ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY.

Päärata on Suomi-rata Pääradaksi kutsuttu ratayhteys kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja Tornioon saakka. Se on rataverkon pääsuoni, joka yhdistää pohjoisen, keskisen ja läntisen Suomen pääkaupunkiseutuun. Päärata toimii nimensä mukaisesti sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. On oleellinen osa Suomen runkoverkkoa. 2 Sillä on suuri merkitys niin ihmisten arkeen kuin elinkeinoelämän toimivuuteen.

Mistä on kyse? Päärata on Suomen selkäranka, jonka alueella asuu puolet suomalaisista ja syntyy 2/3 BKT:sta. Päärata mahdollistaa miljoonat työmatkat investointi päärataan laajentaa työssäkäyntialueita ennestään. Pääradan kautta kuljetaan kaikkialle Suomessa ei vain niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka sijaitsevat suoraan sen varrella. Jos seuraavalla hallituskaudella halutaan tehdä infrainvestointi, joka vaikuttaa aidosti koko Suomeen, tämä on se investointi. Junaliikenne on ekologisin matkustusmuoto. Siksi sen käyttöä on syytä lisätä. Pääradan kehittäminen madaltaa junan käyttämisen kynnystä. ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY. 3 Päärata vastaa elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin, ja toimii talouskasvun mahdollistajana.

Tulevan kasvun edellytykset luodaan nyt eikä vasta myöhemmin.

Tulevan kasvun edellytykset luodaan nyt eikä vasta myöhemmin. Juna on ekologisin liikkumismuoto ja siten keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myöhästelyt ja hitaus kasvattavat junan käyttämisen kynnystä. Pääradalla kulkee valtaosa suomalaisista ja tavaroista satsaukset tekevät näiden liikkeestä vieläkin sujuvampia. Pääradalle tehtävä investointi tarkoittaa myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY. 5

Päärataan tehtävät investoinnit Koskettavat koko Suomea Vaikuttavat alueellisesti ja paikallisesti Vastaavat elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin Edesauttavat päästötöntä liikkumista Edistävät laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Vaikuttavat tavallisen suomalaisen elämään 6

Päärata on Suomi-rata Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan aitoja investointeja siihen, että Suomi pysyy kiinni kasvussa ja tavoitteissaan. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja asettavat meidät kaikki kärkeen päästöjen vähentämistalkoissa. Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Lisäksi häviämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisten raiteiden vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole varaa. 7 Rautatiellä ja erityisesti pääradalla on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se on mullistanut ihmisten liikkumisen, muuttanut Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhdittanut taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista, edistämässä elinkeinoelämän tavoitteita ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

Nykytilanne ja ennusteet pääradalla

Päärata yhdistää Suomen Tampere on terminaali Junaliikenne pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan välillä kulkee Tampereen kautta pääradalla. Tampereen kautta Helsinkiin kulkee suuri osa koko Suomen rataliikenteestä. Vaasa Pori Oulu Seinäjoki Jyväskylä Tampere Hämeenlinna 9 Helsinki

Suomen vilkkain rataosuus Henkilöliikenteessä Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa. Tampere- Seinäjoki 2. vilkkain. HKI-TRE 4,5 6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvun on arvioitu välillä 2010 2030 olevan jopa 40 %. 10 Tavaraliikenteessä Tampere Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteellä Kuljetusmäärät 2,4 3,7 milj. tonnia vuodessa Kasvun on arvioitu välillä 2013 2025 olevan noin 16 %.

Suomen vilkkain rataosuus Henkilöliikenteessä Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa. Tampere- Seinäjoki 2. vilkkain. HKI-TRE 4,5 6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvun on arvioitu välillä 2010 2030 olevan jopa 40 %. 11 Tavaraliikenteessä Tampere Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteellä Kuljetusmäärät 2,4 3,7 milj. tonnia vuodessa Kasvun on arvioitu välillä 2013 2025 olevan noin 16 %.

Ilmastonmuutoksen hillintä nostaa matkustajamääriä radikaalisti pääradalla Junan valtakunnallinen kulkutapaosuus kasvaa: 5% 8% 12 Arvio henkilöliikenteen matkamääristä. Lähde: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 Rataverkon kokonaiskuva Lähtökohtia ja näkökulmia

Raidemäärä pääradalla, nykytilanne Rata on suurelta osin yksi tai kaksiraiteinen. 13

Raidemäärä pääradalla, tavoite 14 Nopeusstandardi 250 km/h

Suomen päärata kuuluu Euroopan keskeisiin kuljetuskäytäviin: TEN-T

Päärata TEN-T verkolla Päärata kuuluu koko Euroopan laajuiseen, Euroopan Unionin määrittelemään liikenteen ydinverkkoon eli TEN-T verkkoon Tavoitteena on parantaa yhteyksiä eri kuljetusmuotojen, satamien, lentokenttien ja rautatie-maantieterminaalien sekä niitä yhdistävien reittien välillä. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Päärata ei ole kuitenkaan tähän saakka kuulunut EU:n ydinverkkokäytäviin. 16 Lähde: Liikennevirasto

TEN-T ydinverkkokäytävät TEN-T ydinverkosta osa kuuluu yhdeksään multimodaaliseen ydinverkkokäytävään. Päärata ja suurin osa Suomesta on ollut ydinverkkokäytävien ja niihin liittyvän rahoitusinstrumentin (CEF) ulkopuolella. 17 Ydinverkkokäytäviä uudistetaan parhaillaan: Euroopan komissio julkaisi 6.6.2018 esityksensä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (2021 2027) Verkkojen Eurooppa -välineeksi (Connecting Europe Facility, CEF).

TEN-T ydinverkkokäytävät Uudistuksen yhteydessä on huomioitu mm. ydinverkkokäytävien laajentaminen pohjoiseen, josta EU parlamentti äänesti 12.12.2018. Laajennus mahdollistaa EU-tukikelpoisuuden liikenneinvestointeihin (CEF) mm. pääradalla. Pohjanmeri Baltia -ydinverkkokäytävää ehdotetaan jatkettavan Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan. Skandinavia Välimeri -ydinverkkokäytävää ehdotetaan myös jatkettavan Etelä-Ruotsista Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuisi Norjan Narvikin ydinsatamaan. Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikenteen alan investointeihin osoitettaisiin 30,6 mrd euroa. 18 Kuva ehdotetuista ydinkäytävien laajennuksista (katkoviivalla). Lähde: Liikennevirasto

CEF-rahoitusinstrumentti 19 Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, jonka mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalisten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Tukiprosentti vaihtelee 20-85 % riippuen hankkeen tyypistä. Verkkojen Eurooppa -väline tukee älykästä, kestävää, kattavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta. Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan ensimmäistä kertaa sekä siviili- että sotilastarpeisiin sopeutettua kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria. Vielä ei ole varmuutta, voiko sotilaallisen liikkuvuuden tukikohde sijaita vain TEN-T -rataverkolla. Näissä kohteissa kansallisen tuen osuus on 80 prosenttia ja EU-tuen osuus 20 prosenttia.

Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/2018 20 Raportissa työryhmä esittää, että liikenteen päästöjen vähentämiseksi on tehtävä isoja toimenpiteitä Raideliikenne on todettu kestäväksi ja tehokkaaksi liikennemuodoksi Liikenteen nykyisistä päästöistä Suomessa raideliikenteen osuus on vain 1 % Raideliikenteen kehittämisen rooli tuodaan esiin toimenpideehdotuksissa, joilla päästövähennystavoitteisiin vastataan, mm. Raideliikennettä parantavat infrainvestoinnit Rautatie- ja yhdistettyjen kuljetusten määrän lisääminen Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa todetaan, että nykyinen rataverkko ei kykene tarjoamaan matkustajille riittävää palvelutasoa, mikäli siirtymä tieliikenteestä raideliikenteeseen on suuri

Pääradan yhteysväli Helsinki Tampere

Tilanne yhteysvälillä Helsinki Tampere 22 Henkilöliikennemäärät ovat kasvaneet maan suurimmiksi Radan kapasiteetti ei riitä, palvelu ei vastaa kysyntään. Junanopeuksien erilaisuus syö myös kapasiteettia, mutta radalla on tarve liikennöidä niin kauko-, tavara-, kuin lähijunia. Tavaraliikenteen ohitustarve ja viivytykset kasvavat kaukojuna-liikenteen lisääntyessä, millä on haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämän kuljetuksille. Rataosuus on suuren käytön vuoksi häiriöherkkä Häiriöt johtavat junien jatkuvaan myöhästymiseen, mikä kertautuu koko Suomen rataverkolle. Nopeus radalla on laskenut merkittävästi Vaikka on tavoitteena on ollut nopeuttaminen, viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukoliikenne on hidastunut merkittävästi. Tilanne uhkaa jatkua 10 vuotta tai pidempään jatkuvien korjaustöiden takia. Pääradan nykytila aiheuttaa aluetaloudelle yli 30 milj. tuottavuustappion vuosittain. Radan peruskunto on huono Yhteysväli vaatii kattavaa peruskorjausta. Mitään suunnittelua radan kehittämiseksi välillä Tampere Riihimäki ei ole aloitettu

Selvitys: Helsinki Tampere ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset (2018) Radan nopeus (km/h) Kasautumishyöty (milj. / vuosi) Nykytilanne -32 Huomioita (kaikissa vuoden 2030 työpaikkamäärät) Rakennustöitä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tilanne uhkaa jatkua ainakin seuraavat 10 vuotta, koska rakennustyöt tulevat jatkumaan Riihimäki-Helsinki-välillä. 200 (kaikki asemat) +53 Tampere, Etelä-Pirkanmaa ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä 250 (kaikki asemat) +58 Saavutetaan suurin hyöty väliasemilla pysähtyen. Tampere, Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinna ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. 300 (vain päätepysäkit, väliasemat nykyisellä radalla) +45 Tampere ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. Kokonaishyöty pienenee, koska väliasemat jäävät pois. 23 Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset 06/2018

VM:n budjettiehdotus 2019: Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla. *) Nopeammat yhteydet kaikille Tampere-Helsinki välin nopeuttaminen ja häiriöiden poistaminen parantavat matkojen ja kuljetusten luotettavuutta ja nopeutta Tampereen lisäksi Oulusta, Seinäjoelta, Vaasasta, Jyväskylästä ja Porista. 24 *) Perinteinen kalusto tarkoittaa Pendolino- ja uusinta IC-kalustoa.

Mitä nopeuttaminen edellyttää? Ratasuunnittelulle rahoitusta ja suunnittelun nopeaa aloittamista. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi yleissuunnitelman käynnistämistä pikaisessa aikataulussa. Ratalain mukaan ennen rakentamista pitää laatia yleissuunnitelma ja ratasuunnitelmat. Yleissuunnitelma tulisi laatia reaaliajassa eli 2 3:ssa vuodessa. Seuraava vaihe eli ratasuunnitelmien laatiminen tulee käynnistää yleissuunnitelman loppupuolella ns. päällekkäin eikä vasta hyväksymiskäsittelyjen jälkeen. Yleissuunnitelma voidaan laatia osissa, yhteysväleittäin, mutta myös siinä tulee huomioida kohtuullinen aikataulu. 25

Mitä nopeuttaminen edellyttää? Lisäraiteita tulee suunnitella Riihimäki Tampere välille kaksi eli tavoitteena on neliraiteisuus. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: 3. raide + osia 4. raiteesta) *) Yleissuunnitelman laatiminen tulee kytkeä tiedossa olevaan tulevaan peruskorjaukseen Tampereen ja Riihimäen välillä Alle tunti edellyttää vähintään: 250 km/h -nopeustaso. 3. raide Riihimäki Toijala Tampere 4. raide Riihimäki Tampere välille. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: TRE Lempäälä) **) Tampereen henkilöratapihan uusi välilaituri ym. henkilöratapihan suunnitellut investoinnit. Pasila Riihimäki 2. vaihe. Kerava Pasila lisäraiteet / Lentorata, Hki-ratapihan järjestelyt 26 *) huom. Sääksjärvi-TRE välillä on jo 3 raidetta **) liittyy myös muun liikenteen kehittämiseen. Vaatii tarkempaa selvitystä.

Päärata+

Tampere-Seinäjoki-Vaasa -rataosat Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa yli 2,5 miljoonaa matkustajaa Vilkkain 1-raiteinen rataosuus Valtava potentiaali kulkutapaosuuden kasvattamisessa 1-raiteisuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle, junanopeuksille sekä on erityisen häiriöherkkä 2-raiteisuudella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. Yhteysvälin 2-raiteistaminen parantaa junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. Nopeat ja häiriöttömät yhteydet pääradalla sekä pohjoiseen että etelään ja nopea ja sujuva yhteys länteen Vaasaan ovat tärkeitä alueen elinkeinoille ja asukkaille. Tavoitteiden toteuttamiseksi täytyy Seinäjoki Tampere -yhteysvälin tarveselvityksen jälkeen aloittaa yhteysvälin 2-raiteistamisen suunnittelu ja toteuttaminen ripeällä ja tavoitteellisella aikataululla Vaasan radalla on jatkettava tasoristeysten poistamista eritaso- ja yksityistie- ja tilusjärjestelyin, jotta välin nopeustaso voidaan nostaa nykyisestä 29

Seinäjoki Vaasa-rataosa 30 Vaasa Seinäjoki-kehityskäytävälle ennustetaan vahvaa kasvua tulevaisuudessa. Alueiden elinvoimaisuus ja kasvukeskukset näkyvät myös työssäkäyntiliikenteessä. Lisäksi pendelöintiä suuntautuu myös Tampereelle, Helsinkiin sekä Keski- ja Pohjois-Suomeen, jolloin junaliikenteen matkustajat kulkevat myös Vaasa Seinäjoki -rataväliä. Vaasan ja Seinäjoen rataosuus on yksiraiteinen ja sähköistetty. Rataosalla on 64 tasoristeystä ja matkustajajunien suurin sallittu nopeus on 120 km/h Matka Vaasasta Seinäjoelle kestää nykytilanteessa ilman pysähdyksiä 44 minuuttia. Rataosuuden merkittävimpiä haasteita ovat junien kohtauspaikkojen puute ja tasoristeysten suuri määrä. Vaasa Seinäjoki -kehityskäytävällä keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat sähköistettyjen kohtaamisraiteiden lisääminen, tasoristeyksien vähentäminen sekä niiden turvallisuuden parantaminen, asemien laiturijärjestelyjen parantaminen sekä radan kantavuuden lisääminen. Suunnitelmien valmiusastetta raideliikenteen kehittämiseksi yhteysvälillä täytyy edistää.

Tampere Pori/Rauma-rataosa 31 Tampereelta Satakuntaan lähtevä rata haarautuu Kokemäellä Porin ja Rauman suuntiin Pori Tampere -yhteysvälillä on sekaliikennettä välillä on merkittävää henkilöliikennepotentiaalia Rauma Tampere -yhteysvälillä on tavaraliikennettä Raumalla on suuri, erityisesti metsäteollisuuden vientikuljetuksille tärkeä satama Rataosan ongelmia ovat vaaratilanteita aiheuttavat tasoristeykset ja Tampereen pään kapasiteettirajoitteet Tavoitteina Tampella Lielahti 3. raide Lielahti Nokia 2. raide Tasoristeysten vähentäminen Rauman rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle Koko radalle 25 t akselipainon kantavuus Tasoristeysten vähentäminen ja muut nopeutukseen mahdollisesti tarvittavat ratainfran parannukset

Tampere Jyväskylä-rataosa Keski-Suomen saavutettavuuden ja kasvun kannalta keskeinen liikenneyhteys Henkilöliikenne sekä metsäteollisuuden vientikuljetukset Rataosan ongelmina kapasiteetin puute ja häiriöherkkyys kapasiteetti tavaraliikenteen osalta alkaa olla käytetty Henkilöliikenteen osalta keskeistä on matka-aikojen lyhentäminen Tampere Orivesi -rataosuutta lukuun ottamatta yhteysväli on nykyisellään yksiraiteinen Tavoitteena kaksiraiteisuus 1. vaihe: kaksoisraide välille Orivesi-Jämsä (200 milj. ) 2. vaihe: kaksoisraide Jämsä Jyväskylä (380 milj. ) Suunnittelun nopea käynnistäminen, toteutus 2030 32

Mikä on Päärata+?

Päärata+ Keitä me olemme? Pirkanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Satakuntaliitto Halme Esa Maakuntajohtaja esa.halme@pirkanmaa.fi 040 5003531 Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnittelujohtaja karoliina.laakkonenpontys@pirkanmaa.fi 050 344 2414 Antti Saartenoja Vs. Maakuntajohtaja antti.saartenoja@ etela-pohjanmaa.fi 050 347 9845 Markus Erkkilä Vs. Suunnittelujohtaja 040 3568 044 markus.erkkila@ etela-pohjanmaa.fi Asko Aro-Heinilä Vt. maakuntajohtaja 050 350 1505 asko.aro-heinila@satakunta.fi Marika Luoma Maakunta-asiamies 044 711 4321 marika.luoma@satakunta.fi Keski-Suomen liitto 35 Hämeen liitto Anna-Mari Ahonen Maakuntajohtaja anna-mari.ahonen@hame.fi 050 572 0945 Heikki Pusa Yli-insinööri, suunnittelujohtaja 0500 483 642 heikki.pusa@hame.fi Pohjanmaan liitto Kaj Suomela Maakuntajohtaja 050 312 8650 kaj.suomela@obotnia.fi Tero Voldi Liikenneasiantuntija 044 320 6568 tero.voldi@obotnia.fi Tapani Mattila maakuntajohtaja 040 595 0011 tapani.mattila@keskisuomi.fi Suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu 040 591 5901 hanna.kunttu@keskisuomi.fi

Päärata+ Keitä me olemme? Päärata+ on kuuden maakunnan yhteistyöalusta ja hanke. Päärata+:lla on yhtenäinen näkemys raideliikenteen kehittämisestä, josta se on tehnyt esityksen. Esitys sisältää nopeiden raideyhteyksien kehittämisen osana työssäkäyntialueiden laajentamista, talouskasvun edistämistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen pääradan eli Suomi-radan ja sen jatko- ja liityntäyhteyksien suunnittelulle ja investoinneille. Matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee samalla turvata. 36

Kiitos!