Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Samankaltaiset tiedostot
Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

THL:n sote-arviointi

THL:n seuranta- ja arviointitoiminto osana sote-uudistusta. Arviointijohtaja, professori Pekka Rissanen, THL

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakunta- ja sote-uudistus ja kustannusvaikuttavuus STM näkökulma

Maakuntien sote- ohjaus

Lausuntopyyntö STM 2015

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-tulevaisuuspäivä. Seminaarin avaus. Kuntatalo. Varatoimitusjohtaja Hanna

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Day after tomorrow THL sote-uudistuksen jälkeen

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Lausuntopyyntö STM 2015

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

SOTE-UUDISTUS JA THL:N ROOLI TULEVASSA JÄRJESTELMÄSSÄ

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Valinnanvapaudesta. Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke Kick off -päivät Tampere

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

TYP ajankohtaisia asioita

Alueellisten hyte-toimijoiden VERTAISFOORUMI

Palvelusetelikokeilujen makusote-yhteydet

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

Lausuntopyyntö STM 2015

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Valinnanvapaudesta VATE Harri Jokiranta Muutosjohtaja

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Lausuntopyyntö STM 2015

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

STM simulaation taustamateriaali

Tilannekatsaus maakuntatalouden ja siihen liittyvien yhteistyöprosessien simulointiin keväällä Maakuntien muutosjohtajaverkosto 15.2.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL

Palvelujen järjestäminen

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Lausuntopyyntö STM 2015

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Valinnanvapauslaki ja valinnanvapauspilotit

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Lausuntopyyntö STM 2015

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien hallinnon johtajien yhteisseminaari

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä Harri Jokiranta Muutosjohtaja

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Elintapaohjauksen palvelutarjotin

Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys. Työpaja I. Mikko Rotonen Timo Hakala

Kuntavaalikysely Jyty

Transkriptio:

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Sote-rakenneuudistus tarvitaan Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde Hoidon ja hoivan tarpeiden kasvu lähivuosina Työvoiman saatavuuden ongelmat Palvelujen saatavuuden maantieteelliset ja muut erot suuria Yhdenvertaisuus ei toteudu Talouden odotettavissa oleva kasvuvauhti Julkisen talouden kestävyys? 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 2

Mitä sote-uudistus muuttaisi? Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Sote-uudistus (mm.) keskittäisi palvelujärjestelmän hallintaa (governanssia olisiko ohjaus parempi käännös?) Valtionohjauksen tehostuminen Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua Kilpailu lisää toiminnan tehokkuutta? 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 3

Keskitetty ohjaus + rahoitus edellyttää uudenlaista seurantaa ja arviointia Myös kuntaperusteista sote-järjestämistä on ohjattu ja arvioitu, mutta ovatko sen ohjausinstrumentit riittäneet? Alueellinen ja muu yhdenvertaisuus ei toteudu Miten hillitään kustannusten kasvua, kun järjestäjiä on satoja? Sote-järjestämislakiesitykseen kirjattu uusia seuranta-, arviointi- ja ohjausinstrumentteja THL:n rooli muuttuu STM:n ja VM:n muuttuva rooli Yhteistyöalueille ohjaustehtäviä 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 4

Sote-uudistus keskittäisi governanssia Valtion ohjaukset tehostuminen STM ja VM ohjaavat maakuntien järjestämistehtävää Maakunnallinen järjestäminen Maakunnat ohjaavat palvelujen tuotantoa Yksikanavainen rahoitus, valtion rahoitus (?) Rahoitusmallin avulla ohjaaminen Valtio ohjaa maakuntia (painotettu kapitaatiorahoitus) Maakunnat ohjaavat tuottajia (tuotannon rahoitusmallit) Uusia normistoja, joiden toteutumista seurataan ja valvotaan 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 5

MAKU-SOTE järjestäminen Järjestäminen ja tuotanto erotetaan Järjestämistehtävä Maakunta vastaa siitä, että alueen asukkailla on saatavissa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Rahoittaa tuotannon useita väyliä Painotettu kapitaatio (?) Palvelusetelit Henkilökohtainen budjetti Maakunnalle raha tulee valtion budjetista ja asiakasmaksuista 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 6

Maakunnilla tärkeä rooli sote-palvelujen ohjauksessa Demokraattisesti valittu valtuusto edustaa väestöä sosiaalinen hyvinvointifunktio Maakunta kohdentaa valtionrahoituksen sote-palveluihin (ja muihin maku-tehtäviin) Varmistaa palvelujen riittävän saatavuuden Tuottajien ohjaus Sopimukset Erilaiset rahoitusinstrumentit Seuranta ja valvonta 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 7

Yhteistyöalueiden rooli palvelujen ohjaamisessa: mitä yhteistyöalueet tekevät? keskitettyjen tehtävien hoitaminen vaativimmissa palveluissa yli maakuntarajojen yhteistyösopimuksen laatiminen palveluiden hoitamiseksi ja niiden yhteensovittamiseksi foorumin perustaminen ylimaakunnallista päätöksentekoa varten yhteistyösopimuksen tavoitteiden valmistelu perustuen tietoon palvelutarpeesta ja osaamisesta alueellisen yhteistyön toteuttaminen yhteistyösopimuksen mukaisesti kehittämiseen ja tietohallintoon liittyvän yhteistyön koordinointi maakuntien välillä. 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 8

Miten yhdenvertaisuus ja kustannusten hallinta toteutuu nyt? 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 9

25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 10

Perusterveydenhuollon järjestäjät: Uusimaa 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 11

Hoitoon pääsee vaihtelevasti: perusterveydenhuolto (lähde: proto.thl.fi/tietoikkuna) 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 12

Hoitoon pääsee vaihtelevasti: erikoissairaanhoito (lähde: proto.thl.fi/tietoikkuna) 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 13

Palveluihin pääsee vaihtelevasti: Kasvatus- ja perheneuvonta (lähde: proto.thl.fi/tietoikkuna) 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 14

Palveluja saa vaihtelevasti: lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit (lähde: proto.thl.fi/tietoikkuna) 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 15

Palvelujen saatavuus muutamia indikaattoreita ja liikennevalot 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 16

Sote-menojen ennuste (julkinen rahoitus; koko maa) 2016-2030: +70% Väestön tarpeista johtuva kasvu noin 20% Loput 50% johtuu tuotantokustannusten kasvusta 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 17

Pohjois-Pohjanmaalla maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehdään yhdessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä on maakunnan alueella nykyisin 19 ja tietojärjestelmiäkin 14 erilaista. Sairaalat: OYS, Raahe ja Oulaskangas Terveyteen yhteydessä olevat elintavat ovat maakuntalaisilla pääsääntöisesti hyvät. Nuorten osuus väestöstä on maakuntien suurin ja ikäihmisten toiseksi pienin. Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 26 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Parannettavaa maakunnassa on lastensuojelun määräaikojen toteutumisessa ja hoitoon pääsyssä sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon.

Pohjois-Pohjanmaalla 0,5 % maan keskiarvoa pienemmät so-te nettokäyttökustannukset - tarvevakioituina maan kolmanneksi pienimmät. (vuosi 2016) Palvelut painottuneet perusterveydenhuoltoon, ja erikoissairaanhoitoon pyritään ohjaamaan vain sinne kuuluvat potilaat - silti yliopistosairaala + kaksi muuta sairaalaa Onnistuminen: päivystyskäyntejä erikoissairaanhoidossa oli vähiten maassa, myös yli 75-vuotiailla. Iäkkäille sopimattomia lääkkeitä käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla vähiten kaikista maakunnista.

Sote-menojen kasvuennuste, Pohjois-Pohjanmaa 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 20

Sote-menojen kasvuennuste: Uusimaa 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 21

Lopuksi: Sote-järjestelmä on uudistumassa Kymmenkunta aluetta tehnyt tai tekemässä maakunnallista sote-kuntayhtymää Kainuun sote, Eksote, Siun sote, Soite, Kymsote, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Essote tai maakunnan osana kuten Keski-Uudellamaalla. Uusia suunnitellaan: Pohjanmaa, Satakunta, Lappi Myös sote-toimintojen ohjaus, seuranta ja arviointi uudistuvat Suunta on hajautetusta ohjauksesta keskitetympään Ohjaus edellyttää hyvää, kansallisesti koottua tietopohjaa ja siihen pohjautuvaa asiantuntija-arviointia 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 22

THL:n arvioi maakuntia osana ohjausta

25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 24

Arvioinnin vuosikello 25.1.2019 25

Mitä vasten arvioidaan? 1 2 3 4 Miten maakunnat suoriutuvat sote-palvelujen järjestämisestä? suorituskyky (performance) SOTE- ja MAKU-lakien tarkoituspykälissä mainitut tavoitteet Valinnanvapauslainsäädännön tavoitteet Sisältölaeista johdetut kokonaisuudet 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 26

Maakuntien sote-järjestämistehtävät (THL:n arvioinnissa) TEHTÄVÄKOKONAISUUDET Ennaltaehkäiset palvelut Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveyspalvelut Perusterveydenhuolto Päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Työikäisten sosiaalipalvelut Vammaisten palvelut A B C D E F G H I J K 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 1. Etelä-Karjala 2. Kymenlaakso 3. Uusimaa 4. Päijät-Häme 5. Etelä- Pohjanmaa 6. Kanta-Häme 7. Pirkanmaa MAAKUNNAT 8. Etelä-Savo 9. Keski-Suomi 10.Pohjois-Karjala 11.Pohjois-Savo 12. Pohjanmaa 13. Satakunta 14. Varsinais- Suomi 15. Kainuu 16. Keski-Pohjanmaa 17. Pohjois-Pohjanmaa 18. Lappi SUORIUTUMISKYKY Saatavuus Laatu Asiakaslähtöisyys Yhdenvertaisuus Rahoituksen riittävyys ja kustannukset TASO Hyvä Kohtalainen Välttävä Huono Ei tiedossa 25.1.2019 Esityksen nimi / Tekijä 27

Kiitos! 25.1.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / Pekka Rissanen 28