Opetusalan työolobarometrin 2017 tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Opetusalan työolobarometri

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Opetusalan työolobarometri

Opetusalan työolobarometri 2017

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Riittääkö työaika? Pelastaako vuosityöaika? Selviytymiskeinoja

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

MAOL Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Lisäksi keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin näkökulmiin:

Opetusalan turvallisuusfoorumi Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Eduskunnalle. LAKIALOITE 155/2005 vp. Laki perusopetuslain 37 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Ammatillinen opettaja oppimisympäristön ja osaamisvaatimusten muutoksissa

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Ajankohtaisinfo. Hankkeen toiminta.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Savonlinnan kaupunki 2013

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

I L M A P I I R I K Y S E LY A N N A V A N H A L A

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn tulosten yhteenveto organisaatiotasolla

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Näkökulmia koulun/oppilaitoksen johtamisesta ja työn muutoksesta. Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Timo Kettunen

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Opiskeluhuolto ja erityisopetus Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Kirkon työolobarometri 2011

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

Henkilöstökyselyn tulokset vuodelta 2013

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Osuva-loppuseminaari

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Henkilöstökyselyn yhteenveto

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Sisä-Savon seutukuntakoulutus

Perustiedot - Kaikki -

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

Transkriptio:

Opetusalan työolobarometrin 2017 tulokset 15.5.2018 Julkaisut saatavilla osoitteesta: 2017 http://www.oaj.fi/cs/oaj/opetusalan%20tyoolobarometri%2 02017 2015 http://www.oaj.fi/cs/oaj/oajn%20tyoolobarometri%20

Tausta ja perustiedot Kysely toteutettiin marraskuussa 2017, edelliset 2015 ja 2013 Vastaajina OAJ:n jäseniä jotka eivät luottamustehtävissä Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö Party kysely mukana kyselyssä Vastauksia yhteensä 1127, vastausprosentti 24,9 (2015; 25% ja 2013; 38,5%) Vastaajista esimiehiä 11% (15% ja 5 %)

Vastaajien oppilaitos

Keskeiset tulokset

Työviikko venyy yhä enemmän Yli puolet tekee viikonloppuisin töitä molempina päivinä Töitä tekevät eniten yli 50 vuotiaat (v. 2015 41-60-vuotiaat) Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ylitetään työehtosopimuksen mukainen työaika Hajonta suurta -> työt eivät jakaudu tasaisesti Myös esimiehillä työtuntimäärä korkea ja kasvanut edelleen

Työn määrä suuri

Työn määrä suuri myös oppilaiden määrää tarkasteltaessa

Työt eivät jakaudu tasaisesti

Vaikutusmahdollisuudet omaan työmäärään heikentyneet 14.11.2018 9

Lähes joka toinen kokee kiusaamista työssään ja se aiheuttaa 9 prosentille sairauspoissaoloja 14.11.2018 10

Kiusaaminen vakavaa ja toistuvaa 14.11.2018 11

Myös esimiehet kokevat kiusaamista 14.11.2018 12

Koulusta häirintä- ja konfliktilanteiden kohtaamiseen on yhä vähän 14.11.2018 13

Väkivaltaa kokee joka kymmenes ja se aiheuttaa viidelle prosentille sairauspoissaoloja 14.11.2018 14

Hätä- ja onnettomuustilanteisiin harjoittelu parantunut 14.11.2018 15

Työtyytyväisyys vähenee vauhdilla 14.11.2018 16

Työkykyarviot heikentyneet 14.11.2018 17

Työhön innostuminen ja syventyminen erittäin huolestuttavassa laskussa 67 % on työstä erittäin tai melko usein innostuneita (2015; 74 %, 2013; 78%) 69 %kokee, että työhön on mukava syventyä (2015; 78%, 2013; 79 %)

Työstressin määrä korkea ja kasvanut

Hyväksi koetulla esimiestyöllä ratkaiseva merkitys mm. työstressin kokemiseen 14.11.2018 20

Hyväksi koetulla esimiestoiminnalla on merkittävä yhteys myös työn hallintaan työtyytyväisyyteen työstä innostumiseen ja työssä koettuun iloon kokemukseen siitä, että voi vaikuttaa omaa työtään koskeviin tärkeisiin päätöksiin omaan työmäärään työryhmien toimivuuteen, kehittämisaktiivisuuteen ja ryhmien väliseen yhteistyöhön 14.11.2018 21

Kolme viidestä saa riittävästi lähiesimieheltä tietoja, tukea ja kannustusta työssä kehittymiseen. Palautetta vain 45 %. 14.11.2018 22

Työpaikalla toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen ei panosteta enää yhtä hyvin

Työyhteisöissä haasteita Vastanneista enää 60% on sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulujen tilanne on heikoin. Työyhteisöissä ryhmätyöskentely ei suju enää niin hyvin ja tukea ja apua ei saada yhtä hyvin kuin aiemmin. Moniammatillinen yhteistyö saa hyvän arvosanan Työntekijöiden keskinäinen arvostus on kuitenkin yhtä hyvää kuin työväestössä keskimäärin. Tiedonkulku ja arvostus eri työryhmien välillä yli työelämän keskiarvon

