YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 170/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 408 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 170/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 408 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Matoneva 1:n turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Töysä LUVAN HAKIJA Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Matoneva 1:n tuotantoalue sijaitsee Länsi Suomen läänissä Töysän kunnan Rantatöysän kylässä, kantatie 66:n ja valtatie 18:n risteymäkohdasta 10 km kaakkoon. Turvetuotantoon soveltuva pinta ala on 85,5 ha. Suoalueen kunnostus on aloitettu sarkaojituksilla vuonna Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Matoneva 1:n turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Matoneva 1:n turvetuotantoalue on voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ja merkitty siihen Ympäristölupahakemus tuli jättää ympäristölupavirastolle mennessä. Hakija on vuokrannut turvetuotantoalueen. Etelä Pohjanmaan seutukaavassa alue on varattu turvetuotantoalueeksi merkinnällä EO 1.

2 2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Yleistä Soidinpuro Matinpuro Tuotantoalue sijoittuu Hakojoen (44.088) valuma alueelle. Kuivatusvedet laskevat osittain myös Matinpuron (44.089) valuma alueelle. Molemmat alueet kuuluvat Töysänjoen alueeseen ja edelleen Lapuanjoen vesistöalueeseen. Hakojoen valuma alueen pinta ala on 101,76 km 2 ja järvisyys 3,6 %. Keskiylivirtaama MHQ on 9,37, keskivirtaama MQ 0,97 ja keskialivirtaama MNQ 0,081 m 3 /s. Matinpuron valuma alue on 17,14 km 2 ja järvisyys 0,5 %. Keskiylivirtaama on 2,3 m 3 /s, keskivirtaama 0,16 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,013 m 3 /s. Matinpuron vesistöalueella ei Töysän puolella sijaitse yhtään järveä eikä lampea. Matinpuro laskee Töysänjokeen Tuurin kylän tienoilla hieman Hakojoen jälkeen. Puron veden laatua ei ole tutkittu. Valuma alueesta suurin osa on suota. Lauttalampi Lauttalammen pinta ala on 16,20 ha ja sen suurin syvyys noin 11 m. Lammen rannat ovat matalia ja ruohikkoisia. Lammen rannoilla on kaksi kesämökkiä. Lauttalampeen johdettiin turvetuotannon kuivatusvesiä ensimmäisen kerran vuonna Lammen veden laatua on tutkittu vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2002 veden laatu on ollut tyydyttävä. Happea on pintavedessä riittänyt kaikkina tarkkailuvuosina hyvin eikä alusvedenkään happi ole päässyt loppumaan kuin syksyllä 1998 ja keväällä Vesi on erittäin tummaa ja ph arvot ovat vaihdelleet normaalista hapahkoon (5,2 6,5). Vuonna 2002 lammen vedessä oli fosforia keskimäärin 38 µg/l eli lammen voidaan katsoa olevan rehevä. Iso Lahnalampi Iso Lahnalammen pinta ala on 14,2 ha ja sen suurin syvyys on 10,5 m. Lammen eteläpuolella on kalliorantoja ja länsipäässä kalankasvatusaltaita. Lammen rannoilla on sekä vakituista että kesämökkiasutusta. Iso Lahnalampeen johdettiin turvetuotannon kuivatusvesiä ensimmäisen kerran vuonna Lammen tilaa on tutkittu vuosina 1984 ja Tuolloin Iso Lahnalampi sijoittui vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkien hyvä ja tyydyttävä rajamaille. Järven happamuus oli sopivalla tasolla, eliöstölle haitallisia arvoja ei tavattu. Fosforipitoisuus sen sijaan oli melko korkea ja vesi oli rehevää. Lammen happipitoisuus oli hyvä. Uudempia tuloksia lammen veden laadusta ei ole käytettävissä. Hakojoki Töysänjoki Hakojoki on 5 10 metriä leveä, kivikkoinen ja mutkainen puro, jossa on myös useita koskijaksoja. Hakojoki saa alkunsa Hakojärvestä ja laskee Töysänjokeen Tuurin kohdalla. Hakojoen veden laatua on tutkittu ainoastaan vuosina 1986 ja Veden happipitoisuus oli hyvä ja ph normaali. Fosforipitoisuus oli suuri ja veden väri tummempi kuin Töysänjoen. Töysänjoki alkaa Ponnejärvestä ja laskee Lapuanjokeen hieman Alavudenjärven pohjoispuolella. Töysänjoen veden laatua on seurattu vuosina 1975, , ja Veden ph ja happipitoi

