SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella

Transkriptio

1 SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella 1 / 10

2 -tason yleiskuvaus, kaikille lajeille sama, kuvattu tarkemmin Sinettiseuran laatukäsikirjassa Kriteerit osa-alueittain Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat on kirjattu seuran toimintalinjaan. Kaikille yhteisiä Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain Palkitsemisessa huomioidaan vuosittain eri rooleissa toimivat henkilöt Seura toimii yhteistyössä sidos-ryhmien kanssa Seura viestii omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen tärkeydestä ja kannustaa liikkumaan riittävästi sekä harrastamaan muita lajeja Seura linjaa, millaista harjoittelua ja kilpailua se edistää Kaikilla mukaan otetuilla on mahdollisuus motiivien ja kehitystason mukaiseen toimintaan Seuralla on koulutussuunnitelma. Seuralla on toimintatapa, jolla ohjaajat ja valmentajat saavat tukea toimintaansa ja osaamisensa kehittämiseen Ohjaajat ja valmentajat sitoutetaan yhteisen toimintalinjan toteuttamiseen. Tasoryhmiä muodostettaessa seuralla on siitä suunnitelma, josta on avoimesti viestitty. Seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin Toimijoiden roolit on määritelty ja tehtäviin on nimetty vastuuhenkilöt. Viestintä on suunnitelmallista ja avointa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti Talous ja hallinto on vastuullista Ryhmien vastuuhenkilöt toimivat kasvatuksellisesti ja esimerkillisesti Jokaisessa alle 15-vuotiaiden ryhmässä on sovittu pelisäännöt yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Kaikkia lapsia/nuoria kannustetaan Ryhmät osallistuvat seuran yhteisiin tilaisuuksiin Ominaisuuksia ja taitoja harjoitetaan monipuolisesti Liikunnan määrää ja monipuolisuutta seurataan Harjoituksia ja kilpailuja tarjolla kaikille mukaan otetuille Jokaisella ryhmällä vähintään yksi valmentaja, joka on suorittanut lasten/nuorten valmentamiseen tarkoitetun koulutuksen. Suositus, että paikalla on vähintään yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Ryhmän toiminta on suunnitelmallista ja innostavaa. Erilaiset yksilöt voidaan huomioida eriyttämisen keinoin Tasoryhmiä muodostettaessa varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus jatkaa harrastusta Vastuista ja pelisäännöistä on sovittu Toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajantasalla Toimintaan osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta. Lapsi/nuori kokee, että hän on tärkeä ja että hänet huomioidaan yksilönä. Toiminta on iloista ja innostavaa Lasta/nuorta kannustetaan, hänen itsetuntonsa sekä sosiaaliset taidot kehittyvät ja hän oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa reilun pelin hengessä Lapsi/nuori kokee haasteita, onnistumisia ja epäonnistumisia Lapsi/nuori kehittyy liikunnallisesti ja urheilullisesti ja saa mahdollisuuden mitata omaa kehittymistään Lapsi / nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaista yksilöllistä, osaavaa ja innostavaa valmennusta ja ohjausta Lapsi / nuori saa seurasta kipinän omatoimiseen harjoitteluun sekä liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan Lapsi / nuori tietää mitä tapahtuu, miten ja miksi Lapsi / nuori saa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä itseään koskevista asioista 2 / 10

