YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 105/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 415 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 105/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 415 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Turvemaannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Tanhuanpään Turve Oy Kulmalanperä NUMMIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turvemaanneva sijaitsee Nummijärven kylässä Kauhajoen kaupungissa Iso Koihnannevalla Nummijoen valuma alueella, joka kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen. Turvemaannevan jo toiminnassa oleva noin 37 ha:n suuruinen turvetuotantoalue on ollut toiminnassa vuodesta Tanhuanpään Turve Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan sekä 5.4. ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Turvemaannevan turvetuotantoalueen toimintaan Kauhajoen kaupungissa. Kauhajoen kunnan ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on antamassaan päätöksessä myöntänyt Tanhuanpään Turve Oy:lle vesilain 10 luvun 3 :ssä tarkoitetun jäteveden johtamisluvan 5 ha:n laajennusalueen alalla harjoitettavan turvetuotantotoiminnan jätevesien johtamiseen laskuojaan ja edelleen Nummijokeen. Tanhuanpään Turve Oy:lle oli annettu jäteveden johtamislupa samalle alueelle. Länsi Suomen ympäristökeskus oli hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, ettei Tanhuanpään Turve Oy:n 5 ha:n suuruisen laajennusalueen kuivatusvesien johtamisesta aiheutunut vesilain 1 luvun 15, 18, 19, 20 ja 22 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Ympäristökeskus oli puoltanut luvan myöntämistä turvetuotannolle, mikäli käyttöön otettiin perustasoa tehokkaampi puhdistusmenetelmä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Hankealue on hakijan hallinnassa. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa ( ) ei ole merkintöjä nevan alueelle tai sen välittömälle lähialueelle. Turvemaannevan turvetuotanto on aloitettu vuonna Lähin vakituinen asutus on noin 1,0 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta länteen. Tuotantoalueen lähistöllä harjoitetaan elinkeinotoimintaa kuten turvetuotantoa sekä maa ja metsätaloutta. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu, pohjavesi tai virkistysalueita. Turvemaannevan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueeseen (36) kuuluvan Nummijoen (36.07) valuma alueella ja edelleen Nummijoen keskiosan osavaluma alueella (36.072). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ojan kautta Nummijokeen. Turvemaannevan virtaama arviot eri valumatilanteissa: Keskivirtaama (MQ) 4,7 l/s Keskiylivirtaama (MHQ) 14,9 l/s Keskialivirtaama (MNQ) 0,8 l/s Nummijoki saa alkunsa Nummijärvestä, joka on matala (keskisyvyys 1,8 m) ja rehevä humusjärvi, jonka veden laatu on välttävä. Tämän vuoksi myös Nummijoen perusvedenlaatu on luonnontasoa heikompi jo lähtötilanteessa. Koihnanluoman kautta tulevien turvevesien lisäksi Nummijokea kuormittavat Lupikistonnevan, Koihnannevan eteläosan ja Säkkinevan turvetuotantoalueiden kuivatusvedet sekä hajakuormitus (pellot, metsätalous, haja asutus). Nummijärven alapuolella veden laatu lienee lähellä Nummijärven pintaveden laatua eli tal

