Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu

Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu 2017-2018 Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Finnfeeds Finland Oy, Neste Oyj, Naantali Jorma Valjus Raportti 724/2018

Laatija: Jorma Valjus Tarkastaja: Anne Liljendahl Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 29.10.2018 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI 724/2018

Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 08101 LOHJA Puh. 019 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Jorma Valjus Julkaisuaika 11/2018 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 19 + liitteet Julkaisun nimi Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu 2017-2018 Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Raportti 724/2018 Projektinumero Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu tehtiin vuosina 2017 ja 2018 Turun seudun puhdistamo Oy:n, Paraisten kaupungin, Finnfeeds Finland Oy ja Neste Oyj, Naantalin yhteistarkkailuna. Tarkkailualueella kalasti vuonna 2017 285 ruokakuntaa ja kokonaissaalis oli 12 500 kg. Sekä kalastus että saalis on vähentynyt ja suuntaus verkkokalastuksesta vapakalastukseen on selvästi nähtävissä. Ahven, kuha ja hauki ovat olleet alueen tärkeimpiä saalislajeja. Ahvenen ja siian saalisosuus kasvoi. Merkittävimmät kalastushaitat liittyivät rehevöitymiseen. Myös ammattikalastajien määrä on laskenut. Vuonna 2017 alueella kalasti 10 ammattikalastajaa, jotka kalastivat enimmäkseen verkoilla. Ammattikalastussaalis oli vuonna 2017 koko tarkkailuhistorian toiseksi alhaisin 13 400 kg. Tärkein saalislaji oli kuha. Kalastusta haittaavat hylkeet, merimetsot ja yleinen kalakantojen heikko tila. Verkkokoekalastusten yksikkösaalis laski Aurajokisuun lähialuetta lukuun ottamatta kaikilla muilla osa-alueilla. Aurajokisuun lähialueella myös särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli muita alueita suurempi. Yleisimmät saalislajit koko tarkkailualueella olivat ahven, pasuri, särki ja kuha. Poikasnuottauksissa saatu kalamäärä putosi kymmenesosaan edellisestä tarkkailukerrasta. Runsaimmin poikasia esiintyi Pitkäluodossa, Uittamolla ja Kulhossa Askaistenlahdella. Tuloksissa näyttää olevan suuria, mm. olosuhteista johtuvia eroja tarkkailuvuosien välillä. Silakan kutuparvia ja mätiä oli aiempaa vähemmän. Silakan kutu keskittyy kuitenkin vielä samoille kuturannoille kuin aikaisemmin. Useimmat mätiaallot huuhtoutuvat tutkimusalueella kokonaisuudessaan ennen mädin kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi. Silakan poikastiheydet ovat kuitenkin nousseet Askaistenlahtea lukuun ottamatta koko tarkkailualueella. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia muuttuneen näytteenottomenetelmän takia. Mynälahden vertailualueella poikastiheys on kuitenkin edelleen korkeampi kuin varsinaisella tutkimusalueella. Asiasanat Toimeksiantaja Kalojen aistinvaraisessa arvioinnissa pistekuormitettujen alueiden kalat arvioitiin laadultaan jopa vertailualuetta paremmiksi. kalat, kalastus, silakka, jätevesikuormitus Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Taustatiedot... 5 2.1 Tarkkailualue... 5 2.2 Kuormitus... 6 2.2.1 Jäte- ja jäähdytysvedet... 6 2.2.2 Jätevesien aiheuttama kuormitus... 7 2.2.3 Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus... 8 2.2.4 Ruoppausmassojen läjittäminen... 8 2.2.5 Kalankasvatus... 8 2.3 Veden laatu vuonna 2017 ja kuormituksen vaikutus... 8 2.3.1 Lopputalvi 2017... 8 2.3.2 Avovesikausi 2017... 8 2.4 Sää ja jääolot vuonna 2017... 9 2.5 Istutukset vuosina 2010-2017... 9 3 Kalataloudellinen tarkkailu... 10 3.1 Kalastus... 10 3.1.1 Ammattikalastus... 10 3.1.2 Virkistys- ja kotitarvekalastus... 11 3.2 Kalakannan rakenne... 12 3.2.1 Nordic-verkkokoekalastus... 12 3.3 Poikastuotanto... 14 3.3.1 Poikasnuottaukset... 14 3.3.2 Silakan kutupohjien tila, mädin esiintyminen ja kuolleisuus... 15 3.3.3 Silakan poikasten määrä... 16 3.4 Kalojen käyttökelpoisuuden seuranta... 17 4 Yhteenveto ja arvio kuormituksen vaikutuksista... 17 Lähdeluettelo... 19 Liitteet Ammattikalastuksen seuranta 2017 Virkistys- ja kotitarvekalastuksen seuranta 2017 Verkkokoekalastus 2017 Poikasnuottaukset vuonna 2018 Silakan kutualueiden tarkkailu 2018 Silakanpoikasten määrä 2018 Kalojen aistinvarainen arviointi 2017

1 Johdanto Turun edustan merialueella kalataloudellista tarkkailua on tehty jo 1970-luvulta lähtien. Nykyisin tarkkailu toteutetaan alueella toimivien pistekuormittajien yhteistarkkailuna. Tarkkailussa mukana olevien toimijoiden määrä väheni, kun Raision ja Kaarinan jätevedenpuhdistamot lopettivat toimintansa. Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma päivitettiin vastaamaan nykyistä kuormitustilannetta vuonna 2014 (VA- RELY/2056/5723/2017). Yhteistarkkailuun osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Finnfeeds Finland Oy ja Neste Oyj, Naantali (taulukko 1). Taulukko 1. Kalataloudellisessa yhteistarkkailussa mukana olevat tahot sekä niiden ympäristöluvat. Tarkkailtavat tahot Lupapäätökset Turun seudun puhdistamo Oy Nro 47/2003/4, LSY 5.6.2008: 25/2008/1 (22.9.2003) Nro 167/2014/2, Dnro ESAVI/345/04/08/2012 (1.10.2014) Nro 9/2015/2, Dnro ESAVI/10380/2014 (30.1.2015) Nro 16/0112/3, Dnro VHO/01783/14/5110 (11.3.2016) Paraisten kaupunki Nr 24/2008/1, Dnr LSY-2006-Y-374 (30.5.2008) Nro 95/2014/2, Dnro ESAVI/272/04.08/2012 (16.6.2014) Finnfeeds Finland Oy Nro 110, Dnro LOS-2006-Y1290-111 (4.12.2008) Neste Oil Oyj Nro 45/2007/2, Dnro LSY-2004-Y-362 (20.11.2007) Tarkkailun perusajatuksena on, että kalakantojen rakenteesta, kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteista sekä kalastuksesta saadaan riittävän luotettavaa tietoa jätevesien vaikutusalueella. Tarkkailu tuottaa myös perustietoa kuormituksen kohteena olevan vesialueen kalaston koostumuksesta ja kalakannan muutoksista mahdollisten normaalista poikkeavien kuormitustilanteiden varalle. Tarkkailutuloksia voidaan hyödyntää alueen kalakantojen ja kalastuksen kehittämisessä. Velvoitetarkkailuun osallistuvat tahot ovat velvoitettuja maksamaan kalatalousmaksuja, joiden yhteenlaskettu määrä on 61 320 vuosittain. Kalatalousmaksut käytetään jätevesien vaikutusalueella tapahtuviin kalaistutuksiin, joilla pyritään kompensoimaan jätevesien kalastukselle aiheuttamia haittoja. Tarkkailun poikasnuottaukset, silakan kutupohjien tilan, mädin esiintymisen ja kuolleisuuden arvioinnin sekä Gulf-poikaspyynnin on tehnyt Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy. Verkkokoekalastuksesta, kalastustiedustelusta, ammattikalastuksen seurannasta ja kalojen aistinvaraisesta arvioinnista sekä tästä yhteenvetoraportista vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2 Taustatiedot Tarkkailualueen yleiskuvausta, kuormitusta, veden laatua ja sääoloja koskevat tiedot perustuvat Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimukseen (Räisänen 2017). 2.1 Tarkkailualue Tarkkailualue kattaa jätevesien arvioidun vaikutusalueen mannerrannan suunnassa Askaistenlahdelta Pitkäänsalmeen ja edelleen Paraisten pohjoisosaan Vapparille, lännessä Kotkanaukolle ja lounaassa Airismaalle Airiston eteläosaan. Vesialue on pinta-alaltaan 204 km 2 ja keskisyvyydeltään 16 metriä. Tarkkailtava alue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jolle on tyypillistä pirstonainen rantaviiva lahtialueineen, salmineen ja lukemattomine saarineen. Erot veden syvyydessä ja vaihtuvuudessa ovat alueellisesti suuria ja alue on Airistoa lukuun ottamatta huomattavan matalaa. Askaistenlahti ja Vappari ovat tarkkailualueen suurimmat ja eristyneet lahdet. Valuma-alueen pinta-ala on 1 680 km 2, josta pääosa (79 %) muodostuu tutkimusalueelle laskevien Aurajoen, Raisionjoen ja Hirvijoen valuma-alueista. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 5

Kuva 1. Tarkkailualue ja kuormittajat. 2.2 Kuormitus 2.2.1 Jäte- ja jäähdytysvedet Velvoitetarkkailuun osallistuvien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden käsitellyt jätevedet johdettiin mereen Turussa kantasataman satama-altaaseen ja Paraisilla Vapparin eteläosaan. Teollisuuslaitoksista jäte-, lauhde- ja hulevesiä johdettiin Viheriäistenaukolle ja Naantalinsalmeen. Naantalinsalmen kuormitus väheni syksyllä 2016, jolloin Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehtaan jätevedenpuhdistamo lakkautettiin ja vuonna 2017 kuormitusta tuli enää hulevesissä. Merialueen purkupaikoille vuonna 2017 johdettujen puhdistettujen jätevesien välitön biologinen hapenkulutus oli BOD 7ATU :na mitattuna yhteensä noin 140 tonnia, fosforikuorma 5,4 tonnia ja typpikuorma 334 tonnia. Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamon lupaehtojen mukaisesti verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen vesistökuormitus olisi ollut BOD 7ATU :na yhteensä 144 tonnia, mutta fosfori- ja typpikuormaan ohituksilla ei ollut suurta vaikutusta (fosfori 5,6 t/a, typpi 336 t/a); osa ohituksista ei tullut Turun merialueelle. Puhdistamo täytti voimassa olevan ympäristöluvan (ESAVI nro 167/2014/2) puhdistusvaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla (Leino 2018). Kokonaistypen puhdistustehovaatimus vuosikeskiarvona laskettuna saavutettiin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 6

Taulukko 2. Turun ympäristön merialueen jätevesikuormitus vuonna 2017 (Räisänen 2018). Määrä BOD 7(ATU) Fosfori Typpi Mineraaliöljyt 1000 m 3 /a t/a t/a t/a t/a Turun seudun puhdistamo Oy 1) 30722 117 4,9 318 Paraisten kaupunki, Parainen 2) 1251 7,3 0,2 12 Neste Oyj, Naantali 3) 1091 5 0,24 1,4 0,95 Finnfeeds Finland Oy 3) 221 14,6 0,04 2,9 Yhteensä 33285 144 5,4 334 0,95 1) Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Tiedot: Leino (2018a). Kuormitus sis. Purkupaikalle johdetut jätevedet: käsitelty vesi sekä tulevan veden ohitus Hansapuiston ylivuotokaivosta 2) Jätevedenpuhdistamon vuosiraportti (Lehtniemi ja Leino 2018). 3) Tiedot teollisuuslaitoksilta. Purkupaikalla Vapparin eteläosassa vuonna 2017 Paraisten jätevedenpuhdistamon tuoma kuormitus (Lehtniemi ja Leino 2018) oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD 7(ATU):n osalta 7,3 tonnia/a sekä fosforia 0,2 tonnia/a ja typpeä 12 tonnia/a. Myös Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti kaikki ympäristöluvan puhdistusvaatimukset molemmilla puolivuosijaksoilla. Kokonaistypen puhdistustehon osalta puhdistamon toimintaa tarkastellaan vuosikeskiarvona laskettuna, ja puhdistamo saavutti kokonaistypen puhdistustehovaatimuksen. Teollisuuslaitoksista johdettiin puhdistettuja jätevesiä mereen Neste Oyj:n Naantalin jalostamosta, mutta Finnfeeds Finland Oy:stä vuonna 2017 kuormituksena tuli vain hulevesiä. Teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut yhdyskuntajätevesiin verrattuna pieni. Teollisuuslaitoksilta tulee myös jäähdytysvesien aiheuttamaa lämpökuormaa vesialueelle. 2.2.2 Jätevesien aiheuttama kuormitus Vuonna 2017 jätevesien merialueelle aiheuttama BOD 7(ATU) - ja ravinnekuormitus oli pienempi kuin vuonna 2008 tai sitä ennen. Teollisuuslaitoksilta tuleva mineraaliöljykuorma oli hieman yli 1 000 kg/a, kun yleensä 2000-luvulla se on ollut pienempi. Taulukko 3. Turun merialueen yhteistarkkailun laitosten vuosikuormitus purkupaikoille mereen (tonnia/vuosi) vuosina 2005-2017. Suluissa vuosina 2005-2008 Turun jätevesien osuus (%), joka v. 2008 sisältää Tsp Oy:n arvioidun kuormituksen (9 vrk); vuodesta 2009 alkaen suluissa Tsp Oy:n osuus. Vuonna 2009 toimi vielä Raision jätevedenpuhdistamo syksyyn saakka (Räisänen 2018). Vuosi BOD 7ATU, t/a Fosfori, t/a Typpi, t/a Mineraaliöljyt, t/a 2005 348 (42) 15 (45) 525 (53) 0,3 2006 468 (50) 20 (51) 598 (53) 0,7 2007 346 (51) 18 (41) 542 (55) 0,4 2008 358 (46) 18 (44) 540 (56) 0,5 2009 222 (40) 9 (56) 414 (71) 0,2 2010 156 (80) 6 (79) 360 (91) 0,3 2011 194 (79) 6 (67) 341 (91) 0,3 2012 151 (79) 6 (82) 514 (93) 0,6 2013 166 (85) 5 (87) 420 (95) 0,6 2014 138 (78) 6 (87) 422 (95) 0,5 2015 129 (80) 6 (88) 399 (93) 0,7 2016 125 (82) 5 (82) 342 (91) 0,5 2017 144 (81) 5 (91) 334 (95) 1,1 Vuodesta 2009 lähtien Turun seudun puhdistamo Oy:n myötä fosforikuormitus merialueelle on pienentynyt. Typenpoiston tehostaminen pienensi typpikuormitusta selvästi 2000-luvulla. Turun merialueen velvoitetarkkailuun osallistuvien laitosten vuoden 2017 vesistökuormituksesta pääosa tuli Turun seudun puhdistamo Oy:stä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyn keskittämisen myötä kuormitus oli pienempi kuin aiemmilla laitoksilla yhteensä. Myös Paraisten jätevedenpuhdistamon kuormitus on pienentynyt. Teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut yhdyskuntajätevesiin verrattuna pieni. Neste Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n BOD- ja kuormitus on vaihdellut jonkin verran. Finnfeeds Finland Oy:n jätevedet alettiin johtaa yleiseen viemäriverkkoon syksyllä 2016, ja vuonna 2017 vain hulevesissä tullut BOD-kuormitus oli poikkeuksellisen suuri. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 7

Jätevesien aiheuttamaa kuormitusta on käsitelty tarkemmin mm. Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimuksessa (Räisänen 2018) 2.2.3 Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus Vuonna 2017 Aurajoen koko valuma-alueelta typpivirtaama oli yhteensä noin 679 t/a ja fosforivirtaama 63 t/a, mikä oli lähellä vuosien 1980-2016 keskiarvoa. Aurajoen ravinnevalumiin suhteuttaen Hirvi- ja Ruskonjoen tuoma kuormitus olisi ollut yhteensä noin 33 tonnia fosforia ja 360 tonnia typpeä. Vuonna 2017 jokien valuma-alueiden ulkopuolelta mereen tullut kuormitus oli karkeasti arvioituna noin 28 tonnia fosforia ja 316 tonnia typpeä. Taulukko 4. Arvio ravinnekuormituksen jakautumisesta Turun merialueella vuonna 2017 (Räisänen 2018). P, t/a % N, t/a % Aurajoki 63 49 827 45 Hirvijoki 23 18 243 13 Ruskonjoki 10 8 117 6 Muu valuma-alue 28 22 316 17 Mereen johdetut jätevedet 5 4 334 18 Yhteensä 129 100 1837 100 2.2.4 Ruoppausmassojen läjittäminen Turun satama ei tehnyt vuonna 2017 kunnossapitoruoppauksia, eikä Rajakarin läjitysalueelle viety massoja (Turun satama Oy 2018). Rajakarin läjitysalue on ollut käytössä vuodesta 1998 lähtien. Vuosina 2009, 2010, 2015, 2016 ja 2017 Turun sataman massoja ei läjitetty mereen. 2.2.5 Kalankasvatus Kalankasvatuslaitoksia oli tutkimusalueella toiminnassa yksi. Airistolla Iso-Tervin eteläpuolella olevan laitoksen aiheuttama kuormitus oli vuonna 2017 noin 101 kg fosforia ja 1 014 kg typpeä. 2.3 Veden laatu vuonna 2017 ja kuormituksen vaikutus 2.3.1 Lopputalvi 2017 Talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisista virtaava vesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa. Sulamis- ja valumavesien vaikutukset tuntuivat veden suolaisuudessa ja sameudessa pintakerroksessa pääosin lievästi, mutta paikoittain hyvin voimakkaina. Happitilanne oli heikko pohjan tuntumassa vain Väskinsaaren luona. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaana, sillä kokonaistyppipitoisuudet (>1 000 g/l) ja bakteerien pesäkemäärät olivat poikkeuksellisen korkeita. Jätevesien vaikutukset laimenivat kuitenkin nopeasti Linnanaukolla, jossa ei ollut jääpeitettä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa missään syvyydessä. Myöskään Naantalinsalmessa jäte- tai valumavesien vaikutusta ei ollut erotettavissa pinnassa. 2.3.2 Avovesikausi 2017 Heinäkuun alussa hapenvajaus oli voimakasta harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa Kuparivuoren edustalla. Muualla pohjan lähellä happitilanne oli hyvä. Elokuun alussa happi oli käynyt hyvin vähiin useiden havaintopaikkojen syvänteiden pohjalta ja alusvedestä. Muun muassa Airistolla happea ei ollut alusvedessä riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen, ja pohjan tuntumassa happitilanne oli huomattavasti tavanomaista heikompi. Lokakuun alussa matalilla alueilla (<20 m) happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa. Happi oli edelleen käytännössä loppu Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteistä usean metrin matkalta. Myös usealla muulla syvemmällä havaintopaikalla pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt eikä happea ollut riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Intensiivipaikoilla pohjan läheisen veden happitilanne oli paikoin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa hieman heikompi. Fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli välttävä Turun jätevedenpurkupaikalla sekä sen lähellä Latokarin edustalla ja Ruissalon sillan tietämillä. Muualla merialueella Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 8

hygieeninen tila oli avovesikauden laajoilla tarkkailukerroilla kesä-lokakuussa pääosassa tutkimusaluetta erinomainen tai hyvä. Kesäkauden kasviplanktonin tuotantokerroksen kokonaistyppituloksista lasketut kesä-syyskuun keskiarvot olivat 250 3 500 g/l, ja selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevedenpurkupaikalla. Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla selvästi. Vaikutus näkyi myös Pitkäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa. Kesän kokonaisfosforipitoisuuksissa ei Turussa voinut selvästi erottaa jätevesien vaikutusta; vain elokuussa purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin Aurajokisuulla, eikä vaikutus tuntunut Linnanaukolla. Rehevyystasoluokituksen mukaan vesi oli fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää Airiston tuntumassa avoimilla alueilla. Muualla keskiarvo oli rehevällä tasolla ja Raisionlahden pohjukka oli erittäin rehevä. Paraisten purkupaikalla jätevesien vaikutukset eivät näkyneet kesällä ravinnepitoisuuksissa tai hygieenisessä tilassa. Lokakuussa hygieeninen tila oli lievästi heikentynyt. Myöskään Naantalinsalmessa ei näkynyt merkkejä kuormituksesta ravinnepitoisuuksissa kesällä. Hygieeninen tila heikkeni hyvin lievästi kesä- ja elokuun laajan tarkkailun aikaan, vaikka salmeen ei enää tule kuormitusta jätevedenpuhdistamolta. Myös lokakuussa alueella oli havaittavissa hygieenisen tilan heikkenemistä. Klorofyllimäärä oli kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen kesä syyskuun keskiarvona 3,6 25 g/l. Kesäkauden keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa tai Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla. 2.4 Sää ja jääolot vuonna 2017 Vuosi 2017 oli Ilmatieteen laitoksen Turun säätietojen perusteella keskilämpötilaltaan tavallista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Vaikka kesäkuukaudet olivat viileitä, sekä alku- että loppuvuosi olivat leutoja. Sademäärä jäi usean keskimääräistä vähäsateisemman kuukauden johdosta tavallista pienemmäksi, vaikka loka- ja joulukuussa satoi poikkeuksellisen paljon. Talvella 2016/2017 jään määrä lisääntyi hitaasti Suomen merialueilla. Tammikuun alun lyhyt kylmä jakso kasvatti jään määrää nopeasti, mutta sään lauhtuminen pysäytti jäätymisen. Jääpeite oli laajimmillaan helmikuun puolivälissä, jolloin myös Turun saaristo oli ohuessa jäässä. Ilmatieteen laitoksen jäätietojen mukaan Airistolla Rajakarilla jää katosi helmikuun loppupuolella, ja niin sanottuja todellisia jääpäiviä oli 32. Maaliskuun alussa tarkkailualue oli pääosin vielä jäässä, mutta jään paksuus vaihteli paljon. 2.5 Istutukset vuosina 2010-2017 Airisto-Velkuan kalastusalueelle on viime vuosina istutettu enimmäkseen siikaa (karisiika, vaellussiika). Vuonna 2017 istutusmäärä oli jakson 2010-2017 pienin. Siian ohella istutettiin myös meritaimenta ja kuhaa. Taulukossa 5 on esitetty kaikki istutukset rahoituslajista (kalatalousmaksu, toimenpidevelvoite, osakaskuntien ja kalastusalueen varat ym.) riippumatta. Taulukko 5. Istutukset Airisto-Velkuan kalastusalueelle vuosina 2010-2017 (ELY-keskus 26.10.2018). 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hauki ek 500 1250 2000 500 Karisiika 1k 123908 149889 50856 88781 33543 25733 29807 Karppi 2v 107 Kuha 1k 4400 10050 4158 8050 12300 Meritaimen vk 2000 4000 Meritaimen 2v 4428 4504 2200 2608 2285 23471 17640 Meritaimen 3k 2500 Planktonsiika 1k 2286 Vaellussiika 1k 81619 274693 225372 89040 116260 72419 110027 29139 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 9

3 Kalataloudellinen tarkkailu Tarkkailuohjelman aikataulusta poiketen tarkkailututkimukset ajoittuivat vuosille 2017 ja 2018 taulukon 6 mukaisesti. Taulukko 6. Kalataloudellisen tarkkailun ajoittuminen vuosille 2017 ja 2018. Tarkkailumenetelmä 2017 2018 Verkkokoekalastus x Kalastustiedustelu x Ammattikalastuksen seuranta x Poikasnuottaus x Silakan kutupohjien tila, mädin esiintyminen ja kuolleisuus x Gulf-poikaspyynti x Kalojen aistinvarainen arviointi x Raportointi x Tarkkailun poikastuotantoon liittyvät tutkimukset on tehnyt ja raportoinut Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy. Kalastukseen, kalakannan rakenteeseen ja kalojen käyttökelpoisuuden seurantaan liittyvistä osuuksista sekä tästä yhteenvetoraportista vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Seuraavassa esitetään lyhyet yhteenvedot kalataloudellisen tarkkailun tuloksista menetelmittäin. Yksityiskohtaiset osaraportit menetelmäkuvauksineen ja tuloksineen ovat tämän raportin liitteenä. 3.1 Kalastus Tarkkailualueen seuranta koostui ammattikalastuksen seurannasta sekä virkistys- ja kotitarvekalastuksen seurannasta. Tarkkailuohjelman ammattikalastuksen seurantaa muutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksynnällä siten, että ammattikalastustiedot kerättiin kaupallisille kalastajille suunnatun kirjallisen tiedustelun avulla. Tarkkailualueen virkistys- ja kotitarvekalastusta kartoitettiin kalastustiedustelulla, jolla pyritään selvittämään kalastuksessa, saaliissa ja kalastukseen liittyvien haittojen yleisyydessä ja esiintymisessä ilmeneviä muutoksia tarkkailualueella. 3.1.1 Ammattikalastus Ammattikalastajien määrä Turun ja Naantalin edusten merialueella on laskenut selvästi vuosien mittaan. 1970- ja 1980 luvulla alueella kalasti keskimäärin 35 ammattikalastajaa, 1990-luvulla keskimääräinen kalastajamäärä oli laskenut 21 kalastajaan ja 2000-luvun alkupuolella kalastajia oli 10-13. Edellisellä tiedustelukerralla vuonna 2012 ammattikalastajien määrä oli enää 3. Vuoden 2017 tiedustelun mukaan alueella kalasti 10 ammattikalastajaa, joista puolet kuului kaupallisten kalastajien ryhmään 1. Ammattikalastusta harjoitettiin Askaistenlahdella, Viheriäistenaukolla ja Pohjois-Airistolla. Kalastajien määrä on siis kasvanut, mutta tulokseen vaikuttanee aikaisempia vuosia suurempi tiedustelun kohderyhmä. Aikaisempina vuosina toteutettu ammattikalastustiedustelu on todennäköisesti antanut vain minimiarvion alueella ammattimaisesti kalastavien henkilöiden määrästä (Väisänen 2014). Vuonna 2017 pyyntiponnistus oli 37 000 pyyntivrk ja se on vaihdellut vuosittain kalastajien määrän mukaisesti. Ammattikalastus koostui pääosin verkkokalastuksesta, jokin verran käytettiin rysiä sekä lohi- ja taimenverkkoja. Useita edellisiä tiedusteluja merkittävästi suuremmasta pyyntiponnistuksesta huolimatta Turun ja Naantalin edustan merialueen ammattikalastussaalis vuonna 2017 oli koko tarkkailuhistorian toiseksi alhaisin 13 400 kg. Yksikkösaalis 0,4 kg/pyyntivrk oli pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Pitkän aikavälin tarkastelussa silakka on ollut tarkkailualueen runsain saalilaji, mutta viime vuosina silakan ammattimainen kalastus alueella näyttää loppuneen. Kuha on noussut alueen tärkeimmäksi saalislajiksi ja vuonna 2017 sen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Seuraavaksi eniten saatiin haukea (13 %), ahventa (8 %) ja siikaa (6 %). Alueen lohi-saalis oli 425 kg (3 %). Lohta alueelta on saatu lähes saman verran viimeksi vuonna 1998. Ammattikalastajien mielestä merkittävimmät kalastusta haittaavat tekijät olivat haittaeläimet (hylje, merimetso) ja kalakantojen heikko tila. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 10

