Koulumarkkinat ja segregaation hallinta



Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat pääkaupunkiseudulla

Koulujen maineet ja kaupunkilaisvanhempien toiveet

Koulumarkkinat ja segregaatio kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta

Koulumarkkinoiden institutionaalisen tilan rakentuminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Perusopetuksen lukuvuoden oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

SUOMALAISEN PERUSKOULUN LOHKOUTUMINEN KAUPUNGEISSA?

Lähde: Seppänen, P., Kalalahti, M., Rinne, R. & Simola, H. (toim.) (2015) Lohkoutuva peruskoulu Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja

Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Espoon kaupunki Pöytäkirja Perusopetuksen lukuvuoden oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Mira Kalalahti & Janne Varjo, Helsingin yliopisto

PERUSKOULUN YLÄKOULUVALINNAT TURUSSA

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

WIP POLICY BRIEF 1/2017

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

KORKEAKOULUTTAMATTOMAT PERHEET KOULUVALINTOJEN KENTÄLLÄ

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari

2. Date and place of birth, nationality, current residence

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Yläkouluun ilmoittautuminen

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Suomalaisen yhtenäiskoulun eriytyvät koulutiet

Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän

PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKO- JA OPPILASVALINTAKRITEERIT NAANTA- LISSA

PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKO- JA OPPILASVALINTAKRITEERIT NAANTA- LISSA

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Koulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

Uusiutuvien energiamuotojen hyväksyttävyys energiamurroksessa

Kouluvalinnat kykyjen mukaan? Erot painotettuun opetukseen valikoitumisessa

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja Marjaana Seppänen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Halkokarin ja Rytimäen koulut

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Talvisalon koulu. Urheiluluokka

Koulumarkkinoiden valjastajat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44

Asuinalueiden eriytymiskehityksen hallinta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto ja mitä sen jälkeen?

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja Kirsi Kangaspunta Johtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet

Finnish Science Policy in International Comparison:

PERHEET KOULUA VALITSEMASSA - kyselylomaketutkimus espoolaisperheiden yläkouluvalinnoista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Koulutuksellinen tasa-arvo

Valmentavat koulutukset osana syrjäytymisen ehkäisyä: VALMA

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Porvarillisen idyllin vai pikku-moskovan lapset? Monikulttuurisuuden vaikutus suomalaisperheiden kouluvalintoihin Turussa

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 8

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Marraskuussa 2011 järjestettiin kuulemistilaisuus (mm. Kuntaliitto, OAJ, opiskelijajärjestöjä,alueellisia ja paikallisia sivistystoimen edustajia,

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/

KESKUSTELUTILAISUUS TÄHTINIITYN JA KUITINMÄEN KOULUJEN YHDISTÄMISTÄ KOSKEVASTA ESITYKSESTÄ

Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli. VIP-verkosto,

Päämäärä/menestystekijä: Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Peruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden asukasilta ( tarkistettu versio)

kouluyhteisössä Oulu Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195

Päättäjätutkimus 2015

Eriytyvä peruskoulu AVAUKSET

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan kokeilun yhteistyöpäivä Ajankohtaiskatsaus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Kaupunkiseutujen segregaatio

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Lähikoulun osoittamisen periaatteita:

Transkriptio:

Koulumarkkinat ja segregaation hallinta Janne Varjo & Mira Kalalahti janne.varjo@helsinki.fi mira.kalalahti@helsinki.fi

Koulutuksen uusi politiikka, hallinta ja vuorovaikutus -tutkimusryhmä (KUPOLI) Travelling Policies and Embedded Politics an analysis of dynamics in local education politics Parents and School Choice family strategies, segregation and school policies in Chilean and Finnish basic schooling Koulumarkkinat ja segregaatio kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta Kuva: Susanna Hannus

Eriytyneet kunnalliset kouluvalintatilat

Paikallinen institutionaalinen kouluvalintatila Hallinnollisesti määrittyvä alue, jossa koulutusta on perinteisesti järjestetty ja hallinnoitu Suomessa kunta Ei pelkästään hallinnollinen käsite suppeimmillaan paikallisten viranomaisten suorittamaa koululainsäädännön toimeenpanoa Esimerkiksi paikallisen koulujärjestelmän ja sen hallinnan rakentumisen historiallinen kehityslinja sekä maantieteelliset ominaispiirteet ovat keskeisiä institutionaalista tilaa määrittäviä tekijöitä Rakentuu kunnallisten oppilaaksiottoa koskevien toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen sekä kuntien rakenteellisten ominaisuuksien avulla Varjo, J. & Kalalahti, M. 2011. Koulumarkkinoiden institutionaalisen tilan rakentuminen. Yhdyskuntasuunnittelu 49 (4), 8 25.

