SUOMALAISEN PERUSKOULUN LOHKOUTUMINEN KAUPUNGEISSA?

Transkriptio

1 SUOMALAISEN PERUSKOULUN LOHKOUTUMINEN KAUPUNGEISSA? KT Piia Seppänen Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) Centre for Research of Lifelong Learning and Education (CELE) Suomalainen Tiedeakatemia Nuorten Akatemiaklubi

2 SUOMALAISEN PERUSKOULUN LOHKOUTUMINEN KAUPUNGEISSA? SISÄLLYS: Kastavatustieteiden oppiaineet ja näkökulma Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun piirteitä Kouluvalintapolitiikan tutkimus ja kysymys peruskoulun lohkoutumisesta

3 KASVATUSTIETEIDEN OPPIAINEET Yleinen kasvatustiede Tutkitaan kasvun ja kasvatuksen ilmiöitä, institutionaalisen koulutuksen ja koulunkäynnin ilmiöitä tai oppimisen ja opetuksen ilmiöitä. kasvatuspsykologia kasvatussosiologia didaktiikka vertaileva kasvatustiede kasvatuksen historia kasvatusfilosofia esitelmän aihepiiri koulutussosiologia ja koulutuspolitiikka vertaileva koulutustutkimus historiallinen näkökulma kehystää Aikuiskasvatustiede Erityispedagogiikka (Rinne, Kivirauma & Lehtinen 2009: Johdatus kasvatustieteisiin. WSOY., Antikainen, Rinne, Koski Kasvatussosiologia. WSOY.)

4 KOULUTUSSOSIOLOGINEN TUTKIMUS KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS VERTAILEVA KOULUTUSTUTKIMUS Lähestymistapoja ja kysymyksen asetteluja muun muassa: Miten erilaiset yhteiskunnalliset jaot, kuten yhteiskuntaluokka, sukupuoli, etninen tausta ja asuinpaikka vaikuttavat yksilön ja ryhmien koulutusmahdollisuuksiin ja kouluttautumiseen Mikä rooli koulutuksella on ihmisen elämänkulun määrittäjänä ja yhteiskunnallisiin asemiin sijoittajana Tutkimuskohde on valta, sen tavoittelu ja käyttö julkisissa prosesseissa, tässä koulutuksessa. Miten kansalliset koulutuspolitiikat eroavat toisistaan ja mikä on ylikansallisen koulutuspolitiikan asema niiden säätelijänä? Mikä on ylikansallisen, kansallisen ja paikallisen politiikan suhde koulutuksen alueella?

5 SUOMALAISEN PERUSKOULUN LOHKOUTUMINEN KAUPUNGEISSA? Otsikon näkökulmat: peruskoulu instituutiona (vrt. perusopetus), joka on muotoutunut yhteiskunnallis-historiallisesti ja nähdään poliittisena kysymyksenä suomalainen viittaa kansainvälisesti vertailevaan tutkimusotteeseen lohkoutuminen ja kysymysmerkki viittaavat koulutussosiologiseen tutkimusotteeseen kaupungit rajaavat ilmiötä yhteiskunnan kaupunkimaiseen osaan ja paikallisen koulutuspolitiikan tasolle

6 The Programme for International Student Assessment (PISA), 15 v. Suomen menestys PISA:ssa SUOMEN PISA-GLORIA 2000 Sija 2003 Sija 2006 Sija 2009 Sija Luonnontiede Suomi OECD 500 Matematiikka Suomi OECD Lukeminen Suomi OECD Hautamäki, J. Harjunen, E. Hautamäki, A., Karjalainen, T., Kupiainen, S., Laaksonen, S., Lavonen, J., Pehkonen, E., Rantanen, P., Scheinin, P. with Halinen, I. and Jakku-Sihvonen, R PISA 06 Finland. Analyses, reflections and explanations. Ministry of Education publications 2008:44. Selityksiä PISA-menestykselle, ks. mm. Simola, H The Finnish Miracle of PISA: Historical and Sociological Remarks on Teaching and Teacher Education. Comparative Education, 41(4), Sahlberg, P Education policies for raising student learning: the Finnish approach. Journal of Education Policy, 22(2),

7 OPPIVELVOLLISUUSKOULUN PIIRTEITÄ JA SITÄ SÄÄTELEVIÄ POLITIIKKOJA Suomi 1. Omistuspohja (julkinen yksityinen) 2. Rakenne (yhtenäinen rinnakkainen) 3. Hallinto (valtio kunnat koulut muut tahot) 4. Standardointi ja tulosvastuu (tarkat suoritusstandardit luottamus) 5. Tukitoimet (laajat suppeat) 98% kuntien (alle 1% valtion) ja 2% julkisin varoin tuettuja yksityiskouluja (2008). Maksuton ja voittoa tuottamaton. Yhtenäinen, 9-vuotinen (Koulujärjestelmä laki 1968 ja peruskoulu asetus 1970): ei akateemisia tai ammatillisia linjoja, yhtenäinen jatko-opintokelpoisuus, ei tasokursseja, Opetussuunnitelmassa (OPS) valinnaisuus pientä. Voimakkaan keskitetyn hallinnon perinne hajautettiin kuntiin 1990-luvulla. OPS-perusteet Tiedottaminen ja tukeminen hallinnoinnin keinona, luottamus opettajakuntaan, yksityiskohtainen koulujen sääntely lakkautettiin 1990-luvulla, itsearviointi, ei kansallisia päättökokeita. Tuki- ja erityisopetus, koulumatkatuki (yli 5km), kaikille kouluruoka ja terveydenhuolto

8

9 Oppikoulu / Keskikoulu Kansakoulu Suomen rinnakkaiskoulujärjestelmä ennen 1950-lukua. Vuonna 1946 Laki oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta - lakkautti yksityiset oppikouluun valmistavat koulut - laajensi kansakouluihin (7 vuotta) jatko-koulut (2 vuotta)

10 OPPIVELVOLLISUUSKOULUN PIIRTEITÄ JA SITÄ SÄÄTELEVIÄ POLITIIKKOJA Suomi 6. Oppilaiden sijoittaminen kouluihin (koulupiirit vapaa hakeutuminen) 7. Oppilasvalikointi (ei valikointia kaikki valikoidaan) Kouluvalintapolitiikka vaihtelee kaupungeittain Lukuisin pienin lakimuutoksin ja käytännöin koulupiirit muutettiin 1990-luvun aikana Perusopetuslaki 1998: Kunnan on osoitettava jokaiselle lähikoulu ja oppilas voi hakea myös muuhun kouluun Oppilaalla on oikeus päästä kouluun, joka hänelle nimetään. Kunnan päätöksellä tietyt koulut tai luokat voivat ottaa osan tai kaikki oppilaansa valikoimalla. Pääsy- tai soveltuvuuskokeita voi käyttää tiettyä opetusta painottaville luokille (kuten taito- tai taideaineet, kielet, matematiikka). Käytännössä oppilaiden aiempaa koulumenestystä käytetään myös valintakriteerinä.

11 ARGUMENTTEJA VAPAA KOULUVALINTA POLITIIKALLE Alkuperäinen idea palveluseteleistä (vouchers) on saanut lukuisia muotoja eri maiden koulu-uudistuksissa. Yhdysvaltalaisten taloustieteilijöiden ideologiset toiveet: Huono-osaisilla alueilla asuvilla lapsilla mahdollisuus päästä parempiin kouluihin (oikeudenmukaisuus) Kilpailu koulujen välillä johtaa parempiin palveluihin (tulosvastuu, laatu) Suomessa ei ole esitetty lainkaan samanlaisia perusteluja kuin englanninkielisissä maissa luvun lopulla koulujen välisestä valinnasta keskusteltiin pitkälti konsensuksessa ja oikeistopuolueiden mandaatilla olleiden virkamiesten voimin: Tukee oppilaan persoonallista kehitystä ja motivaatiota koulunkäyntiin; erilaistumisen tarve (yksilöllisyys) Chubb, J.E. & Moe, T.M Politics, Markets & America s Schools. Washington, D.C.: The Brookings Institution. Friedman, M. & Friedman, R Free to Choose: a personal statement. Harmondsworth: Penguin Books. Seppänen, P. 2003a. Miten ja miksi kouluvalintapolitiikka tuli Suomen peruskouluun 1990-luvulla? Kouluvalinnan lainsäädäntömuutokset sekä perustelut ja kritiikki kansainvälisessä valossa. Yhteiskuntapolitiikka 68(2),