3.1.2 Virkistys- ja kotitarvekalastus Tarkkailualueen virkistys- ja kotitarvekalastusta kartoitettiin kalastustiedustelulla, joka toteutettiin vuoden 2018 alkupuolella koskien vuoden 2017 kalastusta. Kalastustiedustelun mukaan koko tarkkailualueella kalasti vuonna 2017 285 ruokakuntaa, mikä on vähemmän kuin vuonna 2009 (340 rk) ja vuonna 2004 (378 rkk). Myös kokonaispyyntiponnistus (pyyntivrk/krt) laski vuoden 2009 25 635:sta vuoden 2017 14 420:een ja ruokakuntakohtainen keskimääräinen pyyntiponnistus 75 pyyntivrk/krt 51 pyyntivrk/krt. Vuoden 2017 tiedustelussa Naantalin kaupungin vesialueelle kalastusluvan lunastaneet eivät olleet mukana, mikä osaltaan selittää sekä kalastajamäärän, pyyntiponnistuksen että saaliin laskua, mutta kalastus tarkkailualueella on muutoinkin vähentynyt ja pitkällä aikavälillä suuntaus verkkokalastuksesta vapakalastukseen on selvästi nähtävissä. Vuonna 2017 vapakalastuksen osuus kokonaiskalastuksesta oli peräti 87 %. Tarkkailualueen virkistys- ja kotitarvekalastuksen kokonaissaalis vuonna 2017 oli 12 500 kg ja selvästi vuotta 2009 (19 260 kg) alhaisempi, mutta kuitenkin suurempi kuin vuonna 2004 (9 224 kg). Muutos selittyy osittain kalastajien vähentymisellä, mutta myös ruokakuntakohtaisen saalis laski varsin paljon (vuonna 2017 44 kg, 2009 57 kg). Vuonna 2004 ruokakuntakohtainen saalis oli kuitenkin vielä selvästi alhaisempi (25 kg). Pyyntiponnistukseen suhteutettu saalis jatkoi kuitenkin kasvua (0,41 kg/pyyntivrk/krt 0,75 kg/pyyntivrk/krt 0,87 kg/pyyntivrk/krt). Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ahven, kuha ja hauki ovat olleet alueen tärkeimpiä saalislajeja. Edelliseen tiedusteluun verrattuna merkittävimmät muutokset saaliskoostumuksessa olivat ahvenen ja siian osuuden kasvu kun taas haukea ja kuhaa saatiin vähemmän. Saaliskoostumus ja sen merkittävimmät muutokset alueittain: - Aurajokisuun yleisin saalislaji oli kuha (34 %), jota kalastettiin lähinnä verkoilla. Lahnan saalisosuus kasvoi merkittävästi (8 % 19 %) edelliseen tiedusteluun verrattuna. Kaikkien särkikalojen saalisosuus (30 %) oli muita osa-alueita suurempi, mutta jäi kuitenkin hieman vuotta 2009 (34 %) pienemmäksi. - Viheriäisten aukolla runsaimmat saalislajit olivat ahven (37 %), kuha (16 %) ja särki (16 %). Ahvenen saalisosuus kasvoi, mutta haukea saatiin aikaisempaa vähemmän. Silakkasaalis oli alueista suurin. - Askaistenlahden kokonaissaalis oli osa-alueista suurin, vapavälineillä kalastettujen ahventen saalisosuus kasvoi lähes 60 prosenttiin. - Pohjois-Airistolta kuhaa saatiin selvästi aiempaa vähemmän ja tilalle oli tullut siika, joka vuonna 2017 muodosti yli neljänneksen kokonaissaaliista. Siian jälkeen yleisimmät saalislajit olivat hauki ja ahven. Kilomääräisesti suurin, mutta silti vaatimaton (35 kg) taimensaalis kalastettiin tältä alueelta. Särkikalojen osuus (12 %) oli tarkkailualueen kalastetuimmista alueista pienin. - Etelä-Airiston pyyntiponnistuksen romahduksen myötä myös saalis jäi pieneksi eikä anna todellista kuvaa alueen kalastosta. Vähäisestä saaliista peräti 65 % oli siikaa ja 15 % taimenta. - Myös Vapparilla kalastus oli vähäistä. Ahvenen saalisosuus kasvoi, kuhan laski. - Pitkä- ja Kuusistonsalmella runsaimmat saalislajit olivat ahven (39 %) ja kuha (29 %). Myös tällä alueella ahvensaalis kasvoi, kuhaa ja haukea saatiin aiempaa vähemmän. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 11

Kuva 2. Kalastustiedustelun saalis ja saaliin jakauma alueittain ja lajeittain vuonna 2017. Koko tarkkailualueen merkittävimmät kalastushaitat olivat vastaajien mielestä rehevöityminen sekä siihen liittyvät levähaitat ja kasvillisuuden lisääntyminen. Tilanne oli pitkälti vuoden 2009 tiedustelua vastaava. Kokonaisuudessaan kalastushaittojen taso oli melko alhainen. Vastaajien mielipiteissä esille tuotiin erityisesti saalismäärän yleinen väheneminen ja saaliskalojen mm. kuhan pieni koko. 3.2 Kalakannan rakenne Kalakannan rakennetta seurataan Nordic-verkkokoekalastuksella, jonka avulla selvitetään kalakannan suhteellista kokoa, kalayhteisön rakennetta ja lajien runsaussuhteita. 3.2.1 Nordic-verkkokoekalastus Turun ja Naantalin edustan merialueen verkkokoekalastus tehtiin vuonna 2017 kahtena ajanjaksona 14.8.-18.8. ja 4.9.-8.9. välisenä aikana neljällä tutkimusalueella yhteensä 12:lla kalastuspaikalla. Jokaisella kalastuspaikalla kalastettiin 4 verkkoyötä ja koko tarkkailualueen pyyntiponnistus oli siten 48 verkkoyötä. Kalastuksissa käytettiin useimpien aikaisempien tutkimuskertojen tapaan Nordic-verkkoa. Tuloksia ei ole tallennettu ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin, koska Nordic-verkkokalastuksen tallentaminen rannikkovesialueelle ei ole mahdollista. Tarkkailumenetelmä sekä yksityiskohtaiset tulokset on esitetty osaraportissa liitteessä 3. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 12

Saalis koostui 11 kalalajista, joista yleisimmät koko tarkkailualueella olivat ahven, pasuri, särki ja kuha. Koekalastusten yksikkösaalis jäi pieneksi ja vaihteli Askaistenlahden (B) 626 g ja Pohjois-Airiston 1 463 g välillä. Aurajokisuun lähialuetta lukuun ottamatta yksikkösaalis (g) on laskenut kaikilla muilla osa-alueilla. Kuva 3. Verkkokoekalastuksen yksikkösaalis (g) ja saalisjakauma alueittain vuonna 2017. Aurajokisuun lähialueen saaliista yli neljäsosa oli kuhaa ja lähes neljännes pasuria. Sekä ahventa että särkeä saaliissa oli 15 %. Kuhasaalis oli osa-alueista suurin, kun taas ahventa saatiin muita alueita vähemmän. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli selvästi muita alueita suurempi. Merkittävin muutos alueella on ollut pasurisaaliin lasku vuoden 2004 jälkeen. Myös ahvenen yksikkösaalis on heikentynyt jonkin verran, kun taas särkeä saatiin hieman enemmän, mutta ei kuitenkaan vuoden 1999 saaliiseen verrattavia määriä. Kuhasaalis on pysynyt hyvin tasaisena. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 13

Askaistenlahden yksikkösaalis oli osa-alueista pienin, valtalajina oli ahven (66 %). Kuhaa saatiin tältä alueelta vähiten. Rehevyyttä ilmentävien särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli Askaistenlahdella osa-aluista pienin. Pasuri- ja ennestäänkin melko pienet särki- ja kuhasaaliit laskivat selvästi. Ahven on säilyttänyt paikkansa alueen runsaimpana saalislajina. Pohjois-Airiston yksikkösaalis oli tarkkailualuista suurin ja myös tällä alueella valtalajina oli ahven (61 %). Ahvenet olivat myös keskipainoltaan muita alueita suurempia. Särkisaalis oli osa-alueista korkein reilun viidenneksen (21 %) osuudella, mutta kaikkien särkikalojen osuus kokonaissaaliista jäi osa-alueista toiseksi pienimmäksi. Kuhaa saatiin Pohjois-Airistolta toiseksi vähiten. Ahvenen yksikkösaalis on pysynyt hyvin vakaana jo lähes parin vuosikymmenen ajan. Vuonna 2004 runsaimpana lajina esiintyneen särjen yksikkösaalis laski nyt alle kolmasosaan huippuvuodesta. Vappari-Kuusistonsalmen yksikkösaalis oli toiseksi pienin ja jakaantui Aurajokisuun lähialueen tavoin tasaisemmin eri lajien kesken. Runsaimmat lajit olivat ahven (36 %), pasuri (35 %) ja kuha (20 %). Rehevyyttä ilmentävien särkikalojen lajisto koostui enimmäkseen pasurista ja oli osa-alueista toiseksi korkein Aurajokisuun lähialueen jälkeen. Kuhaa alueelta saatiin toiseksi eniten. Vappari-Kuusistonsalmen alueella vuosittaista vaihtelua eri lajien yksikkösaaliissa on havaittavissa muita osa-alueita enemmän. Pasurikannan varsin jyrkkä kasvu näyttäisi nyt kääntyneen, mutta muita selkeitä muutoksia kalakannassa ei ole havaittavissa. 3.3 Poikastuotanto Poikastuotannon seuranta jakautuu poikas- ja nuoruusvaiheen esiintymistä ja runsaussuhteita kartoittaviin poikasnuottauksiin, silakan kutupohjien tilan, mädin esiintymisen ja kuolleisuuden kartoitukseen sukeltamalla sekä silakan vastakuoriutuneiden poikasten määrän seurantaan Gulf-poikaspyydyksellä. 3.3.1 Poikasnuottaukset Poikasnuottauksen seurantamenetelmä ja nuotattavat pisteet olivat samat kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2009. Raisionlahden tutkimuspistettä ei alueen ruovikoitumisen ja umpeenkasvun takia pystytty nuottaamaan. Nuottaukset suoritettiin 10.6.-21.8.2018 välisenä aikana kuudella tutkimuspisteellä. Jokaisella asemalla kalastettiin päivällä ja illalla kolme vetokertaa peräkkäin kesä-, heinä- ja elokuussa. Menetelmä on esitetty yksityiskohtaisesti osaraportissa liitteessä 4. Kuva 4. Poikasnuottausalueet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 14

Nuottauksissa löydettiin 14 lajin 0+ poikasia, joista suurin osa oli tokkoja (hieta/liejutokko ja mustatäplätokko). Eniten poikasia saatiin Uittamon, Pitkäluodon ja Kulhon nuottauspisteiltä. Järvistensaaren, Kuuvan ja Kailon poikasmäärät olivat erittäin alhaisia. Vanhempia nuoruusvaiheen yksilöitä ja aikuisia kaloja löydettiin poikasnuottauksissa yhteensä 19 lajia. Salakkaa esiintyi selvästi muuta lajistoa enemmän. Muita runsaslukuisia lajeja olivat särki ja ahven. Runsaimmin lajeja esiintyi Pitkäsalmen ja Pitkäluodon näytteissä ja vähiten Järvistensaaren näytteessä. Taulukossa 6 on esitetty 0+ ikäisten poikasten ja tätä vanhemman ikäluokan lajimäärät sekä runsaimmat lajit tutkimusalueittain. Lajimäärä oli pienin Järvistensaaren alueella, missä myös kalojen määrä oli romahtanut edelliseen tutkimukseen (2009) verrattuna. Myös Kailon, Kulhon ja Kuuvan tutkimusalueilla 0+ ikäisten poikasten lajimäärä on ollut laskussa. Pitkäluodossa lajimäärä on kasvanut, vaikka yksilömäärä olikin vain 5 % vuoden 2009 määrästä. Uittamon alueella sekä laji- että yksilömäärä kasvoivat hieman. Taulukko 7. Poikasnuottausten lajimäärät ja runsaimmat lajit tutkimusalueittain vuonna 2018. Järvistensaari Kailo Kulho Kuuva Pitkäluoto Uittamo Määritettyjä lajeja 0+ 2 4 6 4 11 12 Runsaimmat lajit hietatokko ahven hietatokko silakka tokko tokko silakka silakka silakka särki Määritettyjä lajeja 1+ tai vanhempi 5 8 11 7 13 9 Runsaimmat lajit särki ahven salakka salakka salakka salakka särki salakka särki Kalojen määrä tarkkailualueella on pudonnut kymmenesosaan edellisestä tarkkailukerrasta. Aikaisemmin eniten poikaskaloja saatiin Pohjois-Airiston avoimilta tarkkailupisteiltä, kun nyt runsaimmin niitä esiintyy Pitkäluodossa, Uittamolla ja Kulhossa Askaistenlahdella. Vuoden 2009 tarkkailussa samoilta asemilta saatiin noin 174 000 kalaa, kun nyt vuoden 2018 tarkkailussa kokonaismäärä on ainoastaan noin 12 000 kalaa. Poikaskalojen määrä olisi tämän tarkkailun perusteella pudonnut noin 7 prosenttiin vuoden 2009 tasosta. Vuonna 2009 poikasia oli kuitenkin hyvin runsaasti aikaisempiinkin tutkimuksiin verrattuna ja pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna tuloksissa näyttää olevan suuria, mm. olosuhteista johtuvia eroja tarkkailuvuosien välillä. Vuosi 2018 vastaa poikasmäärältään vuoden 2004 tasoa. Ikäluokan 0+ poikaset 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1989 1994 1999 2004 2009 2018 Järvistensaari Kailo Kulho Kuuva Pitkäluoto Uittamo Kuva 5. Poikasten (0+) esiintyminen (kpl) poikasnuottauksissa havaintopaikoittain vuosina 1989-2018. 3.3.2 Silakan kutupohjien tila, mädin esiintyminen ja kuolleisuus Silakan kutupohjien tilaa, mädin esiintymistä ja kuolleisuutta seurattiin Pohjois-Airistolla seitsemässä kohteessa ja kahdessa kohteessa Askaistenlahdella 30.4.-29.6.2018 välisenä aikana yhteensä 25 kertaa paineilmalaitteilla sukeltaen. Tutkimusmenetelmä on esitetty yksityiskohtaisesti osaraportissa liitteessä 5. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 15

Kuva 6. Tutkimuksen kohteena olevat silakan kutualueet ja Gulf-seurantalinjat. Silakan mätiä löydettiin kaikilta Airiston kutualueilta, mutta Askaistenlahdella mätiä löytyi vain Ladonpään kutualueelta, Patakarin alueelta mätiä ei löydetty. Kevään kutuaaltoja esiintyi tutkimusajankohdan alusta ja ne jatkuivat lähes tutkimusajan loppuun asti. Kutualueiden syvyydet vaihtelivat 0,4 ja 3,5 metrin välillä. Suurin osa mädistä huuhtoutuu pois kutualueelta ennen mädin kuoriutumista. Pois huuhtoutunutta mätiä ei löydetty kutualueiden läheisyydestä alle 8 metrin syvyyksistä, joten on todennäköistä, että huuhtoutuneesta mädistä ei kuoriudu poikasia. Mädin huuhtoutuminen onkin yksi suurimmista silakan lisääntymistä uhkaavista tekijöistä sekä Pohjois-Airistolla että Askaistenlahdella. Edellisiin kartoituskertoihin verrattuna ovat silakan kutumäärät vähentyneet merkittävästi. Mätiä on huomattavasti vähemmän ja silakkaparvien mukanaan tuomat muut kalat ja eläimet puuttuvat kutualueilta. Myös kuoriutumisvalmista mätiä kerättiin määrällisesti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kutuparvia oli huomattavasti vähemmän ja kudetun mädin määrä kutualueilla on vähentynyt. Vuonna 2018 kutu oli voimakkainta Järvistensaaren kutualueella, mutta suurempia mätimääriä löytyi vain toukokuun alussa. Kutuparvien puute ja pienet mätimäärät viittaavat huomattavasti pienentyneeseen kutupopulaatioon tarkkailualueella. Silakan kutu keskittyy kuitenkin vielä samoille kuturannoille kuin aikaisemmin. Useimmat mätiaallot huuhtoutuvat tutkimusalueella kokonaisuudessaan ennen mädin kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi, reilusti alle prosentti mädistä selviää kuoriutumisvalmiiksi, kun se vielä 1990-luvun alussa oli yli 30 prosenttia. Silakan kutu tapahtuu pääosin 1-2 metrin syvyydessä, kun se vielä vuonna 1994 ulottui pinnasta neljän metrin syvyyteen. 3.3.3 Silakan poikasten määrä Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa silakan poikasten määrää selvitettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa Gulf-Olympia -noutimella. Seurantamenetelmä on hieman erilainen kuin edellisinä vuosina, mutta sen antamien tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia aikaisempiin Gulf-V -noutimella tehtyihin haavintoihin. Gulf-Olympia -noutimella 0,5 ja 1,0 metrin syvyydestä tehty haavinta antaa tutkimusten (Härmä ja Lappalainen 2009) mukaan kattavan kuvan silakan poikasten esiintymisestä koko vesipatsaassa. Silakan poikasten määrää seurattiin 31.5.-5.7.2018 välisenä aikana kerran viikossa (6 kertaa/alue) seuraavilla havaintoalueilla: Pohjois-Airisto o Kuuva-Rajakari o Järvistensaari-Rajakari Askaistenlahti Mynälahti (vertailualue) Tarkkailumenetelmä on esitetty yksityiskohtaisesti osaraportissa, joka on tämän raportin liitteessä 6. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 16

Ensimmäistä Askaistenlahden näytteenottokertaa lukuun ottamatta, poikasia saatiin kaikilla muilla vetokerroilla. Suurimmat poikastiheydet olivat Mynälahdella (ka. 8,49 kpl/10 m 3 ). Lähelle tätä päästiin myös Järvistensaari- Rajakari havaintoalueella (ka. 7,18 kpl/10m 3 ). Rajakari-Kuuvan (ka. 4,01 kpl/10 m 3 ) ja Askaistenlahden (ka. 1,9 kpl/10 m 3 ) alueilla poikastiheys oli pienempi. Aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna silakan poikastiheydet ovat nousseet lähes koko tarkkailualueella. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia muuttuneen näytteenottomenetelmän takia. Aikaisemmin käytetyn Gulf-V noutimen otos muodostui 1-10 metrin syvyyksistä otetusta näytteestä, kun nyt Gulf-Olympia noutimella näytteet otetaan 0,5 ja 1,0 metristä. Silakan poikasia ei syvemmissä vesikerroksissa esiinny enää yhtä tiheässä, kuin valoisassa, tuottavassa kerroksessa. Mynälahden vertailualueella poikastiheys on kuitenkin edelleen korkeampi, kuin tutkimusalueella. Askaistenlahden poikastiheys on selvästi alhaisin ja jää muista alueista poiketen edellisten näytekertojen tasolla. Vaikuttaa siltä, että Askaistenlahdella silakan poikastiheydet ovat laskeneet. Mielenkiintoinen havainto on myös silakanpoikasten runsastuminen kesäkuun lopussa Pohjois-Airistolla, vaikka alueen kutualueiden poikastuotanto on jo kokonaan pysähtynyt. Silakan poikastiheys kpl/10 m 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuuva-Rajakari Järvistensaari-Rajakari Askaistenlahti Mynälahti 2004 2009 2017 Kuva 7. Silakan poikastiheydet (kpl/10 m 3 ) vuosina 2004, 2009 (Gulf-V) (Holsti 2010) ja 2017 (Gulf-Olympia). 3.4 Kalojen käyttökelpoisuuden seuranta Kalojen käyttökelpoisuuden seurannassa tarkastellaan kuormituksen vaikutusta kalan aistittavien ominaisuuksien muutokseen. Kalojen analysointi tehtiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n aistinvaraiseen arviointiin pätevöityneessä laboratoriossa. Kalojen aistinvarainen arviointi tehtiin pistekuormituksen lähialueilta Viheriäisten aukolta ja Vapparilta sekä vertailualueena toimivalta Pohjois-Airistolta pyydetyistä kuhista (5 kpl/alue). Arviointi tehtiin alueittain kokoomanäytteestä. Menetelmät ja tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti osaraportissa liitteessä 7. Kuormitettujen alueiden kalanäytteet arvioitiin raakana, kypsennettyinä ja yleisarvosanaltaan hyviksi. Pohjois- Airiston vertailualueen näyte sai raakana ja kypsennettynä ulkonäön osalta arvosanan hyvä, kypsennettynä haju ja maku sekä yleisarvosana olivat melko hyviä. Aistinvaraisen arvioinnin perusteella pistekuormitettujen alueiden kalat ovat laadultaan jopa vertailualuetta parempia. 4 Yhteenveto ja arvio kuormituksen vaikutuksista Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu tehtiin vuosina 2017 ja 2018 Turun seudun puhdistamo Oy:n, Paraisten kaupungin, Finnfeeds Finland Oy ja Neste Oyj, Naantalin yhteistarkkailuna. Verkkokoekalastus, kalastustiedustelu, ammattikalastuksen seuranta ja kalojen aistinvarainen arviointi koskevat vuotta 2018, poikasnuottaukset, silakan kutupohjien tilan, mädin esiintymisen ja kuolleisuuden arviointi sekä Gulf-poikaspyynti tehtiin vuonna 2018. Kalastustiedustelun mukaan koko tarkkailualueella kalasti vuonna 2017 285 ruokakuntaa, pyyntiponnistus oli 14 420 pyyntivrk/krt ja kokonaissaalis 12 500 kg. Edelliseen tiedusteluun (2009) verrattuna sekä kalastus että saadun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 17

saaliin määrä alueella on laskenut. Suuntaus verkkokalastuksesta vapakalastukseen on selvästi nähtävissä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ahven, kuha ja hauki ovat olleet alueen tärkeimpiä saalislajeja. Merkittävimmät muutokset saaliskoostumuksessa olivat ahvenen ja siian osuuden kasvu kun taas haukea ja kuhaa saatiin vähemmän. Suurimmat ruokakuntakohtaiset saaliit saatiin Viheriäistenaukolta ja Askaistenlahdelta. Särkikalojen osuus oli suurin Aurajokisuulla. Koko tarkkailualueen merkittävimmät kalastushaitat olivat vastaajien mielestä rehevöityminen sekä siihen liittyvät levähaitat ja kasvillisuuden lisääntyminen. Vastaajien mielipiteissä esille tulivat erityisesti saalismäärän yleinen väheneminen ja saaliskalojen mm. kuhan pieni koko. Ammattikalastajien määrä Turun ja Naantalin edusten merialueella on laskenut selvästi vuosien mittaan. Vuonna 2017 alueella kalasti 10 ammattikalastajaa Askaistenlahdella, Viheriäistenaukolla ja Pohjois-Airistolla. Pyyntiponnistus oli 37 000 pyyntivrk ja koostui pääosin verkkokalastuksesta, jokin verran käytettiin rysiä sekä lohi- ja taimenverkkoja. Aikaisempia vuosia suuremmasta pyyntiponnistuksesta huolimatta ammattikalastussaalis oli vuonna 2017 koko tarkkailuhistorian toiseksi alhaisin 13 400 kg. Kuha on noussut alueen tärkeimmäksi saalislajiksi ja vuonna 2017 sen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Kalastusta haittaavat hylkeet, merimetsot ja yleinen kalakantojen heikko tila. Verkkokoekalastusten yleisimmät saalislajit koko tarkkailualueella olivat ahven, pasuri, särki ja kuha. Yksikkösaalis jäi pieneksi ja vaihteli Askaistenlahden 626 g ja Pohjois-Airiston 1 463 g välillä. Aurajokisuun lähialuetta lukuun ottamatta yksikkösaalis on laskenut kaikilla muilla osa-alueilla. Aurajokisuun lähialueen saaliista yli neljäsosa oli kuhaa ja lähes neljännes pasuria. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli selvästi muita alueita suurempi. Merkittävin muutos alueella on ollut pasurisaaliin lasku vuoden 2004 jälkeen. Askaistenlahden yksikkösaalis oli osaalueista pienin, valtalajina oli ahven (66 %). Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli Askaistenlahdella osa-aluista pienin. Pohjois-Airiston yksikkösaalis oli tarkkailualuista suurin ja myös tällä alueella valtalajina oli ahven (61 %). Ahvenet olivat myös keskipainoltaan muita alueita suurempia. Kaikkien särkikalojen osuus kokonaissaaliista jäi osa-alueista toiseksi pienimmäksi ja särjen yksikkösaalis laski selvästi. Vappari-Kuusistonsalmen yksikkösaalis oli toiseksi pienin. Runsaimmat lajit olivat ahven (36 %), pasuri (35 %) ja kuha (20 %). Rehevyyttä ilmentävien särkikalojen lajisto koostui enimmäkseen pasurista ja oli osa-alueista toiseksi korkein Aurajokisuun lähialueen jälkeen. Pasurikannan varsin jyrkkä kasvu näyttäisi kääntyneen. Poikasnuottauksissa löydettiin 14 lajin 0+ poikasia, joista suurin osa oli tokkoja (hieta/liejutokko ja mustatäplätokko). Eniten poikasia saatiin Uittamon, Pitkäluodon ja Kulhon nuottauspisteiltä. Järvistensaaren, Kuuvan ja Kailon poikasmäärät olivat erittäin alhaisia. Lajimäärä oli pienin Järvistensaaren alueella. Kalojen määrä tarkkailualueella on pudonnut kymmenesosaan edellisestä tarkkailukerrasta. Aikaisemmin eniten poikaskaloja saatiin Pohjois-Airiston avoimilta tarkkailupisteiltä, kun nyt runsaimmin niitä esiintyy Pitkäluodossa, Uittamolla ja Kulhossa Askaistenlahdella. Vuonna 2009 poikasia oli kuitenkin hyvin runsaasti aikaisempiinkin tutkimuksiin verrattuna ja pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna tuloksissa näyttää olevan suuria, mm. olosuhteista johtuvia eroja tarkkailuvuosien välillä. Vuosi 2018 vastaa poikasmäärältään vuoden 2004 tasoa. Silakan mätiä löydettiin kaikilta Airiston kutualueilta, mutta Askaistenlahdella mätiä löytyi vain Ladonpään kutualueelta, Patakarin alueelta mätiä ei löydetty. Kutu oli voimakkainta Järvistensaaren kutualueella. Edellisiin kartoituskertoihin verrattuna kutuparvia oli huomattavasti vähemmän ja kudetun mädin määrä kutualueilla on vähentynyt. Kutuparvien puute ja pienet mätimäärät viittaavat huomattavasti pienentyneeseen kutupopulaatioon tarkkailualueella. Silakan kutu keskittyy kuitenkin vielä samoille kuturannoille kuin aikaisemmin. Useimmat mätiaallot huuhtoutuvat tutkimusalueella kokonaisuudessaan ennen mädin kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi, mikä on yksi suurimmista silakan lisääntymistä uhkaavista tekijöistä sekä Pohjois-Airistolla että Askaistenlahdella. Reilusti alle prosentti mädistä selviää kuoriutumisvalmiiksi, kun se vielä 1990-luvun alussa oli yli 30 prosenttia. Gulf-Olympia -noutimella tehdyissä haavinnoissa suurimmat silakan poikastiheydet olivat Mynälahdella (ka. 8,49 kpl/10 m 3 ). Lähelle tätä päästiin myös Järvistensaari-Rajakari havaintoalueella (ka. 7,18 kpl/10m 3 ). Rajakari-Kuuvan ja Askaistenlahden alueilla poikastiheys oli pienempi. Vaikka kutupopulaatio oli pienentynyt, olivat silakan poikastiheydet kuitenkin nousseet aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna lähes koko tarkkailualueella. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia muuttuneen näytteenottomenetelmän takia. Mynälahden vertailualueella poikastiheys on kuitenkin edelleen korkeampi kuin varsinaisella tutkimusalueella. Askaistenlahden poikastiheys on selvästi alhaisin ja jää muista alueista poiketen edellisten näytekertojen tasolla. Vaikuttaa siltä, että Askaistenlahdella silakan poikastiheydet ovat laskeneet. Kalojen aistinvaraisessa arvioinnissa pistekuormitettujen alueiden kalat arvioitiin laadultaan jopa vertailualuetta paremmiksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 18

Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevedet kohdistuvat Aurajokisuun lähialueelle, joka on kalastoltaan alueista selvästi särkikalavaltaisinta. Aurajokisuun lähialue on varsin suojaista ja matalaa merialuetta, missä kalasto luontaisestikin eroaa syvempien ja laajempien merialueiden kalastosta. Valtaosa alueen kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta ja pistekuormituksen vaikutusta kalastoon on vaikea arvioida. Särkikalat hyötyvät kuitenkin vesistön rehevyydestä, jota puhdistamon kuormitus osaltaan kiihdyttää. Rehevässä vedessä viihtyy myös kuha, jota saatiin tältä alueelta suhteellisesti eniten. Kuormituspistettä lähinnä olevat poikasnuottauspaikat ovat Uittamo ja Kuuva. Eniten poikasia saatiin Uittamolta, mutta Kuuvan poikasmäärät olivat erittäin alhaisia. Paraisten jätevedenpuhdistamon jätevedenpurkupaikalla Vapparilla särkikalojen osuus kalastosta on Aurajokisuun lähialueen jälkeen toiseksi korkein, vaikka pasurikannan kasvu näyttääkin nyt taittuneen. Tarkkailun tulosten perusteella kuormituksella ei voida osoittaa olevan näkyvää vaikutusta alueen kalakantaan. Neste Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n jätevesien vaikutusalue Naantalinsalmessa on ollut suppea ja mereen johdettavien jätevesien määrä väheni oleellisesti syksyllä 2016. Tarkkailun perusteella sekä jätevesien että jäädytysvesien vaikutuksia kalastoon ei ole havaittavissa. Lähdeluettelo Holsti, H. 2010. Turun-Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailututkimus vuosina 2005-2009. Yhteenveto. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 639. Härmä, M. ja Lappalainen, A. 2009. Sampling of herring larvae in shallow archipelago are surface samples sufficient. ICES CM 2009/1:05 Lehtniemi, L ja Leino; N. 2018. Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 2017. Nro 248-18-323). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Pdf-tiedosto. Leino, N. 2018. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 2017 (Nro 306-18-610). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Pdf-tiedosto. Räisänen, R. 2018. Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimus. Vuosiraportti 2017. Nro 153-18- 1701. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Turun Satama Oy 2018. Turun Sataman ympäristöraportti 2017. Julkaistu verkossa (www.portofturku.fi). Väisänen, S. 2014. Turun ja Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastus vuonna 2012. Kirjenumero 5/14. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Liiteluettelo Liite 1. Ammattikalastuksen seuranta 2017 Liite 2. Virkistys- ja kotitarvekalastuksen seuranta 2017 Liite 3. Verkkokoekalastus 2017 Liite 4. Poikasnuottaukset vuonna 2018 Liite 5. Silakan kutualueiden tarkkailu 2018 Liite 6. Silakanpoikasten määrä 2018 Liite 7. Kalojen aistinvarainen arviointi 2017 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018 19

Liite 1. Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu Ammattikalastuksen seuranta 2017 Jorma Valjus Raportti 715/2018

Laatija: Jorma Valjus Tarkastaja: Anne Liljendahl Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 26.10.2018 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI 715/2018

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Menetelmät... 5 3 Tulokset... 5 3.1 Kalastajien määrä... 5 3.2 Pyynti... 5 3.3 Saalis... 6 3.4 Haitat... 7 4 Yhteenveto ja muutokset ammattikalastuksessa... 8 Lähdeluettelo... 8 Liitteet Ammattikalastustiedustelulomake

1 Johdanto Turun ja Naantalin edustan merialueen ammattikalastuksen seuranta on osa ko. merialueella tehtävää kalataloudellista yhteistarkkailua. Tarkkailuun osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Finnfeeds Finland Oy ja Neste Oyj, Naantali. 2 Menetelmät Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellisesta yhteistarkkailuohjelmasta poiketen ammattikalastuksen seuranta tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksynnällä vuoden 2017 osalta kaupallisille kalastajille lähetetyllä kirjallisella kyselyllä. Vastaavanlainen tiedustelu on tehty edellisen kerran kalataloudellisen yhteistarkkailun puitteissa vuonna 2012. Tiedustelu pyrittiin lähettämään kaikille alueella kaupallista kalastusta harjoittaville henkilöille, yrityksille tai yhtymille kalatalousviranomaiselta saatujen yhteystietojen mukaisesti. Tiedustelulomakkeessa selvitettiin pyydysten käyttöä, saalista, ammattimaista kalastusta haittaavia tekijöitä ja muutoksia kalakannoissa. Aikaisempien tiedustelujen tapaan kalastus ilmoitetaan pyyntiponnistuksena, mikä tarkoittaa yhden pyydyksen yhden vuorokauden pyyntiä. Verkot on ilmoitettu 30 m pitkinä yksikköinä, mutta niiden korkeuksista ei ole tietoa. Ammattikalastuksen seurannassa tarkkailualue on jaettu entiseen tapaan seitsemään osa-alueeseen, mutta vähäisen kalastuksen vuoksi tuloksia on esitettävissä ainoastaan kolmelta alueelta. Ammattikalastusta koskevat tiedot esitetään siten, ettei yksittäisten kalastajien tietoja pysty erottamaan. Kalastaneista yksi ei ilmoittanut pyynti- tai saalistietoja ja lisäksi yksi ilmoitti vain pyynti- mutta ei saalistietoja. 3 Tulokset 3.1 Kalastajien määrä Ammattikalastustiedustelu lähetettiin 57 kaupalliselle kalastajalle, joista tiedusteluun vastasi 23 (vastausprosentti 40 %). Vastanneista Turun ja Naantalin edustan tarkkailualueella oli kalastanut 10 kalastajaa, joista 5 kuului kaupallisten kalastajien ryhmään I ja loput ryhmään II. Kaupallisen kalastajan II-ryhmään kuuluvat ne kalastajat, joiden kalastustoiminnan liikevaihdon kolmen vuoden keskiarvo ei ylitä 10 000. Ammattikalastajien määrä tarkkailualueella on laskenut selvästi vuosien mittaan. 1970- ja 1980 luvulla alueella kalasti keskimäärin 35 ammattikalastajaa, 1990-luvulla keskimääräinen kalastajamäärä oli laskenut 21 kalastajaan ja 2000-luvun alkupuolella kalastajia oli 10-13. Edellisellä tiedustelukerralla vuonna 2012 ammattikalastajien määrä oli enää 3. Kalastajien määrä näyttäisi siis kasvaneen, mutta vuonna 2017 tiedustelun kohderyhmä oli aikaisempia vuosia suurempi ja vastausprosentti on ollut melko pieni, joten tarkkaa kalastajamäärää ei voida sanoa. 3.2 Pyynti Ammattikalastustiedustelun mukaan kaupallista kalastusta harjoitettiin Viheriäistenaukolla (2 kalastajaa), Askaistenlahdella (5 kalastajaa) ja Airiston pohjoisosassa (4 kalastajaa). Yksi kalastajista oli kalastanut kahdella osaalueella. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt Vapparilla, Pitkä- ja Pohjoissalmessa ja Airiston eteläosassa, mutta lisääntynyt Askaistenlahdella ja Airiston pohjoisosassa. Viheriäistenaukolla kalastajien määrässä on ollut pientä vaihtelua. Aurajokisuulla ei ammattikalastusta ole harjoitettu. Taulukko 1. Ammattikalastajat osa-alueittain vuosina 2000, 2005, 2009 (Holsti 2010), 2010-2012 (Väisänen 2014) ja 2017. 2000 2005 2009 2010 2011 2012 2017 Aurajokisuu 0 0 0 0 0 0 0 Viheriäistenaukko 3 2 2 1 1 1 2 Askaistenlahti 7 5 1 1 2 0 5 Airiston pohjoisosa 7 5 2 2 3 1 4 Airiston eteläosa 4 3 0 0 0 1 0 Vappari 0 2 2 2 1 0 0 Pitkä- ja Pohjoissalmi 1 0 1 0 0 0 0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 715/2018 5

Kalastus ajoittui enimmäkseen kevääseen (huhti-toukokuulle) ja syksyyn (loka-joulukuulle). Talvella (tammi-maaliskuussa) ja syyskuussakin kalastettiin jonkin verran, mutta keskikesällä hyvin vähän, elokuussa ei ollenkaan. Vuonna 2017 ammattikalastuksen pyyntiponnistus oli 37 000 pyyntivrk. Kalastus koostui pääosin verkkokalastuksesta, jokin verran käytettiin rysiä sekä lohi- ja taimenverkkoja. Valtaosa verkkokalastuksesta sijoittui Askaistenlahdelle, Viheriäistenaukolla ja Airiston pohjoisosassa kalastettiin verkoilla vähemmän, mutta näillä alueilla käytettiin myös rysiä. Askaistenlahdella kalastettiin lisäksi nuotalla, mutta kalastuksen määrästä ei ole tietoa. Kahdella eri alueella kalastaneen kalastajan pyyntiponnistuksen jakaumasta alueittain ei ole tietoa, mutta pyynti on jaettu samassa suhteessa saalisjakauman kanssa. Vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna sekä rysäkalastuksen että verkkokalastuksen määrä Viheriäistenaukolla kasvoi jonkin verran, pitkästä aikaa alueella kalastettiin vähän myös lohi- ja taimenverkoilla. Vuoden 2012 tiedustelun mukaan Askaistenlahdella ei kalastettu verkoilla ollenkaan, mutta vuonna 2017 selkeästi eniten ja myös lohi- ja taimenverkkoja käytettiin jonkin verran. Ammattikalastustiedusteluun liittyy vähäisen vastaajamäärän vuoksi epävarmuustekijöitä, mikä voi vaikuttaa vuosien välisiin suuriin vaihteluihin. Joka tapauksessa kalastus Askaistenlahdella, kuten myös koko tarkkailualueella on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Airiston pohjoisosan verkkokalastus kohosi takaisin vuoden 2010 tasolle, mutta oli edelleen vähäistä, rysillä kalastettiin hieman aiempaa enemmän. Taulukko 2. Pyyntiponnistus (pyyntivrk) osa-alueittain vuosina 2000, 2005, 2009 (Holsti 2010), 2010-2012 (Väisänen 2014) ja 2017. Pyydys Viheriäistenaukko Askaistenlahti Airiston pohjoisosa Airiston eteläosa Vappari Pitkä- ja pohjoissalmi Yhteensä Silakkarysä 2000 460 572 1656 92 0 0 2780 2005 256 436 1724 153 0 0 2569 2009 0 0 0 0 0 0 0 2010 0 0 0 0 0 0 0 2011 0 90 0 0 0 0 90 2012 0 0 0 0 0 0 0 2017 0 0 0 0 0 0 0 Suomukalarysä 2000 0 0 0 0 0 0 0 2005 13 13 90 5 0 0 121 2009 455 0 98 0 56 0 609 2010 390 0 222 0 0 0 612 2011 397 0 187 0 0 0 584 2012 301 0 0 0 0 0 301 2017 465 0 248 0 0 0 713 Lohi- ja 2000 4 1300 0 0 0 0 1304 taimenverkko 2005 0 420 0 0 0 0 420 2009 0 0 0 0 0 0 0 2010 0 0 364 0 0 0 364 2011 0 0 0 0 0 0 0 2012 0 0 0 0 0 0 0 2017 112 120 28 0 0 0 260 Pesäverkko 2000 1 370 0 0 0 0 371 2005 15 0 0 0 0 0 15 2009 0 0 0 0 0 0 0 2010 0 0 0 0 0 0 0 2011 0 0 0 0 0 0 0 2012 0 0 0 0 0 0 0 2017 0 0 0 0 0 0 0 Muu verkko 2000 12763 60510 63195 5273 0 0 141741 2005 13737 76278 47233 443 33994 0 171685 2009 2626 0 2356 0 14330 0 19312 2010 1444 0 1054 0 0 23082 25580 2011 1764 24104 912 0 0 0 26780 2012 1340 0 250 0 0 0 1690 2017 1440 33539 1050 0 0 0 36029 Vuosi 2017 Yhteensä 2017 33659 1326 0 0 0 37002 3.3 Saalis Saalistietoja tarkasteltaessa on syytä huomioida että ammattikalastustiedustelusta laskettu saalis on suoraan riippuvainen alueella kalastavien kaupallisten kalastajien määrästä ja siitä, miten aktiivisesti ja he vastaavat tiedusteluun. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 715/2018 6

Useita edellisiä tiedusteluja merkittävästi suuremmasta pyyntiponnistuksesta huolimatta Turun ja Naantalin edustan merialueen ammattikalastussaalis vuonna 2017 oli 13 400 kg ja koko tarkkailuhistorian toiseksi alhaisin. Yksikkösaalis 0,4 kg/pyyntivrk oli pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Pitkän aikavälin tarkastelussa silakka on ollut tarkkailualueen runsain saalilaji, mutta viime vuosina silakan ammattimainen kalastus alueella näyttää loppuneen. Kuha on noussut alueen tärkeimmäksi saalislajiksi ja vuonna 2017 sen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Seuraavaksi eniten saatiin haukea (13 %), ahventa (8 %) ja siikaa (6 %). Siikasaalis on vaihdellut vuodesta 1995 lähtien välillä 290-1 590 kg, vuonna 2017 saalis oli 780 kg. Alueen lohisaalis oli 425 kg (3 %) ja taimensaalis 177 kg (1 %). Lohta alueelta on saatu lähes saman verran viimeksi vuonna 1998. Taulukko 3. Ammattikalastajien ilmoittamat saalistiedot Turun ja Naantalin edustan merialueelta vuosina 2000, 2005, 2009 (Holsti 2010) ja 2010-2012 (Väisänen 2014) ja 2017. 2000 2005 2009 2010 2011 2012 2017 Laji kg %-osuus kg %-osuus kg %-osuus kg %-osuus kg %-osuus kg %-osuus kg %-osuus Silakka/Kilohaili 430000 90,1 308400 89,3 0 0,0 200 0,7 0 0,0 0 0,0 45 0,4 Lohi 300 0,1 200 0,1 140 0,9 190 0,7 300 1,1 90 1,1 425 3,2 Taimen 600 0,1 1200 0,3 780 5,0 660 2,4 690 2,4 250 3,1 177 1,3 Kirjolohi 300 0,1 300 0,1 30 0,2 110 0,4 0 0,0 0 0,0 32 0,2 Siika 600 0,1 500 0,1 290 1,8 1470 5,2 1590 5,6 230 2,8 780 5,8 Kuha 30000 6,3 19700 5,7 7200 45,9 12700 45,3 15300 54,1 2800 34,4 8636 64,5 Ahven 5200 1,1 6600 1,9 480 3,1 660 2,4 830 2,9 420 5,2 1123 8,4 Hauki 2400 0,5 2300 0,7 440 2,8 540 1,9 760 2,7 100 1,2 1719 12,8 Made 1300 0,3 200 0,1 60 0,4 160 0,6 80 0,3 20 0,2 170 1,3 Lahna 4100 0,9 4100 1,2 5380 34,3 10770 38,4 8050 28,5 3450 42,3 192 1,4 Säyne 300 0,1 400 0,1 0 0,0 30 0,1 20 0,1 0 0,0 51 0,4 Särki 100 0,0 1300 0,4 280 1,8 300 1,1 30 0,1 0 0,0 14,6 0,1 Muu laji 1800 0,4 100 0,0 620 3,9 230 0,8 620 2,2 790 9,7 30 0,2 Yhteensä 477000 100,0 345300 100,0 15700 100,0 28020 100,0 28270 100,0 8150 100,0 13395 100,0 Pyyntivrk 153724 174800 19921 26556 27500 1991 37002 Saalis/pyyntivrk 3,1 2,0 0,8 1,1 1,0 4,1 0,4 3.4 Haitat Ammattikalastajien mielestä merkittävimmät kalastusta haittaavat tekijät olivat haittaeläimet (hylje, merimetso) ja kalakantojen heikko tila. Myös väylätyöt, vesiliikenne ja likaantuminen koettiin yleisesti huomattavaksi tai kohtalaiseksi haitaksi. Tilanne oli pitkälti samanlainen kaikilla kalastusalueilla, Askaistenlahdella myös jätevedet ja vapaa-ajan verkkokalastus haittasivat useimpia ammattikalastajia jonkin verran. Muissa kommenteissa korostettiin edelleen hyljeongelmaa, mikä on vähentänyt tai jopa lopettanut joidenkin ammattikalastajien kalastuksen alueella. Ammattikalastusta haittaavat tekijät Haittaeläimet Kalakantojen heikko tila Väylätyöt Vesiliikenne Likaantuminen Ei toivottuja lajeja Vapaa-ajan verkkokalastus Vapaa-ajan vapakal. Jätevedet Ammattikalastusluvat Ei sovellu Ei kalasatamia Ei markkinoita 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % huomattava haitta kohtalainen haitta vähäinen haitta ei haittaa eos Kuva 1. Ammattikalastusta haittaavat tekijät Turun ja Naantalin edustan merialueella vuonna 2017. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 715/2018 7

4 Yhteenveto ja muutokset ammattikalastuksessa Ammattikalastajien määrä Turun ja Naantalin edusten merialueella on laskenut selvästi vuosien mittaan. 1970- ja 1980 luvulla alueella kalasti keskimäärin 35 ammattikalastajaa, 1990-luvulla keskimääräinen kalastajamäärä oli laskenut 21 kalastajaan ja 2000-luvun alkupuolella kalastajia oli 10-13. Edellisellä tiedustelukerralla vuonna 2012 ammattikalastajien määrä oli enää 3. Vuoden 2017 tiedustelun mukaan alueella kalasti 10 ammattikalastajaa, joista puolet kuului kaupallisten kalastajien ryhmään 1. Ammattikalastusta harjoitettiin Askaistenlahdella, Viheriäistenaukolla ja Pohjois-Airistolla. Kalastajien määrä on siis kasvanut, mutta tulokseen vaikuttanee aikaisempia vuosia suurempi kohderyhmä. Aikaisempina vuosina toteutettu ammattikalastustiedustelu on todennäköisesti antanut vain minimiarvion alueella ammattimaisesti kalastavien henkilöiden määrästä (Väisänen 2014). Vuonna 2017 pyyntiponnistus oli 37 000 pyyntivrk ja se on vaihdellut kalastajien määrän mukaisesti. Ammattikalastus koostui pääosin verkkokalastuksesta, jokin verran käytettiin rysiä sekä lohi- ja taimenverkkoja. Useita edellisiä tiedusteluja merkittävästi suuremmasta pyyntiponnistuksesta huolimatta Turun ja Naantalin edustan merialueen ammattikalastussaalis vuonna 2017 oli koko tarkkailuhistorian toiseksi alhaisin 13 400 kg. Yksikkösaalis 0,4 kg/pyyntivrk oli pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Pitkän aikavälin tarkastelussa silakka on ollut tarkkailualueen runsain saalilaji, mutta viime vuosina silakan ammattimainen kalastus alueella näyttää loppuneen. Kuha on noussut alueen tärkeimmäksi saalislajiksi ja vuonna 2017 sen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Seuraavaksi eniten saatiin haukea (13 %), ahventa (8 %) ja siikaa (6 %). Alueen lohisaalis oli 425 kg (3 %) ja taimensaalis 177 kg (1 %). Lohta alueelta on saatu lähes saman verran viimeksi vuonna 1998. Ammattikalastajien mielestä merkittävimmät kalastusta haittaavat tekijät olivat haittaeläimet (hylje, merimetso) ja kalakantojen heikko tila. Myös väylätyöt, vesiliikenne ja likaantuminen koettiin yleisesti huomattavaksi tai kohtalaiseksi haitaksi. Lähdeluettelo Holsti, H. 2010. Turun-Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailututkimus vuosina 2005-2009. Yhteenveto. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 639. Väisänen, A. 2014. Turun ja Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastus vuonna 2012. Kirjenumero 5/14. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Liiteluettelo Liite 1. Ammattikalastustiedustelulomake Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 715/2018 8

Liite 1. (1/2) Ammattikalastus Turun ja Naantalin edustan merialueella vuonna 2017 1 Kalastitteko ammatiksenne (kaupallinen kalastus) Turun tai Naantalin edustan merialueella (ks. kartta) vuonna 2017? Kaupallisten kalastajien ryhmässä I Kaupallisten kalastajien ryhmässä II En kalastanut ammatikseni 2 Millä kalastusaluilla kalastitte vuonna 2017? 1. Aurajokisuu 2. Viheriäistenaukko 3. Askaistenlahti 4. Airiston pohjoisosa 5. Airiston eteläosa 6. Vappari 7. Pitkä- ja Pohjoissalmi 3 Mitkä tekijät haittaavat mielestänne eniten Turun ja Naantalin edustan merialueen ammattimaista kalastusta? Vastatkaa asteikolla 0-4 (0=en osaa sanoa, 1=ei haittaa, 2=vähäinen haitta, 3=kohtalainen haitta, 4=huomattava haitta) 1. Ammattikalastuslupien saannin vaikeus 2. Alue ei sovellu ammattimaiseen kalastukseen 3. Vapaa-ajan verkkokalastus haittaa pyyntiä 4. Vapaa-ajankalastajien vapakalastus haittaa pyyntiä 5. Ei toivottujen kalalajien suuri määrä haittaa pyyntiä 6. Alueella ei ole markkinoita saaliille 7. Pyydysten likaantuminen 8. Turun ja Naantalin alueen jätevedet 9. Ei kalasatamia tai niiden heikko kunto 10. Tavoiteltujen kalakantojen heikko tila 11. Vesiliikenne haittaa pyyntiä 12. Haittaeläimet (hylje/merimetso) häiritsevät pyyntiä 13. Väylä- ja satamatyö sekä ruoppaukset haittaavat pyyntiä 14. Muu, mikä

4 Käytössänne olleiden pyydysten lukumäärä (lkm) ja pyyntipäivien (pyyntip.) määrä kuukausittain tiedustelualueella vuonna 2017? Huom! Ilmoittakaa verkkojen lukumäärä 30 metrin yksikköinä. Liite 1. (2/2) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lohi- tai Muu, mikä? Verkko Silakkaverkko taimenverkko Rysä Silakkarysä lkm pyyntip. lkm pyyntip. lkm pyyntip. lkm pyyntip. lkm pyyntip. lkm pyyntip. 5 Saalis (kg) tiedustelualueella vuonna 2017? Jos kalastitte useammalla osa-alueella arvioikaa saaliin jakautuminen alueittain. Oletteko havainnut muutoksia kalakannoissa? Muutoksia kalakannoissa? Silakka Kilohaili Lohi Taimen Kirjolohi Siika Kuha Ahven Hauki Made Kampela Turska Lahna Säyne Särki Muu, mikä? Saalis kg 6 Lisätietoja ja kommentteja: Saalis jaettuna osa-alueittain (alueen nro ja saalis %) Vähentynyt Lisääntynyt Ennallaan En osaa sanoa

Liite 2. Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu Virkistys- ja kotitarvekalastuksen seuranta 2017 Jorma Valjus Raportti 716/2018

Laatija: Jorma Valjus Tarkastaja: Anne Liljendahl Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 26.10.2018 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI 716/2018

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 3.1 Tiedustelun kohderyhmät ja vastausaktiivisuus... 5 3.2 Kalastuksen määrä ja ajoittuminen... 6 3.3 Saalis... 7 3.4 Kalastusta haittaavat tekijät... 8 3.5 Yhteenveto ja virkistys- ja kotitarvekalastuksen kehitys... 9 Lähdeluettelo... 11 Liitteet Virkistys- ja kotitarvekalastustiedustelulomake

