksi laskuojien 1 ja 2 kautta kulkevat kuivatusvedet on johdettava laskeutuksen jälkeen Kyrösjärven Etelälahteen tai käsiteltävä vähintään 2,0 ha:n suuruisella kasvillisuuskentällä tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla ympärivuotisesti. Laskuojan 3 kautta kulkevat kuivatusvedet on johdettava perustason vesienkäsittelyn lisäksi suunnitelman mukaisen 2,0 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alueella mahdollisesti olevat ojat on tukittava. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Perkiönnevan vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja muut lupamääräyksessä 2) edellytetyt vesienkäsittelyrakenteet mennessä sekä esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 15 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty Salonnevan tuotantoalueen liitekarttaan 2 merkityllä alueella, kun tuulee lounaan ja luoteen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Salonnevan tuotantoalueen liitekarttaan 2 merkityllä alueella ei saa tehdä tuotantotoimia klo 22 7 välisenä aikana. Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.

16 16 Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä ja pohjaveden korkeutta tuotantoalueeseen rajoittuvalla rata alueella ja sen lähiympäristössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Pohjaveden korkeuden tarkkailuohjelma on laadittava yhteistyössä Ratahallintokeskuksen kanssa ja tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen Perkiönnevan kuntoonpanotöiden aloittamista. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

17 17 Tarkkailutuloksista on laadittava raportit, jotka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjaveden korkeutta koskevan tarkkailun tulokset on toimitettava Ratahallintokeskukselle. Tarkkailutulosten raportit on myös esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.

18 RATKAISUN PERUSTELUT 18 Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Pynttärinnevalla (lohko 1) turvetuotanto on aloitettu vuonna 1998 ja Salonnevalla (lohko 2) vuonna 2001, mutta Perkiönnevalla (lohko 3) ei ole aiemmin ollut turvetuotantoa. Lohko 3 on metsäojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus tai muu tehokas laskeutuksen jälkeinen käsittely. Kaikki lohkon 1 ja 4,8 ha:n pinta alalta lohkon 2 kuivatusvedet johdetaan laskeutuksen jälkeen Kyrösjärven lähes kokonaan umpeenkasvaneeseen Etelälahteen, joka toimii eräänlaisena kasvillisuuskenttänä. Ottaen huomioon, että tuotantoalueen pinta ala (12,3 ha) on vähäinen, tuotantoalue on jo toiminnassa ja kuivatusvesien purkualueen Kyrösjärven Etelälahden tila, ympäristölupavirasto katsoo vesienkäsittelyn laskuojien 1 ja 2 kautta kulkevien kuivatusvesien osalta riittäväksi. Laskuojan 3 kautta kulkevien kuivatusvesien käsittelyä on lupamääräyksessä 2) määrätty tehostettavaksi pintavalutuskentällä ympärivuotisesti. Kyse on 29,1 ha:n osalta uudesta tuotantoalueesta, jolla toimintaa harjoitetaan vielä pitkään. Kaikki lohkon 3 kuivatusvedet ja 16,7 ha:n pinta alalta lohkon 2 kuivatusvedet on lupamääräyksessä 2) määrätty johdettaviksi laskeutuksen jälkeen vähintään 2,0 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Ympäristölupavirasto katsoo, että vesienkäsittelymenetelmä vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Tuotantoalueen lähietäisyydellä on asutusta, minkä vuoksi pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kun otetaan huomioon Pynttärin, Salon ja Perkiönnevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pöly ja melupäästöjen vähentämiseksi on määrätty toimenpiderajoitukset lupamääräyksissä 6) ja 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaa

19 19 raan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi / turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 2) 5) ja tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen sekä työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksiin käsitellä myös Kyrösjärven Etelälahteen johdettavat kuivatusvedet pintavalutuskentän kautta, että Kyrösjärven Etelälahti toimii eräänlaisena kasvillisuuskenttänä. Tuotantoalue, jolta kuivatusvedet johdetaan, on jo tuotannossa olevaa aluetta ja sen yhteispinta ala on ainoastaan 12,3 ha. Alue poistuu tuotannosta kymmenen vuoden kuluessa. Ympäristölupavirasto katsoo, että vesienkäsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen velvoittaa luvan saaja toimittamaan ympäristökeskukselle vuosiraportit tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista huomioon lupamääräyksissä 10), 13) ja 14) sekä poltto ja voiteluaineiden sijoittamista ja jäteöljyjen säilyttämistä koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 9) ilmenevällä tavalla. Vaatimuksen velvoittaa luvan saaja ilmoittamaan vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 3) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan 3) ja Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan 4) vaatimukset laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyön ilmoittamisesta niille huomioon lupamääräyksessä 5). Ympäristölupavirasto ottaa pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen rajoittamista koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ym. 8) vaatimukseen turpeennostosta aiheutuvien elohopeajäämien seurannasta, että se kuuluu vaikutustarkkailuna kalataloustarkkailun piiriin ja lupamääräyksessä 14) luvan saaja on velvoitettu tarkkailemaan toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen kieltää luvan saajaa sakon uhalla harjoittamasta toimintaa juhlapyhinä ja viikonloppuisin, siten kuin lupamääräyksestä 7) käy ilmi. Ympäristölupavirasto katsoo, että toiminnan kieltäminen yöajaksi on riittävää. Lupa

20 20 määräyksessä 7) on rajoitettu toimintaa ja siitä aiheutuvaa sallittua melua. Ympäristölupavirasto hylkää vaatimuksen lupamääräystä tiukemmista melurajoituksista. Ympäristölupavirasto toteaa, että Vetämäjärveen johdettavien kuivatusvesien puhdistusta tehostetaan pintavalutuksella. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto toteaa DD:n 9) vaatimukseen katsoa kaikki Vetämäjärven ranta asukkaat asianomistajiksi ja pidentää muistutuksen jättöaikaa, että hakemus on kuulutettu Länsi Suomen ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa sekä toimitettu erillistiedoksianto asianosaispiiriin kuuluville kiinteistön ja vesialueen omistajille, joita asia erityisesti koskee. Hakemus on kuulutettu ja annettu tiedoksi ympäristönsuojelulain mukaisesti eikä uudelleen kuuluttamiseen ole syytä. Ympäristölupavirasto ottaa Ratahallintokeskuksen 10) vaatimuksen pohjaveden korkeuden tarkkailusta huomioon lupamääräyksessä 14). Hakijan toimittaman lisäselvityksen mukaan tuotantoalueen etäisyys radasta on noin 70 m. Turvekerroksen paksuus on noin 1 m ja alue on jo ojitettu. Turvetuotannolla ei ennalta arvioiden ole tarkistushakemuksen tekemiseen mennessä sanottavaa vaikutusta ratapenkereen vakavuuteen eikä erillisen painumariskin arviointi ole tarpeen. Pölyä koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 6). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä toiminnan vaikutuksesta rata alueen ja sen lähiympäristön pohjaveden korkeuksiin. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuo

21 21 tannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Pynttärin ja Salonnevan tuotantoalueiden toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perkiönnevan tuotantoalueen kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

22 22 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Anne Valjakka Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

23 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 Liite 2