12 THE EIGHT LARGEST CITIES OF FINLAND IN 2009, 33,3% OF TOTAL 5,35 MILJ. (POPULATION) 1. Helsinki ( ) 2. Espoo ( ) The capital area 3. Tampere ( ) (1 milj.) 4. Vantaa ( ) 5. Turku ( ) 6. Oulu ( ) 6 7. Jyväskylä ( ) 8. Lahti ( ) Total population in the eight largest cities: 1,78 milj. Areas of municipalities (total 342): Town (62) Rural area (214) Denselypopulated area (66) Sorce: The Association of Finnish Local and Regional Authorities Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

13 KOULUVALINTAPOLITIIKAN TUTKIMUS JA KYSYMYS PERUSKOULUN LOHKOUTUMISESTA Suomessa ensimmäinen useampia kaupunkeja kattava, sekä perheiden toimia että uutta politiikkaa jäsentämään pyrkivä tutkimus 2000-luvun taitteen tilanteesta: Seppänen P Kouluvalintapolitiikka perusopetuksessa - Suomalaiskaupunkien koulumarkkinat kansainvälisessä valossa. Suomen kasvatustieteellinen seura Kasvatusalan tutkimuksia 26. (ISBN , 348 s.). Väitöskirja. Saatavilla verkkokirjakaupasta Seppänen P Suomalaiskaupunkien 'eletyt koulumarkkinat' kansainvälisessä valossa. Kasvatus 35 (3), Seppänen P. 2003c. Perheet kaupunkien koulumarkkinoilla. Yhteiskuntapolitiikka 68(4), Seppänen P. 2003b. Patterns of 'public-school markets' in the Finnish comprehensive school from a comparative perspective. Journal of Education Policy 18(5), Seppänen, P. 2003a. Miten ja miksi kouluvalintapolitiikka tuli Suomen peruskouluun 1990-luvulla? Kouluvalinnan lainsäädäntömuutokset sekä perustelut ja kritiikki kansainvälisessä valossa. Yhteiskuntapolitiikka 68(2),

14 TUTKIMUSKOHDE JA AINEISTOT (Seppänen 2006) Tutkimuksessa tarkastellaan julkisten koulumarkkinoiden olemassaoloa ja rakenteita, perheiden kouluihin hakeutumista sekä kouluvalintapolitiikan sosiaalisia vaikutuksia 2000-luvun taitteessa aineistoa neljästa kaupungista (Espoo, Turku, Lahti ja Kuopio): 7. luokalle siirtyvän ikäluokan (N 5152) kouluihin hakemisesta muodostettu tilastoaineisto, postikysely (N 1523) samoista perheistä (sos.eko.tausta ja perustelut) oppilaaksiottopolitiikkaa yläkouluihin (N 52) kuvaavat dokumentit Lisäksi osittain vertailua Helsingin yläkouluista saatavilla olleeseen vastaavaan materiaaliin

15 ELETYT KOULUMARKKINAT SUOMALAISKAUPUNGEISSA (v. 2000) 1. Tarjontaa ja kysyntää julkiskoulumarkkinat Oppilasalueet käytössä koulupaikan nimeämiseen, mutta oppilaiden koulukyvykkyyteen perustuva valikointi laajaa, 1/3 haki muuhun kuin oppilasalueen yläkouluun, Helsingissä ½ Joka toisessa perheessä harkittiin hakemista tai haettiin muuhun kuin lähikouluun 2. Hierarkkinen rakenne Yläkoulujen suosio jakautui ja hakemusten virrat pääsääntöisesti kohti kaupunkien keskustoja. Oppilaiden hakeutuminen suosioltaan erilaisiin kouluihin ja perustelut hakemiselle olivat sidoksissa huoltajien, erityisesti äidin koulutus- ja ammattiasemaan Korkeakoulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden lapset sekä tytöt hakivat muita useammin suosituimpiin kouluihin. Matalasti koulutettujen huoltajien lapset hakivat muita useammin tasapainoisiin tai torjuttuihin kouluihin tai jäivät oppilasalueen kouluun 3. Pääosin sosiaaliset ja käytännölliset syyt hakeutumiselle Painotetun opetuksen luokalle mm. motivoituneen oppilasryhmän toivossa Oppilasalueen kouluun sopivan koulumatkan ja kavereiden takia Torjutuimpiin kouluihin ei haluttu tyypillisimmin oppilaiden negat. piirteiden vuoksi 4. Viitteitä oppilaspohjan jakautumisesta Koulujen oppilaspohjan sosiaalinen tausta jakautui jyrkemmin perheiden hakemusten kuin oppilasalueiden mukaan ja heijastui mielikuviin koulujen arvostuseroista.