1 Johdanto Turun ja Naantalin edustan merialueen virkistys- ja kotitarvekalastustiedustelu on osa ko. merialueella tehtävää kalataloudellista yhteistarkkailua. Tarkkailuun osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Finnfeeds Finland Oy ja Neste Oyj, Naantali. 2 Menetelmä Vuoden 2017 kalastusta koskeva kalastustiedustelu toteutettiin kolmea kontaktikertaa käyttäen kirjallisena, ruokakuntakohtaisena kyselynä ja kohdistettiin seuraaville ryhmille: - Turun kaupungin vesialueille kalastusluvan lunastaneet (sekä yleisluvat että verkkoluvat) - Naantalin Seudun Urheilukalastajat ry:n jäsenet Naantalin kaupungin vesialueille kalastusluvan lunastaneille tiedustelua ei voitu lähettää, koska luvan ostaneiden lupaa yhteystietojen luovuttamiseen ei ollut eikä tietoja näin ollen saatu. Tuloksissa raportoidaan kalastaneiden määrä, pyyntiponnistus, kalastuksen ajoittuminen, saalis pyydyksittäin ja lajeittain sekä kalastukseen liittyvien haittojen esiintyminen. Kaikkia tuloksia käsitellään myös alueittain kuvan 1 mukaisesti ja verrataan aikaisempien tiedustelujen tuloksiin. Kuva 1. Kalastustiedustelun aluejako. 3 Tulokset 3.1 Tiedustelun kohderyhmät ja vastausaktiivisuus Kalastustiedustelun vastausprosentti oli vain hieman yli 50 %, mutta vielä kohtuullinen tulosten luotettavuuden kannalta. Kalastaneiden ruokakuntien osuus oli 69 % koko perusjoukosta, mutta vaihteli suuresti kohderyhmittäin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 716/2018 5

Taulukko 1. Kalastustiedustelun kohderyhmät, vastausaktiivisuus ja kalastaneiden ruokakuntien määrä vuonna 2017. Turun kaupungin vesialueille kalastusluvan lunastaneet Naantalin seudun urheilukalastajat ry Tiedustelualue yhteensä Perusjoukko 272 143 415 Vastanneet 140 76 216 Vastaus-% 51,5 53,1 52,0 Kalastaneet ruokakunnat 114 34 148 Kalastaneiden ruokakuntien osuus (%) 81,4 44,7 68,5 Laskennallinen kalastaneiden ruokakuntien määrä 221 64 285 3.2 Kalastuksen määrä ja ajoittuminen Tiedustelun mukaan alueella kalasti vuonna 2017 285 ruokakuntaa. Eniten kalastajia oli Pohjois-Airistolla (33 % kalastaneista), Askaisten lahdella (22 %) ja Viheriäisten aukolla (17 %). Muilla alueilla kalastajamäärät olivat pieniä. 15 % kalastaneista oli kalastanut usealla alueella, joten heidän pyyntiponnistuksensa ja saaliinsa on huomioitu erikseen sekä koko tarkkailualueen tuloksissa. Koko tarkkailualueen kokonaispyyntiponnistus vuonna 2017 oli 14 420 pyyntivrk/krt, josta vapakalastuksen osuus oli 87 %. Heittovavalla kalastettiin eniten, mutta myös siikaonkea ja pilkkiä käytettiin runsaasti. Vain Aurajokisuulla verkkokalastus oli vapakalastusta suositumpaa. Solmuväliltään yli 45 mm verkkoja käytettiin eniten. Taulukko 2. Pyyntiponnistus (pyydysvrk/krt ja %-osuus) alueittain vuonna 2017. Aurajokisuu Viheriäisten aukko Askaisten lahti Pohjois-Airisto Etelä-Airisto Vappari Pitkä- ja Kuusistonsalmi Usea alue Yhteensä pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % pyyntivrk/krt % Verkko alle 27 mm 2 1,1 2 0,01 Verkko 27-35 mm 2 0,04 6 0,2 8 0,1 Verkko 36-45 mm 171 22,4 249 5,7 86 14,7 505 3,5 Verkko yli 45 mm 327 42,9 228 8,2 160 3,6 38 22,7 76 13,0 114 3,7 942 6,5 Pesäverkko 95 4,1 19 0,4 19 0,6 133 0,9 Katiska/merta 2 0,04 2 0,01 Pitkäsiima 182 6,5 182 1,3 Ajosiima 2 0,1 2 0,04 4 0,03 Muu siima 76 3,3 76 0,5 Iskukoukku 29 0,6 13 8,0 38 6,5 80 0,6 Heittovapa 8 1,0 623 22,3 667 28,8 994 22,6 70 45,1 63 10,7 1227 40,1 3652 25,3 Vetouistelu 217 7,8 19 0,8 386 8,8 8 4,5 46 1,5 675 4,7 Mato-onki 181 23,7 296 10,6 443 19,1 397 9,0 57 34,1 38 6,5 492 16,1 1904 13,2 Pilkki 76 10,0 458 16,4 872 37,7 412 9,4 46 27,3 141 24,1 796 26,0 2898 20,1 Siikaonki 526 18,8 72 3,1 1626 37,0 86 54,9 143 24,4 359 11,7 2888 20,0 Silakkalitka 262 9,4 68 3,0 124 2,8 4 2,3 469 3,3 Yhteensä 762 100,0 2793 100,0 2314 100,0 4400 100,0 156 100,0 167 100,0 583 100,0 3059 100,0 14419 100,0 Verkkokalastus 498 65,3 228 8,2 95 4,1 429 9,8 0 0,0 40 23,9 162 27,7 139 4,5 1590 11,0 Vapakalastus 264 34,7 2383 85,3 2141 92,5 3939 89,5 156 100,0 114 68,2 384 65,8 2920 95,5 12485 86,6 Myös pyyntiponnistuksella mitattuna vuonna 2017 kalastettiin selkeästi eniten Pohjois-Airistolla ja muutoinkin pyyntiponnistus vaihteli alueittain kalastajamäärän mukaan. Kun pyyntiponnistus suhteutetaan osa-alueiden kalastajamäärään, vaihteli ruokakuntaa kohden laskettu pyyntiponnistus välillä 16-100 pyyntivrk/krt. Usealla alueella kalastaneiden pyyntiponnistus oli noin viidesosa koko tarkkailualueen kalastuksesta ja koostui lähes pelkästään vapakalastuksesta. Usealla alueella kalastaneiden pyynti jakaantuu enimmäkseen Askaistenlahden, Pohjois- Airiston, Viheriäisten aukon ja Aurajokisuun kesken. Muillakin alueilla kalastettiin, mutta vähemmän. Etenkin Vapparin, Aurajokisuun ja Etelä-Airiston tulokset perustuvat vain muutaman vastaajan tuloksiin eivätkä välttämättä kerro todellista kuvaa alueiden kalastuksesta. Pyyntiponnistus (vrk/krt) pyydystyypeittäin 4500 120 4000 3500 100 3000 80 2500 2000 60 1500 40 1000 500 20 0 Aurajokisuu Viheriäisten aukko Askaisten lahti Pohjois-Airisto Etelä-Airisto Vappari Pitkä- ja Kuusistonsalmi 0 Verkkokalastus Vapakalastus Muu kalastus Pyyntiponnistus/rk Kuva 2. Pyyntiponnistus (vrk/krt) pyydystyypeittäin eri osa-alueilla vuonna 2017. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 716/2018 6

3.3 Saalis Tarkkailualueen virkistys- ja kotitarvekalastuksen kokonaissaalis vuonna 2017 oli 12 500 kg ja ruokakuntakohtainen saalis 44 kg/rkk. Selkeästi runsain saalislaji oli ahven 38 prosentin saalisosuudella. Ahven olikin Aurajokisuuta sekä Pohjois- ja Etelä-Airistoa lukuun ottamatta yleisin saalislaji kaikilla muilla osa-alueilla ja edellä mainituilla alueillakin kolmen runsaimman lajin joukossa. Seuraavaksi eniten saatiin siikaa (13 %), haukea (11 %), särkeä (11 %) ja kuhaa 10 %). Taulukko 3. Saaliit (kg) ja saalisosuudet (%) lajeittain eri osa-alueilla vuonna 2017. Aurajokisuu Viheriäisten aukko Askaisten lahti Pohjois-Airisto Etelä-Airisto Vappari Pitkä- ja Kuusistonsalmi Usea alue Yhteensä kg % kg % kg % kg % kg % kg % kg % kg % kg % Hauki 34 10,4 185 6,3 215 6,5 728 23,5 2 2,2 13 20,9 32 7,0 204 9,6 1415 11,31 Ahven 38 11,6 1072 36,7 1936 59,0 571 18,4 10 10,9 27 41,8 181 39,1 947 44,6 4804 38,42 Särki 34 10,4 464 15,9 401 12,2 137 4,4 0 0,0 0 0,0 27 5,8 276 13,0 1339 10,71 Lahna 63 19,1 50 1,7 103 3,1 214 6,9 0 0,0 6 9,0 34 7,4 98 4,6 568 4,54 Säyne 2 0,6 34 1,2 25 0,8 20 0,6 4 4,3 0 0,0 4 0,8 48 2,2 135 1,08 Sorva 0 0,0 0 0,0 22 0,7 11 0,4 0 0,0 0 0,0 2 0,4 27 1,3 62 0,50 Siika 23 6,9 283 9,7 103 3,1 816 26,4 57 65,2 3 4,5 38 8,2 273 12,8 1651 13,20 Made 4 1,2 5 0,2 41 1,2 14 0,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 8 0,4 78 0,62 Silakka 0 0,0 340 11,6 288 8,8 203 6,6 2 2,2 8 11,9 4 0,8 90 4,2 976 7,80 Taimen 8 2,3 0 0,0 0 0,0 35 1,1 13 15,2 0 0,0 0 0,0 6 0,3 62 0,50 Kirjolohi 0 0,0 3 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 0,02 Kuha 110 33,5 454 15,5 111 3,4 221 7,1 0 0,0 8 11,9 133 28,8 148 7,0 1196 9,57 Kuore 13 4,0 5 0,2 10 0,3 9 0,3 0 0,0 0 0,0 4 0,8 2 0,1 43 0,34 Muu kala 0 0,0 27 0,9 25 0,8 118 3,8 0 0,0 0 0,0 4 0,8 0 0,0 173 1,38 Yhteensä 329 100,0 2920 100,0 3279 100,0 3097 100,0 87 100,0 64 100,0 462 100,0 2125 100,0 12504 100,00 Särkikalat 99 30,1 548 18,8 551 16,8 382 12,3 4 4,3 6 9,0 67 14,4 448 21,1 2104 16,82 kg/rkk 43 59 52 33 9 34 30 49 44 - Aurajokisuun yleisin saalislaji oli kuha (34 %), jota pyydettiin lähinnä verkoilla. Verkkokalastuksen sivusaaliina saatiin melko paljon myös lahnaa (19 %) ja kaikkien särkikalojen saalisosuus olikin tällä osaalueella suurin (30 %). - Viheriäisten aukon runsaimmat lajit ahvenen (37 %) ohella olivat kuha (16 %) ja särki (16 %). Tältä alueelta kalastettiin myös suurimmat silakkasaaliit, pyydyksenä silakkalitka. - Askaistenlahden kokonaissaalis oli osa-alueista suurin ja selvästi runsain saalislaji oli ahven lähes 60 prosentin saalisosuudella. Ahvenet saatiin pilkillä, mato-ongella ja heittovavalla. - Pohjois-Airiston saaliista 26 % oli siikaa, hauki ja ahven olivat seuraavaksi yleisimmät saalislajit. Valtaosa siioista kalastettiin siikaongella. Tältä alueelta saatiin myös kilomääräisesti suurin taimensaalis (35 kg), vaikka osuus kokonaissaaliista olikin vaatimaton (1 %). Särkikalojen osuus (12 %) oli tarkkailualueen eniten kalastetuimmista alueista pienin. - Etelä-Airiston vähäinen kalastus ei välttämättä anna todellista kuvaa alueen saaliista. Pyyntiponnistus oli vaatimaton ja myös ruokakuntakohtainen saalis (9 kg/rkk) muita osa-alueita pienempi. Alueella kalastettiin siikaongella ja heittovavalla. Vähäisestä saaliista peräti 65 % oli siikaa ja myös taimenen osuus (15 %) saaliista oli alueista suurin. - Myös Vapparilla kalastus oli vähäistä. Ahventa (42 %) ja haukea (21 %) saatiin eniten. - Pitkä- ja Kuusistonsalmella runsaimmat saalislajit olivat ahven (39 %) ja kuha (29 %). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 716/2018 7

Kuva 3. Kalastustiedustelun saalis ja saaliin jakauma alueittain vuonna 2017. 3.4 Kalastusta haittaavat tekijät Kalastushaittoja käsittelevän kysymyksen vastaukset muutettiin numeroarvoiksi siten, että Ei haittaa vastaus sai numeroarvon 1, Vähäinen haitta arvon 2, Kohtalainen haitta arvon 3 ja Huomattava haitta arvon 4. Vastauksista laskettiin haitan suuruutta kuvaava haitta-aste, mikä on numeroiden keskiarvo (taulukko 4). Kun haitta-aste ylittää arvon 3,0, voidaan arvioida haitan olevan merkittävä. Näin korkeita haitta-asteita oli vain Aurajokisuun ja Etelä-Airiston alueilla, missä tulokset perustuvat vain muutaman henkilön vastauksiin. Koko tarkkailualueen merkittävimmiksi kalastushaitoiksi nousivat rehevöityminen sekä siihen liittyvät levähaitat ja kasvillisuuden lisääntyminen. Kokonaisuudessaan kalastushaittojen taso oli melko alhainen. Vastaajien vapaamuotoisissa kommenteissa yleisimmin esille nousivat seuraavat havainnot: - saalis yleisesti vähentynyt - alamitan täyttäviä kuhia vähän, myös ahvenen koko pienentynyt - siikaa on saatu tiedustelujen välillä enemmän, nyt saalis vähentynyt jonkin verran - merimetsot, liejutaskurapu ja mustatäplätokko lisääntyneet - siioissa rakkoloisiota melko yleisesti, joissakin hauissa myös paiseita, ilmeisesti sarkomatoosia - rantoja roskataan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 716/2018 8

Taulukko 4. Kalastushaittojen haitta-aste (1-4) ja vastausten lukumäärä (n) alueittain vuonna 2017. Aurajokisuu Viheriäisten aukko Askaisten lahti Pohjois-Airisto Etelä-Airisto Pitkä- ja Kuusistonsalmi Koko alue Haitta-aste n Haitta-aste n Haitta-aste n Haitta-aste n Haitta-aste n Haitta-aste n Haitta-aste n Ilkivalta 1,0 1 1,2 18 1,1 20 1,2 28 2,0 1 1,5 4 1,2 83 Asutusjätevedet 3,0 1 1,4 15 1,3 19 1,3 24 2,0 1 2,5 4 1,4 74 Kalankasvatuksen jätevedet 1,0 1 1,2 14 1,1 19 1,0 22 2,0 1 1,0 4 1,1 71 Maatalouden jätevedet 3,0 1 1,7 16 1,9 19 1,4 23 3,5 2 1,3 4 1,7 78 Teollisuuden jätevedet 3,0 1 1,7 15 1,5 18 1,4 22 2,0 1 1,3 4 1,5 72 Kalastuslupien hankkimisen vaikeus 1,5 19 1,2 22 1,3 30 1,0 1 1,3 4 1,3 88 Hylkeet 1,0 1 2,2 17 1,6 20 1,9 34 3,0 3 1,5 4 2,0 93 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 2,0 2 1,6 15 1,6 18 1,6 22 1,0 1 2,0 3 1,6 70 Levähaitat 1,0 1 1,9 17 2,1 21 2,2 31 3,5 4 2,3 4 2,2 91 Kalastajien runsaus 2,0 1 1,9 20 2,0 22 2,2 35 2,0 1 1,8 5 2,0 100 Seisovat pyydykset (mm. verkot, rysät) 2,0 2 1,8 18 1,8 21 1,8 31 3,0 1 2,0 5 1,8 90 Pyydysten likaantuminen 4,0 1 1,6 14 1,2 16 1,5 27 1,0 1 1,5 4 1,5 72 Merimetsot 1,0 1 2,2 17 1,9 22 1,9 34 3,5 2 1,2 5 2,0 97 Kalojen makuvirheet 2,0 1 1,4 16 1,2 19 1,3 27 2,5 2 1,0 5 1,3 80 Kalojen hajuvirheet 2,0 1 1,2 15 1,1 20 1,2 26 1,0 1 1,0 5 1,2 78 Rehevöityminen 2,0 2 2,2 17 2,3 23 2,5 31 3,0 1 1,8 6 2,3 91 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 3,0 2 2,4 17 1,8 25 2,0 31 2,0 1 1,4 5 2,0 91 Vesikasvillisuuden lisääntyminen 2,0 1 2,0 17 2,1 25 2,4 28 3,0 1 1,8 6 2,2 90 Vesikasvillisuuuden väheneminen 1,2 17 1,1 20 1,0 23 1,0 1 1,4 5 1,1 77 Vesiliikenne 3,0 2 1,9 18 1,9 23 1,8 28 2,0 1 2,2 5 1,9 89 Saalislajisto ei vastaa toiveita 4,0 1 1,4 16 1,5 20 1,4 27 3,0 1 2,7 6 1,6 82 Satama- ja väylätyöt 1,0 1 1,3 16 1,3 19 1,4 29 4,0 1 2,0 5 1,4 82 Muu vesirakentaminen 1,1 15 1,2 20 1,1 29 3,0 1 1,5 4 1,2 79 Ikä, sairaus, vapaa-ajan puute 1,0 1 1,5 17 2,5 25 2,0 31 1,5 2 2,2 6 2,0 97 3.5 Yhteenveto ja virkistys- ja kotitarvekalastuksen kehitys Kalastustiedustelun mukaan koko tarkkailualueella kalasti vuonna 2017 285 ruokakuntaa, mikä on vähemmän kuin vuonna 2009 (340 rk) (Holsti 2010) ja vuonna 2004 (378 rkk) (Rannikko & Räisänen 2005). Vuoden 2017 tiedustelussa Naantalin kaupungin vesialueelle kalastusluvan lunastaneet eivät olleet mukana, mikä selittää sekä kalastajamäärän, pyyntiponnistuksen että saaliin laskua. Vuonna 2009 Naantalin kaupungin vesialueella kalasti 98 ruokakuntaa. Tarkkailualueen kokonaispyyntiponnistus (pyyntivrk/krt) laski vuoden 2009 25 635:sta vuoden 2017 14 420:een. Jos Naantalin kaupungin vesialueen kalastajia ei huomioida vuoden 2009 tuloksissa, saadaan pyyntiponnistukseksi 17 150 pyyntivrk/krt. Kalastus tarkkailualueella on siis muutoinkin vähentynyt ja näkyy myös ruokakuntaa kohti lasketun keskimääräisen pyyntiponnistuksen alenemisena. Vuonna 2009 pyyntiponnistus oli 75 pyyntivrk/krt ja 2017 51 pyyntivrk/krt. Naantalin vesialueen kalastajat kalastivat vuonna 2009 myös muita enemmän verkoilla (54 %) ja muilla seisovilla pyydyksillä (31 %) (Holsti 2010), mikä vaikuttaa pyydystyyppien välisiin suhteisiin pyyntiponnistuksessa. Verkkokalastuksen osuus kokonaispyyntiponnistuksesta laskikin vuoden 2009 35 prosentista 10 prosenttiin. Vaikka muutos ei todellisuudessa olisikaan näin suuri, on suuntaus verkkokalastuksesta vapakalastukseen selvästi nähtävissä pitkällä aikavälillä (kuva 4). Verkkokalastuksen väheneminen vaikuttaa välillisesti myös saalislajistoon vuosien välisessä vertailussa. Pyyntiponnistus/rkk 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2004 2009 2017 Verkkokalastus Vapakalastus Kuva 4. Ruokakuntakohtainen pyyntiponnistus (pyydysvrk/krt) pyyntimuodoittain vuosina 2004, 2009 ja 2017. Alueittaisessa vertailussa merkittävimmin kalastuksen määrä näyttäisi muuttuneen Etelä-Airistolla, jonka pyyntiponnistus jäi 8 prosenttiin vuoden 2009 pyynnistä. Etelä-Airistolla kalastaneiden määrä oli pieni eikä tulos anna todellista kuvaa alueen kalastuksesta. Tiedustelun mukaan esimerkiksi vetouistelu alueella olisi loppunut kokonaan, vaikka se vielä vuonna 2009 oli selvästi yleisin kalastusmuoto. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 716/2018 9

Tarkkailualueen virkistys- ja kotitarvekalastuksen kokonaissaalis vuonna 2017 oli 12 500 kg ja selvästi vuotta 2009 (19 260 kg) alhaisempi, mutta kuitenkin suurempi kuin vuonna 2004 (9 224 kg). Muutos selittyy osittain kalastajien vähentymisellä, mutta myös ruokakuntakohtaisen saalis laski varsin paljon (vuonna 2017 44 kg, 2009 57 kg). Vuonna 2004 ruokakuntakohtainen saalis oli kuitenkin vielä selvästi alhaisempi (25 kg). Pyyntiponnistukseen suhteutettu saalis jatkoi kuitenkin kasvua (0,41 kg/pyyntivrk/krt 0,75 kg/pyyntivrk/krt 0,87 kg/pyyntivrk/krt). Tiedustelun toteutustavoista johtuen lajikohtaisten saaliiden muutosten arviointi on haastavaa. Pitkällä aikavälillä ahven, kuha ja hauki ovat olleet alueen tärkeimpiä saalislajeja. Edelliseen tiedusteluun verrattuna merkittävimmät muutokset saaliskoostumuksessa ja ruokakuntakohtaisen saaliin määrässä (taulukko 5) olivat ahvenen ja siian osuuden kasvu kun taas haukea ja kuhaa saatiin vähemmän. Taulukko 5. Virkistys- ja kotitarvekalastajien ruokakuntakohtainen saalis (kg) vuosina 2004, 2009 ja 2017. 2004 2009 2017 Hauki 3,65 10,13 4,96 Ahven 5,97 13,31 16,86 Särki 3,34 6,66 4,70 Lahna 2,39 5,19 1,99 Säyne 0,85 1,44 0,48 Sorva 0,2 0,22 Siika 0,4 1,81 5,79 Made 0,69 0,69 0,27 Silakka 1,29 3,4 3,42 Taimen 1,03 1,6 0,22 Lohi 0,25 0,57 Kirjolohi 0,01 0,37 0,01 Kuha 5,35 10,3 4,20 Kuore 0,06 0,43 0,15 Kampela 0,02 0,03 Turska 0,02 Toutain 0,02 Muu kala 0,04 0,47 0,61 Yhteensä 25,4 56,7 43,87 Saaliskoostumus ja sen merkittävimmät muutokset alueittain: - Aurajokisuun yleisin saalislaji oli kuha (34 %), jota kalastettiin lähinnä verkoilla. Lahnan saalisosuus kasvoi merkittävästi (8 % 19 %) edelliseen tiedusteluun verrattuna. Kaikkien särkikalojen saalisosuus (30 %) oli muita osa-alueita suurempi, mutta jäi kuitenkin hieman vuotta 2009 (34 %) pienemmäksi. - Viheriäisten aukolla runsaimmat saalislajit olivat ahven (37 %), kuha (16 %) ja särki (16 %). Ahvenen saalisosuus kasvoi, mutta haukea saatiin aikaisempaa vähemmän. Silakkasaalis oli alueista suurin. - Askaistenlahden kokonaissaalis oli osa-alueista suurin, vapavälineillä kalastettujen ahventen saalisosuus kasvoi lähes 60 prosenttiin. - Pohjois-Airistolta kuhaa saatiin selvästi aiempaa vähemmän ja tilalle oli tullut siika, joka vuonna 2017 muodosti yli neljänneksen kokonaissaaliista. Siian jälkeen yleisimmät saalislajit olivat hauki ja ahven. Kilomääräisesti suurin, mutta silti vaatimaton (35 kg) taimensaalis kalastettiin tältä alueelta. Särkikalojen osuus (12 %) oli tarkkailualueen kalastetuimmista alueista pienin. - Etelä-Airiston pyyntiponnistuksen romahduksen myötä myös saalis jäi pieneksi eikä anna todellista kuvaa alueen kalastosta. Vähäisestä saaliista peräti 65 % oli siikaa ja 15 % taimenta. - Myös Vapparilla kalastus oli vähäistä. Ahvenen saalisosuus kasvoi, kuhan laski. - Pitkä- ja Kuusistonsalmella runsaimmat saalislajit olivat ahven (39 %) ja kuha (29 %). Myös tällä alueella ahvensaalis kasvoi, kuhaa ja haukea saatiin aiempaa vähemmän. Koko tarkkailualueen merkittävimmät kalastushaitat olivat vastaajien mielestä rehevöityminen sekä siihen liittyvät levähaitat ja kasvillisuuden lisääntyminen. Tilanne oli pitkälti vuoden 2009 tiedustelua vastaava. Kokonaisuudessaan kalastushaittojen taso oli melko alhainen. Vastaajien mielipiteissä esille tuotiin erityisesti saalismäärän yleinen väheneminen ja saaliskalojen mm. kuhan pieni koko. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 716/2018 10

Lähdeluettelo Rannikko, P. & Räisänen, R. (toim) 2005. Turun-Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailututkimus vuosina 2000-2004. Tutkimusseloste 252. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Holsti, H. 2010. Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2005-2009. Julkaisu 639. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Liiteluettelo Liite 1. Virkistys- ja kotitarvekalastustiedustelulomake Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 716/2018 11

Liite 1 (1/5) KALASTUS TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERIALUEELLA VUONNA 2017 1 Kalastiko joku ruokakuntanne jäsenistä Turun ja Naantalin edustan merialueella vuonna 2017? A B C Kyllä kalasti ja sai saalista Kyllä kalasti, mutta ei saanut saalista Ei kalastanut lainkaan tällä alueella. Jos teillä on kokemuksia alueen kalastushaitoista, vastatkaa vielä kysymykseen 6. Vuonna 2017 ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen osallistui henkilöä. 2 Missä pääasiallinen kalastuspaikkanne sijaitsi vuonna 2017? Valitkaa yksi oheisista alueista. 1 Aurajokisuu 2 Viheriäisten aukko 3 Askaisten lahti 4 Pohjois-Airisto 5 Etelä-Airisto 6 Vappari 7 Pitkä- ja Kuusistonsalmi

Liite 1 (2/5) 3 Arvioikaa alla olevaan taulukkoon taloutenne yhteenlaskettu saalis tutkimusalueelta vuonna 2017. Merkitkää saalis perkaamattomana painona (kg) ja ilmoittakaa jonkun muun talouden kanssa yhdessä pyydetystä saaliista vain oman taloutenne osuus. Arvioikaa myös käyttämienne pyydysten ja pyyntipäivien lukumäärät. Ilmoittakaa verkkojen lukumäärä 30 m pituisina yksikköinä. Verkko alle 27 mm Verkko 27-35 mm Verkko 36-45 mm Verkko yli 45 mm Rysä Katiska ja merta Lohiverkko Pesäverkko Pyydysten kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl lukumäärä Pyyntivuorokausia vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk Hauki kg kg kg kg kg kg kg kg Ahven kg kg kg kg kg kg kg kg Särki kg kg kg kg kg kg kg kg Lahna kg kg kg kg kg kg kg kg Säyne kg kg kg kg kg kg kg kg Toutain kg kg kg kg kg kg kg kg Sorva kg kg kg kg kg kg kg kg Siika kg kg kg kg kg kg kg kg Made kg kg kg kg kg kg kg kg Silakka kg kg kg kg kg kg kg kg Turska kg kg kg kg kg kg kg kg Kampela kg kg kg kg kg kg kg kg Lohi kg kg kg kg kg kg kg kg Taimen kg kg kg kg kg kg kg kg Kirjolohi kg kg kg kg kg kg kg kg Kuha kg kg kg kg kg kg kg kg Kuore kg kg kg kg kg kg kg kg Muu, mikä? kg kg kg kg kg kg kg kg

Ajosiima Muu siima Pilkki Muu pyydys, mikä? Liite 1 (3/5) 4 Arvioikaa tähän taulukkoon ruokakuntanne saalis ja pyynti kyseisillä kalastusvälineillä vuonna 2017 edellisen taulukon tapaan. Ilmoittakaa vapapyynnissä käytössä olleiden vapojen ja pyyntipäivien lukumäärät. Iskuym. koukku Heittovapa Vetouistelu Matoonki Koukkuja kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl (kpl) siimassa Pyydysten kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl lukumäärä Pyyntivuorokausia vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk Hauki kg kg kg kg kg kg kg kg Ahven kg kg kg kg kg kg kg kg Särki kg kg kg kg kg kg kg kg Lahna kg kg kg kg kg kg kg kg Säyne kg kg kg kg kg kg kg kg Toutain kg kg kg kg kg kg kg kg Sorva kg kg kg kg kg kg kg kg Siika kg kg kg kg kg kg kg kg Made kg kg kg kg kg kg kg kg Silakka kg kg kg kg kg kg kg kg Turska kg kg kg kg kg kg kg kg Kampela kg kg kg kg kg kg kg kg Lohi kg kg kg kg kg kg kg kg Taimen kg kg kg kg kg kg kg kg Kirjolohi kg kg kg kg kg kg kg kg Kuha kg kg kg kg kg kg kg kg Kuore kg kg kg kg kg kg kg kg Muu, mikä? kg kg kg kg kg kg kg kg

5 Mitkä seuraavista tekijöistä haittasivat kalastustanne tutkimusalueella vuonna 2017. Liite 1 (4/5) 1. Ilkivalta Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa arvioida 2. Asutusjätevedet 3. Kalankasvatuksen jätevedet 4. Maatalouden jätevedet 5. Teollisuuden jätevedet 6. Kalastuslupien hankkimisen vaikeus 7. Hylkeet 8. Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 9. Levähaitat 10. Kalastajien runsaus 11. Seisovat pyydykset (mm. verkot, rysät) 12. Pyydysten likaantuminen 13. Merimetsot 14. Kalojen makuvirheet (katso kysymys 7) 15. Kalojen hajuvirheet (katso kysymys 7) 16. Rehevöityminen 17. Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 18. Vesikasvillisuuden lisääntyminen 19. Vesikasvillisuuden väheneminen 20. Vesiliikenne 21. Saalislajisto ei vastaa toiveita 22. Satama- ja väylätyöt 23. Muu vesirakentaminen 24. Ikä, sairaus, vapaa-ajan puute 25. Muu haitta, mikä?

Liite 1 (5/5) 6 Jos havaitsit haju- tai makuvirheitä saaliskaloissa, niin missä lajeissa, milloin ja millaisia virheitä havaitsit? Mistä arvelet niiden johtuvan? 7 Tässä voitte kertoa lisätietoja tutkimusalueella havaitsemistanne muutoksista kalakannoissa tai kalastukseen vaikuttavissa olosuhteissa. 8 Arvioikaa vielä ruokakuntanne kalastaneiden henkilöiden yhteenlasketut kalastuspäivät kuukausittain Turun ja Naantalin edustalla vuonna 2017. Jos esimerkiksi kaksi samaan ruokakuntaan kuuluvaa henkilöä on kalastanut saman päivän aikana, lasketaan kyseiselle päivälle kaksi kalastuspäivää. Kuukausi vrk Kuukausi vrk 1. Tammikuu 7. Heinäkuu 2. Helmikuu 8. Elokuu 3. Maaliskuu 9. Syyskuu 4. Huhtikuu 10. Lokakuu 5. Toukokuu 11. Marraskuu 6. Kesäkuu 12. Joulukuu KIITOS!

Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu Verkkokoekalastus Jorma Valjus Raportti 717/2018

Laatija: Jorma Valjus Tarkastaja: Anne Liljendahl Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 26.10.2018 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI 717/2018

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 6 3.1 Tarkkailualueet ja olosuhteet... 6 3.2 Saalis vuonna 2017 ja yksikkösaaliin muutos alueittain... 6 3.3 Saalis ja sen muutokset alueittain ja lajeittain... 8 3.3.1 Aurajokisuun lähialue... 8 3.3.2 Askaistenlahti... 9 3.3.3 Pohjois-Airisto... 9 3.3.4 Vappari-Kuusistonsalmi... 10 3.4 Särkikalat 1999-2017... 11 4 Yhteenveto... 11 Lähdeluettelo... 12

1 Johdanto Turun ja Naantalin edustan merialueen verkkokoekalastus on osa ko. merialueella tehtävää kalataloudellista yhteistarkkailua. Tarkkailuun osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Finnfeeds Finland Oy ja Neste Oyj, Naantali. 2 Menetelmä Turun ja Naantalin edustan merialueen verkkokoekalastus tehtiin vuonna 2017 kahtena ajanjaksona 14.8.-18.8. ja 4.9.-8.9. välisenä aikana. Kalastuksissa käytettiin useimpien aikaisempien tutkimuskertojen tapaan Nordicverkkoa, joka on kooltaan 1,5 m * 30 m ja yhdessä verkossa on 2,5 metrin pituisina kaistaleina 12 eri solmuvälin paneelia (5; 6,25; 8; 10; 12,5; 15,5; 19,9; 24; 29; 35; 43 ja 55 mm) satunnaistetussa järjestyksessä. Koekalastuksia tehtiin neljällä tutkimusalueella yhteensä 12:lla kalastuspaikalla (kuva 1). Jokaisella kalastuspaikalla kalastettiin 4 verkkoyötä ja koko tarkkailualueen pyyntiponnistus oli siten 48 verkkoyötä. Verkot laskettiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaika vaihteli noin 12,5-15,5 tunnin välillä. Koekalastuksessa käytettiin vain pohjaverkkoja. Kuva 1. Verkkokoekalastusalueet ja kalastuspaikat. Saalis käsiteltiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Kalojen yhteismäärä ja -paino laskettiin ja punnittiin lajeittain. Kalojen pituus mitattiin yhden senttimetrin tarkkuudella. Lisäksi kirjattiin mahdolliset taudit, loiset, evävauriot jne. Koekalastuspaikoilta mitattiin näkösyvyys ja veden lämpötila 1 metrin syvyydestä. Koekalastusverkkojen likaantumisaste määritettiin silmämääräisesti asteikolla 1-5 (1 = puhdas, 5 = erittäin likainen), myös likaantumisen syy huomioitiin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 5

Tuloksissa esitetään yksikkösaalis (kpl/verkko ja g/verkko) alueittain ja lajeittain. Huomiota kiinnitetään erityisesti rehevöitymistä ilmentävien särkikalojen saaliisiin. Tuloksia verrataan aikaisempien kalastuskertojen tuloksiin. Tuloksia ei ole tallennettu ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin, koska Nordic-verkkokalastusten tallentaminen rannikkovesialueelle ei ole mahdollista. 3 Tulokset ja niiden tarkastelu 3.1 Tarkkailualueet ja olosuhteet Tarkkailualue on Saaristomeren sisäsaaristoa, jolle on tyypillistä pirstonainen rantaviiva lahtialueineen, salmineen ja monine saarineen. Erot veden syvyydessä ja vaihtuvuudessa ovat alueellisesti suuria. Taulukossa 1 on esitetty lyhyt kuvaus kalastuspaikoista, koordinaatit ja syvyystiedot. Taulukko 1. Kalastuspaikat, koordinaatit, syvyystiedot ja kalastuspaikkakuvaukset. Tutkimusalue Kalastuspaikka Koordinaatit ETRS-TM35FIN Kuvaus kalastuspaikasta Syvyys m A. Aurajokisuun 1. Ruissalo 6709373 236109 Suojainen, tasainen, matala ruovikkoranta 2 lähialue erittäin vilkkaan vene/laiva- väylän varrella, laivojen aiheuttamien virtausten vaikutus suuri. 2. Pitkäsalmi 6706655 238892 Suojainen, tasainen, matala ruovikkoranta 2 vilkkaan veneväylän vieressä. 3. Raisionlahti 6711614 231199 Suojainen, tasainen, matala ruovikkoranta 2,2 vilkkaan veneväylän vieressä. B.Askaistenlahti 4. Askaistenlahti 6718065 221814 Melko suojainen ruovikkoranta 3,5 6. Naantalin aukko 6715840 224253 Avoin ruovikkoranta, suurta aaltoa ei 3,5 pääse muodostumaan C.Pohjois- 7. Lapila 6706458 228431 Erittäin avoin ruovikko/kallioranta, 4 Airisto herkkä SW/S/E tuulille 8. Kakskerta 6699638 232794 Melko avoin hiekkaranta niemen takana, 4 suojassa S/SW tuulilta 9. Järvistensaari 6704276 231079 Avoin kallioranta, kuitenkin niemen 3,5 takana suojassa S/SW tuulilta. Laivaliikenteen aallokko vaikuttaa paikkaan. 13. Tervi 6701940 226842 Avoin, nopeasti syvenevä ruovikko- 4-7 /kallioranta, hieman suojassa S/SW tuulilta. D. Vappari- 10. Vappari 6699792 240852 Avoin kallioranta, herkkä W/S tuulille 3,5 Kuusistonsalmi 11. Kulho 6704218 239695 Melko suojainen paikka saarien välissä. 3,5 Nopeasti syvenevä ruovikko- ranta. 12. Kuusistonsalmi 6703334 242005 Suojainen ruovikkoranta 2 Elokuun puolivälin kalastuksissa ilman lämpötila oli noin 17 C, pilvisyys vaihteleva ja tuuli paikasta riippuen 2-7 m/s koillisen ja kaakon väliltä. Veden lämpötila oli 1 metrin syvyydessä kauttaaltaan noin 19 astetta. Syyskuun alkupuolen koekalastuksen aikaan ilman lämpötila oli enää 10 asteen vaiheilla, idän ja koillisen välinen tuuli vaihteli 2-8 m/s välillä ja pilvisyys lähes pilvettömästä täysin pilviseen. Veden lämpötila oli laskenut noin 15 asteeseen. Ajoittain melko tuulisista olosuhteista huolimatta koekalastus onnistui hyvin. 3.2 Saalis vuonna 2017 ja yksikkösaaliin muutos alueittain Saalis koostui 11 kalalajista, joista yleisimmät koko tarkkailualueella olivat ahven, pasuri, särki ja kuha. Osa-alueittain näiden lajien määrä vaihteli kuitenkin melkoisesti. Mustatäplätokkoa ja lahnaa saatiin vain Aurajoen lähialueelta (A) sekä Pohjois-Airistolta (C) ja koekalastusten ainoa hauki Aurajoen lähialueelta (A). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 6

Kuva 2. Verkkokoekalastusten suhteellinen yksikkösaalis (g) ja saalisjakauma alueittain vuonna 2017. Tarkkailualueen yksikkösaalis (g) vaihteli Askaistenlahden (B) 626 g ja Pohjois-Airiston 1 463 g välillä (taulukko 2). Kappalemääräinen saalis oli 25-43 kpl/verkko. Kaiken kaikkiaan koekalastusten saalis oli pieni. Taulukko 2. Koekalastusten yksikkösaalis kpl (CPUEn) ja g (CPUEw). A. Aurajokisuun lähialue B. Askaistenlahti C. Pohjois-Airisto D. Vappari-Kuusistonsalmi verkkojen lkm 12 verkkojen lkm 8 verkkojen lkm 16 verkkojen lkm 12 Laji CPUEn CPUEw CPUEn CPUEw CPUEn CPUEw CPUEn CPUEw Ahven 3,8 163,3 13,5 410,8 18,4 889,9 9,3 231,8 Hauki 0,1 54,4 Kiiski 3,2 24,9 3,1 17,9 3,2 30,3 3,4 21,6 Kuha 3,5 300,3 1,0 33,3 2,1 75,8 4,6 127,8 Kuore 0,7 1,3 0,6 1,0 0,1 0,1 0,8 1,3 Lahna 0,3 122,4 0,1 11,7 Mustatäplätokko 0,1 1,2 0,4 3,7 Pasuri 8,8 254,7 4,4 122,9 3,8 118,1 9,7 224,8 Salakka 1,2 8,8 0,1 1,3 2,6 24,0 0,3 1,7 Silakka 0,4 4,0 0,4 5,8 0,2 0,3 0,5 2,2 Särki 6,2 165,3 2,0 33,6 12,1 308,8 0,3 25,4 Yhteensä 28,1 1100,6 25,2 626,4 42,8 1462,6 28,7 636,6 Kaikkien lajien yhteenlaskettu yksikkösaalis (g) on laskenut Aurajokisuun lähialuetta lukuun ottamatta kaikilla muilla osa-alueilla (kuva 3). Tarkkailuohjelmasta poiketen vuoden 2009 koekalastuksia ei tehty Nordic-yleiskatsausverkoilla, vaan kalastuksissa käytettiin yleiskatsausverkkoa, joka muodostui 8 paneelista, joiden solmuvälit olivat 10,12, 15, 20, 30, 35, 45 ja 55 mm. Muutoksen takia vuoden 2009 tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden kalastuskertojen tuloksiin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 7

Yksikkösaalis (g) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 A-Aurajokisuun lähialue B Askaistenlahti C Pohjois-Airisto D Vappari- Kuusistonsalmi 1999 2004 2009 2017 Kuva 3. Yksikkösaalis (g) alueittain vuosina 1999, 2004, 2009 (Holsti 2010) ja 2017. 3.3 Saalis ja sen muutokset alueittain ja lajeittain 3.3.1 Aurajokisuun lähialue Aurajokisuun lähialue (A) koostuu Viheriäisten aukkoa lukuun ottamatta enimmäkseen kapeasta ja matalasta salmialueesta (Pitkäsalmi, Pukinsalmi ja Pohjoissalmi). Pistekuormittajista Finnfeeds Finland Oy:n, Nesteoil Oyj:n ja Turun seudun puhdistamon jäte- ja jäähdytysvedet johdetaan tälle alueelle. Alueen veden laatuun vaikuttavat myös sinne laskevat Aurajoki ja Raisionjoki. Aurajokisuun lähialueen saaliista (g) yli neljäsosa (27 %) oli kuhaa ja lähes neljännes pasuria (23 %) (kuva 2). Sekä ahventa että särkeä saaliissa oli 15 % ja lahnaa 11 %. Alueelta saatiin yksi hauki ja yksi mustatäplätokko. Kuhan saalisosuus (g) ja myös yksikkösaalis (g) oli osa-alueista suurin, kun taas ahventa saatiin muita alueita vähemmän. Lahnan yksikkösaalis (g) oli suurempi kuin muilla alueilla, mutta saalis koostui vain muutamasta kalasta. Kappalemääräisesti yleisin kala oli pasuri (31 %) ennen särkeä (22 %), jota saatiin erityisesti Raisionlahdelta. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli Aurajokisuun lähialueella selvästi muita alueita suurempi sekä painosaaliin (50 %) että kappalesaaliin (59 %) osalta. Näkösyvyys koekalastusten aikaan vaihteli verkkopaikoilla 0,7-0,95 m välillä. Ruissalon kalastuspaikalta verkkoon takertui myös neljä liejutaskurapua ja verkot likaantuivat rihmalevästä, oksista ja risuista melko paljon (2-4/5). Koekalastuspaikoilla vesisyvyys oli hieman muita osa-alueita matalampi. Merkittävin muutos Aurajokisuun lähialueen yksikkösaaliissa on ollut pasurisaaliin lasku vuoden 2004 jälkeen. Myös ahvenen yksikkösaalis on heikentynyt jonkin verran, kun taas särkeä saatiin hieman enemmän, mutta ei kuitenkaan vuoden 1999 saaliiseen verrattavia määriä. Kuhasaalis on pysynyt hyvin tasaisena. Vimpaa tai kilohailia ei alueelta ole vuoden 1999 jälkeen koekalastuksissa tavattu, ensimmäinen mustatäplätokko saatiin vuonna 2017. 700 600 500 400 300 200 100 A Aurajokisuun lähialue 0 Ahven Hauki Kiiski Kuha Lahna Pasuri Salakka Särki Säyne 1999 2004 2009 2017 Kuva 4. Aurajokisuun lähialueen yksikkösaalis lajeittain vuosina 1999, 2004, 2009 (Holsti 2010) ja 2017. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 8

3.3.2 Askaistenlahti Myös Askaistenlahti (B) on pääosin melko matalaa, lukuisten saarien rikkomaa aluetta. Ainoastaan Naantalinaukolla ja Petkellahdella on pienehköjä yli 20 metrin alueita. Alueen koilliskulmaan laskee Hirvijoki. Askaistenlahden yksikkösaalis oli osa-alueista pienin. Valtalajina oli ahven (66 %), pasurin osuus oli viidennes ja särjen ja kuhan 5 %. Ahvenen saalisosuus oli Askaistenlahdella osa-alueista suurin, mutta yksikkösaalis jäi silti alle puoleen Pohjois-Airistosta. Myös kuhaa saatiin tältä alueelta vähiten. Kappalemääräisesti kiiski nousi ahvenen ja pasurin jälkeen kolmannelle sijalle 12 prosentin osuudella. Rehevyyttä ilmentävien särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli Askaistenlahdella osa-aluista pienin ja vain noin puolet verrattuna Aurajokisuun lähialueen tilanteeseen. Askaistenlahdella kalastettiin vain kahdella kalastuspaikalla. Näkösyvyys vaihteli 0,8-1,2 metrin välillä ja verkot pysyivät hyvin puhtaina. Myös Askaistenlahdella pasurisaalis on vähentynyt, samoin ennestäänkin melko pienet särjen ja kuhan yksikkösaaliit laskivat selvästi vuoden 2017 kalastuskerralla. Ahven on säilyttänyt paikkansa alueen runsaimpana saalislajina. 600 B Askaistenlahti 500 400 300 200 100 0 Ahven Hauki Kiiski Kuha Lahna Pasuri Salakka Silakka Särki Säyne Kuva 5. Askaistenlahden yksikkösaalis lajeittain vuosina 1999, 2004, 2009 (Holsti 2010) ja 2017. 3.3.3 Pohjois-Airisto 1999 2004 2009 2017 Pohjois-Airisto (C) eroaa muista koekalastusalueista laajempana ja syvempänä selkäalueena. Monin paikoin rannat ovat jyrkkiä ja vesi syvenee nopeasti yli 20 metriin. Alueella on myös melko laaja yli 40 metrin syvännealue. Koekalastusalueet sijaitsivat kuitenkin 3,5-7 metrin syvyydessä. Pohjois-Airiston yksikkösaalis (g) oli tarkkailualuista suurin ja myös tällä alueella valtalajina oli ahven (61 %) (kuva 2). Ahvenet olivat myös keskipainoltaan muita alueita suurempia. Särkisaalis oli osa-alueista korkein reilun viidenneksen (21 %) osuudella, mutta kaikkien särkikalojen osuus kokonaissaaliista jäi osa-alueista toiseksi pienimmäksi. Korkeimmasta yksikkösaaliista huolimatta kuhaa saatiin Pohjois-Airistolta toiseksi vähiten ja saalisosuuskin oli tarkkailualueen heikoin, 5 %. Kappalemääräisessä saaliissa kiiski ja salakka kiilasivat kuhan edelle. Pohjois-Airiston tutkimusalueelle sijoittuu neljä koekalastuspaikkaa. Likaantuminen oli lievää (rihmalevä) ja näkösyvyys vaihteli 0,9-1,8 metrin välillä. Alueelta saatiin kuusi mustatäplätokkoa. Ahven on Pohjois-Airiston runsain saalislaji ja sen yksikkösaalis on pysynyt hyvin vakaana jo lähes parin vuosikymmenen ajan. Vuonna 2004 runsaimpana lajina esiintyneen särjen yksikkösaalis laski nyt alle kolmasosaan huippuvuodesta. Vuonna 2004 alueelta saatiin myös joitakin sorvia, mutta tätä lajia ei myöhemmin ole niin Pohjois-Airistolla kuin muillakaan osa-alueilla koekalastuksissa saatu. Kuvassa 6 on syytä huomioida Pohjois-Airiston muista alueista merkittävästi poikkeava mittakaava. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 9

C Pohjois-Airisto 1200 1000 800 600 400 200 0 Ahven Hauki Kiiski Kuha Lahna Pasuri Salakka Silakka Sorva Särki Säyne 1999 2004 2009 2017 Kuva 6. Pohjois-Airiston yksikkösaalis lajeittain vuosina 1999, 2004, 2009 (Holsti 2010) ja 2017. 3.3.4 Vappari-Kuusistonsalmi Vappari-Kuusistonsalmi (D) on kapeiden salmien eristämä alue tarkkailualueen kaakkoiskulmassa. Alue on suurelta osin varsin matalaa, alle 10 metrin aluetta, vain Vapparilla, Tegelbruksvikenillä, Kirjalansalmessa ja Lemunaukolla on pieniä yli 20 metrin syvännealueita. Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Tegelbruksvikenille Svinön itäpuolelle. Vappari-Kuusistonsalmen yksikkösaalis (g) oli toiseksi pienin ja jakaantui Aurajokisuun lähialueen tavoin tasaisemmin eri lajien kesken. Runsaimmat lajit olivat ahven (36 %), pasuri (35 %) ja kuha (20 %). Pasurin osuus kokonaissaaliista (g) oli koko tarkkailualueen toiseksi suurin ja myös pasurin yksikkösaalis oli toiseksi korkein alueen pienestä kokonaisyksikkösaaliista huolimatta. Rehevyyttä ilmentävien särkikalojen lajisto koostuikin Vappari- Kuusistonsalmella enimmäkseen juuri pasurista ja oli painosaaliina mitattuna osa-alueista toiseksi korkein Aurajokisuun lähialueen jälkeen. Pasureista suurin osa saatiin Kulhon ja Kuusistonsalmen suojaisemmilta salmialueilta. Kuhaa Vappari-Kuusistonsalmen alueelta saatiin toiseksi eniten. Näkösyvyys vaihteli koekalastusten aikaan 0,8-1,2 metrin välillä, verkot olivat säilyneet puhtaina. Vappari-Kuusistonsalmen alueella vuosittaista vaihtelua eri lajien yksikkösaaliissa on havaittavissa muita osa-alueita enemmän. Pasurikannan varsin jyrkkä kasvu näyttäisi nyt kääntyneen, mutta muita selkeitä muutoksia kalakannassa ei ole havaittavissa. Säynettä saatiin vuosina 1999 ja 2004 pieniä määriä kaikilta osa-alueilta, mutta tämän jälkeen laji on ollut koekalastajien tavoittamattomissa. 700 600 500 400 300 200 100 D Vappari-Kuusistonsalmi 0 Ahven Hauki Kiiski Kuha Lahna Pasuri Salakka Silakka Särki Säyne 1999 2004 2009 2017 Kuva 7. Vappari-Kuusistonsalmen yksikkösaalis lajeittain vuosina 1999, 2004, 2009 (Holsti 2010) ja 2017. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 10