3 Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat on kirjattu seuran toimintalinjaan. Kaikille yhteisiä Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain Palkitsemisessa huomioidaan vuosittain eri rooleissa toimivat henkilöt Seura toimii yhteistyössä sidos-ryhmien kanssa Seurassa korostetaan ohjaajien ja valmentajien roolia kasvattajana Seuran palkitsemisjärjestelmä huomioi kaikki osallistujat Seuralla on käytössä yhteisiä seuratuotteita Ryhmien vastuuhenkilöt toimivat kasvatuksellisesti ja esimerkillisesti Jokaisessa alle 15-vuotiaiden ryhmässä on sovittu pelisäännöt yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Kaikkia lapsia/nuoria kannustetaan Ryhmät osallistuvat seuran yhteisiin tilaisuuksiin Ryhmien toiminnasta vastaavat tiedottavat vanhempia ryhmän kasvatuksellisista periaatteista Pelisäännöt on sovittu ja niitä noudatetaan Lapsi/nuori kokee, että hän on tärkeä ja että hänet huomioidaan yksilönä. Toiminta on iloista ja innostavaa Lasta/nuorta kannustetaan, hänen itsetuntonsa sekä sosiaaliset taidot kehittyvät ja hän oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa reilun pelin hengessä Lapsia ja nuoria kuunnellaan ja heidän palautteestaan ollaan aidosti kiinnostuneita Lapsia kannustetaan yrittämään ilman epäonnistumisen pelkoa Nuorisopäällikkö varmistaa kasvatuksellisten asioiden siirtymisen käytäntöön säännöllisillä ohjaaja- /valmentajatapaamisilla Seurassa järjestetään vuosittain juhlallinen palkitsemistilaisuus seuraväelle Vanhempien kanssa keskustellaan pelisääntökeskusteluissa myös siitä, miten kasvatusasioiden toteutuminen ryhmässä on onnistunut ja mihin kasvatuksellisiin asioihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota Ryhmä kannustaa toisiaan Kiittämisen kulttuuri on lapsen ja nuoren jokapäiväisessä toiminnassa Lapsi kantaa vastuuta omasta harrastuksestaan Kasvatuksellisia asioita ei ole mitenkään huomioita seuran toiminnassa Kasvatuksellisiin epäkohtiin ei puututa Seurassa ei palkita lainkaan ohjaajia, valmentajia eikä muuta seuraväkeä. Palkitsemisessa on huomioita vain urheilijat ja harrastajat. Ryhmien toiminnasta vastaavat antavat huonoa esimerkkiä omalla käyttäytymisellään Pelisääntöjä ei ole tehty eikä niistä ole keskusteltu Ei pääse osallistumaan toimintaan Eettiset arvot ja käyttäytyminen eivät näy toiminnassa 3 / 10

4 YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Mitkä ovat seuranne arvot ja kasvatusperiaatteet? Ovatko arvot ja kasvatukselliset periaatteet kirjattu toimintalinjaan? Mitä arvot ja kasvatusperiaatteet tarkoittavat käytännössä? Kerro seuran kiittämiskulttuurista ja palkitsemisjärjestelmästä. Minkälaisia Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia seura järjestää ja kuinka usein? Keitä kaikkia tilaisuuksiin osallistuu ja keitä seurassa palkitaan? Minkälaista yhteistyötä seuralla on esimerkiksi muiden seurojen, kunnan ja lajiliiton kanssa? Mitkä tahot ovat seuran tärkeimmät yhteistyötahot? Missä asioissa yhteistyötä tehdään? Miten seuranne Pelisääntökeskustelut toteutetaan? Saavatko ryhmät/joukkueet tähän tukea tai ohjeita? Luetelkaa ryhmät, joukkueet jne. jotka ovat tehneet ja kirjanneet Pelisäännöt. Miten Pelisääntöjen toteutumista seurataan ja arvioidaan? Miten ongelmat ja syntyneet ristiriidat käsitellään seurassa ja ryhmissä? Mitä voisi tehdä niiden vähentämiseksi? Miten kannustavaa ja avointa ilmapiiriä luodaan ja tuetaan seurassa ja ryhmissä? 4 / 10

