HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia vuodelta Tarkkailu koostui Tainionvirran Ekonkosken, Vuoteenkosken ja Vanhanmyllynkosken sähkökoekalastuksista. Sähkökoekalastuksissa tavattiin seitsemää kalalajia. Lukumääräisesti yleisimpiä lajeja olivat edellisvuosien tavoin kivennuoliainen ja kivisimppu. Kesän vanhoja (ikäluokka 0+) taimenen poikasia ei tavattu lainkaan. Jätevedenpuhdistamon alapuolisen Vanhanmyllynkosken koealan kalayhteisön koostumus ei juuri poikennut yläpuolisista vertailualoista. Vanhanmyllynkoski oli ainoa koeala jolta tavattiin taimenta. Osakaskunnan tilaamissa tutkimuksissa eri-ikäisiä taimenen poikasia tavattiin kuitenkin Hotilankoskelta, Vanhanmyllynkosken alapuolelta. Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamolla ei siten ollut haitallisia vaikutusta ainakaan taimenen esiintymiseen. Sen sijaan viime kesien vähäisillä virtaamilla ja poikkeuksellisen lämpimillä säillä on voinut olla vaikutuksia lohikalojen poikasten selviytymiseen.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESISTÖN YLEISKUVAUS 1 3 KALASTO JA KALANISTUTUKSET 2 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 5 TULOKSET 4 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 9 VIITTEET 10 LIITTEET Liite 1. Tainionvirran kalaistutukset vuosina Liite 2. Tainionvirran sähkökoekalastuksien koealojen lajikohtaiset tulokset. Liite 3. Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustietoja vuodelta 2011.

4 1 JOHDANTO Hämeen ympäristökeskus (nykyisin Hämeen ELY-keskus) myönsi Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (Dnro. HAM-2005-Y ) johtaa puhdistettuja jätevesiä Tainionvirtaan. Ympäristöluvassa on annettu velvoite tarkkailla jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä puhdistettujen jätevesien vaikutuksia vastaanottavan vesistön vedenlaatuun sekä kalastoon ja kalastukseen. Kalataloudellisen velvoitetarkkailuohjelman on laatinut Kymijoen vesi ja ympäristö ry (Raunio 2008), ja Hämeen TE-keskus hyväksyi ohjelmaesityksen (Dnro. 472/5723/08). Kalataloudellisen tarkkailun lisäksi luvan saaja velvoitettiin maksamaan Hämeen TEkeskukselle vuosittaisena kalatalousmaksuna 500 euroa, joka käytetään kalakantojen hoitoon jätevesien vaikutusalueella. Jätevedenpuhdistamon ohella Tainionvirtaa kuormittavat Vanhanmyllynkosken ja Kirveskosken kalanviljelylaitokset, joiden kalataloustarkkailua tehdään yhteistarkkailuna. Kalanviljelylaitosten tarkkailu koostuu joka viides vuosi tehtävästä kalastustiedustelusta. Hartolan jätevedenpuhdistamon lähettyvillä on lisäksi Jaakkolansuon ja Isosuon turvetuotantoalueet, jotka kuormittavat Tainionvirtaa. Lisäksi Isosuon lounaispuolella sijaitsee vuonna 2002 käytöstä poistettu kaatopaikka, jonka suotovesiä tulee Isosuon alueelle ja sieltä edelleen Tainionvirtaan. Tämä raportti käsittelee Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellista tarkkailua vuodelta Tarkkailu koostui Tainionvirran kolmen kosken sähkökoekalastuksista. 2 VESISTÖN YLEISKUVAUS Hartolan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan purkuojaa pitkin Tainionvirtaan (kuva 1). Tainionvirta kuuluu Sysmän reitin vesistöalueeseen (14.8), sen Joutjärven-Tainionvirran osa-alueeseen. Tainionvirta alkaa Jääsjärven eteläpäästä ja jatkuu jokijaksojen ja järvialtaiden muodostamana ketjuna Päijänteeseen asti. Tainonvirran pituus Jääsjärven ja Joutsjärven välillä on 13,5 km. Jääsjärven luusuassa Tainonvirran keskivirtaama on noin 12 m 3 /s. Virran varrella on viisi koskea, joista vuolain on Ekonkoski (ks. kuva 1). Putouskorkeutta Tainionvirralla on 7 m. Arvioiden mukaan pistekuormituksen osuus Sysmän reitin kokonaiskuormituksesta on noin 3-4 %, ja se kohdistuu lähes kokonaan Tainionvirtaan. Jätevedenpuhdistamon osuus ravinnekuormituksesta on typen osalta noin 7 % ja fosforin suhteen 5 %. Puhdistamon kuormitus oli vuonna 2011 hieman pienempää kuin edeltävinä vuosina (taulukko 1, liite 3). Pitkän aikavälin fosforikuormitus on ollut keskimäärin 0,28 kg päivää kohti laskettuna (taulukko 1). Kuluneen vuosikymmenen aikana jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on vaihdellut välillä 0,14 0,47 kg/vrk (taulukko 1). Puhdistetun jäteveden osalta BOD-kuorma on vaihdellut välillä 2,6 7,5 kg/vrk, ollen keskimäärin 5,1 kg/vrk (taulukko 1). Tainionvirta on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltavissa karuksi tai melko karuksi (taulukko 2). Vuonna 2011 fosforipitoisuuksien keskiarvo oli puhdistamon yläpuolisella näytepisteellä 10 µg/l ja alapuolisella 8 µg/l. Toisaalta kokonaistyppipitoisuudet olivat purkupisteen alapuolella hieman korkeammat. Myös muiden vedenlaadun parametrien osalta ero näytepisteiden välillä oli pieni. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 1