3.4 Särkikalat 1999-2017 Vuosina 1999, 2004, 2008 ja 2017 tehtyjen koeverkkokalastusten tulosten perusteella särkikalojen osuus kokonaissaaliista (g) näyttäisi laskeneen. Selkeintä lasku on ollut Askaistenlahdella ja Pohjois-Airistolla, Aurajokisuun lähialueella ja Vappari-Kuusistonsalmi alueella särkikalojen määrä on suurin ja pysynyt viime vuosina ennallaan. 80 70 60 50 40 30 20 10 Särkikalojen osuus (%) kokonaissaaliista (g) 0 A-Aurajokisuun lähialue B Askaistenlahti C Pohjois-Airisto D Vappari- Kuusistonsalmi Kuva 8. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista (g) Turun ja Naantalin edustan merialueella vuosina 1999, 2004, 2009 ja 2017. 4 Yhteenveto 1999 2004 2009 2017 Turun ja Naantalin edustan merialueen verkkokoekalastus tehtiin vuonna 2017 kahtena ajanjaksona 14.8.-18.8. ja 4.9.-8.9. välisenä aikana neljällä tutkimusalueella yhteensä 12:lla kalastuspaikalla. Jokaisella kalastuspaikalla kalastettiin 4 verkkoyötä ja koko tarkkailualueen pyyntiponnistus oli siten 48 verkkoyötä. Saalis koostui 11 kalalajista, joista yleisimmät koko tarkkailualueella olivat ahven, pasuri, särki ja kuha. Tarkkailualueen yksikkösaalis (g) vaihteli Askaistenlahden (B) 626 g ja Pohjois-Airiston 1 463 g välillä. Kaiken kaikkiaan koekalastusten saalis jäi pieneksi ja yksikkösaalis (g) on laskenut Aurajokisuun lähialuetta lukuun ottamatta kaikilla muilla osa-alueilla. Aurajokisuun lähialueen saaliista yli neljäsosa oli kuhaa ja lähes neljännes pasuria. Sekä ahventa että särkeä saaliissa oli 15 %. Kuhasaalis oli osa-alueista suurin, kun taas ahventa saatiin muita alueita vähemmän. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli selvästi muita alueita suurempi. Merkittävin muutos alueella on ollut pasurisaaliin lasku vuoden 2004 jälkeen. Myös ahvenen yksikkösaalis on heikentynyt jonkin verran, kun taas särkeä saatiin hieman enemmän, mutta ei kuitenkaan vuoden 1999 saaliiseen verrattavia määriä. Kuhasaalis on pysynyt hyvin tasaisena. Askaistenlahden yksikkösaalis oli osa-alueista pienin, valtalajina oli ahven (66 %). Kuhaa saatiin tältä alueelta vähiten. Rehevyyttä ilmentävien särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli Askaistenlahdella osa-aluista pienin. Pasuri- ja ennestäänkin melko pienet särki- ja kuhasaaliit laskivat selvästi. Ahven on säilyttänyt paikkansa alueen runsaimpana saalislajina. Pohjois-Airiston yksikkösaalis oli tarkkailualuista suurin ja myös tällä alueella valtalajina oli ahven (61 %). Ahvenet olivat myös keskipainoltaan muita alueita suurempia. Särkisaalis oli osa-alueista korkein reilun viidenneksen (21 %) osuudella, mutta kaikkien särkikalojen osuus kokonaissaaliista jäi osa-alueista toiseksi pienimmäksi. Kuhaa saatiin Pohjois-Airistolta toiseksi vähiten. Ahvenen yksikkösaalis on pysynyt hyvin vakaana jo lähes parin vuosikymmenen ajan. Vuonna 2004 runsaimpana lajina esiintyneen särjen yksikkösaalis laski nyt alle kolmasosaan huippuvuodesta. Vappari-Kuusistonsalmen yksikkösaalis oli toiseksi pienin ja jakaantui Aurajokisuun lähialueen tavoin tasaisemmin eri lajien kesken. Runsaimmat lajit olivat ahven (36 %), pasuri (35 %) ja kuha (20 %). Rehevyyttä ilmentävien särkikalojen lajisto koostui enimmäkseen pasurista ja oli osa-alueista toiseksi korkein Aurajokisuun lähialueen jälkeen. Kuhaa alueelta saatiin toiseksi eniten. Vappari-Kuusistonsalmen alueella vuosittaista vaihtelua eri lajien yksikkösaaliissa on havaittavissa muita osa-alueita enemmän. Pasurikannan varsin jyrkkä kasvu näyttäisi nyt kääntyneen, mutta muita selkeitä muutoksia kalakannassa ei ole havaittavissa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 11

Lähdeluettelo Holsti, H. 2010. Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2005-2009. Julkaisu 639. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 717/2018 12

Poikasnuottaukset vuonna 2018 Turun edustan merialueen kalataloudellisessa tarkkailussa. Petri Vahteri ja Matti Savoila Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy 2018

Turun edustan merialueen kalataloudellisen tarkkailun poikasnuottaus tehdään alueen kalaston poikas- ja nuoruusvaiheiden esiintymisen selvittämiseksi. Seurantamenetelmä ja nuotattavat pisteet olivat samat kuin edellisellä tutkimuskerralla 2009. Raisionlahden tutkimuspistettä ei alueen ruovikoitumisen ja umpeenkasvun takia pystytty nuottaamaan. Tutkimuksen kenttätöistä ja raportoinnista vastaa V-S Vesistösaneeraus Oy Länsi- Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tilauksesta. Näytteenotto ja käsittely Nuottaukset suoritettiin 10.6. 21.8.2018 välisenä aikana kuudella tutkimuspisteellä (Kuva 1). Jokaisella asemalla kalastettiin päivällä ja illalla kolme vetokertaa peräkkäin kesä-, heinä- ja elokuussa. Kalastuksissa käytettiin samanlaista rantanuottaa kuin edellisillä kerroilla vuonna 2004 ja 2009. Nuotan perän kokonaispituus oli 6 metriä ja reisien 2 metriä. Havaksen solmuväli reisissä oli 5 mm ja perässä 2 mm. Perän loppuosa metrin matkalta oli 0,45 mm nailonverkkoa ja se päätyi kierteellä kiinnitettyyn keräilypurkkiin, jonka yksi seinämä oli korvattu 0,5 mm muoviverkkoon. Nuotan vetoköydet olivat 30 metriä pitkiä ja kalastettaessa vedon pituus oli 30 metriä. Saalis käsiteltiin vetokerroittain ja jokainen yksilö pyrittiin määrittämään lajilleen mikäli mahdollista. Isommat yli 1-vuotiaat yksilöt määritettiin kentällä, pienemmät yksilöt ja saman kesän poikaset sekä muut vaikeasti määritettävät yksilöt säilöttiin 70% etanoliin myöhempää laboratoriomääritystä varten. Nuottausten yhteydessä mitattiin lisäksi pintaveden lämpötila 1 metrin syvyydestä, näkösyvyys ja säätiedot (liite 1).

Kuva 1. Poikasnuottauspisteet. Tulokset Nuottauksissa löydettiin yhteensä 14 lajin 0+ poikasia (taulukko 1). Runsain määrä yksilöitä löytyy tokkojen poikasista, jotka muodostuvat hieta/liejutokon ja mustatäplätokon poikasista. Mustatäplätokon 0+ poikasia pystyttiin määrittämään muutamia yksilöitä, mutta todennäköisesti pääosa niistä on mukana tokkojen yhteisessä 0+ ryhmässä. Eniten poikasia saatiin Uittamon, Pitkäluodon ja Kulhon nuottauspisteiltä. Järvistensaaren, Kuuvan ja Kailon poikasmäärät olivat erittäin alhaisia. Nuottausten ympäristömuuttujat on esitetty liitteessä 1. Nuottasaaliit vetokerroittain ovat esitettynä liitteessä 2. Vanhempia nuoruusvaiheen yksilöitä ja aikuisia kaloja löydettiin poikasnuottauksissa yhteensä 19 lajia (taulukko 2). Salakkaa esiintyi selvästi muuta lajistoa enemmän. Muita runsaslukuisia lajeja olivat särki ja ahven. Runsaimmin lajeja esiintyi Pitkäsalmen ja Pitkäluodon näytteissä ja vähiten Järvistensaaren näytteessä.

Taulukko 1. Turun edustan poikasnuottausten saman kesän poikasten (0+) saalis (kpl) asemakohtaiset tarkastelut vuonna 2018. Laji Uittamo Pitkäluoto Järvistensaari Kailo Kulho Kuuva Yhteensä silakka (0+) 641 21 809 245 422 378 2516 hauki (0+) 1 1 särki (0+) 11 365 10 386 salakka (0+) 453 117 31 1213 1814 Pasuri (0+) 9 9 Vimpa (0+) 1 1 särmäneula (0+) 3 3 kolmipiikki (0+) 1 10 11 kymmenpiikki (0+) 3 3 ahven (0+) 10 24 602 146 2 784 kuha (0+) 114 8 122 kiiski (0+) 13 13 tokko spp 2137 2027 58 53 229 27 4531 Mustatäplätokko (0+) 1 2 3 Kuore (0+) 475 14 2 491 yhteensä 3868 2583 867 931 2022 417 10688 Taulukko 2. Turun edustan poikasnuottausten 1+ ja sitä vanhempien kalojen saalis (kpl) asemakohtaiset tarkastelut vuonna 2018. Laji Uittamo Pitkäluoto Järvistensaari Kailo Kulho Kuuva Yhteensä silakka 1 1 hauki 1 1 2 1 5 särki 100 143 25 11 69 19 367 sorva 1 1 seipi 9 1 10 salakka 238 199 15 58 166 89 765 pasuri 75 75 lahna 17 17 vimpa 1 1 siloneula 28 1 4 3 36 särmäneula 8 5 1 2 16 kolmipiikki 2 1 2 5 ahven 29 51 22 14 26 21 163 kuha 13 13 kiiski 48 4 52 pikkutuulenkala 16 16 hietatokko 25 1 1 27 liejutokko 6 6 mustatäplätokko 58 5 2 5 5 75 yhteensä 522 550 68 94 276 141 1651

Järvisten saaren asemalta tavattiin 0+ poikasia 2 ja sitä vanhempia 5 eri lajia. Runsaimpana 0+ poikasista esiintyi hietatokko ja silakka. Kalojen määrä asemalla on kuitenkin romahtanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Taulukko 3. Järvisten saaren tutkimuspisteen saman kesän poikassaaliit vuosina 1989-2018. Laji Vuosi 1989 1994 1999 2004 2009 2018 Ankerias 3 Ahven 357 59 84 32 Hietatokko 871 970 546 17 51550 58 Kolmipiikki 2 Kuha 1 108 Kuore 4 Kymmenpiikki 1 3 1 Liejutokko 2 Mustatokko 5 18 Salakka 14 6 1 Siika 110 Silakka 13757 129 179 396 18477 809 Särki 651 5 82 40 Särmäneula 7 Vimpa 1 Tunnistamaton särkikala Tunnistamaton piikkikala 1 382 4 Yhteensä 15680 1187 1019 607 70413 867 Määritettyjä lajeja 5 6 10 10 5 2 Kailon asemalta löydettiin 0+ poikasia 4 lajia ja niitä vanhempia kaloja 8 lajia. Runsaimpina 0+ poikasista esiintyivät ahvenen ja silakan poikaset ja vanhemmista kaloista salakka. Taulukko 4. Kailon tutkimuspisteen saman kesän poikassaaliit vuosina 1989-2018. Laji Vuosi 1989 1994 1999 2004 2009 2018 Ahven 26 143 662 355 18 602 Hietatokko 10 302 137 1 3493 53

Kiiski 1 Kivisimppu 2 Kuha 19 6 Kuore 1 25 Kymmenpiikki 3 4 9 Lahna 7 Liejutokko 3 Mustatokko 13 1 Pasuri 6 3 Salakka 228 590 975 152 687 31 Silakka 63 7 5 175 245 Siloneula 1 Särki 31 17 12449 2 Särmäneula 2 Turpa Tunnistamaton 234 61 särkikala Yhteensä 298 1400 14264 524 4443 931 Määritettyjä lajeja 5 12 11 7 6 4 Kulhon asemalta tavattiin 0+ poikasia 6 lajia ja niitä vanhempia kaloja 11 lajia. Runsaimpina 0+ poikasista esiintyi hietatokon ja silakanpoikasia ja vanhemmista kaloista runsaslukuisimpana esiintyi salakka. Hietatokon poikasia löytyi asemalta erittäin runsaasti vuoden 2009 kartoituksissa. Taulukko 5. Kulhon tutkimuspisteen saman kesän poikassaaliit vuosina 1989-2018. Laji Vuosi 1989 1994 1999 2004 2009 2018 Ahven 405 12574 7341 74 38 146 Hietatokko 242 134 160 15690 229 Kiiski 2 Kivisimppu 1 Kuha 3 122 11 Kuore 8 3 111 2 Kymmenpiikki 116 32 Lahna 37 6 10 Mustatokko 1 35 7 Pasuri 149 8 6 34 Salakka 4054 10613 746 394 609 1213 Silakka 88 376 527 1143 422 Sorva 1 5 3 Särki 117 104 416 190 10

Säyne 10 Särmäneula 1 Turpa 1 Tunnistamaton 2886 41 11 särkikala Tunnistamaton 1 ahvenkala Tunnistamaton 12 piikkikala Yhteensä 8011 23737 9093 1367 17501 2022 Määritettyjä lajeja 9 10 12 11 7 6 Kuuvan asemalta tavattiin 0+ poikasia 4 ja niitä vanhempia kaloja 7 eri lajia. Runsaimpina lajeina 0+ ikäluokassa esiintyivät silakan poikaset ja niitä vanhemmissa yksilöissä salakka. Taulukko 6. Kuuvan tutkimuspisteen saman kesän poikassaaliit vuosina 1994-2018. Laji Vuosi 1994 1999 2004 2009 2018 Ahven 74 65 231 285 2 Hietatokko 149 1743 498 5225 27 Kolmipiikki 2 14 3 10 Kuha 3 11 Kuore 1 87 Kymmenpiikki 3 10 Mustatokko 8 Pasuri 28 Salakka 71 445 74 9 Silakka 1190 3313 42 18210 378 Särki 15 28 6 Särmäneula 8 2 1 Tuulenkala 10 Tunnistamaton särkikala 9 2 Yhteensä 1553 5689 898 23735 417 Määritettyjä lajeja 11 7 10 7 4

Pitkäluodon asemalta tavattiin 0+ poikasia 11 ja sitä vanhempia yksilöitä 13 eri lajia. Runsaimpina 0+ ikäluokassa esiintyivät tokon poikaset ja särjet. Vanhemmissa kaloissa runsaimpina salakka ja särki. Lajirunsaus on pienentynyt asemalla aikaisempiin kartoituskertoihin verrattuna. Taulukko 7. Pitkäluodon tutkimuspisteen saman kesän poikassaaliit vuosina 1999-2018. Laji 1999 2004 2009 2018 Ahven 244 169 1836 24 Hauki 1 Hietatokko 14374 186 46215 2027 Kuha 150 1 8 Kuore 179 14 Kolmipiikki 12 1 Kymmenpiikki 5 Lahna 3 Liejutokko 27 Mustatokko 6 Mustatäplätokko 2 Salakka 37 1 117 Silakka 17 2204 3835 21 Sorva 30 Särki 9 3 365 Särmäneula 2 12 7 3 Tuulenkala 1 Tunnistamaton särkikala 487 Yhteensä 14929 2742 52381 2583 Määritettyjä lajeja 12 9 6 11 Uittamon tutkimusasemalta löydettiin 0+ ikäluokan poikasia 12 ja niitä vanhempia kalanpoikasia 9 eri lajia. Runsaimpina 0+ ikäluokassa olivat tokon poikaset. Vanhemmissa kaloissa runsaslukuisimpina esiintyivät salakka ja särki. Taulukko 8. Uittamon tutkimuspisteen saman kesän poikassaaliit vuosina 1989-2018. Laji Vuosi 1989 1994 1999 2004 2009 2018 Ahven 5 14239 7737 50 542 10

Hauki 1 Hietatokko 7 12150 52 11 612 2137 Kiiski 43 44 5 23 13 Kivisimppu 3 Kolmipiikki 1 Kuha 4 415 409 138 49 114 Kuore 26337 4528 422 475 Kymmenpiikki 1 3 Lahna 2 2 Mustatokko 9 Mustatäplätokko 1 Pasuri 2 6 2 9 Salakka 199 125 51 200 719 453 Seipi 1 Silakka 29537 435 344 1213 641 Sorva 2 Särki 121 15 1617 6 11 Säyne 1 Särmäneula Turpa Tunnistamaton 9 104 särkikala Tunnistamaton ahvenkala Tunnistamaton 8 piikkikala Vimpa 1 Yhteensä 336 82885 14892 1175 3270 3868 Määritettyjä lajeja 5 13 12 9 10 12 Kalojen määrä tarkkailualueella on pudonnut kymmenesosaan edellisestä tarkkailuohjelmasta. Aikaisemmin eniten poikaskaloja saatiin Pohjois-Airiston avoimilta tarkkailupisteiltä, kun nyt runsaimmin niitä esiintyy Pitkäluodossa, Uittamolla ja Kulhossa Askaistenlahdella. Vuoden 2009 tarkkailussa samoilta asemilta saatiin noin 174000 kalaa, kun nyt vuoden 2018 tarkkailussa kokonaismäärä on ainoastaan noin 12000 kalaa. Poikaskalojen määrä olisi tämän tarkkailun perusteella pudonnut noin 7 % vuoden 2009 tasosta.

Liite 1 Nuottausten olosuhteet vuonna 2018. PVM Paikka pv/ilta klo vesi C NS pohja kasvillisuus tuuli m/s lämp. Pilv. (1-6) 10.6.2018 Järvistensaari pv 11:00-11:50 13.2 2.0 kallio rihmaleviä 6 lounas 17 2 12.6.2018 Kailo pv 13:00-14:30 16.0 1.8 kivikko rihma- ja rakkolevä 7 pohj 19 2 12.6.2018 Kulho pv 16:00-17:10 17.0 1.0 kivikko/hiekka rihmaleviä 5 pohj 18 4 10.6.2018 Kuuva pv 12:00-13:30 13.0 2.0 kivikko/hiekka rihmaleviä 4 lounas 14.9 4 10.6.2018 Pitkäluoto pv 14:00-15:30 12.7 1.8 hiekkapohja putkilokasveja 3 etelä 16.2 4 12.6.2018 Uittamo pv 14:50-15:30 18.0 0.3 hiekkapohja rihmaleviä 6 pohj 20 5 10.6.2018 Järvistensaari ilta 19:00-20:00 13.3 2.1 kallio rihmaleviä 3 etelä 15.6 3 14.6.2018 Kailo ilta 18:00-19:00 16.7 1.0 kivikko rihma- ja rakkolevä 4 kaakko 19 4 13.6.2018 Kulho ilta 19:20-20:50 16.5 0.9 kivikko/hiekka rihmaleviä 5 länsi 14.8 6 10.6.2018 Kuuva ilta 18:00-18:40 13.6 2.0 kivikko/hiekka rihmaleviä 6 etelä 16 1 13.6.2018 Pitkäluoto ilta 21:15-22:15 13.6 0.3 hiekkapohja putkilokasveja 1 länsi 14.5 6 12.6.2018 Uittamo ilta 19:50-21:00 17.0 0.3 hiekkapohja rihmaleviä 7 pohj 17 0 16.7.2018 Järvistensaari pv 13:30-15:15 17.6 1.4 kallio rihmaleviä 1 28.9 2 17.7.2018 Kailo pv 10:15-12:00 23.0 1.7 kivikko rihma- ja rakkolevä 3 itä 28 0 17.7.2018 Kulho pv 12:20-13:45 23.9 0.9 kivikko/hiekka rihmaleviä 4 itä 30.4 1 16.7.2018 Kuuva pv 15:30-16:45 19.7 1.0 kivikko/hiekka rihmaleviä 3 pohj 29 2 16.7.2018 Pitkäluoto pv 10:00-13:00 19.5 1.3 hiekkapohja putkilokasveja 1 26.3 0 17.7.2018 Uittamo pv 14:15-16:30 24.7 0.4 hiekkapohja rihmaleviä 5 itä 30.5 3 18.7.2018 Järvistensaari ilta 19:45-20:30 21.5 0.9 kallio rihmaleviä 5 länsi 26.6 1 18.7.2018 Kailo ilta 18:00-18:50 20.8 1.1 kivikko rihma- ja rakkolevä 2 itä 30.5 1 17.7.2018 Kulho ilta 19:30-21:00 24.0 0.9 kivikko/hiekka rihmaleviä 2 länsi 26 1 16.7.2018 Kuuva ilta 20:00-21:30 20.7 1.0 kivikko/hiekka rihmaleviä 1 28 1 16.7.2018 Pitkäluoto ilta 18:00-19:45 22.7 1.0 hiekkapohja putkilokasveja 1 29 1 17.7.2018 Uittamo ilta 18:00-19:15 24.5 0.4 hiekkapohja rihmaleviä 3 itä 30.7 3 20.8.2018 Järvistensaari pv 11:30-12:30 20.4 1.1 kallio rihmaleviä 3 etelä 18.8 5 20.8.2018 Kailo pv 15:00-15:40 20.7 0.9 kivikko rihma- ja rakkolevä 2 kaakko 22.5 6 21.8.2018 Kulho pv 145:40-17:30 20.1 0.9 kivikko/hiekka rihmaleviä 10 luode 16.5 2 20.8.2018 Kuuva pv 10:30-11:15 20.6 1.2 kivikko/hiekka rihmaleviä 3 kaakko 20.6 4 20.8.2018 Pitkäluoto pv 12:30-14.30 20.6 1.2 hiekkapohja putkilokasveja 4 kaakko 18.4 6 21.8.2018 Uittamo pv 14:30-15:20 19.6 0.4 hiekkapohja rihmaleviä 9 luode 16.5 2 19.8.2018 Järvistensaari ilta 20:30-21:30 20.0 1.1 kallio rihmaleviä 4 lounas 20 1 20.8.2018 Kailo ilta 18:00-18:40 20.4 1.0 kivikko rihma- ja rakkolevä 2 lounas 18.5 6 20.8.2018 Kulho ilta 19:20-20:30 20.5 0.9 kivikko/hiekka rihmaleviä 4 luode 17.9 6 19.8.2018 Kuuva ilta 19:30-20:20 20.0 1.0 kivikko/hiekka rihmaleviä 4 lounas 20 1 19.8.2018 Pitkäluoto ilta 18:00-19:15 20.0 0.9 hiekkapohja putkilokasveja 4 lounas 20 1 21.8.2018 Uittamo ilta 18:20-19:40 18.9 0.6 hiekkapohja rihmaleviä 8 luode 13.5 2

Liite 2 1/6 Pitkäluoto 10.6.2018 13.6.2018 16.7.2018 16.7.2018 20.8.2018 19.8.2018 Veto 1 Veto 2 Veto 3 ilta veto 1 ilta veto 2 ilta veto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 ilta veto 1 ilta veto 2 ilta veto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 ilta veto 1 ilta veto 2 ilta veto 3 laji silakka silakka (0+) 4 9 4 3 1 hauki 1 hauki (0+) 1 särki 4 3 2 20 33 2 10 5 13 15 10 11 7 4 4 särki (0+) 160 134 7 1 63 särki un id (0+) sorva seipi 9 salakka 30 1 6 22 12 42 36 4 3 2 4 6 12 8 11 salakka (0+) 117 pasuri lahna siloneula 1 1 1 2 1 7 4 4 7 särmäneula 1 1 1 1 2 2 särmäneula (0+) 1 2 kolmipiikki 1 1 kolmipiikki (0+) 1 kymmenpiikki kymmenpiikki (0+) kivisimppu piikkisimppu ahven 2 2 4 4 4 11 6 4 3 5 3 2 1 ahven (0+) 3 6 15 kuha kuha (0+) 7 1 kiiski 4 kiiski (0+) pikkutuulenkala 8 1 7 hietatokko 4 3 1 6 1 1 4 5 hietatokko (0+) 125 418 964 94 292 123 1 1 5 3 1 liejutokko 2 4 mustatokko (0+) ankerias (0+) mustatäplätokko 1 1 1 3 5 5 3 5 11 7 7 1 2 5 1 Mustatäplätokko (0+) 1 1 Kuore (0+) 1 9 4 48 6 6 29 54 35 196 504 974 120 314 155 189 161 42 27 103 170

Kulho 12.6.2018 13.6.2018 17.7.2018 17.7.2018 21.8.2018 20.8.2018 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 laji silakka 1 silakka (0+) 143 127 72 39 22 9 3 2 2 3 hauki 1 hauki (0+) särki 1 13 17 4 1 2 20 2 9 särki (0+) 10 särki un id (0+) sorva 1 seipi 1 salakka 2 7 1 12 83 4 4 1 16 1 5 20 1 1 6 2 salakka (0+) 133 120 95 6 53 19 2 8 546 229 2 pasuri lahna siloneula 2 1 1 särmäneula 1 särmäneula (0+) kolmipiikki kolmipiikki (0+) kymmenpiikki kymmenpiikki (0+) kivisimppu piikkisimppu ahven 3 2 5 3 1 1 3 4 4 ahven (0+) 49 94 3 kuha kuha (0+) kiiski kiiski (0+) tuulenkala hietatokko 1 hietatokko (0+) 126 6 23 31 3 1 3 13 3 9 11 mustatokko (0+) ankerias (0+) mustatäplätokko 1 1 2 1 Mustatäplätokko (0+) Kuore (0+) 2 274 141 96 72 40 111 157 132 159 28 158 30 44 36 7 555 250 8 Liite 2 2/6

Järvisten saari 10.6.2018 10.6.2018 16.7.2018 18.7.2018 20.8,2018 19.8.2018 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä laji silakka silakka (0+) 2 1 3 2 135 73 591 1 1 hauki (0+) särki 4 1 10 10 särki (0+) särki un id (0+) sorva sorva (0+) salakka 1 9 1 4 salakka (0+) pasuri lahna siloneula särmäneula särmäneula (0+) kolmipiikki kolmipiikki (0+) kymmenpiikki kymmenpiikki (0+) kivisimppu piikkisimppu ahven 9 13 ahven (0+) kuha kuha (0+) kiiski kiiski (0+) pikkutuulenkala hietatokko 1 hietatokko (0+) 4 3 1 25 10 12 3 mustatokko (0+) ankerias (0+) mustatäplätokko 3 1 1 0 2 2 0 0 3 4 15 3 175 97 603 1 3 0 11 11 5 Liite 2 3/6

Kuuva 10.6.2018 10.6.2018 16.7.2018 16.7.2018 20.8.2018 19.8.2018 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Ilitaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Ilitaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Ilitaveto 2 Iltaveto 3 tyhjä laji silakka silakka (0+) 7 15 4 3 2 1 13 21 72 56 182 1 1 hauki (0+) särki 1 1 2 12 3 särki (0+) särki un id (0+) sorva sorva (0+) salakka 50 13 4 6 16 salakka (0+) pasuri seipi 6 lahna siloneula 1 1 1 särmäneula 2 särmäneula (0+) kolmipiikki 1 1 kolmipiikki (0+) 10 kymmenpiikki kymmenpiikki (0+) kivisimppu piikkisimppu ahven 3 1 2 9 1 3 1 1 ahven (0+) 1 1 kuha kuha (0+) kiiski kiiski (0+) pikkutuulenkala hietatokko hietatokko (0+) 1 1 1 2 1 3 1 9 3 4 1 mustatokko (0+) ankerias (0+) mustatäplätokko 2 1 1 1 8 17 5 5 2 59 2 32 24 85 69 187 1 16 0 9 22 21 Liite 2 4/6