Työterveyshuolto ei toimi

Johtopäätökset ja OAJ:n esitykset 14.11.2018 26

1 JOHTOPÄÄTÖS: Työssä jaksamisessa on tapahtunut käänne huonompaan. Jaksaminen on heikointa oppilaitoksissa, joissa on tehty leikkauksia ja merkittäviä muutoksia työn sisältöön. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan perusrahoituksen pitää olla riittävää siten, että annetut tehtävät pystytään toteuttamaan. Rahoituksen pitää olla pitkäkestoista ja jatkuvaa. Uudistusten aiheuttamat talous- ja henkilöstövaikutukset pitää arvioida. Suomessa pitäisi siirtyä määräaikaisista hankerahoituksista pitkäkestoisiin, parlamentaarisiin ja yli hallituskausien kestäviin ohjelmiin, jotka muuttavat toimintaa ja parantavat toiminnan laatua. Lyhyillä kertaluonteisilla hankkeilla ei pidä kuormittaa tarpeettomasti kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiä, esimiehiä ja työyhteisöjä. 14.11.2018 27

2 JOHTOPÄÄTÖS: Kielteiset ilmiöt kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa osoittavat, että opetuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen organisointi ja mitoitus eivät ole kunnossa. Opetusalan töiden pitäisi jakautua tasapuolisemmin, ja stressin ja haitallisen kuormituksen pitäisi vähentyä. Lasten ja nuorten ongelmatilanteet on kyettävä hoitamaan nykyistä tehokkaammin. Lainsäädäntöön muutoksia: Opettaja oppilasmitoitus pitää sisällyttää koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan lainsäädäntöön. 14.11.2018 28

14.11.2018 29

Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukiolakiin sekä ammatillista koulutusta koskevaan lakiin lisätään opetuksen järjestäjän velvollisuus seurata ja arvioida moniammatillisessa yhteistyössä lapsen ja opiskelijan koulunkäynti- ja opiskelukykyä. Rehtorille lisätään perusopetuslakiin turvaamistoimenpiteenä oikeus evätä oppilaan oikeus opetukseen kuluvan päivän lisäksi myös seuraavana päivänä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin lisätään muutos, joka koskee tilannetta, jossa oppilaan tai opiskelijan oikeus opetukseen joudutaan epäämään. Tällaisessa tilanteessa terveys- ja sosiaalitoimen pitää arvioida oppilaan ja hänen perheensä tai opiskelijan hyvinvointia ja tuen tarvetta. Samalla lapsille ja nuorille säädetään nopeutettu menettely mielenterveyspalveluihin pääsemiseksi. Perusopetuslakiin ja ammatillista koulutusta koskevaan lakiin tarvitaan samanlainen muutos oppilaan tai opiskelijan erottamiseksi koulusta, mikä jo on säädetty lukiolaissa. Lakimuutoksen tarve koskee tilannetta, jossa poliisi tutkii oppilasta tai opiskelijaa rikosasiassa ja erottaminen on epäiltyyn rikokseen nähden perusteltua. Lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta on lisättävä säännös, jossa kaiken turvalliseen koulutuksen ja opetuksen järjestämiseen tarvittavan tiedon pitää voida kulkea viranomaisten kesken salassapidon estämättä. 14.11.2018 30

3 JOHTOPÄÄTÖS: Opettajien ja esimiesten työ ja sen kuormittavuus on muuttunut paljon. Työaika ei riitä työn tekemiseen. Opettajien ja esimiesten osaamista ja ammatinhallintaa pitää kehittää, jotta he pystyvät vastaamaan arjen työssä oleviin haasteellisiin ja vaikeisiin tilanteisiin. Opettajien täydennyskoulutus on hajanaista ja irrallaan peruskoulutuksesta. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta tulisi arvioida. Opettajat tarvitsevat suunnitelmallista ja koko työuran kestävää koulutusta. Täydennyskoulutusta tulee kehittää niin, että se on eri opettaja- ja esimiesryhmillä johdonmukainen kokonaisuus ja tukee työn muutoksissa selviytymistä. Opettajankoulutuksen ja alan esimiesten koulutuksen sisältöihin pitää saada pysyvät turvallisuutta ja hyvinvointia koskevat kokonaisuudet. Suomeen pitää perustaa opettajarekisteri, johon kootaan mm. täydennyskoulutustiedot. 14.11.2018 31

4 JOHTOPÄÄTÖS: Kuormitustekijöiden selvittäminen ja arviointi eivät toteudu työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla. Esimiesten ja opettajien riittävistä resursseista on huolehdittava, työaikakuormitusta on seurattava ja työn määrää on tarvittaessa rajattava. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalle pitää kuormitustekijöiden vähentämiseksi kehittää arviointimenetelmä, jota työnantaja käyttää yhdessä henkilöstön kanssa. OAJ esittää, että OKM ottaisi tehtäväkseen menetelmän kehittämisen laajassa yhteistyössä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittava määräykset opettajien ja esimiesten työajan suunnittelusta ja työajan seurannasta. 14.11.2018 32

5 JOHTOPÄÄTÖS: Esimiesten ja johdon toiminta vaikuttaa erittäin merkitsevästi opettajien ja yhteisöjen hyvinvointiin ja kykyyn tehdä työtä. Esimiehille on varattava riittävästi työaikaa henkilöstöjohtamiseen ja läsnäoloon. Esimiestyö on mitoitettava niin, että yhdellä esimiehellä on enintään 20 johdettavaa. Myös esimiesten koulutukseen pitää järjestää aikaa. Päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen perustehtävää pitää kirkastaa. Turvallisuuden, hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden johtamista pitää lisätä. Työkykyjohtamiseen pitää saada ohjeet. 14.11.2018 33

6 JOHTOPÄÄTÖS: Epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja väkivallan kokemukset syövät työn iloa ja haittaavat työyhteisöjen toimivuutta. Kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin tarvitaan vastaava valtakunnallinen ohjeistus, joka vastikään on laadittu seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja tilanteisiin puuttumiseksi. Ohjeet pitää ottaa käyttöön jokaisella työpaikalla. Tämä varmistetaan riittävällä koulutuksella. 14.11.2018 34