5 Taulukko 1. Hartolan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus (kg/vrk.) vuosina (Åkerberg 2012) ka BOD 7ATU 2,6 7,9 3,4 4,5 7,5 4,1 3,6 6,2 5,5 5,4 5,2 5,1 Fosfori 0,14 0,27 0,31 0,47 0,14 0,21 0,32 0,24 0,39 0,37 0,30 0,28 Taulukko 2. Jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolisten näytepisteiden vedenlaatu (tulosten keskiarvo, N = 2) vuonna Näytepiste COD Mn mg/l Kok. P µg/ Kok. N µg/l ph Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku Pt mg/l Puhdistamon yläpuoli 5, ,05 6,2 15 Puhdistamon alapuoli 5, ,95 6,2 12,5 3 KALASTO JA KALANISTUTUKSET Tainionvirta on yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä taimenjoista. Tainionvirtaa on myös kunnostettu virtakutuisten kalojen elin- ja lisääntymisolojen parantamiseksi sekä kalastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vuonna 2009 toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen johdolla Tainionvirran kalataloudellinen kunnostushanke. Kunnostustöiden vaikutuksia Tainionvirran vedenlaatuun seurattiin kesän 2009 aikana, ja tuloksista koostettiin yhteenvetoraportti (Häkkinen 2009). Koskikunnostusten vaikutuksia Tainionvirran purkautumiskykyyn on tarkasteltu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunnossa (Raunio 2010a). Lohikalojen kannoista huolehditaan säännöllisin istutuksin (liite 1). Tainionvirtaan on istutettu myös täplärapua. Tainionvirtaan on istutettu viime vuosina 2 vuotiaita kirjolohia, kesän vanhoja harjuksen poikasia sekä 2-4 vuotiaita taimenia (liite 1). Tainionvirran kalastoon kuuluvat myös ahven, hauki, made, salakka, lahna, särki, kivisimppu, pikkunahkiainen ja kivennuoliainen. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Tarkkailuohjelman (Raunio 2008) mukaan koekalastuksia suoritettiin Tainionvirran kolmella koskialueella (kuva 1). Kaksi ylintä koealaa, Ekonkoski ja Vuoteenkosken yläosa, toimivat vertailualueina yhdelle puhdistamon alapuoliselle koskelle. Vuoteenkosken alaosan ja puhdistamon purkupisteen väliselle jokijaksolle kohdistuu myös Isosuon turvetuotantoalueen vaikutukset. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012

6 Kuva 1. Tutkimusalue sekä koekalastusalojen ja purkupisteen sijainti. Kultakin koskelta valittiin koekalastukseen noin 100 m 2 :n suuruinen koeala, joka kalastettiin kolmen poistopyynnin menetelmällä. Vuoden 2011 koekalastukset tehtiin elokuun lopulla. Koekalastukset suoritettiin aggregaattikäyttöisellä laitteella. Koekalastuksissa sovellettiin eurooppalaisen menetelmästandardin ohjeita (SFS-EN : 2003). Kunkin poistopyynnin saalis mitattiin ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 3

7 punnittiin lajikohtaisesti. Aineistosta laskettiin kullekin koealalle lajikohtaiset pyydystettävyysarvot sekä lajien tiheys- ja biomassa-arviot pinta-alayksikköä kohden. 5 TULOKSET Tainionvirran sähkökoekalastusalueet olivat kalojen elinympäristöinä melko samankaltaisia (kuvat 2-4). Kaikilla aloilla pohjanlaatu oli hiekkaa ja kivikkoa (taulukko 3). Koekalastusajankohtana Tainionvirran virtaama oli melko pieni, n. 6,5 m 3 /s (kuva 5). Virtaamat nousivat elokuun jälkeen ja saavuttivat huipun, n. 15,5 m 3 /s loppuvuodesta. Taulukko 3. Tainionvirran sähkökoekalastusalojen tiedot. Lat. N Long. E. Koealan syvyysluokka kalastetun alueen Pohjan laatu leveys m Ekonkoski cm 5 Hiekka/kivi Vuoteenkoski cm 5 Hiekka/kivi Vanhanmyllynkoski cm 10 Hiekka/kivi Kuva 2. Tainionvirran Ekonkoski (koeala 1). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012