3 3 viaikana tilanne on tyydyttävä ja saattaa esiintyä happivajetta. Kesäaikaan Nummijärvestä Nummijokeen purkautuvat vedet ovat runsasravinteisia ja humuspitoisia. Vuoden 2001 keväällä jokivesi oli Nummijärven alapuolella laadultaan tyydyttävää. Happipitoisuus oli normaali, vesi lievästi sameaa ja ravinnepitoisuudet jonkin verran luonnontasoa korkeampia. Vesi oli ruskeaa ja sen happamuustaso oli normaali. Alempana Nummijokea otettujen näytteiden mukaan vesi samentuu, kiintoainepitoisuus ja humuksen määrä kasvaa sekä ravinnepitoisuudet kohoavat joen alajuoksulla. Nummijoen veden laatu on arvioitu välttäväksi, mutta parhaimmillaan laatuluokka voi olla myös tyydyttävä. Nummijoen pääasialliset kalalajit ovat hauki, ahven ja särki, jotka nousevat jokeen keväällä tulvavesien aikaan. Kalastus Nummijoessa on runsainta keväällä tulvavesien aikaan, mutta hiipuu kesän aikana vesien laskiessa. Nummijoen kalastuksella ei todennäköisesti ole kovin suurta merkitystä. Vuotta 2000 koskeneen kalastustiedustelun mukaan Nummijoella kalastettiin ainoastaan touko elokuussa, jolloin kalastaneita ruokakuntia oli enimmillään 14 heinäkuussa. Aktiivisimmillaan kalastus oli kesäheinäkuussa. Kalastus oli pääasiassa vapakalastusta. TURVETUOTANTO Turvemaannevan hankealueella on neljä lohkoa: 3,8 ha, 5,0 ha, 16,6 ha ja 11,9 ha ja koko hankealueen pinta ala on noin 37 ha. Varastoalueiden pinta ala on 0,4 ha, kahden laskeutusaltaan 0,4 ha ja pintavalutuskentän 1,5 ha. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa turpeita ympäristön hoitoon ja energiakäyttöön. Hankealueelta tuotetaan pala ja jyrsinturvetta. Turvetta nostetaan mekaanisella kokoojavaunulla ja palaturvetta karhekuivausmenetelmällä. Arvioitu tuotantomäärä on m 3 jyrsinturvetta vuosittain ja palaturvetta m 3. Arvion mukaan lohkoilla 1 ja 2 tuotetaan turvetta vielä 6 vuotta, lohkolla 4 4 vuotta ja lohkolla 3 10 vuotta. Turvetta tuotetaan vuosina lohkoilla 1 4 noin m 3, vuosina lohkoilla 1 3 noin m 3 ja vuosina lohkolla 3 noin m 3. Jälkikäytön muodosta päättää alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisimpinä käyttömuotoina ovat metsä tai maatalous kuten ruokohelven viljely. Osa pohjasta voidaan uudelleen soistaa tai allastaa lintujärveksi. Myös muut mahdolliset vaihtoehdot ovat tutkittavina ja yksilöllisemmät suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäviksi lähempänä tuotannon lopettamisajankohtaa.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Varastointi ja jätteet 4 Turvetuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta laskeutusaltaisiin. Lietetaskut tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Laskeutusaltaissa on virtausta säätävät padot ja altaat tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivana ja mahdollisimman vähävetisenä aikana. Tuotantoalueen vedet johdetaan tuotantokauden aikana pumppaamalla noin 1,5 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Turvemaannevan lohkolta 3 (16,6 ha) aiheutuva sulan maan ajan ( ) vesistökuormitus ilman pintavalutusta on seuraava: Kiintoaine 988 kg Orgaaninen aines kg Fosfori 3,6 kg Typpi 114 kg Turvemaannevan lohkoilta 1, 2 ja 4 (20,7 ha) aiheutuva pintavalutuksen jälkeinen sulan maan ajan ( ) vesistökuormitus on seuraava: Kiintoaine 82 kg Orgaaninen aines 738 kg Fosfori 0,7 kg Typpi 20 kg Tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta l ja moottoriöljyä noin 100 l sekä muita voiteluaineita noin 30 kg. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma allas. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 100 l, kiinteää öljyjätettä 15 kg, paristoja ja akkuja 4 kg, jätemetalleja 50 kg, sekajätettä alle 2 m 3 ja muovia 800 kg. Syntyvät jätteet kuljetetaan osoitteeseen Kulmalanperä 242 hakijan kiinteistön säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Ekokem Oy Ab:n toimesta jäteöljyt ja rasvainen jäte noudetaan osoitteesta Kulmalanperä 242 kerran vuodessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Turvemaannevan tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita.

5 Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin 5 Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu vahinkoa ympäristölle. Alueella harjoitetaan maa ja metsätaloutta, johon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta. Vaikutus pintavesiin, niiden käyttöön ja kalastoon Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakijan arvion mukaan hankkeen vaikutus purkuvesistön laatuun ja kalastoon on hyvin vähäistä. Turvemaannevan lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita eikä suojeltavaksi esitettyjä pohjavesialueita. Vakituinen asutus on noin 1 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Turpeen kuljetus tapahtuu Kulmalanperän tietä pitkin. Kuljetettava turvemäärä on noin m 3 /a. Turpeen kuljetuksista syntyy lähinnä vetokaluston aiheuttamia melu ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät ohjearvon (VNp /993) alapuolelle. Pölystä ja melusta ei aiheudu mainittavaa haittaa. Turvetuotantoalueelle rakennetaan 7 palokaivoa ja alueella on käytössä tuulipussi ja mittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Turvemaannevasta laaditaan paloturvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paikallisen paloviranomaisen käyttöön. Työkoneissa on oranssin värinen hätäilmoitustarra, josta löytyvät tarvittavat ilmoitusohjeet, tuotantoalueen nimi sekä yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Turvemaannevan tuotantoalueelle on laadittu käyttö ja päästötarkkailuohjelma. Turvetuotannon mahdollisia pölyhaittoja arvioidaan kahtena kesänä standardisoidulla laskeumamittausmenetelmällä (SFS 3865). Keräimet (3 kpl) sijoitetaan Turvemaannevan länsi ja lounaispuolella sijaitsevien lähimpien asuinkiinteistöjen läheisyyteen. Laskeumamittauksen kesto on 30 vuorokautta ja mittaukset tapahtuvat heinäelokuussa.

6 HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 6 Melumittaukset tehdään kahtena kesänä yhden vuorokauden aikana heinä elokuussa Turvemaannevan länsi ja lounaispuolella sijaitsevien lähimpien asuinkiinteistöjen läheisyydessä. Mittaukset pyritään ajoittamaan eniten melua aiheuttaviin työvaiheisiin ja niitä tehdään sekä klo 7 22 että klo 22 7 välisenä aikana. Hakija ei ole arvioinut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kauhajoen kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kauhajoen kaupungilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käyttötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästötarkkailuun on lisättävä yksi ajankohta talvella alivaluman aikana. Melu ja pölytarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Tarkkailun toteuttavalla laboratoriolla tulee olla SFS EN 17025:n mukainen johtamisjärjestelmä, näytteenottajan tulee olla henkilösertifioitu tai hyvin näytteenottotyöhön perehtynyt henkilö ja määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai esim. pätevyyskoetuloksilla tulee osoittaa, että käytössä olevilla menetelmillä saadaan luotettavia tuloksia. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVIpalvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Perustason vesiensuojelurakenteisiin kuuluvan lietesyvennyksen pituus tulee olla noin 10 m ja leveys hieman sarkaojaa leveämpi. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä mieluiten heti tuotantokauden ja syyskunnostusten jälkeen sekä tarpeen mukaan muulloinkin. Tyh

7 7 jennettävälle lietteelle on varattava riittävästi pengerrettyä läjitysaluetta laskeutusaltaan välittömään läheisyyteen. Suunnitelman mukaan kuivatusvesi pumpataan pintavalutuskentälle. Pumpun ja sen lisälaitteiden sekä pumppukaivojen yms. suunnittelu ja toteutus on tehtävä siten, että laitteet kestävät mahdollisen painumisen eikä käyttökatkoja tule tällaisista syistä. Pumpun on oltava lämpöeristetty, että alueelta tulevat vedet voidaan pumpata pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Pintavalutuskenttä tulisi perustaa mahdollisimman luonnonmukaiselle suoalueelle. Suunnitelmasta ei ympäristökeskuksen mukaan käy ilmi, onko kyseinen suoalue ojitettu. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Vesi jaetaan kentälle jakoojan tai putkiston avulla. Oikovirtaukset kentällä on estettävä ja nykyiset ojat tukittava. Poltto ja voiteluaineet on sijoitettava katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila varustettavaksi reunallisella suojarakenteella. Länsi Suomen ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmällä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla, mikä edellyttää hakemuksen mukaisten tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden ympärivuotista käyttöä. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna valuma alueen muiden kuormittajien kanssa. Toimintaa on tarkkailtava ja havaittuihin puutteisiin on puututtava välittömästi. TE keskus on edellyttänyt, että myös vesistötarkkailuraportit toimitetaan kalatalousviranomaisille ja että esitettyyn vesistötarkkailuohjelmaan lisätään myös talviaikaisia näytteenottoja, mikäli olosuhteet sen sallivat ja vaativat. Sateisina, lämpiminä talvina valuma tuotantoalueilta voi olla hyvinkin suuri. Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausuntoon tarkkailun osalta. Vesiensuojelumenetelmiä koskevien vaatimusten osalta hakija on todennut tuotantopinta alan pienenevän nopeasti. Pintavalutuskentän toiminta onnistuu hakijan mukaan vain tuotantokauden aikana, koska pumppu ei toimi talvella.

