Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori
Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät Neljän tuulen maa Kokemusten merkityksiä
VÄHÄVARAISTEN LAPSIPERHEIDEN HYVÄ VOINTI JA SEN TUKEMINEN Anne Vuori 2012 Hoitotiede, väitöstutkimus Terveystieteiden laitos, Tampereen yliopisto
Tavoitteena oli saada tietoa vähävaraisten lapsiperheiden arjen hyvästä voinnista perheiden ja perheenjäsenten omasta näkökulmasta Perheiden arjen merkityksien ymmärtäminen Tutkimusmenetelmänä oli fenomenologia Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla haastatteluilla toimeentulotukea saavilta lapsiperheiden äideiltä (n=15), isiltä (n= 7) ja yhdessä haastatelluilta perheen jäseniltä (n = 12) MIKSI JA MITEN?
Toimeentulotuen menotilaston 2010 mukaan toimeentulotukea sai Suomessa vuonna 2010 240 257 kotitaloutta, joista lapsiperheitä oli 21 %. Yksinhuoltajien muodostamia kotitalouksia toimeentulotukea saavista lapsiperheistä oli yli puolet (55 %). 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 70 % on itsekin aikuisena turvautunut toimeetulotukeen Lukuja
Köyhyys perheissä ei ole vain aineellista huono-osaisuutta Virikkeettömyys Itsetunnon lasku Arvottomuuden tunne Ongelmien kasaantuminen Välinpitämätön vanhemmuus
Perheen ulkopuolelta saatu hyvän voinnin tuki Perheen ulkopuolelta tuleva tuki merkitsi äideille, isille ja perheille heidän näkökulmastaan tarpeellisen avun saannin kokemusta, joka vaikutti positiivisella tavalla arkipäivän hyvään vointiin Toisaalta tuki saattoi tuottaa ristiriitaisia, negatiivisia tuntemuksia, kuten syyllisyyttä siitä, ettei itse selviytynyt TULOKSIA
Läheisverkostolta saatu monipuolinen tuki ja heidän läsnäolonsa perheen arkipäivässä Sosiaali- ja terveydenhuollosta saatu tuki silloin kun oli osannut ja jaksanut hakea tukea oikein, oikeasta paikasta ja olla yhteistyöhaluinen Terveydenhuollosta selkeään diagnosoitavaan fyysiseen vaivaan saatu apu Ystävällinen, yksilöllinen kohtelu palvelutilanteissa Joustava, yksilöllinen ja koko perheen ja sen hetkisen elämän tilanteen huomioon ottava tuki Autettavan ja auttajan väliseen luottamukseen perustuva tuki Vertaistuki Tuki jonka saa itse valita HYVÄÄ VOINTIA VAHVISTAVA TUKI
Läheisverkostolta saatu tuki jos se aiheutti liiallista riippuvuuden tunnetta tai vallankäytön kohteeksi joutumista Tueksi tarkoitettu toiminta, missä perheistä ja niiden ongelmista ei oltu aidosti kiinnostuneita. Tukipalveluiden käyttämiseen liittyvä ylimielinen, töykeä, alentava tai epäasiallinen kohtelu Avun tarpeen vähättely ja aliarviointi tukea haettaessa Tuki, jonka vastaanottaminen vahvisti arvottomuuden ja syyllisyyden tunnetta Tuki jonka vastaanottaminen aiheutti pelkoa leimaantumisesta huonoksi isäksi tai äidiksi tai sosiaaliperheeksi. Tilanteet, joissa avuntarvitsija koki olevansa enemmän tarkkailun kohteena kuin tuen saajana Tueksi tarkoitettujen ohjeiden ristiriitaisuus HYVÄÄ VOINTIA MURTAVA TUKI
Useiden perheiden jäsenet kertoivat eläinten auttavan selviytymään. Perheeseen oli hankittu koira tyttären isän kuoleman jälkeen ja sitä hankintaa äiti perusteli näin Niin äidille se ei ole tärkeä koska se tietää vaan lisää hommaa ja kuluja, mutta lapsille se on niin tärkee. Et silloin ku tyttäreni isä kuoli. Mä oisin varmaan sen norsun ostanu jos ois. Että kyllä se oli se lapsen tuska kuitenki et niin hirveetä että. Ja sitte se ehkä autto kaikkein eniten. Tyttäreni sano että, sit ku kuoli kaksviikkoo sen jälkeen se kerbiilikin. Se ainoo kerbiili, nyt ettei oo enää ketään kelle puhua asioita. Silloin mä aattelin että herranjestas, jos se haluu siel huoneessaan höpöttää koirallensa tai kerbiilillensä, se on tärkeetä työtä.
Lastenneuvola merkitsi usein paikkaa, jossa pitää näytellä onnellista äitiä, ja jossa ei tule mieleenkään puhua omasta väsymyksestään tai jaksamattomuudestaan. Äiti koki olevansa enemmän tarkkailun kohde kuin tuen tarvitsija: Et neuvola on niin lapsikeskeinen paikka, jos mä meen neuvolaan ja itken siellä näit ongelmiani, niin seuraavan kerran, mä tuun mun lapsen kanssa, niin kattooks se mua, mun lastani sillä tavalla että näkyyks siin lapsessa jotain fyysisen pahoinpitelyn merkkejä ja noin. Masentuneena hakannu lasta. Ja tavallaan koin sellasta painettakin siellä. Siellä istuu onnelliset äidit pienten lastensa kanssa ja keksihymy naamalla ja sitten pitää mennä sinne ja siel on hellantuttelis se neuvolan täti, mikä punnitsee ja mittaa sitä vauvaa ja. Miten mä selittäisin, koen että siellä on pakko olla onnellisen näkönen! Neuvola
Eräs isä kertoi selviytymisestään autettavana olemisesta seuraavasti Ninku viikatetta hiotaan vaan toiselt puolelt, että jos toiset auttaa minua, minä autan niitä. Ni kato sanotaan aina ninku KELA:nkin mä meen välillä karkkipussi, tosson teille kaikki karkit. Sossuun mä taas jotain vien, jotain aina pientä. Avustuksia, en oo pyytäny. Mä en yleensä kauhesti kerjää. Pakko sitten, kiristetään vyötä sanotaan näin jos. Selviytyminen
Jos ristiriita hyvän olon kokemuksen ja terveyteen liittyvän ulkokohtaisen tiedon ja käytettävissä olevien resurssien välillä on liian suuri, siitä muodostuu este terveyteen liittyvän tiedon hyödyntämiseen arkipäivässä. Ristiriita terveyteen liittyvän tiedon ja arkielämän konkretian välillä on tullut esiin mm. Bilinskin ym. (2010) tutkimuksissa Pelkällä tiedon jakamisella terveellisistä elintavoista tai huomion kiinnittämisellä pelkästään yksilöiden terveyskäyttäytymiseen ei saavuteta hyviä tuloksia vähävaraisten perheiden terveyden tukemisessa. Ristiriita
Vuori A 2012. Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen, Acta Universitas Tamperenesis 1784, Tampere University Press, Tampere Väitöskirja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8980-8 Lähde