8 Kuva 3. Tainionvirran Vuoteenkoski (koeala 2). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 5

9 Kuva 4. Tainionvirran Vanhanmyllynkoski (koeala 3). kuva 5. Tainionvirran virtaamat (m 3 /s) vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012

10 Sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä seitsemää kalalajia (liite 2). Edellisvuoden tavoin taimenen kesän vanhoja poikasia (ikäluokka 0+) ei tavattu tutkituilta koealoilta lainkaan. Lukumääräisesti yleisimmät lajit olivat jälleen kivennuoliainen ja kivisimppu (kuva 6). Taimenta, madetta ja pikkunahkiaista tavattiin vain yhdeltä koealalta. Puhdistamon purkupisteen alapuolisen Vanhanmyllynkosken koealan kalayhteisön koostumus poikkesi vain vähän yläpuolisista koealoista. Edeltävän vuoden tavoin Vanhanmyllynkoski oli ainoa koeala jolta tavattiin taimenta. Yhteenlasketut kalatiheydet ja biomassat koealoilla olivat: Ekonkoski 96 kpl ja 1226 g/100m 2, Vuoteenkoski 47 kpl ja 443 g/100m 2 ja Vanhanmyllynkoski 66 kpl ja 912 g/100m 2 (kuvat 6 ja 7). Lajikohtaiset tiheys- ja biomassa-arviot on esitetty liitteessä Ekonkoski Vuoteenkoski Vanhanmyllynkoski kpl/100 m Ahven Kivennuoliainen Kivisimppu Made Pikkunahkiainen Särki Taimen 0+ Taimen >0+ Kuva 6. Tainionvirran kolmelta koealalta tavatut kalalajit ja niiden tiheysarviot aaria kohden vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 7

11 Ekonkoski Vuoteenkoski Vanhanmyllynkoski Ahven Kivennuoliainen Kivisimppu g/100 m 2 Made Pikkunahkiainen Särki Taimen 0+ Taimen >0+ Kuva 7. Tainionvirran kolmelta koealalta tavatut kalalajit ja niiden biomassa-arviot aaria kohden vuonna Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailua on tehty nyt neljän vuoden ajan. Kertyneen aikasarjan perusteella koealojen kalatiheydet ovat vaihdelleet vuosien välillä melko paljon, mutta muutokset ovat pääsääntöisesti olleet samanlaisia koealojen välillä (kuva 8). Ekonkoski Vuoteenkoski Vanhanmyllynkoski kpl/100m Kuva 8. Tainionvirran kolmen koealan yhteenlasketut kalatiheydet aaria kohden vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012

