VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014



Samankaltaiset tiedostot
SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Suostrategian toteutus, kommentteja

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

TASO-hankkeen esittely

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Ajankohtaista turvetuotannossa

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Metsäpolitikkafoorumi

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Suoseuran esitelmätilaisuus

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Soidensuojelu Suomessa

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Turvetuotannon sijoittaminen

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Ajankohtaiskatsaus eduskunnan energiakeskustelusta. Arto Satonen

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Metsätalouden vesiensuojelu

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

HYDRO-POHJANMAA

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Transkriptio:

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1

Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat seurannasta hallinnonaloillaan. Periaatepäätöksessä päätetty seurannasta v. 2014 loppuun mennessä. Periaatepäätöstä seurataan myös osana Kataisen hallitusohjelman seurantaa. Seuranta tehtiin virkatyönä syksyllä 2014. tietopyynnöt toimenpiteistä myös mm. Bioenergia ry, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2

Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava uusi maankäyttö Linjattu valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa (2009) sekä vesiensuojelun ja vesienhoidon periaatepäätöksissä (2006, 2009, 2011) YSL (527/2014): Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista (13, 1 mom.). Turvetuotanto voidaan (1 mom. estämättä) sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. YSA:ssa (713/2014) säädetään tarkemmin luonnontilan merkittävästä muuttumisesta (vastaa luokkia 0-2). 3

Luonnontilaisuusasteikon käyttö Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa soiden käytön ja suojelun varaukset perustuvat lt-asteikolla tehtyyn aineistoon. GTK luokitellut n. 8000 suota/suoallasta (0,8 1 milj. ha). YM:n asettama Soiden luonnontilaisuusasteikon soveltamistyöryhmä 1.5.2013-31.12.2013. esitti: verkoston perustamista yhteistyön/tiedon ja kokemusten vaihdon parantamiseksi sekä valtakunnallisen rajausaineiston tekemistä asteikon yhdenmukaisen käytön edistämiseksi. Erityiset luonnonarvot hyväksytään Turvealueet maakuntakaavoituksessa oppaan liitteenä (2015) 4

Kehitetään lainsäädäntöä ja sen toimivuutta (1/2) YSL (527/2014) ja YSA (713/2014) Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotantohankkeiden luvanvaraisuuden alaraja poistettiin Eduskunnan lausuman mukaan hallitus turvaa ympäristölupien joutuisaan käsittelyyn voimavarat, tekee uudistuksen, jolla ympäristölupia tehostetaan ja nopeutetaan + selvitetään valitusluvan käyttöönoton mahdollisuus, valvontamaksutulojen ohjaaminen valvonnan käyttöön ELY:issä. 5

Kehitetään lainsäädäntöä ja sen toimivuutta (2/2) Metsälaki (2087/2013) Uudistamisvelvoitteen poistaminen puuntuotannollisesti vähätuottoisilla ojitetuilla turvemailla (kitu- ja joutomaan ojitetut suot). Kasvatushakkuiden määritelmän muutos => mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen normaalina toimenpiteenä Erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) uudet korpityypit sekä letot myös Lapin maakunnassa Luonnonsuojelulain (1096/1996) uudistaminen Luontotyyppisuojelun kehittämistä sisältävä vaihe alkanut kansalaiskeskustelulla Työryhmä asetetaan v. 2015. 6

Parannetaan suoluonnon tilaa Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu, vuoden 2015 loppuun Heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantaminen (Elitetyö) Periaatepäätös Metso-ohjelman jatkosta Valtion metsätalousmaat: valtakunnallisesti arvokkaiden suoluontokohteiden inventointi => 6000 ha soidensuojelun täydennysohjelmaan paikallisesti ja alueellisesti arvokkaat kohteet huomioidaan alue-ekologisessa sekä luonnonvarasuunnittelussa ennallistaminen metsätalousalueilla 7

Vähennetään vesistökuormitusta Vesienhoitosuunnitelmien (2009) ja vesienhoidon toteutussuunnitelman (2011) toimeenpano Valmisteilla vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vuosille 2016-2021 Vesien kunnostusstrategia (2013) Tutkimus- ja kehittämishankkeita, esim. Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämishanke TASO (yli 30 osahanketta) 8

Hoidetaan ja käytetään suometsiä kestävästi (1/3) Metsälain uudistaminen Uudet metsänhoitosuositukset (2014) ja uusi tarkentava työopas suometsien hoitoon (2015) Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) uudistaminen uusi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki parhaillaan notifioitavana komissiossa suometsän hoito (korvaa kunnostusojituksen) toteuttamissuunnitelman lisäksi edellytetään erillistä selvitystä vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä metsäluonnon hoitohankkeita, esim. vähäpuustoisten soiden ennallistaminen 9

Hoidetaan ja käytetään suometsiä kestävästi (2/3) Suometsien hoitoon ja käyttöön soveltuvien toimintatapojen ja teknologian kehittäminen Puuntuotannollisesti kannattamattomien soiden jatkokäyttö LIFEPeatLandUse hanke (2013-2018) 10