16 SUOMALAISEN PERUSKOULUN LOHKOUTUMINEN KAUPUNGEISSA? 2010-luvun alussa eli 15 vuotta kouluvalintapolitiikan käyttöönoton jälkeen muun muassa kysymyksiä: - Missä määrin kaupungit käyttävät lähikoulun nimeämisessä oppilasalueita ja missä määrin huomioivat perheiden toiveita? - Miten ja missä vaiheessa oppivelvollisuutta koulut valikoivat lapsia? -Missä määrin ja miten perheet tekevät kunkin paikallispolitiikan kehyksessä valintoja? - Miten lapsen perheen kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset resurssit vaikuttavat siihen, mihin kouluun lapsi päätyy? - Mikä rooli kouluvalinnalla on perheiden koulutusstrategioissa tai strategiattomuudessa? - Miten kaupunkien vaihteleva alueellinen eriytyminen ja kouluvalintapolitiikka vaikuttavat koulujen oppilaspohjaan?

17 PÄÄASIALLISET REITIT PERUSKOULUSSA TURUSSA % 7. lk oppilaista 59 % 7. lk oppilaista 7. luokka sama painotus jatkuu sama painotus jatkuu musiikki, liikunta, luonnontiede, latina, kuvataide, englantirikasteinen, taitaja, viestintä yleisluokka 3. luokka sama painotus jatkuu musiikki, matematiikka, kuvataide, liikunta yleisluokka yleisluokka 1. luokka englanti, ruotsi saksa, ranska, venäjä yleisluokka yleisluokka yleisluokka Oppilas

18 VANHEMMAT JA KOULUVALINTA Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa (VAKOVA), Joht. prof. Hannu Simola University of Helsinki (SOCE) ja prof. Risto Rinne University of Turku (CELE) PARENTS AND SCHOOL CHOICE Family Strategies, Segregation and School Policies in Finnish and Chilean Basic Schooling (PASC), Director prof. Hannu Simola University of Helsinki (SOCE), prof. Risto Rinne University of Turku (CELE) and prof. Dagmar Raczynski Von Oppen the Catholic University of Chile (CEPPE) Funded by: The Finnish Academy, Turku Institute for Advanced Studies (TIAS), The Finnish Graduate School in Education and Learning (FIGSEL), Comisión Nacional de Investigación Científica y Tecnológica (CONICYT), Gobierno de Chile.

19 THE TEAMS OF PASC IN CHILE AND FINLAND Catholic University of Chile (CEPPE) Director prof. Dagmar Raczynski Von Oppen PhD Alejandro Carrasco PhD Carolina Flores PhD Manuel Tironi PhD-stud. Alejandra Falabella Alberto Hurtado University (Faculty of Education) PhD Javier Corvalán University of Helsinki, SOCE Director prof. Hannu Simola PhD Jaana Poikolainen PhD Janne Varjo PhD-stud. Sonja Kosunen PhD-stud. Mira Kalalahti Research assist. Lauri Varakas 4 Master s Students University of Turku, CELE Prof. Risto Rinne Prof. Heikki Silvennoinen PhD Piia Seppänen PhD-stud. Sari Silmäri-Salo Research assist. Virve Sairanen 3 Master s Students

20 KIITOS! Valokuva: Turun kaupunki helmikuu 2010