Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t pitkän askeleen kahden kes2apulaisen, R Blomquistin ja S Raikusen suoritettua kesällä 1975 kallioperäkartoitusta ko. alueella. Kartoituksen yhteydessz. havaittiin useita, muutamasta metrista miuta-: miin kymmeniin metreihin leveitä, pinnaliisesti tarkas- : teltuna hieman scheeliittiä sisältavi~ karsihorisontteja Vättilan ja Alikylan kylien alueella (liite 1). Jo aikaisem~in tehty selvittää karcihcrisonttien VTpitoisuus kairaamalla toteutettiin kesa1.i: 1977. Kairaus suoritettiin kesalonista johtuen kahdessa osassa 13.-20.06. ja 18.-28.07.1977. Kairauksen suoritti. w t r F - laskutustyönä Suomen Malmi Oy $3 22 mm sy63nta kairaavalla Winkie 15 -kairauskalustolla. Winkie 15 -kalusto osoittautui kyseisenlaiseen, miltei paikallisen asutuksen pihapiixissa tapahtuvaan kairaukseen varsin hyvin soveltuvaksi, Koneen helppo 1i.ikuteltavuus, kantaen kahden miehen voimin reikapaikalto tciselle, aiheutti sen, ettei korvattavia vahitiko ja syntynyt lainkaan. Perusedellytyksena kyseisen konetyy~~in käytölle ko. paikassa oli se, että irtoma~paksu:~aet kairauspisteissä olivat vaha.isiä, mikä ennakoltakin tiedettiin. Marttilan kunnan alueella kairattiin kaikkiaan kuusi reikää VT-1. - VT-6 kolmeen eri profiiliin. Naist3 kaksi ensimmäistä profiilia ja siis reiät VT-1 - VT-4 VZttilgrkylan alueella ja kolmas profiili ja rdin olien reiat VT-5 ja VT-6 Alikylan Karimaen talon S-puolella (liite 2) Yksi erillinen kairausreika oli viele suunniteltu Alikylan Kraapan talon E-puolelle, rriutta siita lucvu.ttiin, kun horisontin yli kallion pinnalta otettu urar~syte osoitti vain mitättömiä W-pitoisuuksia. Kairattujen reikien yhteispituudeksi tuli 245,55 u. Kairaus Kairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja 0 - l,8o m 1,80-14,30 m 14,30-15,55111 15,55-24,18 m 24,18 26/20 m 26,SG - 27,07 m 27,07-3C120m 30,20 -- 31,56 n 31:/5u - 3-!,94 Ii!,34,34-3!3,14 n 35/14-35,65 m 35/65-37,53m 37,53-39,76 ni maata KGN AJ-H KA AFB KA AF13 1' CGl? KCN PGGK KGN K (; PT
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE 39,76-41,55 m Korkein W-pitoisuus saatiin välillä 20,83-22,70 ml siis 1,90 m:n matkalla 304 ppm W. Varmuuden vuoksi analysoitu Cu-pitoisuus osoittautui merkityksettömäksi. Kairareika VT-2 lavisti seuraavia kivilajeja 0-0,90 m maata 0,90-2,40m 2,40-18,52 m KGN 18,52-21,46 m GR 21,46-39,60 rn KGN 39,60-40,60 m AFB Scheeliittia ei reiassä tavattu. Kairareika VT-3 lävisti seuraavia kivilajeja maata KA SVGN KA SVGN KVGN KGN Korkein W-pitoisuus saatiin'valilla 41,36-42,72 ml siis 1,36 m:n matkalla 380 ppn; W. Kairareika VT-4 lävisti seuraavia kivilajeja maata KA PGGF. KA SVGN KA - -- KA SVGN PC-GR Korkein W-pitoisuus tavattiin välillä 26,78--28,16 rn eli.1,38 m:n matkalla 230 ppm W. Kairareika VT-5 lavisti seuraavia kivilajeja maata BTAFGN BTAFGN BTAFGN PGGP B N:.? 7":
9 OUTOKUMPU OY 0 # MALMINETSINTX BTAFGN BTAFGN SVGN KA BTAFGN SVGN KGN SVGN KGN Korkein tavattu W-pitoisuus oli vtililla 20,56-21,03 m, siis 0,47 m:n matkalla 30 ppm W. Kairareikä VT-6 lävisti seuraavia kivilajeja maata KGN KGN KGN KGN AFB SVGN FA KGN SVGN SVGN SVGN KGN KGN SVGN AFB SVGN SVGN SVGN KGY Ainoa scheeliittilävistys saatiin väli112 15,52-15,74, siis 0,22 m:n matkalla 730 ppm W. ~ohtopaatökset Kuten edellä ~levastaselvia~, esiintyy scheeliitti.pi-
Q OUTOKUMPU OY' 0 K MALMINETSINTA rote kairatuissa karcirnuodos~uraissa epayhtenaisesti, kapeina vyöhykkeina, joiden W-pitoisuus parhaimmillaankin on varsin heikkoa luokkaa. Aihe on laadullisesti ja ma3rallisesti niin kaukana kaikenlaisten ekonomisuustoiveiden ulkopuolella, että siitä nähdäkseni on syytä luopua ilman mitään jatkotutkimuksia. -, Jorma Mustala JAKELU 1 P Rouhunkoski P- 2 E Pehkonen 3 Kirjasto - LIITTEET 1 Geologinen kartta Marttila, Vattila; Alikyla 2 A- 3 Kairareikien sijainti Marttila, Vattilä; Alikyla Kairareikien VT1-VT6 profiilit 4 Kairasydanraportit VT1-VT6