Hoidetaan ja käytetään suometsiä kestävästi (3/3) Vesiensuojelun toimenpiteitä: ELY-keskukselle ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta (vesilaki); ELY:illä luvanvaraisuusharkinta metsätalouden vesiensuojelusuositukset päivitetty; metsäojituksen vesilain mukainen ilmoituslomake vesiensuojelun ohjeita, työkaluja ja toimintamalleja, kuten Opas metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun valuma-aluetasolla vesiensuojelun tutkimus- ja kehittämishankkeita (Naturavesistöt) Metsätalouden vesistökuorman seuranta (LUKE) 11

Ohjataan turpeen käyttöä kestävään suuntaan (1/2) Energia- ja ilmastostrategian (2013) linjaukset: Turpeen käytön vähentäminen siten, ettei korvaudu kivihiilellä (Kataisen hallitus: kolmanneksen vähennys energiakäytössä vuoteen 2025) Seuraavan 10-20 v. aikana turvetta väh. 11-13 TWh + n. 6-8 TWh:n ylivuotinen varasto Lt -asteikon käyttö ensisijaisesti periaatepäätöksen jälkeen hankituille soille Turvetuotanto 0-2 (poikkeuksellisesti 3) luokan soille, joiden saamista käyttöön edistetään mm. lupakäsittelyn sujuvoittamisella. Edistetään 4-5 luokkien reservisoiden vaihtamista tai lunastamista suojeluun 12

Ohjataan turpeen käyttöä kestävään suuntaan (2/2) Stubbin hallitus: Vuoden 2015 suunniteltu 1 /MWh veron noston peruutus; v. 2016 turpeen verotus lasketaan 1,9 /MWh. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2013) päivittäminen. - Pohjois-Pohjanmaa ELY & Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmä Turvetuottajien toimenpiteet mm. panostettu omavalvontaan sekä tuottajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden koulutukseen; edistetty uutta kuormituksen seurantateknologiaa mm. ottamalla käyttöön jatkuvatoimisia veden laadun mittareita, tekemällä vesistövaikutuksien ennakointia kehitetty esim. kemikalointia ja pintavalutuskenttien käyttöä. 13

Turvataan turvepeltojen viljelyllä kotimaista ruoantuotantoa + vähennetään vesistökuormitusta (1/2) Vesiensuojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän parantaminen maaseudun kehittämisohjelmassa (2014-2020) ympäristökorvauksen vesiensuojelua lisäävät toimet, mm. ympäristönhoitonurmet, valumavesien hallinta, kosteikkojen hoito investoinnit fyysiseen omaisuuteen, kuten lannankäytön tehostamisen investoinnit yritys- ja hanketuet esim. vesiensuojeluhankkeisiin. EU:n kokonaan rahoittamiin tukiin uusia ympäristövaatimuksia, kuten viherryttämistoimenpiteet (pysyvän nurmen säilyttäminen, ekologisen alan vaatimus) 14

Turvataan turvepeltojen viljelyllä kotimaista ruoantuotantoa + vähennetään vesistökuormitusta (2/2) Nitraattiasetus (YSL) typpilannoituksen rajat, lannan levitykseen ja varastointiin liittyvät ehdot Vesilaki Pellonraivauksen hillitseminen vuoden 2004 jälkeen raivatulle pellolle ei myönnetä ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksia Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeessa pyritään löytämään vaihtoehtoja pellonraivaukselle, esimerkiksi kehittämällä lannankäsittelyä. 15

Parannetaan soiden ja turvemaiden tietopohjaa sekä tietojärjestelmiä Muun muassa: Soiden ojitustilanneaineisto (SYKE) Turvevarojen tilinpitojärjestelmä (GKT) Biomassa-Atlas palvelun (MMM) ja Turvevarojen tilinpitopalvelun kehittäminen yhteistyönä Luonnonvarakeskus LYNET yhteistyön (Luke, SYKE, Evira) mukaan GTK, IL, VTT sekä Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus 16

Johtopäätöksiä (1/2) Suot ja turvemaat tärkeä kansallinen luonnonvara Toimeenpano edennyt kaikilla periaatepäätöksen osaalueilla, mm. lainsäädännön ja muiden keskeisten ohjauskeinojen uudistaminen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat soiden suojelun täydennysohjelman valmistelu Soiden rajausperiaatteista sopiminen ja kattavan rajausaineiston tekeminen edistää luonnontilaisuusasteikon yhdenmukaisen käyttöä (GTK:n hanke 2015) 17

Johtopäätöksiä (2/2) Lupaprosessien sujuvoittamisen jatkotoimenpiteet YSL:n toinen vaihe Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen raportin (Tarasti & muut ) pohjalta YVA lain muuttaminen/päivittäminen Tutkimusta soiden ja turvemaiden käytön ilmastovaikutuksien epävarmuuksien vähentämiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi 18