KOHTAAMISISTA HYVINVOINTIA VIII Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopisto
Teemoja Uusliberalistinen tulokulma Hyvinvointitavoite taloudellisen kasvun tavoite Big Society ohjelman paikka paikallisyhteisöille Oleskeluyhteiskunta? Kunta- ja palvelurakenneuudistus Tutkimukselliset todistukset Työttömät nuoret (PalKO-hanke) KAMPA-hanke: hyvän kehä paikallisyhteisössä Ekososiaalinen lähestymistapa Kohtaamispaikkojen rohkaisut ja kriittiset laatutekijät
Uusliberalismi: talouskasvun tehtävämuutos Keynesilaisen opin muutos myös Suomen virallisessa politiikassa: kasvusta tullut itseisarvoinen tavoite, ei enää kansalaisten hyvinvoinnin väline Tulonjakotehtävän muutos: yhteistä kakkua ei enää jaeta kaikille, varsinkaan huono-osaisille, vaan yhteisellä kakulla pidetään nyt rahoitusmarkkinoita suopeina = tulojako kaikkien hyväosaisimmille KELA:n tutkimus: talouskasvu ei enää palvele kansallista hyvinvointia, vaan pahoinvointi-indikaattoreita Hyvinvointia kohtaamisesta kun hyvinvointia kasvusta ei enää toimi? Sokeutuminen sille, että köyhimpien hyvinvoinnista hyötyvät kaikki
Big Society ohjelman riskialtis paikka paikallisyhteisöille Britannian pääministeri David Cameronin johtaman koalition ohjelma, joka saattaa heijastua muihinkin maihin: Läpikulkeva ajatus: vastuun ja palveluntuotannon yksityistäminen Supistaa julkista sektoria palvelujen tuottajana Luoda innovatiivisia paikallisia palveluja Vahvistaa vapaaehtoistoimintaa ja hyväntekeväisyyttä Tuoda yrittäjyyden henkeä sosiaalipalveluihin Tarttua julkisen sektorin tehtäviin ruohonjuuritason ratkaisuilla Rohkaista paikallisyhteisöjä to become self-empowered ja osallistua paikalliseen päätöksentekoon = maailmalla menossa paikallisuuden ja lähiyhteisöjen vahvistaminen asuinalueilla, Suomessa ollaan kierros jäljessä? Muut pyrkimässä siihen tilaan, mistä Suomi yrittää väkipakolla ulos paikallisen huolenpidon kulttuurista
Oleskeluyhteiskunta ja aktivointipolitiikka Kohtaamispaikkojen ristiriitainen asema: kontrollin lisääntyminen työn ulkopuolisia olotiloja kohtaan Viimesijainen turvapaikka vs. edelläkävijä ja ankkuri paikallisen huolenpidon kulttuurille? Luvallinen oleskelu sallittu vs. tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden osoittamispakko Työllistämisen uudenlaiset mahdollisuudet vai parkkipaikka tarpeettomille Konsensuspakko vai hedelmällinen konfliktien tunnistamispaikka Kaikissa tulevaisuuden hyvinvointimallien ohjelmissa esiintyy mystinen ajatus paikallisista matalankynnyksen kohtaamispaikoista
Kohtaamispaikkojen hyvinvointituotanto ja kunta- ja palvelurakenneuudistus Keskitettyjen palvelurakenteiden kasvavat katvealueet paikallistasolla Ennaltaehkäisevät yhteisölliset toimenpiteet heikosti tuotteistettavissa, siksi puhutaan mieluummin peruspalveluista varhaisena puuttumisena (päivähoito, iltapäivähoito, vanhustyön avohoidon palvelukeskukset) Palvelumarkkinoiden virtaviivaiset tuotteistamisketjut eivät tavoita kohtaamispaikkojen ei-aineellista ydintä Miten uudistuksessa määritellään yhteisöllisyyden ylläpito, kohtaaminen, paikallinen yhteisvastuu ja miten niille saadaan hinta