3 3 suus ovat olleet hyvät. Vuonna 2002 joen vedessä oli fosforia 64 µg/l, mikä on likimain sama kuin Suomen jokivesien keskiarvo (60 µg/l). Muu vesistökuormitus Kalasto ja kalastus Matonevan turvetuotantoalueesta noin 300 metriä etelään sijaitsee Vähä Lauttalampi, joka toimii kalankasvatusaltaana. Lammessa kasvatetaan vuosittain noin 100 kg kalanpoikasia luonnonravinnolla lähinnä paikallisten hoitoistutusten tarpeisiin. Vähä Lauttalammen vedet laskevat Lauttalampeen ja kulkevat siitä edelleen samaa reittiä kuin Matonevan kuivatusvedet. Hakojoen valuma alueella ei ole muita merkittäviä pistekuormittajia, vaan vesistökuormitus koostuu turvetuotannon lisäksi lähinnä maa ja metsätalouden sekä hajaasutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Iso Lahnalammesta saadaan hyvin ahventa, haukea ja särkeä. Iso Lahnalammessa harjoitetaan lähinnä virkistyskalastusta. Lammessa kalastaa ympäri vuoden satunnaisesti noin 12 taloutta. Iso Lahnalampeen on istutettu siikaa ja kuhaa. Lampi soveltuu kotitarve ja virkistyskalastukseen. Rapua on esiintynyt lammessa 1960 luvulla. Lisäksi lampeen on istutettu rapua 1970 luvulla, mutta rapukantaa ei ole saatu elpymään. Hakojoessa ja sen latvapuroissa on vielä melko hyvä rapukanta, vaikka loiset ovatkin harventaneet kantoja. Hakojokeen tehdään jatkuvasti arvokalaistutuksia (taimen ja harjus). Asutus ja maankäyttö Matonevaa ympäröi metsätalouskäyttöön ojitettu suo. Itälaidalta tuotantoalue rajoittuu kallioiseen metsämaahan. Matonevan lähin rantakiinteistö on Vähä Lauttalammen rannalla sijaitseva vapaa ajan asunto. Linnuntietä suolta on matkaa asunnolle noin 430 metriä. Kuivatusvedet johdetaan kyseisen lammen ohitse. Matonevan lähiympäristössä ei ole ympärivuotisesti asuttuja kiinteistöjä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantokentistä. TURVETUOTANTO Matoneva 1:lla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta imuvaunumenetelmällä. Tuotantoalueen keskimääräinen vuosituotantomäärä on m 3 silloin kun koko tuotantokuntoinen alue on tuotannossa. Viime vuosina Matoneva 1 on ollut vajaatuotannossa lähinnä markkinatilanteesta ja suon syrjäisestä sijainnista johtuen. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoden 2018 loppuun mennessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Matoneva 1:n kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojan 1 (32 ha) ha vedet ohjataan Soidin ja edelleen Matinpuroa Töysänjoen kautta Lapuanjokeen. Laskuojan 2 (53,5 ha) vedet ohjataan ojaa pitkin Vähä Lauttalammen ohi ja edelleen Lauttalammen ja Lauttapuron kautta Iso Lahnalampeen ja edelleen Lahnajoen ja Hakojoen kautta Töysänjokeen ja lopulta Lapuanjokeen. Vesienkäsittelymenetelminä käytetään sarkaoja altaita, päis

