MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 1 (8) 4.2.7 Arviointi 1 Menettelyohjeen tarkoitus Forssan ammatti-instituutin opiskelijan arviointia koskevan menettelyohjeen tarkoitus on luoda eri koulutusaloille yhtenäinen arviointikäytäntö. Eri koulutusaloilla voidaan lisäksi käyttää tämän menettelyohjeen kanssa sopusoinnussa olevia koulutusalakohtaisia työohjeita. 2 Menettelytapa 2.1 Säädökset ja määräykset 2.2 Arvioinnin tehtävät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) muutoksineen Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/98) muutoksinen Opetusministeriön asetus arviointiasteikon muutoksesta 488/2008 Perustutkintojen koulutusalakohtaiset ammatillisen perustutkinnon perusteet Opetushallituksen määräys 14.5.1998 Työssäoppiminen Koulutusalakohtaiset työohjeet Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opiskelussa kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä tukea opiskelijan kasvua ammatti-ihmisenä opiskelijan ohjauksen lisäksi tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opettajille, työnantajalle ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten Osaamisen tasoja on kuvattu kunkin koulutusalan perustutkinnon perusteissa. Niissä on kuvattu tutkinnon osittain arvioinnin kohteet ja osaamisen tasot asteikolla kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Koulutusalakohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty muut osaamisen tasot. 2.3 Oppimisen ja osaamisen arvioinnin käsitteet Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää koko koulutuksen ja opiskelun ajan, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Oppimisen arviointi voi olla kirjallista tai suullista. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja
MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 2 (8) oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. 2.4 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opiskelijan arvioinnin tulee olla laadullista eli opiskelijan osaamista on verrattava tutkinnon perusteiden ja koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien arvioinnin kohteisiin ja niiden pohjalta valtakunnallisesti ja koulukohtaisesti laadittuihin arviointikriteereihin. Arvioinnin on perustuttava keskeisimmiltä osiltaan ammattiosaamisen näytön arviointiin, opiskelijan näytön ja oppimisprosessin itsearviointiin ja arviointikeskusteluihin. Ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan (yhteiset opinnot) kohdalla on ilmoitettu osaamistavoitteet ja arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Lisäksi tutkinnon perusteissa on näiden kohdalla esitetty osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit. Ammatillisten tutkinnon osien arviointikohteet ovat: työprosessin hallinta työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kohdalla arvioidaan 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky
MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 3 (8) Lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Kunkin tutkinnon perusteissa määrätään, mitä em. arviointikohteita tutkinnon eri osissa arvioidaan. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Kunkin ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan kohdalla on myös määritelty niissä osoitettavaksi soveltuvat elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 2.5 Arvosanan muodostuminen Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää tutkinnon perusteissa määritellyn tyydyttävän (1) osaamistason saavuttamista. Arvosanan antamisessa huomioidaan lisäksi Forssan ammatti-instituutin menettelyohjeet poissaoloista, työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä sekä koulutusalakohtaiset ohjeet arvioinnista. 2.6 Arvosana-asteikko ja vaatimustasot
MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 4 (8) Arvosana-asteikko on määritelty Opetusministeriön asetuksessa 488/2008. Osaamisen tasot ovat valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa ja koulutusalakohtaisissa opetussuunnitelmissa. 2.7 Arvioinnin toteuttaminen Osaamisen ja oppimisprosessin arviointi toteutetaan opinnoittain. Kaikki opinnot arvioidaan tutkinnon perusteiden ja koulutusalakohtaisten ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan osaamista on arvioitava ammattiosaamisen näytöillä tutkinnon osittain ja tarpeen vaatiessa muulla arvioinnilla. Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne kohdistuvat oppimisprosessiin ja mittaavat arvioinnin kohteiden osaamisen saavuttamista soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin tukevat opiskelijan oppimista Arvioinnin tulee olla monipuolista. Arvioinnissa huomioidaan ammattiosaamisen näytöt, muu osaaminen ja oppimisprosessi. Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa on painotettava loppuvaiheen osaamista. Muu arviointi voi perustua esim. seuraaviin menetelmiin: kirjalliset näytöt, esim. kokeet, oppimispäiväkirjat, esseet, selvitykset, raportit, tehtävät, portfoliot, projektityöt harjoitustyöt itsearviointi ja vertaisarviointi työnäytteet suullinen koe ja keskustelu ryhmäkeskustelu 360 -asteen arviointi Opiskelijalla on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensa muutenkin kuin kirjallisesti. Kaikkien opintojen hyväksytyn suorittamisen jälkeen opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Tarkemmat tiedot todistuksista ja niiden sisällöistä löytyvät kunkin tutkinnon perusteista. 2.8 Osaamisen tunnustaminen
MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 5 (8) Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikoja. Osaaminen tunnustetaan, jos osaamisen tunnistamisella todetaan, että tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista on saavutettu aikaisemmissa opinnoissa tai työssä. Osaamisen tunnustamiselle ei ole mitään yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnustamisen perusteet ja korvaavuudet löytyvät kunkin tutkinnon perusteista. Tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Hallinnollisen päätöksen tekee koulutusalajohtaja/opinto-ohjaaja. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaamisen osoittamisessa hyödyntää ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanat kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja niistä merkitään myöhemmin tutkintotodistukseen hyväksytty arvosana. Osaamisen tunnustamisen menettelytavoista on erillinen menettelyohje (4.2.3.) 2.9 Erityisopiskelijan arviointi Opiskelija voi opiskella mukautetuilla opetussuunnitelman tavoitteilla (laki 630/98 20 ja 21 ). Arviointi on suoritettava mukautettuihin tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin tavoitteille on laadittava arviointikriteerit. Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Opettajan velvollisuus on tiedottaa opiskelijalle, että mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja työllistymiseen. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijaan annettava todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Todistuksen antaa koulutusalajohtaja. Todistuksen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.
MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 6 (8) 2.10 Opinnoissa eteneminen, arvosanan uusinta ja korottaminen Opinnoissa etenemisessä, arvosanan uusimisessa ja korottamisessa noudatetaan asetuksen määräysten (811/1998 12 ) lisäksi koulutusalakohtaisia määräyksiä. 2.11 Arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus pyytää arvioinnin oikaisua (opinto-, näyttö- tai tutkintosuorituksen arviointi) suullisesti tai kirjallisesti rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdalta tietoonsa. Opiskelijan on annettava pyydettäessä oikaisuvaatimus kirjallisena. Jos opiskelija on tyytymätön koulutusalajohtajan tai muun arvioinnista päätöksen tehneen henkilön, esim. työpaikkaohjaajan tekemään oikaisupäätökseen, hän voi hakea siihen vielä kirjallisesti oikaisua toimielimeltä, Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ammattiosaamisen toimikunnalta, 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä (L 601/2005 25c ). Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. 3 Vastuu ja arkistointi 3.1 Opiskelijan vastuu Opiskelijan on huolehdittava siitä, että hänet voidaan arvioida (laki 630/1998 34 läsnäolovelvollisuus). Opiskelijan on annettava arviointia varten tarvittavat näytöt, osallistuttava vaadittuihin koetilanteisiin, suoritettava muut vaaditut tehtävät sekä korvattava luvattomat/selvittämättömät/muut liian runsaat poissaolot. Opiskelijan on tehtävä tarvittavat itsearvioinnit ja osallistuttava arviointikeskusteluihin. Opiskelijan tulee seurata opintosuoritusotteen oikeellisuutta ja esittää mahdolliset tekniset korjausvaatimukset viipymättä. 3.2 Opetushenkilöstön vastuu Opettajat ovat velvollisia tiedottamaan opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville ennen opintojen alkamista arvioinnin perusteet, sen toteuttaminen käytännössä ja arvioinnin oikaisumahdollisuus. Opintojen opettaja/opettajat ovat vastuussa kaikkien opettamiensa opintojen arvioinnista. He ovat vastuussa siitä, että arviointi on laadullista, monipuolista ja työelämälähtöistä. Lisäksi he vastaavat siitä, että arviointi pohjautuu tutkinnon
MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 7 (8) perusteiden mukaiseen osaamisen arviointiin ja sisältää opiskelijan itsearviointia. Opettajien tulee osallistua opintojen yhteisarviointiin. Opettajat ovat velvollisia käymään arviointikeskustelut, mikäli osaamista arvioivia opettajia on useita. Tutkinnon osan arvioinnista vastaavan opettajan on merkittävä opintojen arvosana Winha pro -ohjelmaan. Opettajat ovat vastuussa osaamisen tunnistamisesta ja osaamisen tunnustamisen toteutuksesta. Päätöksen osaamisen tunnustamisesta tekee koulutusalajohtaja. Oppimisen ja osaamisen arviointia on suoritettava riittävän usein koulutuksen aikana ja koulutuksen päättyessä. Lukuvuoden päättyessä ja opintonsa päättävien luokkien arvioinnissa noudatetaan koulutusalakohtaisia työohjeita. Ammattiosaamisen näytöistä on laadittu erillinen menettelyohje. Ryhmänohjaaja/luokanvalvoja on vastuussa siitä, että hän selvittää opintojen alussa opiskelijoille osaamisen tunnustamismenettelyn oppilaitoksessa. Ryhmänohjaaja/luokanvalvoja/työssäoppimista ohjaava opettaja/opettajat vastaavat siitä, että työssäoppiminen on huomioitu opiskelijan arvosanassa koulutusalan ohjeiden mukaisesti, jos työssäoppimisen yhteydessä ei ole annettu näyttöä. Näyttöä ohjaavan opettajan tulee huolehtia ammattiosaamisen näytön toteutuksesta, arvioinnista ja näyttöarvosanan merkitsemisestä Winha pro -ohjelmaan. 3.3 Koulutusalajohtajan vastuu Koulutusalajohtaja vastaa yhdessä opintosihteerin kanssa siitä, että opettajat saavat tiedon arviointimerkintöjen puutteellisuuksista. Kaikki puuttuvat merkinnät tulee olla täydennettyinä päättyneiden jaksojen osalta maaliskuun 15. päivään mennessä. Kunkin koulutusalan johtaja vastaa koulutusalalla tehdyn arvioinnin laillisuudesta ja siitä että koulutusalakohtaisia ohjeita noudatetaan. 3.4 Opiskelijoiden arvosanojen merkitseminen Winha pro -ohjelmaan Opintojakson päätyttyä tulee ko. aineen opettajan merkitä kuukauden kuluessa opiskelijan arvosana Winha pro -ohjelmaan. Kaikki opintojaksolla olleet opiskelijat on arvioitava. Jos tutkinnon osan arvioinnin tekevät useammat opettajat yhdessä, vastuu Winha Pro:hon merkittävästä arvosanasta on opinnoista vastaavalla opettajalla. Hylätyn arvosanan (0) saaneiden opiskelijoiden kohdalle on kir-
MENETTELYOHJE 2.7 1.2 11/09 8 (8) jattava hylkäämisen syy -sarakkeeseen vaadittavat lisäsuoritukset arvosanan saamiseksi. Ohjelmaan voidaan merkitä lisätietoja opiskelijan osaamisesta. 3.5 Opintosihteerin vastuu Opintosihteereillä on laaja käyttöoikeus Winha pro -ohjelmaan. Opintosihteeri tarkastaa helmikuun loppuun mennessä ohjelmasta, onko opettajalla mahdollisesti merkitsemättömiä opintojaksoja ja tiedottaa koulutusalajohtajalle asiasta tulostamalla tiedot ohjelmasta. Aikataulut perustuvat siihen, että opiskelijat tarvitsevat opintosuoritusotteitaan viimeistään huhtikuussa kesätyön hakemisessa. Osa opiskelijoista hakeutuu koulutusohjelmaan toiseen oppilaitokseen ja uusi oppilaitos tarvitsee tietoja opintosuorituksista jo hakuvaiheessa mahdollisimman täydellisenä. Valmistuvien opiskelijoiden osalta täten vältetään loppukauden ruuhka ajoissa toimimalla. 3.6 Arviointiaineiston säilyttäminen Asetuksen mukaan opettajan on säilytettävä arvioinnin perusteena oleva oleellinen aineisto vähintään 6 kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja ja osaamista koskevaan arvioinnin perusteena olevaan oleelliseen aineistoon. Forssan ammatti-instituutin opetuksen hallinnon arkistointiohjeen mukaan opettajan tulee säilyttää arvioinnin pohjana oleva ammattiosaamisen näyttöaineisto vähintään kuusi kuukautta opintojen arvioinnin jälkeen. Suositus on, että opettaja säilyttää tiedot niin kauan, kun opiskelija on instituutissa kirjoilla. Näyttöjen yhteenvedot on säilytettävä pysyvästi. 3.7 Arvioinnin tukihenkilöiden vastuu Arvioinnin tukihenkilöt ovat vastuussa arviointiohjelman ylläpidosta sekä opettajien ohjaamisesta ja avustamisesta arviointiohjelman käytössä. Opintosihteerien vastuu on määritelty kohdassa 3.3.