Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle
Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen
Lahjakkuudesta Välttämätön, mutta ei riittävä ehto huippu-urheilussa Määrittäminen edelleen vaikeaa Fyysinen, fysiologinen lahjakkuus Yksi tärkeimmistä lahjakkuuden elementeistä on harjoitettavuus Motorinen, kognitiivinen lahjakkuus Psyykkinen lahjakkuus Jopa tärkein lahjakkuuden muoto aikuishuipulle pyrkivien osalta?» Hyvä itsetunto, tahto, asenne, pitkäjänteisyys, sitkeys, Sosiaalinen lahjakkuus Kyky hankkia itselleen etuja, kyky saada toisetkin innostumaan Lahjakkuusedellytyksissä suuria lajikohtaisia eroja Soutu, paini, ammunta, purjehdus,jalkapallo
Senhän näkee jo kaukaa! (?) -Lahjakkuus on oleellinen tekijä, mutta -sen tunnistaminen saattaa olla erittäin hankalaa, etenkin nuorilla urheilijoilla
Mikä on oleellista? (lahjakkuuden tunnistamisessa) Retrospektiivistä näkökulmasta: Geenit Aikainen sosiaalistuminen liikuntaan Intohimo harjoitteluun (ja voittamiseen) Pitkäjänteisyys Ennustamisessa Geenit Rajausten siirtäminen Harjoittelun ja elämän kokonaisuus / päivittäisharjoittelu Mallien ja kaavojen välttäminen, yksilöllisyys Vain jos uskoo mahdottomaan, voi saavuttaa mahdollisen! Oleellisinta on kuitenkin keskittyä valmennuksessa siihen, mihin voi vaikuttaa Kehitysvaiheiden huomiointi kaikessa harjoittelussa Uran jatkumisen varmistaminen ilmapiiri! Vaatimustason kasvu urheilijan kasvun myötä oma kehittyminen!
Harjoittelu Taidot syntyvät harjaantumalla Satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia toistoja Liikeratojen automatisoituinen Oppimisen ratkaisee ilmapiiri ja menetelmät Positiivinen ja negatiivinen siirtovaikutus Ominaisuudet rakentuvat jaksottamalla Kehitysvaiheiden huomoiminen Kehitys tapahtuu asiassa, jota harjoitetaan (riittävästi) Syklisyys on harjoittelun rutmittämisen perusasia Harjoitettavuus rakentuu harjoittelusta Harjoittelun kokonaismäärä Harjoittelun monipuolisuus Aerobisen /palauttavan perusharjoittelun määrä
Kilpaileminen ja harjoittelu Määrää vai laatua; kilpailemisen ja harjoittelun suhde? Kilpailemisen vaikutukset määrää sen toteutus Tärkein mietittävä asia on kilpailemiselle annettava merkitys Mitä enemmän kilpailua varten harjoitellaan, sitä suuremman merkityksen kilpailun tulos saa kilpailu toimii myös harjoittelun välineenä ja sen osana Kilpaileminen tulee suhteuttaa lapsen ikään ja kehitykseen Miten saada onnistumisia mahdollisimman monelle lapselle? Miten ylläpidetään liikuntamotivaatio ja oikea kehitysjännite? Psyykkinen vahvuus on vahvin elementti myöhemmässä menestyksessä! Kilpaileminen on taito, joka opitaan kuten muutkin taidot!
Monipuolisuus ja erikoistuminen Monipuolisuus pitkäjänteisen kehittymisen tae Vähentää vamma-alttiutta helpoin tapa kartoittaa lapsen taipumukset liikunnassa auttaa vaikeiden kehitysvaiheiden ohittamisessa vaatii enemmän taitoja valmentajalta Saattaa hidastaa tuloskehitystä nuorella iällä Tero Pitkämäki v.1998, 15 v. SM-kisat keihäs, sijoitus 10. Erikoistuminen voi olla oikotie ikäkausituloksiin ei voi tarkoittaa pelkkää lajiharjoittelua, edes aikuisena On kuitenkin edellytys lajikohtaisen huipputuloksen syntymiselle Lajikohtaiset erot ja erityispiirteet
Eriyttäminen Harjoittelun eriyttäminen on oppimisen kannalta välttämätöntä sekä lahjakkaille että kömpelöille keskiarvo-puurosta kärsii kaikkien kehittyminen Kehitysjännitteen ylläpitäminen on kehityksen edellytys Eriyttäminen vaatii ohjaajalta aikaa, vaivaa ja taitoa Eriyttäminen on sekä lapsen että valmentajien etu Yksilöllisempää ja palkitsevampaa harjoittelua Harjoitusryhmien koko ja harjoitteiden selkeytys la jaatu Taitoerot kasvavat eriyttämisestä huolimatta (tai sen takia) yhä suuremmiksi eritasoisten ryhmien tarve kasvaa edelleen eriyttämisen myötä
KOSKA URHEILU ON IKUISTA