8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu Lupamääräykset 8 Mahdollinen pumpattu vesi tekisi pintavalutuskentälle vain paksun jääpadon. Vesiensuojelumenetelmien vaatimukset ovat ylimitoitettuja verrattuna muiden samaan purkuvesistöön kuivatusvetensä johtavien tuotantoalueiden vesiensuojelutoimenpiteisiin ja tuotantopintaalaan. Investointikustannukset ovat liian korkeat yksityiselle turvetuottajalle ja heikentävät tuotannon kannattavuutta. Hakija on todennut Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta, että jokea kuormittaa omalta osaltaan myös maa ja metsätalous, joten pientä turvetuottajaa ei voida velvoittaa lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin yksin. Myös Vapo Oy:n turvetuotantoalueilta aiheutuu suuri kuormitus. Ehdotus tarkkailuohjelmasta toimitetaan lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tarkkailu pyritään toteuttamaan yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ympäristölupavirasto myöntää Tanhuanpään Turve Oy:lle ympäristöluvan Turvemaannevan tuotantoalueen turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Lupa koskee noin 37 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 35 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ympärivuotisesti sekä suunnitelman mukaisen vähintään 1,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta sulan maan ajan. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.

9 9 Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Suunnitelman mukainen pintavalutuskenttä on rakennettava vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä ja se on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7.

10 10 Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalata

11 11 loudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Turvetuotanto on aloitettu Turvemaannevan turvetuotantoalueella vuonna Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoi

12 Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN 12 sen tekniikan käyttämistä, mikä tuotannossa olevan alueen vesienkäsittelyssä merkitsee pintavalutusta tai muuta tehokasta laskeutuksen jälkeistä käsittelyä. Turvemaannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan sulan maan aikaisella pintavalutuksella. Lupamääräyksessä 2) kuivatusvedet on määrätty johdettaviksi vähintään 1,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Ottaen huomioon turvetuotannon jäljellä olevan toiminta ajan lyhyyden ympäristölupavirasto katsoo, että vesienkäsittelymenetelmä vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen lähietäisyydellä ei ole asutusta. Kun otetaan huomioon Turvemaannevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Jäljellä oleva tuotantoaika on lyhyt, tuotantoalueen pinta ala melko pieni ja lähivuosina pienenevä, minkä vuoksi sulan maan aikainen pintavalutus on riittävä. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua ja niiden tulosten raportointia koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa vaatimuksiin vesienkäsittelyrakenteiden ympärivuotisesta käytöstä, että ottaen huomioon tuotantoalueen pinta alan ja jäljellä olevan tuotantoajan ympäristölupavirasto katsoo, ettei vesienkäsittelyssä ole syytä edellyttää ympärivuotista pintavalutuksen käyttöä. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) tarkkailua koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 2) ilmenevällä tavalla, vaatimuksen velvoittaa luvan saaja toimittamaan ympäristökeskukselle vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista lupamääräyksissä 10), 13) ja 14)

13 13 sekä vaatimuksen velvoittaa luvan saaja ilmoittamaan vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle lupamääräyksessä 3) ilmenevällä tavalla. Poltto ja voiteluaineiden sijoittamista ja jäteöljyjen säilyttämistä koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 8). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa lohkon 4 osalta vuoden 2011 loppuun, lohkojen 1 ja 2 osalta vuoden 2013 loppuun ja lohkon 3 osalta vuoden 2018 loppuun saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

14 14 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sn

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

16 Liite 2

17 Liite 3 TURVEMAANNEVAN TUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet silloin kun pintavalutuskentälle johdetaan kuivatusvesiä, ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kolmen vuoden ajan pintavalutuskentän käyttöön oton jälkeen. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

18 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.