4 4 teputkipidättimiä ja laskeutusaltaita. Laskeutusaltaissa 1 ja 3 on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Hakija on katsonut, että hankealueiden vesiensuojelua voidaan tehostaa virtaaman säädöllä sekä sarkaojiin asennettavilla sarkaojapidättimillä. Jos tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet käsiteltäisiin kemikaloimalla, vaatisi tämä kahden eri kemikalointiaseman rakentamista. Investoinnit olisivat yhteensä noin euroa. Investoinnit yhdessä vuotuisten käyttökustannusten kanssa tekisivät hankkeesta taloudellisesti kannattamattoman. Mikäli esitettyä virtaamansäätöä ei oteta huomioon, hakijan näkemyksen mukaan ainoaksi teknistaloudellisesti kannattavaksi vesienkäsittelyn tehostamiskeinoksi jää pintavalutus tuotantoalueen ulkopuolelle. Laskuojan 1 purkupisteen alapuolinen maasto on tiheästi metsäojitettua eikä ole hakijan hallussa. Laskuojan 2 purkupisteen alapuolella on pintavalutukseen soveltuvaa, harvaa ja matalaa mäntyä kasvava noin 2,6 hehtaarin rämealue. Alueella jouduttaisiin peittämään olemassa olevia metsäojia noin 220 metriä. Alueelle voitaisiin ohjata vesiä 53,5 ha tuotantoalalta ja lisäksi alueelle tulisi ulkopuolisia vesiä noin 70,5 hehtaarilta. Korkeussuhteiden vuoksi vedet jouduttaisiin pumppaamaan pintavalutuskentälle. Pumppausta on suunniteltu tehtävä sulan maan aikana. Talviaikana vedet ohjattaisiin pumppaamon ja pintavalutuskentän ohi, kuitenkin laskeutusaltaiden kautta. Suunniteltu pintavalutusalue ei ole hakija hallussa, mutta neuvotteluja maanomistajan kanssa ollaan aloittamassa. Tuotannon loppuvaiheessa sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen. Sarkaojapidättimiä ei asenneta kivennäismaahan eikä sarkaoja altaita kaiveta kivennäismaahan. Vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, sarkaojapidättimiä ja virtaamansäätöpatoja. Päästöt vesistöön Matoneva 1:n tuotantoalueella ei ole mitattu tuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta, joten niiden vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen kuormitustarkkailusoiden keskimääräisiin kuormitustietoihin perustuen. Mukana ei ole soilta tulevaa luonnontasoa vastaavaa perushuuhtoumaa. Laskennallinen vesistökuormitus Matoneva 1:n tuotantoalueelta kun kaikki tuotantokelpoiset alueet (85,5 ha) ovat tuotantokunnossa on vuodessa: Kiintoainetta kg Typpeä 562 kg Fosforia 17 kg

5 5 Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turvetuotantoalueilta turve kuljetetaan noin rekkakuormalla vuorokaudessa yhteensä noin 7 12 vuorokautena vuodessa. Matoneva 1:lta kuljetus tapahtuu työmaatien kautta Salonkyläntielle ja sieltä Alavus Ähtäri tielle. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain turvetuotantoalueilta yhteensä 260 l, kiinteää öljyjätettä 40 kg, loisteputkia ja muuta elohopeaa sisältäviä jätteitä 1 kg, paristoja ja akkuja 13 kg, metalleja 170 kg, sekajätettä 1 m 3 ja aumamuoveja 2100 kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 13 henkilötyövuotta. Hankealueilla marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys alueella on mahdollista ja sallittua. Matonevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojiin, Soidin ja Matinpuroon sekä Lauttajärveen ja Isoon Lahnalampeen. Vaikutukset laimenevat huomattavasti valuma alueiden kasvaessa. Matonevan alapuolisilla puroilla ja lammilla ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä. Verrattaessa laskennallisia pitoisuuslisiä Lauttalammen veden laatutietoihin vuodelta 2002 pitoisuuslisät ovat noin % järven kokonaisravinnepitoisuuksista. Ison Lahnalammen ravinne ja kiintoaineesta voidaan