12 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Tainionvirran koekalastusten perusteella tutkittujen kolmen koealan lajisto oli melko samantyyppinen kuin aikaisempina tarkkailuvuosina. Lukumääräisesti yleisimmät lajit olivat kivennuoliainen ja kivisimppu. Näiden valtalajien ohella melko yleisiä ovat myös olleet ahven, särki ja made. Taimenta on viimeisen kahden vuoden aikana tavattu vain Vanhanmyllynkoskelta, mutta tälläkään koealalla kesän vanhoja poikasia (0+) ei ole tavattu vuoden 2009 jälkeen. Velvoitetarkkailun koealojen ohella Kymijoen vesi ja ympäristö ry suoritti vuonna 2011 osakaskunnan toimeksiannosta koekalastuksia kahdella Hotilankosken koealalla. Hotilankoskelta tavattiin eri-ikäisiä taimenen poikasia, mukaan lukien ikäluokan 0+ poikasia. Koska Vanhanmyllynkoski ja Hotilankoski sijaitsevat jätevesien purkupisteen alapuolella, ei kunnan jätevedenpuhdistamon kuormituksella näyttänyt olevan ainakaan taimenen esiintymiseen haitallista vaikutusta. Taimenen 0+ poikasten pienet yksilötiheydet tai puuttuminen Tainionvirran koskilta saattaa liittyä viime kesien pieniin virtaamiin ja poikkeuksellisen lämpimiin säihin, jonka vuoksi olosuhteet ovat voineet olla poikasille huonosti soveltuvia. Poikkeuksellisten virtaama- ja sääolosuhteiden vuoksi arviota koskikunnostusten vaikutuksista Tainionvirran lohikalojen poikastuotantoon ei vielä pystytä tekemään. Tainionvirralta on olemassa aiempia koekalastustuloksia 1980-, ja 2000-luvuilta, mutta koealat ovat vuosien aikana vaihtuneet ja poistopyyntejä on ennen velvoitetarkkailua ollut vain yksi tai kaksi. Näin ollen aikaisemmat tiheysarviot eivät ole suoraan vertailukelpoisia viime vuosien arvioihin. Viimeisimmät Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön (nykyisin Hämeen ELY-keskus) tekemät sähkökoekalastukset on vuodelta 2007, jolloin kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun koealoista kalastettiin Ekonkoski ja Vanhanmyllynkoski. Ekonkosken koekalastuksissa taimenen 0+ -poikasia on tavattu vain vuonna 1990 sekä yksi yksilö vuonna Vanhempia poikasia on tavattu 1995 ja 2009, mutta nämä kalat saattoivat olla istutettua kantaa. Vuoteenkosken koekalastuksissa on tavattu taimenia 1980-luvun lopulta aina vuoden 2000 koekalastuksiin. Vuosina 2008 ja 2010 lohikaloja ei tavattu lainkaan, mutta vuoden 2009 tutkimuksissa Vuoteenkoskelta tavattiin sekä taimenta että harjusta. Vuoteenkosken koealaa on jouduttu virtaamatilanteen mukaan vaihtamaan, jolla on voinut olla vaikutusta vuosienvälisiin eroihin lajistokoostumuksessa ja lajien runsaussuhteissa. Vanhanmyllynkoskelta tavattiin taimenta jo 1980-luvun lopun koekalastuksissa, mutta 1990-luvun koekalastuksissa lohikaloja ei tavattu. Sen sijaan vuosina taimenta on tavattu Vanhanmyllynkoskelta. Vuonna 2007 kosken lajistoon kuului myös kirjolohi. Kivennuoliainen on ollut kivisimpun ohella Ekonkosken, Vuoteenkosken ja Vanhanmyllynkosken runsaslukuisimmat lajit pitkällä aikavälillä ja näin on ollut myös velvoitetarkkailun aikana ( ). Tutkittujen koealojen kalatiheydet olivat suurimmillaan vuonna 2009, ja vuosienväliset vaihtelut kalatiheyksissä ovat olleet koskien välillä samansuuntaisia. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 9

13 VIITTEET Raunio, J Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 6 s. Raunio, J Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009, 9 s. Raunio, J. 2010a. Lausunto Tainionvirran kalataloudellisen kunnostuksen vaikutuksista joen purkautumiskykyyn. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto, 3 s. Raunio, J. 2010b. Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010, 16 s. SFS-EN Veden laatu. Sähkökalastusmenetelmä. Suomen standardisoimisliitto SFS. Åkerberg, A Hartolan jätevedenpuhdistamon puolivuosiyhteenveto heinä-joulukuu ja vuosiyhteenveto Kymijoen vesi ja ympäristö ry. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012

14 LIITE 1 Liite 1. Tainionvirran kalaistutukset vuosina Osa vuoden 2011 istutustiedoista puuttui tätä raporttia laadittaessa.

15 LIITE 2.1 Liite 2. Tainionvirran sähkökoekalastuksien koealojen lajikohtaiset tulokset vuodelta Yksilötiheysarviot ovat sarakkeessa N/100 m 2.

16 LIITE 2.2

17 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 LIITE 3 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 171 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite Virtaama Käsitelty m³/d Ohitus m³/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön m³/d k-aine Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 6,3 9,6 8,0 Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d 6,3 9,6 8,0 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 0,0 0,0 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % COD Cr Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d Tuleva vl mgo2/l Käsitelty mgo2/l Ohitus mgo2/l 0,0 0,0 Vesistöön mgo2/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BHK7 (ATU) Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 6,8 3,5 5,2 Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d 6,8 3,5 5,2 Tuleva vl mgo2/l Käsitelty mgo2/l 16 7, Ohitus mgo2/l 0,0 0,0 Vesistöön mgo2/l 16 7, Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.n Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d Tuleva vl mgn/l Käsitelty mgn/l Ohitus mgn/l 0,0 0,0 Vesistöön mgn/l Käsittelyteho % Kokonaisteho %

18 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 LIITE 3 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 171 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite NH4-N Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d Tuleva vl mgn/l Käsitelty mgn/l Ohitus mgn/l 0,0 0,0 Vesistöön mgn/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva vl kg/d 5,1 4,3 4,7 Käsitelty kg/d 0,36 0,24 0,30 Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d 0,36 0,24 0,30 Tuleva vl mgp/l 12 9,0 10 Käsitelty mgp/l 0,86 0,50 0,67 0,8 Ohitus mgp/l 0,0 0,0 Vesistöön mgp/l 0,85 0,50 0,67 0,8 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %