15.10.2014 Hyrynsalmi - Moisiovaara West 8047/4, 8049/9-11, 8055/1-2, 8233/2 Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10 271 0090
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 4 1.1 Liikenneyhteydet... 5 1.2 Luonnonsuojelu ja maanomistusoikeudet valtausalueilla... 6 1.3 Alueen geologinen kuvaus... 7 2. TUTKIMUSHISTORIA... 7 2.1 Aiemmat tutkimukset... 7 2.2 Kuhmo Metals Oy:n tutkimukset... 8 2.2.1 Kuhmo Metals Oy:n tutkimusten tulokset... 9 3. MINERAALIVARANNOT... 16 4. JATKOTOIMET... 16 Liitteet Liite 1. Kuvailulehti 8047_8049_8055_8233_ Moisiovaara_West_1_15102014.docx Liite 2. Indeksikartta 8047_8049_8055_8233_Moisiovaara_West_Indeksikartta_15102014.jpg Liite 3. Kallioperä- ja lohkarekartoitus 8049_9-11_2_15102014.xlsx 8049_9-11_Kallioperäkartoitus_Log_15102014xlsx 8049_9-11_Kallioperäkartoitus_analyysitiedot_15102014.xlsx 8049_9-11_Paljastuma_lohkarehavaintokartta_15102014.jpg Liite 4. Geofysiikka 8047_8049_8055_8233_Moisiovaara_West_4_15102014_1.xlsx Aerogeophysical survey in Kuhmo-Suomussalmi area 2005.pdf 8047_8049_8055_8233_MLEM_R531_2005 (sisältää 4 xyz-tiedostoa) 8047_8049_8055_8233_Moisiovaara_West_4_15102014_2.xlsx Survey and logistics report on a VTEM survey on the Kuhmo areas 2008.pdf 8047_8049_8055_8233_VTEM_R531_2008.gdb Liite 5. Maaperänäytteenotto 8049_9-11_8055_1-2_8233_2_Moisiovaara_West_5 _15102014.xlsx 8049_9_ja_11_MMI_Log_15102014.xlsx 8049_9_ja_11_MMI_analyysitiedot_15102014.csv 8049_9-11_Till2005_Log_15102014.xlsx 8049_9-11_Till2005_analyysitiedot_15102014_1.xlsx [2]
8049_9-11_Till2005_analyysitiedot_15102014_2.xlsx 8049_9-11_8055_1-2_8233_2_Till2011_Log_15102014.xlsx 8049_9-11_8055_1-2_8233_2_Till2011_analyysitiedot_15102014_1.xlsx 8049_9-11_8055_1-2_8233_2_Till2011_analyysitiedot_15102014_2.xlsx Liite 6. Kairaus 8047_4_8049_9_6_15102014.xlsx 8047_4_8049_9_Kairaus_analyysitiedot_15102014_1.xlsx 8047_4_8049_9_Kairaus_analyysitiedot_15102014_2.xlsx 8047_4_8049_9_Kairaus_analyysitiedot_15102014_3.xlsx 8047_4_8049_9_Kairaus_ore_minerals_15102014.xlsx 8047_4_8049_9_Kairaus_RQD_151020104.xlsx 8047_4_8049_9_Kairaus_Alteration_151020104.xlsx 8047_4_Kairasydänleikkaus_15102014.pdf 8049_9_Kairasydänleikkaus_15102014.pdf 8047_4_8049_9_Kairasydänvalokuvat_15102014 (kansio, jossa valokuvat kairasydämistä kuivina ja märkinä, yhteensä 100 jpg-tiedostoa) [3]
1. JOHDANTO Tämä on Kuhmo Metals Oy:n tutkimustyöselostus nikkeliin liittyvästä malminetsinnästä Hyyryläinen, Karsikkosuo, Kupusenkangas, Lehdonmaa, Likosuo, Luokkipuro ja Luokkivaara nimisillä valtauksilla Hyrynsalmen kunnassa, Moisiovaaran ja Tapanivaaran kylissä (kuva 1 ja taulukko 1). Alueet sijaitsevat UTM25 karttalehdillä R5311 ja R5312. Muut valtaukset paitsi Kupusenkankaan valtaus ovat rauenneet marraskuussa 2013. Kupusenkankaan valtaukselle haettiin malminetsintäluvan jatkoaikaa (ML2012:0140), mutta hakemuksesta luovuttiin elokuussa 2013. Kuva 1. Moisionvaaran itäpuolen rauenneiden valtausten sijainti. Projektio: ETRS-TM35FIN. 1.0 x 1.0 km ruudukko. Fig 1. Locations of the lapsed claims. Projection: ETRS-TM35FIN. Grid: 1km x 1km. [4]
Taulukko 1. Luettelo rauenneista valtauksista. Table 1. List of the lapsed claims. No Nimi Omistaja Pinta-ala (ha) Karttalehti 8047/4 Luokkivaara Kuhmo Metals Oy 100 R5311 8049/9 Likosuo Kuhmo Metals Oy 99.98 R5312 8049/10 Karsikkosuo Kuhmo Metals Oy 60.45 R5312 8049/11 Lehdonmaa Kuhmo Metals Oy 26.92 R5312 8055/1 Luokkipuro Kuhmo Metals Oy 73.88 R5311+R5312 8055/2 Hyyryläinen Kuhmo Metals Oy 13.04 R5312 8233/2 Kupusenkangas Kuhmo Metals Oy 60 R5312 1.1 Liikenneyhteydet Raportoitavat valtaukset sijaitsevat noin 3-9 kilometrin säteellä Moisiovaaran kylästä etelään, itään tai luoteeseen (kuva 1). Likosuon, Karsikkosuon ja Lehdonmaan valtaukset sijaitsevat Moisiovaaran kylän läpi kulkevan Kumpula-Moisiovaara-Suomussalmi yhdystien 9110 etelätai pohjoispuolella Moisiovaaran kylästä noin 2-3 km itään päin (kuva 2a). Muut valtaukset sijoittuvat seututien 904 ja yhdystien 19235 välissä kulkevan poikkitien Viertola- Kupusenkangas pohjois- ja eteläpuolelle (kuva 2b). Jokaiselle valtaukselle pääsee pienempiä metsäautoteitä pitkin useammastakin suunnasta. a b Kuva 2. Kulku rauenneille valtauksille. Projektio: ETRS-TM35FIN. Grid: 2a) 1000m x 1000m, 2b) 2000m x 2000m. Fig 2. Location of the claims related to the Moisiovaara village and the access roads. Projection: ETRS- TM35FIN. Grid: 2a) 1000m x 1000m, 2b) 2000m x 2000m. [5]
1.2 Luonnonsuojelu ja maanomistusoikeudet valtausalueilla Raportoitavat valtaukset eivät sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla tai muulla luonnonsuojelualueella eikä sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähimmät Natura-alueet sijaitsevat noin 3-4 km sekä pohjoiseen, etelään että kaakkoon. Valtausalueita lähin pohjavesialue, Ryötinsärkän ІІ luokan pohjavesialue, sijaitse valtausalueiden pohjoispuolella noin 4 kilometrin päässä. Kuvassa 3 on esitetty luonnonsuojelu- ja muiden alueiden esiintyminen valtauksiin nähden. Kuva 3. Rauenneet valtaukset ja suojelualueet. Projektio: ETRS-TM35FIN. Grid: 5000m x 5000m. Fig 3. Lapsed claims and nature protection and groundwater areas. Projection: ETRS-TM35FIN. Grid: 5000m x 5000m. Raportoitavilla alueilla on vähäisiä määriä Moisio-Luvan osakaskunnan omistamia yhteisiä vesialueita. Lisäksi Luokkivaarasta noin 70%, Hyyryläisestä 100% ja Luokkipurosta noin 50% on Metsähallituksen omistamaa aluetta. Likosuosta noin 14% on UPM:n omistuksessa. Muutoin raportoitavat alueet ovat yksityisten maanomistajien kiinteistöillä. [6]
1.3 Alueen geologinen kuvaus Tutkimusalue sijtaisee Kuhmo-Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä kahden tunnetun nikkeliesiintymän Arolan ja Sika-ahon välissä noin 20 km Arolasta pohjoiseen. Koko Arola- Sika-aho vyöhykettä dominoi pohjois-eteläsuuntaiset, erityisesti magneettisilla lentomittauskartoilla havaittavat vyöhykkeet, joiden on tulkittu pääasiassa johtuvan nikkeliesiintymille tyypillisistä ultamafisista kumulaateista. Myös tutkimusalueella esiintyy kartoitus- ja kairaushavaintojen mukaan lukuisia kumulaattiyksiköitä mafisten vulkaniittien ympäröiminä. Lisäksi alueelta on lukuisia havaintoja mustaliuskeista, jotka ovat usein havaittavissa hyvinä johteina EM lentomittauskartoilla. 2. TUTKIMUSHISTORIA 2.1 Aiemmat tutkimukset Valtauksiin kuuluvilla alueilla ei ole suoritettu yksityiskohtaista malminetsintää. Tutkimusalue on ollut mukana lähinnä GTK:n suorittamissa laajemmissa kallioperäkartoituksissa ja lohkareetsinnöissä, moreeninäytteenotto-ohjelmissa sekä geofysikaalisissa lentomittauksissa 1970-, 80- ja 90-luvuilla. Alla olevassa kartassa on esitetty aiempien tutkimusvaiheiden kallioperä- ja lohkarehavaintopaikat. [7]
Kuva 4. Kallioperä- ja lohkarehavaintopaikat (mustat rastit) sekä rauenneet valtaukset peruskartalla. Fig 4. Historic bedrock and boulder observations (black crosses) with lapsed claims on a base map. 2.2 Kuhmo Metals Oy:n tutkimukset Kuhmo Metals Oy on suorittanut geofysikaalisia lentomittauksia vuosina 2005 ja 2008 kattaen raportoitavat alueet joko osittain tai kokonaan. Lentomittausten lisäksi Lehdonmaan, Likosuon ja Karsikkosuon valtauksilla sekä näiden ympäristöissä on tehty kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintää vuonna 2007 ja MMI näytteenottoa vuonna 2007. Edellä mainittujen tutkimusten perusteella alueelta on myös otettu moreeninäytteitä yhteensä kahdeksalta linjalta vuosina 2005 ja 2011 sekä suoritettu kairausta Likosuon ja Luokkivaaran valtauksilla vuosina 2006 ja 2007. Kuvassa 5 ja liitteessä 2 on esitetty kaikki yllä mainitut Kuhmo Metals Oy:n suorittamat tutkimukset raportoitavilla valtauksilla. [8]
Kuva 5. Kuhmo Metals Oy:n suorittamat työt raportoitavilla valtauksilla vuosina 2005-2011. Fig 5. Exploration activities on reported claims completed in 2005-2011 by Kuhmo Metals Oy. 2.2.1 Kuhmo Metals Oy:n tutkimusten tulokset Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä Kallioperäkartoitusta suoritettiin Moisiovaara West alueen pohjoisosissa Lehdonmaan, Likosuon ja Karsikkosuon valtauksilla sekä näiden ympäristössä kesällä 2007. Tarkoituksena oli kallioperäkartoituksin selvittää kahden pohjois-eteläsuuntaisen sähkömagneettisen sekä historiallisten moreeninäyteanomalioiden alkuperää. Kartoitetun alueen pohjoisosissa sijaitsee isoja suoalueita, joissa paljastumia esiintyy heikosti tai ei lainkaan (kuva 6a). Paljastumaolosuhteiden vuoksi kerätty aineisto ei kattanut koko tutkimusaluetta. Tutkimusalueelta kerättiin yhteensä 60 kallioperä- ja lohkarehavaintoa, joista analysoitiin 17 [9]
näytettä (9 lohkare- ja 8 paljastumanäytettä, kuva 6c). Näytteet analysoitiin Labtiumin laboratoriossa Espoossa monialkuainemäärityksenä (35 määritystä) XRF menetelmällä (menetelmäkoodi 175X). Lisäksi hiili määritettiin totaalihiilimenetelmällä hiilianalysaattorilla (menetelmäkoodi +811L). Tulokset on raportoitu liitteessä 3. Huom: Analyysitiedostoista on poistettu muihin projekteihin liittyvät näytteet. Sen vuoksi tiedoston näytemäärä on raportoitu huomattavasti suuremmaksi kuin mitä varsinainen tiedosto sisältää. a) b) c) Kuva 6. A) Kallioperä- (rasti) ja lohkarehavaintopaikkojen (kolmio) sijainti magneettisella pohjakartalla. B) Kallioperähavaintojen geologia geologisella pohjakartalla. C) Näytteidenottopaikat. Projektio: ETRS-TM35FIN. Grid: 500m x 500m. Fig 6. A) Bedrock (cross) and boulder (triangle) observation points on magnetic image. B) Geology of the bedrock observation points on geological map. C) Sampled bedrock and boulder observation points. Projection: ETRS-TM35FIN. Grid: 500m x 500m. Geofysiikka Nyt raportoitavalla alueella Kuhmo Metals Oy on suorittanut geofysiikan lentomittauksia kahdessa eri vaiheessa, vuonna 2005 ja 2008. Vuoden 2005 lentomittaukset kattoivat alueen pohjois- ja eteläosat ja vuoden 2008 mittaus koko alueen (kuva 5, liite 2). Vuoden 2005 mittaukset urakoi GTK. Lento käsitti kolme aluetta, joista Moisiovaara ja Härmä North mittausalueet kattavat osittain nyt raportoitavat valtaukset. Lentomittauskalusto sisälsi elektromagneettisen kaksoistaajuusyksikön (dual-frequency) ja magnetometrin. Mittaus suoritettiin 30 metrin korkeudesta 50 metrin linjavälein itä-länsisuuntaisin linjoin. Tutkimusalueella suoritettiin myös VTEM matalalentomittauksia vuonna 2008 osana laajaa Kuhmo-Suomussalmen lentomittausta. Mittauksen suoritti Geotech Airborne Ltd. Mittausten [10]
tulkinnat suoritti Astrock Oy. Mittaus suoritettiin 50 metrin linjavälein itä-länsi suuntaisin linjoin. Moisiovaara West kuuluu lentomittausalueeseen 4 mittaukseen liittyvissä raporteissa. Tarkemmat tiedot mittauksista löytyvät tämän raportin liitteestä 4. Moreeninäytteenotto Kuhmo Metals Oy on kerännyt moreeninäytteitä kahdessa eri vaiheessa, vuonna 2005 ja 2011 (kuva 5, liite 2). Molemmat työt on urakoinut Moreenityö Mäcklin Oy. Molemmissa projekteissa on ollut tarkoituksena testata yksittäisiä geofysiikan mittauksista identifioituja kohteita. Sekä vuoden 2005 että 2011 työt ovat olleet osa laajempaa Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen näytteenotto-ohjelmaa. 2005 ohjelmasta yksi itä-länsi suuntainen näytteenottolinja, sisältäen 17 näytettä, sijoittuu raportoitavalle alueelle ja 2011 ohjelmasta 7 linjaa sisältäen 235 näytettä. Näyteväli on ollut noin 10 metriä. Jokaisesta näytepisteestä kerättiin mahdollisuuksien mukaan rapautunut kallioperänäyte ja joka toisesta pisteestä lisäksi moreeninäyte. Näytteistä ei raportoitu merkittäviä metallipitoisuuksia, mutta kylläkin yksittäisiä korkeita suskeptibiliteettiarvoja yhdessä kohonneiden nikkelipitoisuuksien kanssa. Näytteistä tehtiin useita mustaliuske- ja ultamafisia kivihavaintoja, joiden arvellaan selittävän tulkitut geofysiikan anomaliat. Vuoden 2005 näytteistä on analysoitu Co, Cr, Cu, Mg, Mn, Ni, Pb, S ja Zn Genalysiksen laboratoriossa Australiassa (menetelmäkoodi BT/OES). Vuoden 2011 näytteet on puolestaan analysoitu ALS Chemexin laboratorioissa käyttäen kuningasvesiliuotusta ja ICP-MS analysointia 51 elementille (menetelmäkoodi ME-MS41). Molempien näytteenotto-ohjelmien tulokset on raportoitu liitteessä 4. Huom: Analyysitiedostoista on poistettu muihin projekteihin liittyvät näytteet. Sen vuoksi tiedostojen näytemäärät on raportoitu suuremmaksi kuin mitä varsinainen tiedosto sisältää. MMI näytteenotto MMI-näytteitä kerättiin Likosuon (8049/9) ja Lehdonmaan (8049/11) valtauksilta 24 linjalta 20 metrin näytevälein 25.7.