6 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 6 Matonevalta laskennallisesti arvioida olevan peräisin noin 5 10 %. Hakemuksessa on katsottu, että Matonevan kuivatusvedet aiheuttavat Lauttalammessa ja Isossa Lahnalammessa ravinteisuuden ja humuspitoisuuden nousua, mutta eivät muuta vesistön yleiskuvaa, joka on rehevä ja humuspitoinen ilman turvetuotantoakin. Hakija on katsonut, että Matonevan vesistökuormitus kohottaa lievästi Lauttalammen ja Iso Lahnalammen ravinne ja humustasoa. Rehevyys voi vaikuttaa myös kalaston rakenteeseen muuttamalla sitä särkikalamaisempaan suuntaan. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannosta Lauttalammen ja Iso Lahnalammen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat voidaan kompensoida maksamalla Rantatöysän kalastuskunnalle vuotuinen 250 euron korvaus käytettäväksi ao. vesistöjen kalataloudellisten edellytysten parantamiseen. Matonevan itäpuolella, Iso Liesjärven luoteispuolella Lieskylässä sijaitsee Lieskankaan pohjavesialue (nro ) Lyhin etäisyys Matonevalta pohjavesialueen reunaan on linnuntietä noin 2,8 km. Lieskankaan pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi (luokka I) ja alueen antoisuus on 750 m 3 /d. Matonevan kaakkoispuolella, lähimmillään noin 4,5 km päässä tuotantokentän reunasta sijaitsee Liesjärven pohjavesialue (nro ). Alue kuuluu luokkaan II eli muodostuma soveltuu vedenhankintaan, mutta sille ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä. Muodostuman antoisuus on 500 m 3 /d. Matonevan koillispuolella. lähimmillään noin 4,0 km päässä tuotantokentän reunasta sijaitsee Vuorijärven (A ja B) pohjavesialue (nro ), joka kuuluu luokkaan II ja sen antoisuus on yhteensä 350 m 3 /d. Aluetta voidaan käyttää kriisitilanteiden vedenhankinnassa. Alueen läpi kulkee tie. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna pohjavesialueiden veden laatua tai antoisuutta. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin ja pienhiukkasia noin metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueet sijaitsevat syrjäisellä seudulla, jossa on hyvin harvaa asutusta. Tuotantoalueen lähiympäristössä noin 430 metrin etäisyydellä sijaitsee yksi vapaa ajan käytössä oleva tila. Tilalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Mahdollinen pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa ja tuotantoalojen supistumisen myötä sen esiintyminen vähenee. Hakijalle ei ole esitetty valituksia

7 7 hankealueiden turvepölystä. Turvepölyä saattaa ajoittain laskeutua vähäisiä määriä myös Vähä Lauttalammin pinnalle. Tuotantotoiminnan melua ei ole hankealueella mitattu, mutta muilta työmailta saatujen tietojen perusteella hakija on arvioinut, etteivät melun ohjearvot ylity Matonevaa lähimpänä olevan vapaa ajan kiinteistön kohdalla. Tässä tapauksessa melua vaimentaa maaston pinnanmuodot ja puustoisuus. Hakijalle ei ole tullut valituksia turvetuotannon tai kuljetusten melusta. Ympäristöriskit Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaalle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma, joka on edelleen käytössä. Nykyisessä ohjelmassa ei ole kuormitustarkkailupistettä Matoneva 1:lla. Matonevan alapuolisessa Lauttalammessa on yksi vesistötarkkailupiste. Matonevaa koskee edelleen myös käyttötarkkailuvelvoite. Vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Soilta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi hakija ottaa kahtena vuonna vesinäytteitä Matoneva 1:n purkupisteistä sulanmaan aikana touko, kesä, heinä ja elokuussa. Vesistötarkkailua jatketaan Lauttalammessa päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tulevalla lupakaudella hakija on aikeissa liittyä Lapuanjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Hakija on katsonut, että perusteita pöly, melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole. Lauttalammen ja Iso Lahnalammen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat hakija esittää korvattavaksi kalastusoikeuden haltijalle suoritettavalla 250 euron vuotuisella korvauksella. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu muita korvattavia haittoja.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Töysän kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Töysän kunnalta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt Matoneva 1:lle laskuojan 1 alueelle kuivatusvesien käsittelylle perustason vesiensuojelutoimia, jotka on tehostettu virtaaman säädöllä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan virtaaman säätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä kuivatusvesien käsittelylle, koska virtaaman säädöstä ei ole vielä kuin teoreettista tietoa. Ympäristökeskus on katsonut, että turvetuotantoalueella perustason vesiensuojelumenetelmän lisäksi tulee ottaa käyttöön pintavalutus tai vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Lisäksi hakija tulee esittää suunnitelma Länsi Suomen ympäristölupavirastolle lupajaksolla päättyvän tuotantoalueen jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Matonevan kaltaisten vanhojen tuotannossa olevien turvesoiden vaikutusten arviointi on ongelmallista, koska vaikutuksia kalatalouteen ei ole tutkittu eikä pohjatietoja ajalta ennen kuntoonpanoa ja toiminnan aloittamista ole käytettävissä. Lapuanjoen latvavedet ovat olleet ja ovat osin edelleen sekä rapu että taimenvesiä. TE keskus on katsonut, että kuivatusvesien aiheuttamaa kuormitusta alapuolisessa vesistössä on pyrittävä vähentämään. TE keskus on pitänyt pintavalutusta tai vastaavantasoista muuta menetelmää edellytyksenä luvan myöntämiselle. TE keskus on katsonut, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lisäksi luvan saajan on suoritettava lupaehtojen tarkistamiseen saakka euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, joka on koko vaikutusalueen vuotuinen kalataloudellinen haitta. Rantatöysän kalastuskunnalle esitettyä 250 euron vuotuista korvausta

9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine ja täydennys 9 TE keskus on pitänyt takautuvana korvauksena jo aiheutuneista haitoista tilanteessa, jossa Lauttalampi ja Iso Lahnalampi ovat toimineet saostusaltaina. Lupaehdot on lisäksi määrättävä tarkistettavaksi 5 vuoden kuluttua. 3) Töysän maaseutulautakunta on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan. Nykyiset ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa koko tuotantokauden ajan. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarpeen mukaan. Maaseutulautakunta on katsonut lisäksi, että hakijan tulee esittää jäljellä olevalle tuotantoajalle kuormitustarkkailuohjelma, vesistötarkkailuohjelma sekä tuotannon jälkeiselle ajalle jälkitarkkailuohjelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Jätehuoltoa tulisi tehostaa varsinkin muovijätteen osalta, jottei alueen ympäristö kärsi tuulen mukana leviävästä muovijätteestä. Hakojoen rapukantaan, joka hakijan mukaan on hyvä, tulisi myös kiinnittää huomiota, koska se on tällä hetkellä hävinnyt Hakojoesta, eikä syytä ole saatu selville. 4) AA ja BB (Ponnensalo RN:o 26:193) ovat ilmoittaneet, että Vapo Oy:n ja muistuttajien välinen vuokrasopimus loppuu Vuokrasopimusta ei tulla jatkamaan. Muistuttajat eivät hyväksy Vapo Oy:n ehdottamaa vuokra alueen rajauksen muuttamista. Pumppaamon rakentamisen yhteydessä Vapo Oy:llä on oikeus kieltää pumppaamolle tulevat kuivatusvedet metsistä perustuen vuokrasopimuksen 7 :ään. Vuoden 2004 tammikuussa on perattu 8 km metsäojia suoalueen ympärillä olevissa metsissä. Muistuttajat ovat todenneet, että metsäojien vesien virtaamista ei voi estää. Täydennyksenä hakija on todennut, että pintavalutuskentäksi soveltuvan maan hankintaneuvottelut alueen maanomistajien kanssa eivät ole tuottaneet tulosta, joten suunnitelma pintavalutuskentän perustamiseksi laskuojan 2 purkupisteen alapuolelle ei toteudu. Kummankaan laskuojan purkupisteen alapuolella ei ole pintavalutukseen soveltuvaa aluetta. Tuotantokauden 2012 jälkeen Matoneva 1:llä on tuotannossa enintään 57,7 ha, josta laskuojalla 1 on 31,5 ha ja laskuojalla 2 on 26,2 ha. Lisäksi jäljelle jäävällä alueella tuotannosta tulee poistumaan tuohon mennessä arviolta noin 10 ha, joten käytännössä Matoneva 1:n tuotantopinta ala vuoden 2012 jälkeen tulee olemaan noin 48 ha. Hakija on katsonut, että tuotannossa olevalle alueelle rakennettavat esim. ruokohelpikentät aiheuttaisivat lisäkuormitusta enemmän kuin mitä menetelmällä saisi kuormitusta vähennettyä.