5 Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi Seura viestii omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen tärkeydestä ja kannustaa liikkumaan riittävästi sekä harrastamaan muita lajeja Seura linjaa, millaista harjoittelua ja kilpailua se edistää Kaikilla mukaan otetuilla on mahdollisuus motiivien ja kehitystason mukaiseen toimintaan Ominaisuuksia ja taitoja harjoitetaan monipuolisesti Liikunnan määrää ja monipuolisuutta seurataan Harjoituksia ja kilpailuja tarjolla kaikille mukaan otetuille Lapsi/nuori kokee haasteita, onnistumisia ja epäonnistumisia Lapsi/nuori kehittyy liikunnallisesti ja urheilullisesti ja saa mahdollisuuden mitata omaa kehittymistään 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen Seuralla on valmennuksen linjaus, josta ohjaajia / valmentajia tiedotetaan Seuran omat kärkiurheilijat toimivat esimerkkeinä pienemmille ja järjestetään kausittainen yhteisharjoitus kaikenikäisille ja -tasoisille Seuralla on seurakisajärjestelmä ja seura osallistuu Junnu touriin? Seuran valmennus pohjautuu SKL:n valmennuslinjaukseen, johon kaikki valmentajat perehdytetään ja sitoutetaan. Seura osallistuu tavoitteellisesti Junnu touriin Seuralla on yhteistyötä muiden lajien/jaostojen kanssa Seuran organisaatiolla on kokemusta ja uskallusta olla mukana isojen tapahtumien järjestelyissä (Junnu tour, SM-kisat). Omaehtoisen harjoittelun tärkeydestä ei viestitä eikä siihen kannusteta Toiminnan linjausta/suunnitelmaa ei ole tehty (esim. harraste- ja/tai kilpaseura) Ohjaajat ja valmentajat tekevät kirjalliset kausisuunnitelmat (3-6 viikon jaksoissa), joissa on huomioitu myös monipuolinen harjoittelu. Valmentajat tekevät vuosisuunnitelman, ja valvovat lasten ja nuorten harjoittelua harjoituspäiväkirjojen avulla. Vanhempien palavereissa on keskusteltu lasten liikkumisen määrästä ja myös vanhempien vastuusta lapsen omatoimisen liikkumisen sekä terveelliseen ravintoon ja riittävään yöuneen kannustajina. Harjoittelu pitää sisällään vain oman lajin harjoittelua ja siihen kuuluvia peruskuntoharjoitteita Muiden lajien harrastamiseen suhtaudutaan kielteisesti Pystyy harrastamaan myös muita lajeja halutessaan Saa pieniä kotitehtäviä, joilla kannustetaan omaehtoiseen liikuntaan Oppii seuraamaan omaa harjoittelua ja siitä aiheutuvia tuntemuksia Varmistetaan liikunnan kokonaistuntimäärän toteutuminen Saa käyttöönsä henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja harjoituspäiväkirjan, jota ohjaaja / valmentaja valvoo Pystyy yhdistämään opiskelun ja harjoittelun, joka antaa edellytykset urheilijaksi kasvamiselle. Ei pääse osallistumaan toimintaan esim. kilpailuihin eikä saa ohjausta ja valmennusta Ei saa mahdollisuutta kehittyä HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 5 / 10

6 AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Mitä toimenpiteitä seurassa ja ryhmissä on tehty omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen edistämiseksi? Mikä on seuran ja sen valmentajien/ohjaajien suhtautuminen muiden lajien harrastamiseen? Harjoittelevatko seuranne lapset ja nuoret riittävästi ja monipuolisesti? Miten sitä voidaan tukea? Millaisia linjauksia seura on tehnyt harjoittelemisesta ja kilpailemisesta? Mitkä ovat kilpailemisen tavoitteet? Miten toteutumista arvioidaan? Onko harjoitteluun ja kilpailemiseen liittyviä asioita kirjattu toimintalinjaan? Sovitaanko kilpailemiseen ja kilpailuihin osallistumiseen liittyvistä asioista pelisääntökeskusteluissa? Onko harjoituksia ja kilpailuja tarjolla kaikille mukaan otetuille? Miten lapsille ja nuorille annetaan palautetta kehittymisestä ja miten heidän kehittymistään seurataan? Miten tätä voisi edistää ja tukea? Miten seurassanne viestitään lasten ja nuorten vanhemmille omaehtoisen liikunnan, harjoittelun ja monipuolisuuden tärkeydestä? 6 / 10

7 Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen Seuralla on koulutussuunnitelma. Seuralla on toimintatapa, jolla ohjaajat ja valmentajat saavat tukea toimintaansa ja osaamisensa kehittämiseen Ohjaajat ja valmentajat sitoutetaan yhteisen toimintalinjan toteuttamiseen. Tasoryhmiä muodostettaessa seuralla on siitä suunnitelma, josta on avoimesti viestitty. Seura maksaa kaikille halukkaille osallistumisen koulutuksiin. Ryhmien muodostamisen periaatteet on kirjattu seuran toimintalinjaan. Linjauksessa on huomioitu, ettei alle 11 - vuotiasta lasta voida tiputtaa pois harjoitusryhmästä heikomman taitotason vuoksi. Seurassa järjestetään vuosittain tietoiskuja, luentoja tai koulutusta myös lasten vanhemmille, joissa käsitellään urheilulliseen elämäntapaan liittyviä teemoja. Jokaisella ohjaajilla ja valmentajilla on mahdollisuus kehittyä eteenpäin Seuralla on sisäistä koulutusta Nuorisotoiminta on merkittävä osa seuran toimintaa ja seurassa on mietitty polku eritasoisille nuorille myös aikuisliikunnan pariin. Taitavampien ja motivoituneempien harrastajien siirtyminen eri taito-/ikätason ryhmästä toiseen on joustavaa, ja siirron taustalla on ensisijaisesti lapsen omat motiivit harjoitella enemmän tai kovempaa. Ohjaajien ja valmentajien osaamisesta huolehtiminen ei seurassa kuulu kenenkään tehtäviin Jokaisella ryhmällä vähintään yksi valmentaja, joka on suorittanut perusvalmentajatutkinnon. Suositus, että paikalla on vähintään yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Ryhmän toiminta on suunnitelmallista ja innostavaa. Erilaiset yksilöt voidaan huomioida eriyttämisen keinoin Tasoryhmiä muodostettaessa varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus jatkaa harrastusta Kaikki lasten ohjaajat ovat suorittaneet ohjaajakurssin Harjoituksissa on yhtä ohjaajaa kohden enintään 10 lasta Harjoitusryhmässä on läsnä vähintään kaksi ohjaaja Täysi-ikäinen henkilö on läsnä harjoitustilanteessa Yli 12-vuotiaiden ryhmissä vähintään yksi valmentaja on suorittanut vähintään kilpavalmentajatutkinnon Harjoitusryhmässä on yhtä ohjaajaa kohden enintään 6 lasta Ryhmässä ei ole yhtään koulutettua, osaavaa ohjaajaa/valmentajaa (lasten tai nuorten ohjaamiseen tarkoitettu koulutus tai oma ammattikoulutus (esim. opettaja, liikuntaneuvoja, lastentarhaopettaja tms. Lapsi / nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaista yksilöllistä, osaavaa ja innostavaa valmennusta ja ohjausta Lapsi / nuori saa seurasta kipinän omatoimiseen harjoitteluun sekä liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan Saa tukea ja kannustusta urheilulliseen elämäntapaan Saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaisesti laadukasta, yksilöllistä ohjausta eteenpäin urheilijapolulla Ei saa ohjausta/valmennusta Motiiveja ja kehitystasoa ei huomioida 7 / 10

8 OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Miten seurassa tuetaan ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittymistä? Kuka seurassa vastaa ohjaajien ja valmentajien osaamisesta? Miten ohjaajat ja valmentajat on perehdytetty seuran toimintalinjaan? Minkälaisen koulutuksen seuranne ohjaajat ja valmentajat ovat tehtäviinsä saaneet? Minkälaista osaamista seuranne ohjaajilla ja valmentajilla on (esim. aiemman valmennuskokemuksen tai siviilityön kautta)? Miten ohjaus- ja valmennustoiminnan suunnitelmallisuus näkyy koko seurassa? Miten se vaikuttaa ryhmien toimintaan? Minkälaista osaamista ohjaajilla ja valmentajilla on erilaisten yksilöiden huomioimiseen / eriyttämiseen? Miten lasten ja nuorten yksilölliset erot voidaan ottaa entistä paremmin huomioon ohjauksessa ja valmennuksessa? Missä iässä tasoryhmien muodostaminen olisi tarpeellista? Miten tasoryhmät tehdään? 8 / 10

9 Osa-alueen kriteerit Seura Ryhmä Yksilö VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin Toimijoiden roolit on määritelty ja tehtäviin on nimetty vastuuhenkilöt. Viestintä on suunnitelmallista ja avointa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti Talous ja hallinto on vastuullista Seura päivittää toimintalinjaansa. Päivitystyöhön osallistuvat kaikki aktiivitoimijat. Toimintalinja jaetaan seuran johtokunnalle ja ydintoimijoille Seuran toimijoilla on selkeät tehtävänkuvaukset Seuralla on viestintäsuunnitelma Seura osallistuu seurakoulutuksiin Toimintalinja on julkisesti kaikkien nähtävillä. Seuran nettisivut ovat ajan tasalla Seuran toimintalinjaa päivitetään vuosittain ja sen sisältöä arvioidaan. Päivitystyössä kuunnellaan laajasti seuraväkeä. Seuran toimintaa ohjaa strategia Nuorilla on edustaja seuran päätöksen teossa Seuralla on ongelman ratkaisuryhmä, joka käsittelee mahdolliset ongelmatilanteet, joita ryhmän sisällä ei ole pystytty ratkaisemaan. Seuralla ei ole kirjallista toimintalinjaa Tärkeimpiin tehtäviin ei ole nimetty vastuuhenkilöitä Vastuista ja pelisäännöistä on sovittu Toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajantasalla Toimintaan osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta. Ryhmien pelisäännöt on luettavissa nettisivuilta Pelisääntökeskusteluissa käydään palautekeskusteluna edellisen kauden pelisäännöt; miten ne ovat toteutuneet ja mitkä asiat vaativat kehittämistä. Vanhemmat ovat tietoisia roolistaan ja siitä, mitä seura heiltä odottaa. Heille on esitelty seuran toimintalinja. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti ryhmän ja seuran toimintaan Pelisääntökeskustelujen ympärille on rakennettu erikoinen ja hauska toimintamalli, joka saa perheet liikkeelle ja innostaa keskustelemaan avoimesti pelisäännöistä Tyytyväisyyskysely toteutetaan kerran vuodessa Vanhemmille on tarjolla yhteistä toimintaa seuran puitteissa Lasten vanhemmista on koottu ryhmä, joka saa olla mukana suunnittelemassa ja arvioimassa seuran toimintaa Pelisääntöjä ei ole tehty kaikkien ryhmien kanssa. Ajankohtaisista asioista ei tiedetä eikä viestitä Lapsi / nuori tietää mitä tapahtuu, miten ja miksi Lapsi / nuori saa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä itseään koskevista asioista Lapsella on ryhmässä hyvä olla, ja hän tietää kenen puoleen voi kääntyä missäkin tilanteessa Seurassa on lasten/nuorten ryhmä, joka saa olla mukana suunnittelemassa seuran toimintaa Toiminta on suunnittelematonta ja sekavaa Mielipidettä ei koskaan kysytä/huomioida 9 / 10

10 VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI AUDITOINTIKESKUSTELUN TEEMOJA: Onko seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin? Miten toimintalinjasta viestitään? Mihin tehtäviin seura on nimennyt vastuuhenkilöt? Onko heidän kanssaan keskusteltu tehtävänkuvasta? Onko tehtävät kirjattu toimintalinjaan? Miten ja mitä kanavia hyödyntäen seurassa viestitään koko seuraa koskevista asioista? Millaisia tiedotus- tai viestimistapoja on ryhmissä ja joukkueissa? Miten mahdollistetaan seura-aktiivien/seurajohdon välinen avoin vuorovaikutus? Miten koko seuran toiminnan arviointia ja kehittämistä toteutetaan? Miten seuran talous ja hallinto on hoidettu? Miten varmistetaan, että toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajan tasalla? 10 / 10