Alueellinen lähikoulun osoittamisen malli Pinta-alaltaan laajat oppilasalueet / yhteistoiminta-alueet / oppilaaksiottoalueet Alueella useita kouluja Osoitettu lähikoulu joku alueen kouluista Vanhempien preferenssin huomioiminen? Etukäteen määritellyt koulupolut alakoulusta yläkouluun?

Ylä- ja alakoulujen koulukohtaiset oppilasalueet (koulupiirit?) Koulukohtainen lähikoulun osoittamisen malli Oppilasalueiden rajojen julkisuus? Oppilasalueiden rajojen pysyvyys?

Eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat ESPOO HELSINKI TAMPERE TURKU VANTAA Koulut profiloituneet painotetun opetuksen tarjonnan avulla Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä Kouluvalintamahdollisuuksien volyymi +++ +++ ++ +++ + + ++ + + + ++++ +++++ +++ ++++ ++ Varjo, J. & Kalalahti, M, Seppänen, P. & Simola (2014). Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat Suomessa. Teoksessa Seppänen, P., Kalalahti, M., Rinne, R. & Simola, H. (toim.) Lohkoutuva peruskoulu valinnat ja yhteiskuntaluokat suomalaiskaupunkien koulupolitiikoissa.

Viisi kaupunkia institutionaalisten kouluvalintatilojen ulottuvuuksilla Varjo, J. & Kalalahti, M, Seppänen, P. & Simola (2014). Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat Suomessa. Teoksessa Seppänen, P., Kalalahti, M., Rinne, R. & Simola, H. (toim.) Lohkoutuva peruskoulu valinnat ja yhteiskuntaluokat suomalaiskaupunkien koulupolitiikoissa.

Koulumarkkinat ja segregaatio

Tutkimuskuntien ominaispiirteitä Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, %, 2011 44,1 38,1 32,8 30,8 29,6 Keskitulot tulonsaajaa kohden,, 2011 36 597 31 041 25 690 25 092 29 264 Työttömyysaste, %, 2011 5,5 7,5 12,6 12,5 8,2 Poliittinen kannatusosuus, kolme suurinta, %, 2008 Kokoomus 37,8 29,2 27,0 27,5 28,1 SDP 13,9 17,9 21,2 21,9 25,6 Vihreät 15,9 23,2 15,7 15,9 13,9 Kunnan vuosikate, / asukas, 2011 557 965 316 377 389 Opetustoimen nettokustannukset, / asukas, 2012 1 596 1 422 1 351 1 803 1 390

Koulumarkkinoiden sosiaaliset kustannukset ja hyödyt Hyödyt Yhteiskunnalliset hyödyt - Yksilöllisiä kykyjä ja oppimisedellytyksiä tukevat oppilasvalinnat - Oppimistulosten paraneminen - Koulujen laadun paraneminen - Tehokkuus Positiiviset ulkoisvaikutukset - Lahjakkuusvarannon maksimaalinen hyödyntäminen - Meritokratian ideologia Kustannukset Yhteiskunnalliset kustannukset - Koulujen oppimistulosten eriytyminen - Torjuttujen koulujen kurjistuminen - Oppimisen edellytysten eriytyminen - Positiivisen diskriminaation tarve Negatiiviset ulkoisvaikutukset - Koulutuksellisen periytyvyyden ja polarisaation lisääntyminen - Koulujen eriytymisen kiihdyttämä alueellinen segregaatio

Positiivisen diskriminaation muotoja Suora rahallinen, kouluille kohdennettu tuki Opetusresurssien lisääminen (pienemmät ryhmäkoot) Henkilöstöresurssien lisääminen Yksilöllisen oppimisen tukeminen kohdennetuilla lisäresursseilla Kaikkien oppilaiden koulumatkojen kustannukset Vanhempien osallistaminen ja alueyhteisötyö Sosiaali- ja terveyssektorin yhteistyö, kohdennetut palvelut ja ohjelmat Ohjaus (koulujen autonomia)? Tuloksellisuuden arviointi? Karsten, S (2006). Policies for disadvantaged children under scrutiny: the Dutch policy compared with policies in France, England, Flanders and the USA. Comparative Education 42(2), 261 282.

Koulumarkkinoiden haittojen hallinnoinnin muodot