10 10 Matoneva 1:llä tuotannosta poistuu 3 4 vuoden kuluttua noin 1,3 hehtaarin alue, jolle on periaatteessa mahdollisuus perustaa ruokohelpikenttä laskuojan 2 vesienkäsittelyn tehostamiseen. Alueelle kyettäisiin ohjaamaan kohtuullisin järjestelyin noin 20 hehtaarin vedet. Tämä vaatisi osan kokoojaojia kaivamisen kivennäismaahan ja vesien pumppaamisen käsittelyalueelle. Kustannuksia aiheutuisi noin euroa. Näistä syistä hakija on katsonut, että hakemuksessa esitetty virtaamansäätö on Matoneva 1:n tapauksessa parhaiten käyttöön soveltuvaa vesiensuojelutekniikkaa. Hakija on antanut vastineen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Vastineessaan yhtiö on todennut BB ja AA:n vaatimusten osalta, että koska muistuttajat eivät suostu vuokra alueen rajauksen muuttamiseen, jää laskuojan 2 purkupisteen alapuolelle kaavailtu pintavalutuskenttä toteuttamatta. Hakijalla ei missään vaiheessa ollut aikomus estää ulkopuolisten vesien virtausta joko pintavalutuskentän ohi tai pumppaamista kentälle. Pohjanmaan TE keskuksen vaatimuksen johdosta vesienkäsittelyn tehostamiseksi pintavalutusta vastaavaksi hakija on viitannut edellä Pirjo ja Markku Paavolan muistutuksesta lausumaansa. Hakija on paljoksunut kalatalousmaksuvaatimusta. Hakijan käsityksen mukaan joko 250 euro/v kalatalousmaksu tai hakijan esittämä samansuuruinen korvaus kalastusoikeuden haltijalle on riittävä estämään tai hyvittämään kaiken hankkeen loppuajalla koituvan haitan. Kalataloudellinen tarkkailu Lapuanjoen valuma alueella esitetään toteutettavaksi yhteistarkkailuna muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakija ei pidä tarkoituksenmukaisena tarkistaa ympäristöluvan ehtoja verrattain lyhyen ajan (5 vuoden) kuluttua. Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksesta vesienkäsittelyn tehostamiseksi pintavalutusta vastaavaksi hakija on viitannut edellä lausumaansa. Jälkikäytöstä ei hakija mielestä ole tarpeen antaa luvassa määräyksiä. Sen sijaan em. alueiden jälkihoidosta (so. kuivatusvesien johtaminen ja puhdistus sekä mahdollinen eristäminen ulkopuolisiksi tuotannossa olevan alan vesistä) on tarpeen antaa voimassa olevan lupakäytännön mukaiset määräykset. Töysän maaseutulautakunnan vaatimusten johdosta hakija on todennut, että ennen Hakojokea kuivatusvedet 53,5 ha alalta johdetaan laskuojassa noin 2 km Lauttalampeen (n. 16,2 ha) ja Lauttapurossa noin 2,5 km Iso Lahnalampeen, josta ne purkautuvat noin 4,5 km pituista Lahnajokea myöten Hakojokeen. Hakojoen kalataloudellisesti arvokkaat vesialueet sijoittuvat hakemuksen tietojen mukaan yhtymäkohdan yläpuolisille osille, osaksi sivuhaaroihin. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 168/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly Sikanevan ja Teerinevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen sekä Töysän kunnissa ja päätöksellään nro 169/2006/4 Matoneva 2:n turvetuotantoon Töysän kunnassa.

11 11 LISÄSELVITYS Hakija on ilmoittanut, että Matoneva 1:n tuotantokelpoinen pinta ala on vuoden 2006 lopussa 84,5 ha. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Vuoden 2012 jälkeen tuotannossa on enintään 47 hehtaaria johtuen suurehkoa alaa koskevan vuokrasopimuksen päättymisestä. Tuotantopinta ala 47 ha jakaantuu laskuojalle 1 (25,5 ha) ja laskuojalle 2 (21,5 ha). Laskuojien purkupisteet sijaitsevat lohkon vastakkaisissa päissä. Keskitettyyn vesienkäsittelyratkaisuun, esim. yksi yhteinen pintavalutuskenttä, ei ole mahdollisuuksia. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Matoneva 1:n turvetuotantoon Töysän kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 84,5 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Luvan saajan on toimitettava mennessä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle suunnitelma laskuojan 2 kuivatusvesien johtamisesta tuotantoalueelle perustettavan 1,3 ha suuruisen kasvillisuuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma

12 12 alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava viimeistään ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa.mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puolimetriä, sarka ja reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämista aiheuttava toiminta on kielletty itäisellä lohkolla ja aumaalueella silloin, kun tuulee lännen ja luoteen väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7.

13 13 Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen, reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävien polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

14 14 Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Korvaukset 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä.

15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 15 Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Matoneva 1 on jo pitkään tuotannossa ollut alue. Kun otetaan huomioon kysymyksessä olevan nevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantamista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Matoneva 1:n turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutusmenetelmä tai sitä vastaava menetelmä. Turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutukset heikentävät purkuvesistön kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu hoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Laskuojien kunnossapidon vuoksi on tarpeen antaa sitä koskeva lupamääräys 15). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Lupamääräys 17) on tarpeen turpeen oton jälkeisten haittojen vähentämiseksi.

16 16 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Vesienkäsittelyrakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 1 5) ilmenevällä tavalla. Pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Pölyämistä aiheuttavaa toimintaa rajoitetaan lupamääräyksissä siten, ettei niillä kiinteistöillä, joita koskevia pölymittausvaatimuksia on esitetty, aiheudu pölyhaittaa. Jätteiden käsittelystä annetaan lupamääräykset 8) ja 9). Tarkkailuja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ojien kunnossapitoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 15). Mikäli ojien sijainnista ei päästä sopimukseen, asia voidaan saattaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelyyn tai ojitustoimitukseen. Kalatalousmaksua koskevat vaatimukset otetaan huomioon siten, kuin lupamääräyksestä 16) ilmenee. Turvetuotannon lopettamisen jälkeistä alueiden jälkikäyttöä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 17). Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

17 17 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 2.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Sinikka Laitakari Kalevi Tikka Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 Liite 2 Kartta

21 Liite 3 MATONEVA 1:N KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan Matoneva 1:lta laskuojaan 2 johdettavista vesistä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja jouluhelmikuu) kahden vuoden ajan. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

22 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.