-23.8.2007 yhteensä 456 kappaletta (kuva 5, liite 2). Näytteistä on analysoitu ALS Chemexin laboratorioissa Au, Ce, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Pd ja Zn käyttäen ME- MS17 metodia. Liitteessä 5 on lueteltu MMI näytteiden paikka- ja muu oleellinen tieto sekä analyysitulokset. Huom: Analyysitiedostoista on poistettu muihin projekteihin liittyvät näytteet. Sen vuoksi tiedoston näytemäärä on raportoitu huomattavasti suuremmaksi kuin mitä varsinainen tiedosto sisältää. Lehdonmaan ja Likosuon näytteenottoalueet sijaitsevat Moisiovaaran kylän länsipuolella (Lehdonmaa) ja Likojärven länsipuolella. Molemmilla alueilla on runsaasti soita, mikä näkyy [11]
näytteiden materiaalihavainnoissa. Alla on kuvattu kartalla Lehdonmaan MMI näytteiden maaperäkoostumukset sekä kuvattu tiivistetysti molempien tutkimusalueiden raakadatan tulokset. Kuva 6. Kartta Lehdonmaan MMI näytteiden maaperälajeista. Fig 6. Soilmap of the Lehdonmaa MMI samples. Nikkelipitoisuudet jäivät yleisesti alle 100ppb:n niin Lehdonmaan kuin Likoahonkin alueella. Lehdonmaan näytteiden joukossa oli yksi korkean pitoisuuden näyte (3990 ppb), joka sijaitsi magneettisen anomalian länsikontaktin läheisyydessä (kuva 7a). Näytteiden kupariarvoissa oli muutamia erillään sijaitsevia, alhaisia pitoisuuksia, jotka sijaitsevat magneettisen anomalian itäkontaktissa. Kohonneet kuparinäytteet eivät korreloi nikkelin kanssa. Yleisesti kuparipitoisuudet jäivät alle 100 ppb:n pitoisuuksiin niin Lehdonmaassa kuin Likoahossa (kuva 7b). Palladium pitoisuuksissa oli selvää hajontaa. Kohonneita pitoisuuksia oli sekä magneettisten anomalioiden päällä että tulkittujen ultramafisten yksiköiden ulkopuolella. Likoahon alueella palladiumpitoisuudet olivat yleisesti ottaen alhaisia, mutta joitakin parempia pitoisuuksia oli magneettisten ja EM anomalioiden sekä itä- että länsipuolella (kuva 7c). Kromipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää anomaalista aluetta. Joitakin parempia pitoisuuksia on magneettisen vyöhykkeen itäpuolella mutta näiden näytteiden orgaaninen aines voi vaikuttaa näytteiden pitoisuuksiin (kuva 7d). [12]
a) b) c) d) [13]
e) f) g) h) Kuva 7. Lehdonmaan (a-d) ja Likoahon (e-h) MMI näytteenoton raakadatatuloksia. Fig 7. Diagrams of the raw MMI assay results of Lehdonmaa (a-d) and Likoaho (e-h). Kairaus Kuhmo Metals Oy kairasi kuusi timanttireikää (yhteensä 542.95m) Luokkivaaran ja Likosuon (projektinimenä käytetty Lehdonmaata) valtauksille (kuva 5, liite 2). Luokkivaaran kairaukset suoritettiin joulu-tammikuussa 2005-2006 ja Lehdonmaan kairaukset 17.11.-28.11.2007 välisellä ajalla. Kairauksen urakoi Geopale Oy. Rei istä otettiin yhteensä 191 näytettä. Luokkivaaran kohteesta analysoitiin 76 näytettä Genalysiksen laboratoriossa Perthissä. Näytteistä raportoitiin 9 elementtiä: Au, Co, Cu, Fe, Ni, Pd, Pt, S ja Zn. Au:n, Pd:n ja Pt:n menetelminä käytettiin fire-assay metodia MS määrityksellä ja muille kuningasvesiliuotusta OES-ICP määrityksellä (Genalysiksen koodit FA25/MS ja AT/OES). Edellä mainittujen lisäksi yhdeksästä näytteestä tehtiin kultamääritys Acme Analytical Laboratories:ssa Vancouverissa. Lehdonmaan kairasydämistä analysoitiin 115 näytettä Labtium Oy:n Kuopion laboratoriossa. Liuotuksena käytettiin kuningasvesiliuotusta ja analyysimenetelmänä ICP-OES 30 alkuaineelle (Labtiumin koodi +511P). Analyysitilausten joka 10:s näyte oli joko kaupallinen standardinäyte/blank näyte (3:1) tai duplikaattinäyte. Liitteessä 6 on lueteltu kairareikiin liittyvä paikkatieto, sivusuuntamittaustieto, geologinen tieto, valokuvat sekä analyysitulokset. Analyysiaineisto on esitetty ilman kaupallisia näytteitä ja duplikaattinäytteitä. Kuivana ja [14]
märkänä otetut kairasydänkuvat on nimetty periaatteella kairasydäntunnus_päättyvä metrimäärä (märissä kuvissa vielä tunnus w metrimäärän perässä). Luokkivaaran valtaukselle kairattiin kaksi kairasydäntä testaamaan pohjois-etelä suuntaista magneettista anomaliaa alueelle, josta oli havaintoja kohonneista nikkeli- ja kuparipitoisuuksissa moreeninäytteissä. Kairauksella lävistettiin noin 20m paksu talkkipitoinen seprentiniittiyksikkö, johon liittyi kloriitti-amfibolikiviä. Yksikköön liittyi hyvin vähäistä ja epätasaista magneettikiisupirotetta, josta ei raportoitu merkittäviä nikkeli- tai kuparipitoisuuksia. Yhdessä korkean magnesiumin basalttinäytteessä ultramafisten kivien itäpuolella oli kohonneet nikkeli- ja kuparipitoisuudet. Geokemiallisen anomalian tulkittiin olevan peräisin basaltista. Luokkivaaran kairauksen parhaat lävistykset on lueteltu taulukossa 2. Taulukko 2. Luokkivaaran kairauksen merkittävimmät lävitykset. Table 2. The best intercepts of Luokkivaara drilling. Hole From Interval Ni Cu Co Zn (m) (m) (%) (%) (%) (%) HYR/LUO-1 31.8 0.65 0.27 0.3 0.02 0.02 HYR/LUO-2 63.62 1 0.13 0.01 0.01 0.02 Lehdonmaan kohteeseen kairattiin neljä reikää (yhteensä 386.8m) alueelle, josta oli useita anomaalisia rapautuneita kallioperänäytteitä liittyneenä magneettisiin ja EM-anomalioihin (Kuva 8). Kairauksilla lävistettiin kompleksinen yhdistelmä ultramafisia kumulaattiyksiköitä ja kloriitti-amfibolikiviä. Kumulaateissa (serpentiniitit ja talkki-karbonaattikivet) esiintyi yleisesti amfibolikiteitä. Ultramafisissa kivissä ei esiintynyt merkittäviä sulfidipirotteita. Magneettiset anomaliat johtuvat siis yleisesti esiintyvistä serpentiniiteistä ja talkkikarbonaattikivistä. Ultramafisten kivien länsikontaktissa esiintyy mustaliuskeita, mutta nämä eivät selitä magneettisen anomalian päällä olevaa EM-poikkeamaa. Selvää alkuperää EManomalioille ei siis kyetty kairauksin selvittämään. Sen sijaan EM-aineiston laatu tällä alueella asetettiin kyseenalaiseksi. [15]
Kuva 8. Lehdonmaan kairauspaikat magneettisella pohjakartalla. Kairareikien ruodot on esitetty valkoisilla viivoilla, geokemialliset anomaliat punaisin ja keltaisin ympyröin ja EM lentomittausaineistoa harmaina isoviivoina. Fig 8. Lehdonmaa drilling program on top of magnetic image. Geochemical anomalies are shown as red and yellow stars and yellow diamonds and airborne EM survey as gray contours. W-E kairasydänleikkaukset molempien projektien kairasydämistä on esitetty liitteessä 6. 3. MINERAALIVARANNOT Valtausten alueilta ei ole suoritettu mineraalivarantoarvioita. 4. JATKOTOIMET Kuhmo Metals Oy on luopunut ko. valtauksista valtausten rauettua. [16]