Tutkimukselliset todistukset 1. PalKOhanke Sekä työttömät nuoret miehet että ruohonjuuritason työntekijät: - Kohtaaminen on tärkeintä - Yhteisölliset paikat kuntouttavassa työtoiminnassa, työharjoittelussa ym. toimivat parhaiten: yksilöllinen ohjaus ja porukka - Järjestelmien uuvuttava monimutkaisuus, arjen jatkuva niukkuus ja etääntyvät virastokäytännöt lisäävät kohtaamisen tarvetta - Kohtaamisen paikoissa syntyy myös kriittistä keskustelua, ideointia, mutta viipymisjaksojen katkonaisuus eliminoi riskin liikehdinnästä
Nuorten kokemat työpajan merkitykset elämänkululle jälkikäteen arvioiden (Minna Jerohin) Hyväksyvä yhteisö Paneutuva yksilöllinen tuki asioiden hoitamiseen Päihteettömyyden edistäminen Ihmissuhteiden vahvistaminen Motivaatio opintoihin Vrt. instituutioiden odotukset: koulutus ja työelämä
HYVÄN KEHÄN KÄYTÄNTEET osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvalle hyvinvoinnille KAMPA-hanke www.chydenius.fi/kampa 2011 2013 (KASTE-hanke)
Kehittämiskohteet KAMPAn mukaan YHTEISTOIMINTA Vuorovaikutussuhteen hyvän kehä KYLÄ /Kunnanosa Paikallisyhteisön hyvän kehä KUNTA So-ten kansalaislähtöisyyden hyvän kehä
PAIKALLISYHTEISÖN HYVÄ KEHÄ 7. Sopimus palvelutuotannosta 1. Yhteisölli nen toiminta 2. Kokoontu mistila 6. Kylän hyvinvointisuun nitelma 3. Yhdistys, osuuskunta 5. Avoin kyläkokous 4. Vastuunkantajien ryhmä
SO-TE ORGANISAATION HYVÄN KEHÄ 7. Painopiste ennaltaehkäisyyn 1.Toimi- va tiedotus 2. Kuntalai sen kunnioitus 6. Työntekijä n oikeus osallistaa 5. Selkeät palveluoppaat 4. Asiakasraadit ja vertaistuki 3. Arviointi - ja palautejärjestel mä
KYLÄN JA KUNNAN SUHDE 7. Aluebudjetti 1. Avoin tiedonkulku 2. Yhteiset tilaisuudet 6. Sopimuk sellisuus 3. Nimetty yhteyshenkilö 5. Yhteisötyöntekijä 4. Avoimet kohtaamispaikat
Mitä olisi uudistus rakenteissa Uskallettava tunnistaa tyhjäkäynti ja retoriikka Yhteiskunnallis-taloudelliset rakenteet toisenlaiset talouden rakenteet tarpeen: uusi toimeentulo (yhteisötalous), hyvinvointivaltion pääomien pelastaminen globaaleilta (palvelu)markkinoilta Palvelurakenteet Asiakkaiden hädän mekaanisesta hallinnasta kohti kokonaisvaltaista elämismaailmaan jalkautuvaa muutostyötä Asiakastyön rakenteet Pyrimmekö tekemään asioita oikein vai oikeita asioita? Oikeus dialogisen neuvottelusuhteen rakentamiseen Valtarakenteet: uskalla ottaa valtaa, uskalla luopua vallasta
Kohtaamispaikkojen rohkaisut ja kriittiset laatutekijät On riittävästi näyttöä kohtaamisen luomasta hyvinvoinnista Kaikki suunnat vaativat yhteisöllisyyttä Silti palvelujärjestelmän kokonaisuudessa kohtaamispaikat ovat marginaalissa ja epävakain rahoituksin Suomessa: miten ankkuroitua julkiseen vastuuseen ja puolustaa hyvinvointivaltiota paikallisyhteisöllisen yhteisvastuun ohella? Yhteisöllisyyden riiston estäminen? Lisää näkyvyyttä
Ekososiaalinen lähestymistapa ja kohtaamispaikat Globaalissa sosiaalityössä leviävä kestävän kehityksen keskustelu Kasvusta (ja ympäristön tuhoamisesta) irrottautuvat toimeentulon lähteet Paikallisyhteisöjen omavaraistalous Kaupunkipuutarhat ja kotieläintuotanto Green care ajattelu kuntoutuspalveluissa Paikallisyhteisöt oman ympäristönsä suojelijoina Jne. jne.