Kailo 12.6.2018 12.6.2018 17.7.2018 18.7.2018 20.8.2018 20.8.2018 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 laji silakka silakka (0+) 2 4 5 51 120 58 1 1 1 1 1 hauki 1 1 hauki (0+) särki 2 4 1 1 1 1 1 1 1 särki (0+) särki un id (0+) sorva sorva (0+) salakka 12 1 14 15 3 2 4 5 2 salakka (0+) 9 15 1 4 1 1 pasuri lahna siloneula 1 särmäneula 2 2 1 särmäneula (0+) kolmipiikki 1 kolmipiikki (0+) kymmenpiikki kymmenpiikki (0+) kivisimppu piikkisimppu ahven 3 1 1 1 2 1 3 1 1 ahven (0+) 5 352 245 kuha kuha (0+) kiiski kiiski (0+) pikkutuulenkala hietatokko hietatokko (0+) 2 1 1 1 12 2 7 7 12 5 1 1 1 mustatokko (0+) ankerias (0+) mustatäplätokko 1 1 Mustatäplätokko (0+) 4 22 6 52 123 71 33 395 257 17 10 2 8 5 6 8 4 4 Liite 2 5/6

Uittamo 12.6.2018 12.6.2018 17.7.2018 17.7.2018 21.8.2018 21.8.2018 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 Veto 1 Veto 2 Veto 3 Iltaveto 1 Iltaveto 2 Iltaveto 3 laji silakka silakka (0+) 27 6 276 49 79 186 2 1 1 4 1 3 2 4 hauki 1 hauki (0+) särki 4 12 3 14 13 12 11 8 3 7 2 5 6 särki (0+) 2 3 1 1 3 1 särki un id (0+) sorva sorva (0+) salakka 6 41 45 5 53 21 20 7 2 4 2 1 5 17 6 1 2 salakka (0+) 103 36 143 110 26 30 1 2 2 pasuri 4 2 2 33 15 9 3 1 2 1 2 1 Pasuri (0+) 4 5 lahna 3 1 3 5 4 1 vimpa 1 Vimpa (0+) 1 siloneula särmäneula särmäneula (0+) kolmipiikki kolmipiikki (0+) kymmenpiikki kymmenpiikki (0+) 2 1 kivisimppu piikkisimppu ahven 1 2 7 1 1 7 3 2 2 1 2 ahven (0+) 2 1 4 1 1 1 kuha 2 3 1 1 2 3 4 2 kuha (0+) 21 8 8 29 20 27 1 kiiski 5 3 5 3 1 8 3 1 5 4 4 6 kiiski (0+) 2 5 3 2 1 pikkutuulenkala hietatokko hietatokko (0+) 407 96 494 277 410 408 9 2 4 17 8 5 mustatokko (0+) ankerias (0+) mustatäplätokko 1 Mustatäplätokko (0+) Kuore (0+) 68 71 117 20 93 106 454 162 832 382 574 655 179 74 167 174 62 70 91 99 143 26 123 128 Liite 2 6/6

Turun edustan merialueen silakan kutualueiden tarkkailu vuonna 2018 Petri Vahteri Matti Savoila Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy 2018

Sisällysluettelo: 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...2 3. Tulokset...6 4 Tulosten tarkastelu...13 Yhteenveto...13 Kirjallisuus:...14 1

1. Johdanto Tässä raportissa arvioidaan teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien päästöjen vaikutuksia silakan lisääntymiselle Turun edustan merialueella. Tutkimus on osa Turun edustan merialueen kalataloudellista velvoitetarkkailua, jota on toteutettu vuodesta 1973 lähtien. Silakan lisääntymisalueiden laajennettu seuranta on edellisen kerran tehty vuonna 2009. Tutkimuksissa on keskitytty silakan kudun ajoitukseen, mädin kuolleisuuteen ja mädin määrällisiin vaihteluihin.. Silakoiden kudun ajoitusta sekä mädin kuolleisuutta seurattiin Pohjois-Airistolla seitsemässä kohteessa ja kahdessa kohteessa Askaistenlahdella. Tutkimuksen kenttätöistä ja raportoinnista vastaa V-S Vesistösaneeraus Oy Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tilauksesta. Silakan lisääntymismenestys Silakka nousee kudulle ja lisääntyy useina ajallisesti erillisinä kutuaaltoina (Hahtonen ja Joensuu 1984, Kääriä 1990). Turun edustan merialueella kutuaaltojen määrä vaihtelee lisääntymiskauden aikana yhdestä neljään paikasta riippuen. Yksi kutuaalto voi sisältää useita kutuparvia, minkä vuoksi kudun kesto voi vaihdella muutamasta päivästä viikkoihin (Kääriä 1990). Valtaosa silakoista on kevätkutuisia ja lajin lisääntymisen kannalta tärkeimpiä ovat kevään ensimmäiset suuret kutuaallot. Silakka käyttää vuodesta toiseen samoja kuturantoja, eikä lisäänny kaikilla soveliailla rannoilla. Silakan mädin kuolleisuuteen vaikuttavat kutualusta, mädin kehitysaste sekä veden happipitoisuus ja lämpötila (Rajasilta & Kääriä 1986, Aneer & Nellbring 1982, Oulasvirta ym. 1985). Haegele ym:n (1981) mukaan myös rannan profiilin jyrkkyys vaikuttaa mädin esiintymiseen. Mikäli ranta on hyvin jyrkkä, mäti kudetaan syvemmälle, missä kasvillisuuden laatu voi olla mädin kannalta epäedullista. Silakka kutee vain kasvillisuuden peittämille koville hiekka- tai kivikkopohjille. Kutu hienojakoiselle ja herkkäliikkeiselle pohjamateriaalille onnistuu huonosti, koska veden virtaukset ja aallokko siirtävät mätiä pohjamateriaalin mukana. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että mädin tulisi kehittymisensä ajan pysyä paikoillaan ja puhtaana kiintoaineesta. (Burd & Wallace 1971, Tibbo ym. 1963.) Aneerin (1985, 1987) mukaan mädin kuolleisuus on merkittävästi suurempi rihmamaisilla ruskolevillä (Pilayella littoralis ja Ectocarpus siliculosus) kuin karkearakenteisilla levillä. Aneer esittää mädin kuolleisuuden pääasialliseksi syyksi levistä erittyviä myrkkypitoisia aineita. Syynä voi olla myös levämassojen sisältä, yöllä mitatut alhaiset happipitoisuudet. Silakan mädin kehitys hedelmöittymisestä kuoriutumiseen on riippuvainen veden lämpötilasta. Ojaveerin (1981) mukaan mädin kehittymisaika on 1475 3000 tuntiastetta. Esimerkiksi 5 0 C:n lämpötilassa mädin kehitys kestää siten 12 25 vuorokautta ja 15 0 C:ssa 4-8 vuorokautta. Alkioiden kehittyessä niiden kuolleisuus kasvaa, varsinkin myöhemmin kesällä, jolloin veden lämpötila on korkeampi. 2. Tutkimusalue ja menetelmät Silakan mädin kehitystä seurattiin 30.4.2018-29.6.2018 välisenä aikana sekä Pohjois-Airistolla että Askaistenlahdella. Seuratut kutualueet on esitetty kuvissa 1 ja 2. 2

Silakan kutua etsittiin paineilmalaitteilla sukeltaen. Mätiä löydettäessä sukeltaja kartoitti mädin esiintymisalueen laajuuden ja syvyysvyöhykkeet, sekä teki havaintoja mädin kiinnittymisalustasta. Mädin määrää arvioitiin subjektiivisella asteikolla 1 5. Mädin määrä sai arvokseen 5, kun mätiä oli vaakapinnoilla useita kerroksia, 4 kun mätiä oli useita kerroksia yli 50 % kutualueen pinta-alasta, 3 kun mätiä oli rykelminä kiinni toisissaan muodostamatta kerroksia, 2 kun mätiä esiintyi useina yksittäisinä mätimunina ja 1 kun mätiä oli vain muutamia yksittäisiä mätimunia. Mätiä löydettäessä, kerättiin viisi rinnakkaista näytettä jokaiselta metrin syvyysvyöhykkeeltä, jolla mätiä esiintyi. Näytteet säilöttiin välittömästi jäihin, ja näytteenottopäivänä laboratoriossa mädin kuolleisuus ja kehitysaste määritettiin jokaisesta näytteestä sadan mätimunan satunnaisotoksella. Mädin kehitysaste arvioitiin asteikolla 1-17, jolloin 1 tarkoittaa vastakudettua mätiä ja 17 kuoriutumisvalmista mätiä (Klinkhard & Biester 1984). Mätinäytteiden etsinnän yhteydessä mitattiin jokaisella kutualueella Ruttner-vedennoutimella nostetusta vesinäytteestä lämpötila mädin esiintymissyvyyksistä ja määritettiin näkösyvyys vedennoutimen valkoiseksi maalatulla kannella aikaisempien vuosien mukaisesti. 3

T u r k u L u o n n o n m a a R u is s a lo P o r o k a ri K o l k k a K u rj e n k a ri K u u v a n - n o k k a H ir v e n s a lo J ä r v is t e n s a a r i V e p s ä S a t a m a H ir v e n s a lo G ra n g ru n d e t Kuva 1. Airiston tutkimusalue. Silakan kutualueet on esitetty kartalla mustina pisteinä. 4

M e ri m a s k u K a it a L a d o n p ä ä P a t a k a r i L u o n n o n m a a V ä s k i N a a n t a l i 1 k m N Kuva 2. Askaistenlahden seuratut kutualueet. Silakan kutualueet on esitetty kartalla mustina pisteinä. 5

3. Tulokset 3.1 Silakan mädin esiintyminen ja kuolleisuus Silakan mätiä etsittiin tutkimusalueilta yhteensä 25 tutkimuskertana. Kaikilta Airiston kutualueilta löydettiin mätiä, mutta Askaistenlahdella mätiä löytyi vain Ladonpään kutualueelta. Ensimmäiset kutuhavainnot tehtiin Grangrundetin ja Kolkan kutualueilta 30.4.2018. Kevään kutuaaltoja esiintyi tutkimusajankohdan alusta ja ne jatkuivat lähes tutkimusajankohdan loppuun asti. Viimeiset mätinäytteet kerättiin 27.6.2018. Kutualueiden syvyydet vaihtelivat 0,4 ja 3.5 metrin välillä. Suurin osa mädistä oli kiinnittynyt sekä pohjois-airistolla hapsivitaan ja Askaistenlahdella rakkolevään. Hapsividan lisäksi tutkimusalueilla toimi kutualustana kasvutavaltaan erilaiset rihmamaiset levät ja vähäisissä määrin haarukkalevä. Suurin osa mädistä huuhtoutuu pois kutualueilta ennen mädin kuoriutumista. Pois huuhtoutunutta mätiä ei löydetty kutualueiden läheisyydestä alle 8 metrin syvyyksistä, joten on todennäköistä, että huuhtoutuneesta mädistä ei alueella kuoriudu poikasia. Kerättyjen mätinäytteiden kuolleisuudet ja esiintymissyvyydet yhdessä lämpötilojen ja näkösyvyyksien kanssa on esitetty taulukoissa 1 9 kutualueittain. Taulukko 1. Järvistensaari. Järvistensaaren rannalta kerättyjen silakan mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 4.5.2018 0.7-1.3 5 0,6 0,5 500 6,7 1,8 4 4.5.2018 1,3-2,3 5 1,2 1,0 500 6,7 1,8 4 7.5.2018 1,2-2,2 2 2,2 1,3 500 8,0 1,1 11 9.5.2018 1,2-2,2 2 2,6 0,5 500 9,8 2,1 (4),12 9.5.2018 2,2-3,1 1 2,8 0,8 500 8,7 2,1 (4),12 11.5.2018 1,2-2,0 1 5.0 1,5 500 9,8 1,0 16-17 (475) 16.5.2018 1,5-1,7 1 2,4 0,5 500 16.7 1,1 4 18.5.2018 1,3-2,3 1 0,3 0,5 250 6,5 1,1 3-4,(10) 21.5.2018 0,8-1,8 3 4,0 2,5 500 10,5 2,2 10 21.5.2018 1,8-2,5 3 3,2 0,8 500 10,4 2,2 10 23.5.2018 1,1-2,1 2 4,0 1,2 500 11,8 3,0 13 23.5.2018 2,1-3,0 1 4,8 1,7 500 11,4 3,0 13 28.5.2018 1,2-1,6 1 2,4 0,5 500 13,1 1,0 4 1.6.2018 1,1-1,2 1 4 14,1 1,2 10 6.6.2018 0,5-2,0 4 2,2 0,8 500 7,7 1,1 4 6.6.2018 2,0-3,5 4 6,4 2,0 500 7,7 1,1 4 8.6.2018 0,8-1,5 4 3,8 0,8 500 11,8 1,0 10-11 8.6.2018 1,5-2,4 4 2,6 0,8 500 11.8 1,0 10-11 11.6.2018 1,1-1,4 1 25 13,5 2,0 16 (25) 15.6.2018 1,2-2,0 1 3,4 1,1 500 14,4 1,2 4,11 15.6.2018 2,0-3,0 1 172 14,4 1,2 4 18.6.2018 1,4 1 2 16,0 1,2 kuoria 27.6.2018 1,4-1,8 2 3,4 1,3 500 16,8 1,1 4,(15) 6

Taulukko 2. Kuuva. Kuuvan rannalta kerättyjen silakan mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 2.5.2018 1,3-1,6 2 2,0 0,7 500 6,0 1,2 3-4 4.5.2018 1,3-2,0 4 1,8 0,8 500 6,9 1,1 4,(9),(15) 4.5.2018 2,0-2,7 4 1,8 0.8 500 6,9 1,1 4 7.5.2018 1,5-1,8 1 1,8 0,8 500 8,0 0,5 3-4,11 9.5.2018 1,2-1,7 2 3,6 1,6 500 8,7 0,4 (8),12 14.5.2018 1,7-1,9 1 55 12,2 1,2 16 (50) 6.6.2018 1,0-2,0 2 14,8 2,8 500 5,5 1,8 4 6.6.2018 2,0-3,5 3 2,6 1,1 500 5,5 1,8 4 8.6.2018 1,1-1,8 1 2,2 1,0 500 11,8 3,0 10 15.6.2018 1,0-2,6 4 3,0 0.7 500 14,5 1,5 4,(11) Taulukko 3. Kolkka. Kolkan rannalta kerättyjen silakan mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 30.4.2018 1,3-1,5 1 7,0 1,4 500 6,8 1,5 11-13 2.5.2018 1,2-1,4 1 3,0 1,0 500 6,2 1,2 4,13 4.5.2018 1,3-1,7 2 1,2 0,8 500 6,9 1,5 4,(15) 7.5.2018 1,4 1 5,6 0,8 500 9,0 1,0 10-11,16(110) 9.5.2018 1,1-1,2 1 82 10,3 1,0 12,15 11.5.2018 0,8-1,2 1 222 10,8 1,0 16-17 (181) 28.5.2018 0,8-1,8 2 1,8 0,8 500 15,2 1,7 4 30.5.2018 0,8-1,3 2 1,2 0,8 500 15,0 1,0 4 6.6.2018 0,9-1,3 1 3 5,8 2,0 kuoria 8.6.2018 0,8-1,4 1 25 11,2 3,0 10-11,(15) 11.6.2018 1,2 1 1 13,5 2,0 17 18.6.2018 0,8-1,6 1 5,4 1,3 500 16,2 1,3 4,15 Taulukko 4. Porokari. Porokarin rannalta kerättyjen silakan mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 4.5.2018 1,3-1,7 2 1,0 0,7 500 6,4 1,8 4 7.5.2018 1,6 1 201 8,9 1,0 10-11 9.5.2018 1,4-1,6 1 96 9,4 1,1 4,10-11.(15) 28.5.2018 1,0-1,4 1 9 15,6 1,3 10 30.5.2018 1,3-1,6 1 8 15,1 1,7 16 1.6.2018 1,1-1,3 1 17 13,4 1,1 13 6.6.2018 0,9-1,6 2 3,4 1,1 500 6,2 2,2 4 8.6.2018 1,2-1,8 2 5,4 0,8 500 11,6 2,4 10-11 11.6.2018 1,4 1 75 13,1 1,9 16-17 (51) 15.6.2018 1,4-1,6 1 12 14,2 1,8 4,10 18.6.2018 1,2-2,2 2 6,6 1,6 500 16,1 1,6 10,15 7

Taulukko 5. Kurjenkari. Kurjenkarin rannalta kerättyjen silakoiden mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 18.6.2018 1,0-1,8 2 3,6 0,9 500 15.3 1.3 4 Taulukko 6. Vepsä. Vepsän edustan matalikolta kerättyjen silakan mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 7.5.2018 1,3-2,4 3 0,4 0,5 500 7,6 1,8 4 9.5.2018 1,1-1,6 1 3,4 0,8 500 8,5 1,9 10 11.5.2018 1,4-2,0 1 5,0 1,5 500 9,4 1,7 4,12-13 14.5.2018 0,9-1,5 1 1,4 1,1 500 12,3 2,0 4.11-12.16(81) 16.5.2018 1,5-2,0 1 8,2 1,4 500 14,4 1,6 11,16(260) 18.5.2018 1,5-1,7 1 139 10,3 1,8 17 21.5.2018 1,9 1 13 9,8 3,6 16 23.5.2018 1,5 1 2 12,1 3,1 12 1.6.2018 1,1-1,7 1 150 13,8 1,1 8-10 6.6.2018 1,1-2,0 2 3,4 0,8 500 7,5 2,0 4 6.6.2018 2,0-2,8 2 1,6 1,1 500 7,5 2,0 4 8.6.2018 1,4-2,8 1 3,2 0,8 500 11,3 2,2 10-11 11.6.2018 1,3-1,5 1 114 12,7 2,3 16-17 27.6.2018 1,5-2,5 2 2,4 0,8 500 16,4 1,0 4,(11),(15) Taulukko 7. Grangrundet. Grangrundetin edustan matalikolta kerättyjen silakan mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 2.5.2018 1,2-1,3 1 71 4,7 2,1 4 6.6.2018 1,3-1,6 1 200 12,3 3,2 4 25.6.2018 1,8 1 99 14,4 2,0 17 (92) Taulukko 8. Ladonpää. Ladonpään rannalta kerättyjen silakan mätinäytteiden kuolleisuudet. Määrä = subjektiivinen arvio mädin määrästä, kuol. = näytteen keskimääräinen kuolleisuusprosentti, s.d. = hajonta, N = näytteiden lukumäärä (suluissa laskettu mätimäärä), T = veden lämpötila, NS = näkösyvyys ja KA = mädin kehitysaste (suluissa, kehitysasteet joita löydetty alle 5 mätijyvää). PVM syvyys (m) määrä kuol. (x%) s.d. N T (C ) NS (m) KA 2.5.2018 0,5-1,4 1 2,4 1,1 500 7,1 1,5 3-4 23.5.2018 0,5-0,8 1 62 16,6 1,9 4 8

3.2 Mädin esiintyminen kutualueittain Vepsän kutualueelta pystyttiin erottelemaan kuusi erillistä kutuparvea, ensimmäinen 7.5. ja viimeinen 27.6.2018, kutuaaltoja oli kolme. Kutualueen mädin ja kutuaaltojen määrät ovat vähentyneet huomattavasti edelliseen kartoitukseen verrattuna. Kuoriutumisvalmiita munia kutualueen näytteistä löydettiin yhteensä 455 kappaletta. Valtaosa mädistä huuhtoutui pois kutualueelta ennen sen kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi. Kutualue säilyi muodoltaan ja kooltaan edellisten vuosien kaltaisena (kuva 3). N 40 m Kuva 3. Vepsän ulkopuolisen matalikon kutualue. Järvistensaaren kutualueelta löytyi kahdeksan eri kutuparvea. Mädin huuhtoutuminen kutupaikalla on kuitenkin niin runsasta että vain kahdesta ensimmäisestä kutuparvesta muodostui useamman eri kehitysvaiheen sisältäviä kutuaaltoja. Mätiä kuitenkin löytyi kutualueelta koko tarkkailujakson aikana, kuoriutumisvalmiita mätimunia löydettiin yhteensä 500 kappaletta näytteistä, viimeiset kuoriutumisvalmiit mätimunat löytyivät kutualueelta 11.6.2018. Mädin huuhtoutuminen kutualueelta on erittäin runsasta, kutualueen koko ja muoto ovat kuitenkin säilyneet edellisten vuosien kaltaisena. N 40 m Kuva 4. Järvistensaaren kutualue. Kuuvan saaren kutualueelta (kuva 5) löydettiin viisi erillistä kutuparvea. Mädin runsas huuhtoutuminen kutualueelta aiheuttaa kutuaaltojen eriytymisen, kutualueelta löydettiin yhteensä 50 kuoriutumisvalmista mätimunaa toukokuun puolivälissä. Kutualue on säilynyt kooltaan ja muodoltaan edellisen vuoden kaltaisena. 9

N 40 m Kuva 5. Kuuvan kutualue. Kolkan kutualueelta (kuva 6) mätiä löydettiin kuudelta kutuparvelta. Kutupaikalla oli kolme erillisiä kutuaaltoa, joissa esiintyi pääosin aina yhden kutuparven mätiä kerrallaan johtuen mädin runsaasta huuhtoutumisesta. Kuoriutumisvalmiita mätimunia löydettiin 291 kappaletta. Kolkan kutualueen kunto on heikko ja sinne kerääntyy suuria määriä irtonaista kiintoainesta. Suurin osa mädistä huuhtoutuu erittäin nopeasti pois kutualueelta. N Kuva 6. Kolkan kutualue. 40 m Porokarin kutualueelta (kuva 7) havaittiin neljä erillistä kutuparvea. Kuoriutumisvalmiita mätimunia löytyi yhteensä 59 kappaletta. Mätimunien huuhtoutuminen ennen niiden kuoriutumista oli kutualueella runsasta. Kutualueen koko ja muoto olivat säilyneet edellisvuosien kaltaisena. 10

N 40 m Kuva 7. Porokarin kutualue. Kurjenkarin kutualueelta (kuva 8) löydettiin mätiä ainoastaan yhdellä kartoituskerralla. Mädin huuhtoutuminen kutupaikalta oli runsasta ja erittäin nopeaa, seurantakäynnillä ei kutualueelta löydetty enää yhtään mätimunaa. Kutualueen muoto ja koko ovat säilyneet edellisten vuosien kaltaisena. N 40 m Kuva 8. Kurjenkarin kutualue. Grangrundetin kutualueelta (kuva 9) löydettiin mätiä kolmella kartoituskerralla. Mädin määrä kutualuueella oli vähäinen ja kuoriutumisvalmista mätiä alueelta löydettiin yhteensä 92 kappaletta 25.6.2018. Kutualueen kutu keskittyy selvästi muita tutkimusalueen kutualueita myöhempään ajankohtaan. Kutualue on säilynyt edellisen vuoden kaltaisena (kuva 9). 11

N 40 m Kuva 9. Grangrundetin kutualue. Ladonpään kutualueelta (kuva 10) löydettiin mätiä kahdella eri tutkimuskäynnillä kahdesta eri kutuparvesta. Kutu tapahtuu matalassa rantavedessä ja mäti kehittyy nopeammin kuin Pohjois-Airiston alueella kutualueen suojaisen ja lämpimän sijainnin takia. Myös Askaistenlahden alueella mädin huuhtoutuminen on runsasta ja pienien mätimäärien takia ei kuoriutumisvalmista mätiä kutualueelta löydetty. Kutualue on säilynyt kooltaan ja sijainniltaan edellisten vuosien kaltaisena.. N Kuva 10. Ladonpään kutualue. 40 m Patakarin kutualueelta ei mätiä löydetty. Kutualue sijaitsee muita kutualueita matalamman vesialueen ympäröimänä ja tarkkailuvuoden veden lämpeneminen tapahtui hyvin nopeasti, joka on saattanut vähentää kutuparvien nousua matalammille kutualueille. 12

4 Tulosten tarkastelu Mädin huuhtoutuminen tutkimusalueilla on erittäin runsasta, ollen yksi suurimmista silakan lisääntymistä uhkaavista tekijöistä sekä Pohjois-Airistolla että Askaistenlahdella. Edellisiin kartoituskertoihin verrattuna ovat silakan kutumäärät tarkkailun kutualueilla vähentyneet merkittävästi. Mätiä on huomattavasti vähemmän ja silakkaparvien mukanaan tuomat muut kalat ja eläimet puuttuvat kutualueilta. Myös kuoriutumisvalmista mätiä kerättiin määrällisesti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kutuparvia on huomattavasti vähemmän ja kudetun mädin määrä kutualueilla on vähentynyt. Vuonna 2018 silakan kutu oli voimakkainta Järvisten saaren kutualueella, mutta suurempia mätimääriä löytyi vain toukokuun alussa ja ne olivat kuoriutumisvalmiita toukokuun puoliväliin mennessä. Suurin osa mädistä edelleen huuhtoutuu pois kutupaikoilta ennen sen kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi. Yhteenveto Kutuparvien puute ja pienet mätimäärät viittaavat huomattavasti pienentyneeseen kutupopulaatioon tarkkailualueella. Silakan kutu keskittyy kuitenkin vielä samoille kuturannoille kuin aikaisemmin. Mädin huuhtoutuminen on edelleen suurin uhka silakan lisääntymiselle Pohjois-Airistolla. Suurin osa mädistä huuhtoutuu pois kutualustalta ennen sen kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi. Huuhtoutumisen aiheuttama kuolleisuus ei näy kvalitatiivisissa silakan mädin kuolleisuusmäärityksissä, vaan sitä joudutaan arvioimaan subjektiivisesti kartoituskertojen välissä häviävän mädin määrän perusteella. Tarkkojen huuhtoutumismäärien arvioimiseksi pitäisi tarkkailuun liittää kvantitatiivinen näytteenotto. Useimmat mätiaallot tutkimusalueella huuhtoutuvat lähes kokonaisuudessaan ennen mädin kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi, reilusti alle prosenttti mädistä seviää kuoriutumisvalmiiksi kun se vielä 1990 luvun aluusa oli yli 30 prosenttia. Silakan kutu tapahtuu pääosin 1-2 metrin syvyydessä, kun se vielä vuonna 1994 ulottui pinnasta neljän metrin syvyyteen. 13

Kirjallisuus: Aneer, G. 1985. Some speculations about the Baltic herring (Clupea harengus membras L.) in connection with the eutrophication of the Baltic sea. Can. J. Fish. Aquat. Sci. (Suppl. 1):83-90. Aneer G. 1987. High mortality of the Baltic herring (Clupea harengus membras L.) eggs caused algal exudates? Marine Biology 94:163-169. Aneer, G. & Nellbring, S. 1982. Scuba-diving investigation of Baltic herring (Clupea harengus membras L.) spawning in the Askö-Landsort area, northern Baltic proper. J. Fish. Biol. 21:433-442. Haegele, C. W. & Schweigert, J.F. 1990. Egg Loss in Herring Spawns in Georgia Strait, British Columbia. Proc. Int. Herring Symposium, Anchorage, Alaska. Hahtonen L. & Joensuu, O. 1984. Spawning shoal structure and spawning time of the herring (Clupea harengus membras ) in the northeastern part of Bothnia bay. Bothnian Reports 3:3-12. Itkonen, A., Vahteri P., & Wright J. 1998: Ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen Pohjois-Airistolla. Raportti v. 1997 tehdyistä tutkimuksista, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos 1998. Kangas, P., Autio, H., Hällfors, G., Luther, H., Niemi, A. & Salemaa, H. 1982. A general model of the decline of Fucus vesiculosus at Tvärminne, south coast of Finland in 1977-81. Acta Bot. Fenn. 118:1-27. Klinkhard, M. & Biester, E. 1984. A simple method for estimating the age of herring eggs. ICES C. M. 1984/J:35 Kohonen, T., Vahteri, P., Suominen, T., Helminen, U., & Vuorinen, I. 1999. Ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen Pohjois-Airistolla. Raportti v. 1998 tehdyistä tutkimuksista, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. 120 s. + liitteet Kohonen, T., Vahteri, P., Virtasalo, J., Vuorinen, I. & Helminen, U. 2001. Kalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden suojelu- ja kunnostustutkimus Turun saaristossa. Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. 82 s. + liitteet Kääriä, J. 1990. Silakan (Clupea harengus membras L.) kutuparvien rakenteesta, lisääntymisen ajoittumisesta ja intensiteetistä Turun edustan merialueella. Julkaisematon pro gradu tutkielma eläintieteessä, 51 s. Turun yliopiston biologian laitos. Kääriä, J., Eklund, J., Hallikainen, S., Kääriä, R., Rajasilta, M., Ranta-aho, K. & Soikkeli, M. 1988. Effects of coastal eutrofication on the spawning grounds of the Baltic herring in the SW-Archipelago of Finland. Kieler Meeresforsch. Sonderh. 6:348-356. Mäkinen, A., Haahtela, I., Ilvessalo, H., Lehto, J. & Rönnberg, O. 1984. Changes in the littoral rocky shore vegetation in the Seili area, SW-archipelago of Finland. Ophelia Suppl. 3:157-166. Mäkinen, A. & Friman, H. 1990. Ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen Pohjois-Airistolla. Raportti vuonna 1989 tehdyistä tutkimuksista, 85 s. Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos 1990. 85 s., 8 Niinimäki, J. & Leinikki, J. 2000. Turun Sataman ruoppausmassojen läjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu vuonna 1999. Kala- ja Vesitutkimus Oy 2000. Tutkimusraportti 26s. Niinimäki, J., Perander, N. & Oulasvirta, P. Turun Sataman ruoppausmassojen läjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu vuonna 2002. Kala- ja Vesitutkimus Oy 2003. Tutkimusraportti 25 s. Niinimäki, J., Perander, N. & Oulasvirta, P. Turun Sataman ruoppausmassojen läjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu vuonna 2003. Kala- ja Vesitutkimus Oy 2004. Tutkimusraportti 24 s. Ojaveer, E. 1981. Influence of temperature, salinity and reproductive mixing of the Baltic herring groups or its embryonal development. Rapp. P. S. Reun. Cons. Inst. Explor. Mer., 178:409-415 Oulasvirta P., Rissanen, J. & Parmanne, R. 1985. Spawning of Baltic herring (Clupea harengus L.) in the western part of Gulf of Finland. Finnish Fish. Res. 5:41-54. Rajasilta, M. 1982. Laivaliikenteen vaikutukset kaloihin ja kalastukseen Saaristomerellä. (Fartygstrafikens inverkan på fiskbeståndet och fiske i Skärgårdshavet). Turun yliopiston Biologian laitoksen Julkaisuja no. 4:1-73. Rajasilta, M. & Kääriä, J. 1986. Silakan lisääntymisalueet Turun edustan merialueella: mädin esiintyminen ja kuolleisuus sekä kutupohjien laatu vuosina 1984 ja 1985. Turun edustan merialueen kalatalous vuosina 1984-85. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Julkaisu 63:83-107. Rajasilta, M., Kääriä, J., Eklund, J. & Ranta-aho, K. 1986. Reproduction of the Baltic herring (Clupea harengus membras L.) in the sea area of Turku SW- Finland. Ophelia, Suppl. 4:339-343. Rajasilta, M., Eklund, J., Hänninen, J., Kurkilahti, M., Kääriä, J. Rannikko, P. & Soikkeli, M. 1993. Spawning of herring (Clupea harengus membras L.) in the Archipelago Sea. ICES J. Mar. Sci., 50:233-246. Vahteri, P. & Oulasvirta, P. 2000. Turun edustan merialueen silakan kutualueiden tarkkailu vuonna 1999. Alleco ky, raportti 7 sivua. Vahteri, Petri. 2000. Ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset silakan kutuun ja haitta-aineiden kertymiseen silakan mätiin. Saaristomeren tutkimuslaitos, raportti 11 sivua. Vahteri, P. & Oulasvirta, P. 2000. Turun edustan merialueen silakan kutualueiden tarkkailu vuonna 1999. Alleco ky. Raportti 10 s. Vahteri, Petri, O Brien, K., & Rannikko, P. 2005. Turun edustan merialueen silakan kutualuetarkkailu vuonna 2004. Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy, raportti 13 sivua. Vahteri, P., O Brien, K., & Rannikko, P. 2006. Turun Sataman kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset vuonna 2005. Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy, raportti 13 sivua. Vahteri, P., O Brien, K., & Rannikko, P. 2007. Turun Sataman kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset vuonna 2006. Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy, raportti 22 sivua + liitteet. Vahteri, P., O Brien, K., & Rannikko, P. 2008. Turun Sataman kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset vuonna 2007. Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy, raportti 22 sivua + liitteet. Vahteri, P., O Brien, K., & Rannikko, P. 2009. Turun Sataman kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset vuonna 2008. Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy, raportti 22 sivua + liitteet. 14

Silakanpoikasten määrä Turun edustan merialueella vuonna 2018 Petri Vahteri ja Matti Savoila Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy 2018

Turun edustan merialueen kalataloudellisessa tarkkailussa silakan poikasten määrää selvitettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa Gulf-Olympia noutimella suoritettavilla poikashaavinnoilla. Seurantamenetelmä on hieman erilainen kuin edellisinä vuosina, mutta sen antamien tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia aikaisempiin Gulf-V -noutimella tehtyihin haavintoihin. Tutkimuksen kenttätöistä ja raportoinnista vastaa V-S Vesistösaneeraus Oy Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tilauksesta. Näytteenotto ja käsittely Silakan poikasten määrää seurattiin 31.5. 5.7.2018 välisenä aikana kerran viikossa kolmella eri osa-alueella; Pohjois-Airisto, Askaistenlahti ja vertailualueena Mynälahti. Näytteet kerättiin neljältä eri vetolinjalta (kuva 1); Kuuva-Rajakari ja Järvistensaari- Rajakari Pohjois-Airistolla, Askaistenlahti ja Mynälahti. Kullakin näytelinjalla käytiin kuusi kertaa, toukokuun lopusta heinäkuun alkuun. Näytteenottimena käytettiin Gulf- Olympia -noudinta ja 0.5 ja 1.0 metrin syvyydessä samanaikaisesti. Näytelinjat ajettiin noin kolmen solmun nopeudella. Jokainen veto oli 500 metriä pitkä ja linjat ajettiin aina kahteen kertaan. Jokaiselta linjalta saatiin siis neljä erillistä näytettä jokaiselta näytekerralta. Eri syvyyksien ja niiden rinnakkaisnäytteet käsiteltiin erillään. Jokaisen pyyntikerran yhteydessä kirjattiin veden lämpötila pinnasta pohjaan 5 m välein ja näkösyvyys. (liite 1). Noutimen suuaukon halkaisija on 19,3 cm ja havaksen silmäkoko on 0,5 mm. Näytteet säilöttiin kentällä 70 % etanoliin, johon lisättiin muutama tippa astianpesuainetta pitämään poikaset suorina. Poikasten määrittely suoritettiin laboratoriossa ja kukin yksilö mitattiin 0.5 mm tarkkuudella.

Gulf-Olympia noutimen vetolinjat Kuva 1. Silakanpoikastenhaavintalinjat. Tulokset Ensimmäisellä näytteenottokerralla Askaistenlahdella ei silakan poikasia saatu, muilla näytteenottokerroilla kyllä. Gulf-Olympia -näytteenotin näyttäisi Turun edustan merialueella pyytävän tehokkaammin kuin aikaisempi Gulf-V -näytteenotin. Suurin ero lienee siinä että silakan poikasia ei syvemmissä vesikerroksissa esiinny enää yhtä tiheään kuin valoisassa tuottavassa kerroksessa. Gulf-Olympia -noudin toimii juuri tuossa tuottavassa kerroksessa toisin kuin Gulf-V noudin, joka otos muodostuu 1-10 metrin syvyyksistä. Suurimmat poikastiheydet olivat keskimäärin Mynälahdella (taulukko 1), jossa keskiarvona koko näytteenottoajankohtana oli 8.49 poikasta 10 kuutiometriä kohden. Yksittäisten näytteenottojen poikastiheydet nousivat jopa 35 kpl/10 m 3. Korkeimmat poikastiheydet yksittäisillä näytteenottokerroilla olivat Järvisten saaren linjalla 15.9 kpl/10 m 3, Pohjois-Airiston linjalla 15.5 kpl/10 m 3, Teersalon linjalla 15.4 kpl/10 m 3 ja Askaistenlahden linjalla 6.5 kpl/10 m 3. Tiheydet eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempien vuosien poikastiheyksiin vaan ne pitäisi jakaa noin kolmella, että saataisiin vertailukelpoiset tuottavan kerroksen poikastiheydet.

Taulukko 1. Poikastiheydet tutkimuslinjoittain koko tarkkailuajalle laskettuna.. Linja Poikastiheys kpl/10 m 3 Teersalo 8.49 Askaistenlahti 1.90 Rajakari-Kuuva 4.01 Järvistensaari 7.18 Kuva 2. Silakanpoikasten tiheydet neljän Gulf-Olympia näytteen keskiarvoina jokaiselta näytteenottokerralta. 18 16 14 Silakan poikaset kpl/10 m3 12 10 8 P-Airisto Järvisten saari Askaisten lahti Teersalo 6 4 2 0 31.5. 7.6. 14.6. 21.6. 28.6. 5.7. Vuoden 2009 tuloksiin verrattaessa sekä Teersalon vertailualueen että Pohjois-Airiston ja Askaistenlahden tutkimusalueiden poikastiheydet ovat nousseet mutta mittausyksiköt eivät ole suoraan vertailukelpoisia muuttuneen näytteenottomenetelmän takia. Vertailualueella poikastiheydet ovat kuitenkin edelleen korkeampia kuin tutkimusalueella. Liitteessä yksi on esitetty mitatut ympäristömuuttuja haavintojen aikana.. Vetokohtaiset saaliskalojen pituudet on esitetty liitteessä 2. Mielenkiintoinen huomio on myös silakanpoikasten runsastuminen kesäkuun lopussa Pohjois-Airistolla, vaikka alueen kutualueiden poikastuotanto on jo kokonaan pysähtynyt.

31.5.2018 Airisto P J-saari Naantali Teersalo sechi 1.1 1.5 1.2 0.9 pinta 13.1 12.3 19.4 17 5m 11.8 8 9.3 9 10m 5.5 5.9 5.5 7.4 15m 4 4.8 20m 2.8 3.9 25m 2.4 30m 2.4 7.6.2018 Airisto P J-saari Naantali Teersalo sechi 2.2 2.2 1 1 pinta 7.2 9.2 12.4 11.9 5m 7.2 9.2 11.3 8.5 10m 7 9 7.5 7.2 15m 6.9 8.8 20m 6 8.4 25m 5.1 30m 3 14.6.2018 Airisto P J-saari Naantali Teersalo sechi 2 1.1 1.6 1.9 pinta 13.9 14.4 15.5 14.9 5m 13 13.3 14 12.5 10m 11.2 11.1 10 9.6 15m 8.9 8.6 20m 6.5 7.7 25m 4.6 30m 4.4 21.6.2018 Airisto P J-saari Naantali Teersalo sechi 1 1 1 1 pinta 15.5 15.8 16.7 15.8 5m 15.5 15.8 16.3 15.8 10m 15.4 15.7 13 14.6 15m 14.2 13.5 20m 9.2 9.2 25m 6 30m 5.2 28.6.2018 Airisto P J-saari Naantali Teersalo sechi 0.9 1.1 1.2 1.2 pinta 16.3 17 17.6 17 5m 16.3 16.8 16.8 16.7 10m 15.2 14.6 15.3 12.8 15m 12.8 13.6 10.8 20m 9.7 9.1 25m 6.6 30m 5.9 Ympäristömuuttujat Liite 1 5.7.2018 Airisto P J-saari Naantali Teersalo sechi 1 1 0.9 1 pinta 14.9 15.8 16.2 16.7 5m 14.6 14.7 15.8 14.8 10m 13.8 13.7 13.4 13.6 15m 11.9 11.9 10 20m 8.8 9.6 25m 6.8 30m 5.9

Silakoiden pituudet Liite 2 PVM missä Kpl 10 m3 silakka kpl silakat mm 31.5.2018 p-airisto 0.683994528 1 14 31.5.2018 p-airisto 4.103967168 6 14 13 13 11 7.5 13 31.5.2018 p-airisto 0 0 31.5.2018 p-airisto 2.735978112 4 17 12 8 8 31.5.2018 j-saari 0.683994528 1 13 31.5.2018 j-saari 1.367989056 2 15 11 31.5.2018 j-saari 2.051983584 3 18 14 14 31.5.2018 j-saari 3.41997264 5 17 13 9 9 6 31.5.2018 naantali 0 0 31.5.2018 naantali 0 0 31.5.2018 naantali 0 0 31.5.2018 naantali 0 0 31.5.2018 teersalo 2.735978112 4 14 19 18 15 31.5.2018 teersalo 4.103967168 6 15 18 17 21 15 17 31.5.2018 teersalo 2.735978112 4 11 19 11 9 31.5.2018 teersalo 0.683994528 1 17 7.6.2018 airisto 0.683994528 1 12 7.6.2018 airisto 1.367989056 2 18 12 7.6.2018 airisto 0 0 7.6.2018 airisto 0 0 7.6.2018 j-saari 1.367989056 2 9.5 6.5 7.6.2018 j-saari 2.051983584 3 24 21 9 7.6.2018 j-saari 6.155950752 9 19 19 17 22 15 22 17 18 18 7.6.2018 j-saari 5.471956224 8 17 19 19 17 16 21 19 10 7.6.2018 naantali 4.103967168 6 21 21 19 20 22 9.5 7.6.2018 naantali 0 0 7.6.2018 naantali 0.683994528 1 22 7.6.2018 naantali 0 0 7.6.2018 teersalo 35.56771546 52 24 24 24 21 19 23 26 22 21 24 28 25 23 20 18 21 23 20 22 18 10 23 25 20 24 25 22 23 23 20 22 19 23 16 12 19 21 19 18 16 17 23 16 18 18 14 15 15 13 18 12 11 7.6.2018 teersalo 5.471956224 8 24 23 23 20 23 15 16 14 7.6.2018 teersalo 14.36388509 21 15 25 17 17 13 9.5 26 24 21 23 18 20 20 22 23 14 25 22 20 22 17 7.6.2018 teersalo 6.155950752 9 23 23 23 24 23 22 19 19 19 14.6.2018 p-airisto 0 0 14.6.2018 p-airisto 0.683994528 1 19 14.6.2018 p-airisto 0 0 14.6.2018 p-airisto 0.683994528 1 14 14.6.2018 j-saari 5.471956224 8 17 19 23 21 21 24 7.5 6.5 14.6.2018 j-saari 28.04377565 41 26 25 24 23 20 21 19 21 20 20 24 15 18 23 15 24 19 24 14 24 21 23 18 22 20 23 20 19 20 19 16 12 21 19 16 14 15 12 10 10 18 14.6.2018 j-saari 6.155950752 9 12 12 7.5 8 7 8.5 7 7.5 12 14.6.2018 j-saari 6.83994528 10 12 26 16 20 21 24 18 18 18 7 14.6.2018 naantali 0 0 14.6.2018 naantali 2.051983584 3 27 22 12 14.6.2018 naantali 2.051983584 3 14 14 8.5 14.6.2018 naantali 2.051983584 3 23 18 11 14.6.2018 teersalo 5.471956224 8 22 17 11 12 9.5 9.5 8 9 14.6.2018 teersalo 19.15184679 28 16 21 19 25 23 23 24 23 22 17 19 16 9 18 16 17 19 19 14 12 11 12 11 11 9.5 8.5 10 8 14.6.2018 teersalo 4.103967168 6 18 9 11 9 10 6 14.6.2018 teersalo 6.83994528 10 23 24 24 23 22 17 12 12 13 14 21.6.2018 p-airisto 0 0 21.6.2018 p-airisto 2.051983584 3 20 11 9 21.6.2018 p-airisto 2.051983584 3 23 16 17 21.6.2018 p-airisto 8.891928865 13 24 22 21 24 11 12 20 12 12 11 11 9.5 18 21.6.2018 j-saari 1.367989056 2 10 22 21.6.2018 j-saari 6.83994528 10 24 19 22 11 10 7 7 7 12 7 21.6.2018 j-saari 5.471956224 8 27 29 23 23 24 26 24 8 21.6.2018 j-saari 6.155950752 9 24 34 30 26 23 24 23 17 19 21.6.2018 naantali 2.735978112 4 23 16 27 24 21.6.2018 naantali 0 0 21.6.2018 naantali 2.051983584 3 19 23 20 21.6.2018 naantali 2.051983584 3 20 19 17 21.6.2018 teersalo 7.523939808 11 27 25 25 19 10 10 10 10 9.5 9.5 6.5 21.6.2018 teersalo 10.94391245 16 23 20 20 14 19 13 21 15 11 13 10 11 13 7.5 7.5 7.5 21.6.2018 teersalo 6.83994528 10 27 27 24 25 11 12 10 11 9 7 21.6.2018 teersalo 6.83994528 10 24 23 25 25 12 11 9 11 7 7 28.6.2018 p-airisto 2.735978112 4 22 17 8 7.5 28.6.2018 p-airisto 4.787961696 7 9 11 8.5 8.5 8.5 11 6 28.6.2018 p-airisto 2.051983584 3 15 15 9 28.6.2018 p-airisto 0.683994528 1 9.5 28.6.2018 j-saari 1.367989056 2 8 8 28.6.2018 j-saari 9.575923393 14 12 8 6 7.5 7 7 6.5 9 7 6.5 9 11 8 6.5 28.6.2018 j-saari 0.683994528 1 9.5 28.6.2018 j-saari 8.207934337 12 9.5 9 9 8.5 11 6.5 13 5.5 5 10 10 6 28.6.2018 naantali 0 0 28.6.2018 naantali 0 0 28.6.2018 naantali 1.367989056 2 12 13 28.6.2018 naantali 0.683994528 1 17 28.6.2018 teersalo 2.735978112 4 21 20 24 22 28.6.2018 teersalo 12.99589603 19 29 23 19 15 19 19 24 17 18 17 13 19 11 16 19 16 10 9.5 7 28.6.2018 teersalo 4.787961696 7 23 23 17 16 17 11 16 28.6.2018 teersalo 17.78385773 26 26 17 17 22 17 25 20 21 23 21 18 20 21 17 20 18 17 15 16 17 8 17 13 8.5 9.5 9 5.7.2018 p-airisto 32.14774282 47 27 27 20 26 18 22 22 24 21 24 23 20 25 14 19 26 27 22 23 22 18 22 23 24 14 22 22 21 14 14 19 21 19 21 16 22 20 17 26 18 21 15 10 22 15 8 11 5.7.2018 p-airisto 8.891928865 13 22 19 21 22 11 20 18 10 13 16 10 11 13 5.7.2018 p-airisto 11.62790698 17 23 25 23 22 22 9 26 23 19 23 22 22 9 18 21 9 14 5.7.2018 p-airisto 9.575923393 14 23 23 22 17 23 19 18 12 16 13 11 11 11 8 5.7.2018 j-saari 4.103967168 6 23 21 8.5 7.5 10 9.5 5.7.2018 j-saari 14.36388509 21 22 15 10 11 22 9 13 8.5 11 7 11 18 14 13 17 14 12 11 9 11 7.5 5.7.2018 j-saari 32.83173735 48 24 22 22 24 19 21 15 21 18 23 24 22 21 24 23 22 23 16 18 23 22 22 23 22 22 24 19 21 21 18 15 9.5 21 19 25 23 13 11 15 11 14 12 13 14 7 14 9 12 5.7.2018 j-saari 12.3119015 18 22 22 10 19 24 22 18 23 27 23 17 19 21 16 15 12 14 13 5.7.2018 naantali 8.891928865 13 23 23 23 22 24 24 26 21 22 22 23 23 22 5.7.2018 naantali 0 0 5.7.2018 naantali 11.62790698 17 31 25 30 22 21 27 25 29 30 26 26 23 26 24 23 21 23 5.7.2018 naantali 5.471956224 8 21 25 22 23 21 20 14 22 5.7.2018 teersalo 6.83994528 10 25 20 23,5 21 21 23 23 21 19 15 5.7.2018 teersalo 6.155950752 9 29 22 30 18 21 23 20 21 17 5.7.2018 teersalo 4.103967168 6 24 23 19 20 19 21 5.7.2018 teersalo 8.891928865 13 19 31 26 25 22 19 20 19 20 19 20 21 25

Liite 7. Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu Kalojen aistinvarainen arviointi 2017 Jorma Valjus Raportti 718/2018

Laatija: Jorma Valjus Tarkastaja: Anne Liljendahl Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 26.10.2018 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI 718/2018

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Menetelmät... 5 3 Tulokset... 5 Lähdeluettelo... 6 Liitteet Aistinvaraisen arvioinnin testausseloste 2017

1 Johdanto Turun ja Naantalin edustan merialueella tehtävä kalojen aistinvarainen arviointitutkimus on osa ko. merialueella tehtävää kalataloudellista yhteistarkkailua. Tarkkailuun osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki, Finnfeeds Finland Oy ja Neste Oyj, Naantali. Kalojen käyttökelpoisuuden seurantaa on tehty Turun merialueella aikaisemmin ainakin vuosien 2000-2004 tarkkailussa (Rannikko & Räisänen 2005), mutta viimeisimmässä, vuoden 2009 tarkkailussa (Holsti 2010) käyttökelpoisuutta on selvitetty vain kyselytutkimuksen avulla. Tiedustelun mukaan teollisuuden jätevedet haittaavat kalastajien muita alueita enemmän Viheriäisten aukolla ja alueen kaloissa oli havaittu hieman enemmän haju- ja makuvirheitä muihin alueisiin verrattuna. Vuonna 2014 uusitussa tarkkailuohjelmassa kalojen aistinvarainen arviointi on jälleen mukana. 2 Menetelmät Kalojen aistinvarainen arviointi tehtiin pistekuormituksen lähialueilta Viheriäisten aukolta ja Vapparilta sekä vertailualueena toimivalta Pohjois-Airistolta pyydetyistä kaloista. Tutkittavana kalalajina on kuha, joita hankittiin alueen ammattikalastajilta 5 kpl kultakin alueelta. Aistinvarainen arviointi tehtiin alueittain kokoomanäytteestä ja analysointi suoritettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n aistinvaraiseen arviointiin pätevöityneessä laboratoriossa. 3 Tulokset Viheriäisten aukon kalanäytteessä oli kypsennettynä epämääräisiä virheitä sekä hajussa että maussa. Vapparin kypsennetyn näytteen hajussa havaittiin pistävää ja metallista virhettä ja maussa epämääräisiä virheitä. Pohjois- Airistolla kypsennetyssä näytteessä oli epämääräisiä virheitä ulkonäössä, tunkkaista hajua ja mm. kemikaalimaista makuvirhettä. Yksityiskohtaiset tulokset sekä arviointiperusteet ovat testausselosteessa liitteessä 1. Kuormitettujen alueiden kalanäytteet arvioitiin raakana, kypsennettyinä ja yleisarvosanaltaan hyviksi. Pohjois- Airiston vertailualueen näyte sai raakana ja kypsennettynä ulkonäön osalta arvosanan hyvä, kypsennettynä haju ja maku sekä yleisarvosana olivat melko hyviä. Arvosana-asteikko on 0-5, jossa 5=erittäin hyvä, 4=hyvä, 3=melko hyvä, 2=melko huono ja 1=huono. Aistinvaraisen arvioinnin perusteella pistekuormitettujen alueiden kalat ovat laadultaan jopa vertailualuetta parempia. Aistinvarainen arviointi, kuha 2017 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio Raakana Kypesennettynä Viheriäisten aukko Vappari Pohjois-Airisto Kuva 1. Aistinvaraisen arvioinnin tulokset Viheriäisten aukon, Vapparin ja Pohjois-Airiston (vertailualue) alueilta. Arvio on tehty 5 kalan kokoomanäytteestä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 718/2018 5

Lähdeluettelo Holsti, H. 2010. Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2005-2009. Julkaisu 639. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Rannikko, P. & Räisänen, R. (toim) 2005. Turun-Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailututkimus vuosina 2000-2004. Tutkimusseloste 252. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Liiteluettelo Liite 1. Aistinvaraisen arvioinnin testausseloste 2017 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 718/2018 6

Liite 1 (1/3) Kalaosasto/OP 8.2.2018 Kirjenumero 294/18 TULOKSET KALOJEN AISTINVARAISISTA ARVIOIN- NEISTA 2017 Lähetämme ohessa aistinvaraisen arvioinnin analyysitulokset vuoden 2017 näytteistä. Näytteet 25.10.2017, analysointi 23.11.2017 Pohjois-Airisto: 5 kuhaa, jotka analysoitiin kokoomanäytteenä Vappari: 5 kuhaa, jotka analysoitiin kokoomanäytteenä Viheriäisten aukko: 5 kuhaa, jotka analysoitiin kokoomanäytteenä Arvioinnissa käytetty arvosana-asteikko on esitetty testausselosteen lopussa näytekohtaisten tulosten jälkeen. KVVY TUTKIMUS OY Kalastusbiologi, osastonjohtaja Olli Piiroinen LIITTEET Testausseloste 8.2.2018 www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi (03) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere