Kestävän kasvun kumppani
16 14 20 10
pääkirjoitus Rahaa yhä vaikeampi saada pitkään huolestunut tiukkenevasta sääntelystä sekä sen aiheuttamista kustannuksista ja vaikutuksista liiketoimintaan. Toimialan huoli on huomioitu osin Baselin pankkivalvontakomiteassa, joka hiljattain höllensi likviditeettipuskureihin sisältyviä vaatimuksia ja siirtymäaikataulua. Rahan hinta on ehtinyt kuitenkin kallistua, ja yritykset pohtivat entistä tarkemmin, aloittavatko uusia investointeja vai eivät. myös, että alkavilla ja kasvavilla yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta. Tästä muistuttaa myös Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, jota on haastateltu lehden pääjuttuun (sivu 6). Tilannetta kommentoi myös Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Hänen mielestään pääoman muutoksiin pitäisi kansallisesti vastata niin, että omaa pääomaa kohtaan omaksutaan myönteisempi politiikka. on pyrkinyt auttamaan aloittavia yrityksiä uudella bisnesenkeleiden verovähennysoikeudella. Alkuperäiseen esitykseen saatiin runsaasti palautetta muun muassa poliitikoilta ja bisnesenkeleitä edustavalta Fibanilta, minkä ansiosta lakiesitys parani huomattavasti vaikka parannettavaa jäi yhä. Sinänsä laki on hyvä tunnustus siitä, miten tärkeää on kannustaa aloittavia yrityksiä rahoituksessa. On hyvä muistaa, että uudesta kannustavasta verovähennyksestä huolimatta sijoittajalle jää isot riskit: startupeista vain noin kymmenen prosenttia onnistuu ja muuttuu kasvuyritykseksi. mieltä siitä, että Suomen talous tarvitsee uusia onnistumisia. Hyviä tuoreita esimerkkejä tarjoaa peliteollisuus. Yksittäiset pelit voivat toki jäädä tähdenlennoiksi, mutta esimerkiksi Rovio on hankkinut järjestelmällisesti partnereita arvostetuista brändeistä. Sen yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi suomalaiset Fazer ja Lumene sekä kansainväliset huippukumppanit NASA ja National Geographic. Menestyvän pelin voi tiettävästi synnyttää puolessa vuodessa, mikä tekee alan teollisuudesta ainutlaatuisen. Kilpailu maailmalla on tosi kova, ja ennen ensimmäistä läpimurtoa takana on usein kymmeniä pelikokeiluja. Epäonnistumisia oli myös Supercelliä, josta tarkemmin lehden sivulla 10. johan kronberg Läpimurron takana on yleensä monta kokeilua.
TIETOSUOJA KUNTOON SANKTION UHALLA Terveisiin hankkeisiin saa Suomessa edelleen rahoitusta.
Kiinalaisten rynnistys jatkuu 78% Kiinassa vaikuttavista ista ulkomaisista yrityksistä on edelleen optimistisia maan markkinoiden seuraavan kahden vuoden kehityksestä. 63 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä investointejaan maassa. Helsingin Diakonissalaitos osaa avoimen raportoinnin.
Matti Vanhanen huomauttaa, että parhaat yritykset ovat markkinoiden turvasatamia. Uusien enintään 250 000 euron yrityslainojen keskikorko (%) Kolmen kk euribor (%) 2010 2011
teksti Antti Lagus kuvat Ari Heinonen ja Tommi Tuomi grafiikka Antti Nikunen Kun pankkisuhde on kunnossa tai bisnesidea loistava, yritys saa pääomaa investointiinsa. Rahan hinta on kuitenkin kallistunut ja laina-ajat ovat lyhentyneet. Lisäkustannuksia tulee, muuta vaihtoehtoa ei ole. Kommentti on Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen ja aiheena pankkien sääntely. Pankkien aiempi velkavivutus halutaan kuriin myös Suomessa jossa tosin ei ole ollut samanlaisia ongelmia kuin muualla maailmassa. Noiden lisäkustannusten päälle ei Vanhasen mielestä pitäisi ottaa enää muita menoja, joita tulisi kansallisista pankki- tai transaktioveroista. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa, että pankeille iso ongelma on muuttuva sääntely, jonka vaarana on mennä liiallisuuksiin. Tällainen riski on syntynyt likviditeettipuskureista ja oman pääoman vaatimuksista. Pankkien on pakko supistaa taseitaan eli vähentää antolainausta. Tuntuu siltä, ettei kukaan ole miettinyt käytännön seurauksia, kun regulaatio on tehty finanssikriisin jälkihoitona. Jos meidän roolimme kasvaa, meidän pitää pyrkiä kompensoimaan yritysten rahoituksen saatavuutta. Riskinä on, että kompensoimme pankeille regulaation tiukentumista, Heikkilä sanoo. Rahoituksen kysynnän näkymät ovat Heikkilän mukaan samankaltaisia koko Euroopassa, mutta saatavuus on hyvin erilaista. Jo aiemmin kurimuksensa läpikäyneet suomalaiset pankit ovat eurooppalaisittain erittäin hyvässä kunnossa. Suomessa rahoituksen saatavuuteen vaikuttaa toisaalta se, että moni pankki on poistunut Suomen markkinoilta. Jos yrityksellä on hyvin toimiva pankkisuhde tai hyvä bisnesidea ja uskottava toteutussuunnitelma, rahoitusta saa edelleen. Laina-ajat ovat tosin lyhentyneet merkittävästi ja rahan hinta noussut, Heikkilä sanoo. Pankkien pisimmät lainat ovat nykyään neljästä viiteen vuotta. Tämä riittää useimpiin investointeihin, mutta pidemmissä takaisinmaksuajoissa yritys voi pahimmillaan kaatua uudelleenrahoitukseen. Vanhasen mielestä muutokset pitää ottaa realiteettina. Kansallisesti pääoman muutoksiin pitäisi vastata niin, että omaa pääomaa kohtaan omaksutaan myönteisempi politiikka. Parempi tulos saadaan, jos raha pidetään yrityksissä. 2011 2
Ajoissa apua rahoitusongelmiin Pääomatuloon suhtautuminen on kansallisen politiikan kysymys. Yrityksiä pitää kannustaa kartuttamaan omaa pääomaansa. Meillä on viime vuosina tarkasteltu omaa pääomaa pitkälti tulonjakosilmälaseilla. Nyt pitäisi katsannoksi ottaa se, että oma pääoma on yritysten kasvun välttämätön ehto, Vanhanen sanoo. Vanhanen valaisee asiaa esimerkillä, jonka mukaan jokainen yrityksen pääomasta kansakunnan kirstuun verotuksella otettava miljoona heikentää yritysten investointimahdollisuuksia kolmella neljällä miljoonalla eurolla. Jokainen investointi vaatii sekä omaa että vierasta pääomaa. Yritykset eivät saa lainaa sataprosenttisesti vaan yrityksillä on korkeammat vastuuvaatimukset kuin vaikka asuntolainan hakijoilla. Työllisyyden ja pääoman kannalta ydinkysymys on se, tuottaako oma pääoma paremmin kansakunnan kirstussa vai yrityksen kirstussa. Väitän, että parempi tulos saadaan, jos raha pidetään yrityksissä, Vanhanen sanoo. Meillä on jäsenyrityksiä, jotka saavat rahoitusta suoraan bondimarkkinoilta. Parhaat yritykset ovat oikeastaan tätä nykyä eräänlaisia markkinoiden turvasatamia. Näiltä veloitettava korko on luonnollisesti matala. Yrityskenttä jakaantuu hyvin paljon, kaikilla ei edes ole rahan tarvetta, Vanhanen sanoo. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla käydään keskustelua siitä, miten joukkovelkakirjamarkkinat voitaisiin tuoda myös pk-yrityksille. Niitä tarvittaisiin, jotta saataisiin perinteiselle pankkirahalle vaihtoehtoja vieraasta pääomasta. Asian valmistelu ministeriössä on kesken. Nasdaq ehti jo pystyttää omat pohjoismaiset bondimarkkinat. Tukholman ja Kööpenhaminan obligaatiomarkkinapaikka sai nimekseen First North Bond Market. Finnvera tekee yhteistyötä pankkien kanssa pk-yritysten rahoittamisessa. Heikkilän mielestä Finnveran tehtävä on täydentää rahoitusmarkkinoita niin, että yritykset saavat rahaa 2011 2012
hyviin hankkeisiin. Pienimpiä yrityksiä Finnvera rahoittaa yksinkin, mutta muuten pyritään riskinjakoon jonkin hoittajana toimivan pankin kanssa. päära- Monien mielestä pääomarahastoissa on rahaa, mutta se ei löydä riittävän turvallisina ja tuottavina pitämiään kohteita. Meneillään on uuden tasapainon etsintä, Heikkilä sanoo. Hänen mukaansa aloittavilla ja kasvavilla yrityksillä on vai- keata löytää rahoitusta. Rahoitusmarkkinat arvioivat yrityksen riskejä ja kanavoivat rahaa sellaisiin kohteisiin, iin, joissa tuotto on riittävä. Valitettavasti yleisen en taloustilanteen kiristyessä yrityksen rahoitustilanne usein heikkenee, mutta tässä on kyse enemmän yrityksen strategia- ja bisnesongelmista, Heikkilä huomauttaa. Pääomarahastoissa on rahaa, mutta se ei löydä riittävän turvallisina ja tuottavina pitämiään kohteita. Pauli Heikkilän mielestä Finnveran tehtävä on täydentää rahoitusmarkkinoita niin, että yritykset saavat rahaa hyviin hankkeisiin.
Toimitusjohtajaa ei tarvitse houkutella hymyilemään. Supercellin kaksi peliä ovat kumpikin AppStoren listakärjessä.
teksti Kirsi Riipinen kuvat Arto Wiikari Peliyhtiö Supercelliä verrataan yleisesti toiseen alan suomalaiseen, Rovioon, vaikka yritysten strategiat ovat erilaiset. Supercellin pelihahmoja ei esimerkiksi nähdä pussilakanoissa. Anteeksi, mutta voisitteko ottaa kengät pois, kun meillä muillakaan ei ole niitä jalassa? Supercellin viestinnästä vastaava Heini Vesander kysyy kainosti yrityksen aulassa, entisessä Nokia Research Centerissä. Toki! Naulakoiden alla sulassa sovussa on monta kymmentä kenkäparia, jotka on vaihdettu työpäivän ajaksi reinoihin, monsteritossuihin tai sukkasilla oloon. Pitkän pöydän ääressä haudutetaan teetä ja keitetään kahvia. Pitkälle seinän mittaiselle liitutaululle on kirjoitettu pelaajilta tulleita kommentteja: I m addicted! Simple but cute and fun. Adorable characters. This is the best game on my ipad. Love it. 5 stars : ) Thank you 4 the most addictive game since Civilization. Vesander etsii toimitusjohtaja Ilkka Paanasta, jonka piti vapautua juuri palaverista. Olisiko hän mennyt soittamaan puheluja konttorin rauhallisimpaan soppeen, pallomereen? Paananen löytyy, hyväntuulisena ja rentona. Media on tehnyt hänestä uuden suomalaisen sankarin. Helsingin Sanomien Nyt-liite hehkutti kannessaan Supercelliä, ja Paananen poseerasi Arvopaperi-lehden kannessa, jossa julistettiin hänen firmansa olevan uusi Rovio. Talouselämä julisti yhtiön napakymppiä. Paanasta vertaus Rovioon ei ärsytä, päinvastoin. Se imartelee. Rovio on ollut suuri inspiroija, se vetää mukanaan muita ylös. Yritystä on kiittäminen siitä, että suomalaiset startupit ovat alkaneet asettaa tavoitteitaan korkealle. Toisaalta vertaaminen tuntuu Paanasen mielestä hiukan oudolta, sillä yritykset ovat erilaiset ja strategiat kuin eri linnunradoilta. Rovio kutsuu itseään mediayritykseksi, jonka esikuva voisi olla Disney. Me olemme puhtaasti peliyritys. Rovio kasvaa, henkilöstöä on viidestäsadasta kuuteensataan, me olemme ja haluamme pysyä pienenä. Paananen ei myöskään usko, että ainakaan lähitulevaisuudessa Supercellin hahmot koristaisivat pussilakanoita tai suihkusaippuaa. Yhtiö keskittyy kehittämään pelejä, joka ikinen päivä. Pelimaailma on täysin armoton. On iso juttu todistaa, ettei ole tähdenlento vaan että tuotteet kestävät kovaa kilpailua. Hyviä ja fiksuja kilpailijoita ei ole On iso juttu todistaa, ettei ole tähdenlento vaan että tuotteet kestävät kovaa kilpailua.
Supercell Ilkka Paananen on tottunut poseeraamaan. Hänestä on tullut suomalaisille tuttu talouslehtien kansista. alalla satoja vaan tuhansia. Kilpailun taso on erittäin kova. Hän vakuuttaa, että sillä sekunnilla, kun pelifirma hykertelee tyytyväisyyttään ja on olevinaan parempi kuin muut, peli on hävitty. Hänen mielestään Supercellin vahvuus on siinä, että se joutui odottamaan onnistumisia. Sittemmin niitä tuli, ja niillä on paikattu epäonnistumiset. Jalat pysyvät tukevasti maanpinnalla, kun muistaa, mikä on onnistumisten ja epäonnistumisten suhdeluku: kahta julkaistua peliä kohti kolme on jouduttu kuoppaamaan. Olemme tehneet todella paljon töitä, jotta olemme oppineet näkemään epäonnistumisten arvon. Paananen on korostanut julkisuudessa esiintyessään usein, kuinka tärkeitä nuo pieleen menneet projektit ovat. Supercellissä tämä näkyy muun muassa siten, että kun firmassa mokataan, porukalle hankitaan kuohuvat. Onnistuminen tietää olutpullolliset. Paananen vietti paljon aikaa 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa, myös Piilaksossa. Siellä tuli etäisyyttä huomata, mikä estää meikäläisiä yrityksiä onnistumasta isosti: tavoitteita ei aseteta tarpeeksi korkealle. Suomessa on pelätty sanoa ääneen, että haluan olla ykkönen. Epäonnistumisen pelko estää onnistumasta. Pelko on näkynyt Paanasen mielestä myös urheilussa. Rankkarikisat on hävitty, minkä taustalla on henkinen kantti. Nyt tilanne on muuttumassa. Uusi sukupolvi ei muista kaukaloiden viime minuuttien häviöitä vaan uskoo valoisasti tulevaan. Aalto-yliopiston projekteissa ja vaikkapa aloittavia yrittäjiä valmentavassa Startup Saunassa on uskomattoman kova taso. Kun nykyisiä aloittavia yrityksiä vertaa jenkkiläisiin, emme häviä yhtään. Nuoret eivät enää ajattele valloittavansa ensin Suomea, sitten muita Pohjoismaita. Nyt markkina on heti koko maailma. Suomalaisia on vaivannut myös kateus. Nyt olemme menossa parempaan suuntaan myös siinä: toisten onnistumisista osataan iloita. Supercellin onnistumisia on saanut seurata talouslehtien uutisista. Ne ovat kertoneet esimerkiksi, kuinka Supercellin Clash of Clans ja Hay Day ovat olleet App- Storen eniten liikevaihtoa tuottavia. Paanasen ei tarvitse kolkutella sijoittajien ovilla pääomaa hakemassa. Mutta vaikka pitäisikin, mitä sitten? Aloittavat yritykset valittavat Paanasen mielestä liikaa siitä, ettei rahaa muka olisi tarjolla. Sijoittajat etsivät parhaita caseja ja ovat kiinnostuneita suomalaisista. Maailmalla on opittu tuntemaan, miten täällä toimintaan ja millainen on esimerkiksi lainsäädäntömme. Rahoituksen puutteen syyksi ei enää kelpaa selitys, ettei meitä muualla muka tunnettaisi. Tekesin toimintaakin moititaan byrokraattiseksi ja hitaaksi. Vaikka näin välillä olisikin, siellä tehdään Supercellin perustajan mielestä hyvää työtä. Amerikassa ollaan kateellisia tällaiselle systeemille. Sijoittajat hurmataan tarpeeksi isolla tavoitteella. Jos koko markkina on kymmenen miljardia ja siitä tavoittelee kymmentä prosenttia, pääomasijoittaja ei voi olla vaikuttumatta summista. Paananen on hyvillään, että Supercellin pelejä pelaavat ihan kaikki. Hänen oma vajaan neljän vuoden ikäinen tyttärensä pelaa Hay Dayta sujuvasti, samoin 64-vuotias kummitäti. Mistä Supercellissä tiedetään, että ihmiset innostuvat juuri tällaisesta pelistä? Miten te haistelette uusia alan trendejä? Vaikutteita imetään populaarikulttuurista, vaikkapa sarjakuvista, elokuvista ja muista peleistä. Yrityksellä on käyttäjätestausta Yhdysvalloissa, isoilla markkinoilla. Siellä on joukko toimistoja, jotka ovat erikoistuneet järjestämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olevien pelien kuluttajatestausta. Joskus peli voidaan julkaista vaikkapa Kanadan markkinoilla ja selvittää, miten se on siellä otettu vastaan. Yleensäkin on tärkeää saada pelaajilta palautetta. Tarvitsemme myös esimerkiksi Facebookin yhteisöä. Paljonko pelejä on tulevaisuudessa, se ei ole Paanasen mielestä olennainen kysymys. Tärkeämpää on se, että mahdollisimman moni innostuu niistä. Alan parhaat firmat rakentuvat muutaman kovan brändin varaan.
Vain reilu kolmannes maailman toimitusjohtajista luottaa vahvasti yrityksensä kasvunäkymiin seuraavan vuoden aikana.
trendit Taloudellisesti järkevää YRITYSVASTUUTA Talouskasvun hidastuminen on haastanut yritysjohdon pohtimaan uudestaan yritysvastuun ohjelmaa: mikä on kannattavaa ja mikä ei. alcolm Preston ei tietenkään toivo syvää taantumaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että Lehmanin kriisistä alkaneessa mylläkässä on hyvät puolensa: laskeminen ja mittaaminen tekevät joka firmalle hyvää. Preston toimii PwC:n globaalina yritysvastuujohtajana. Yritysvastuun hankkeiden on oltava taloudellisesti järkeviä. Kyse ei ole hyvien asioiden tekemisestä vaan yritykselle kannattavien hyvien asioiden tekemisestä. Periaate oli osin kadoksissa ennen Lehmania, sillä asioita tehtiin vain siksi, että ne tuntuivat hyvitä ja niihin oli varaa. Nyt on ollut pakko pysähtyä ja pohtia, ovatko hankkeet oikeasti yritykselle hyödyllisiä ja mitä kaiken kaikkiaan ollaan tekemässä. Prestonin mielestä kaikkein tärkeintä on kysyä, ymmärtääkö yritysjohto todella ja aidosti yrityksen toiminnan tarkoituksen sekä sen toteutumiseen vaikuttavat tekijät. Hän herättelee yrityksen johtoa muistamaan, että laaja kuluttajien joukko ei tarkastele yrityksiä osakkeenomistajan näkökulmasta. Kuluttajat vaativat läpinäkyvyyttä, ympäristöasioiden huomioimista ja reilua toimintatapaa, oli talouden suhdanne mikä tahansa. Ideaali tilanne on sellainen, jossa voiton tavoittelu ja kestävän kehityksen, myös yritysvastuun, kysymykset ovat tasapainossa. Se ei kuitenkaan ole käytännön todellisuutta, vaan yrityksiä pyöritetään omien liiketoimintamallien mukaan. Kun talous vielä luisti, yritysjohto kannusti väkeään yhdyskuntahankkeisiin. Niiden nimissä on vaikkapa käyty lähiöissä maalaamassa aitoja. Siitä tulee kaikille hyvä mieli, mutta mikä on tuollaisen toiminnan hyöty yhteiskunnalle? Paljon suuremmat vaikutukset saataisiin kouluttamalla ihmisiä taloudelliseen tietoisuuteen. Todennäköisesti ammattilaiset joutuivat kuitenkin paikkaamaan sen aidan maalauksen, Preston heittää. Hän soveltaa esimerkkiä edellispäiväiseen vierailuunsa eräässä suomalaisessa pörssiyhtiössä. Siellä hän kuuli konsernin uudesta ympäristötehokkaasta liikekeskuksesta. Hän kysyi yrityksen edustajilta ensimmäiseksi, tuottaako ekoteho myös rahaa ja onko se taloudellisempi kuin perinteinen liikerakennus. Heidän vastauksensa oli totta kai. Se oli ainoa oikea vastaus. Preston huomauttaa, että yritysvastuullista liiketoimintaa voi tarkastella viidestä näkökulmasta, joista ensimmäinen on tuottavuus. Entä mikä on sen sosiaalinen vaikutus, luoko se työpaikkoja vai hävittääkö jo olemassa olevia? Miten yritys ottaa ympäristön huomioon? Miten käy ihmisten, ovatko he vaarassa syrjäytyä yrityksen toiminnan takia? Myös viides on tärkeä: verojen maksaminen. Sen sijaan että näkökulmia tarkasteltaisiin yksittäisinä, Preston kehottaa kysymään, miten noita kaikkia viittä olisi mahdollista parantaa samaan aikaan. Se on haastavaa, hän myöntää.
teksti Kirsi Riipinen kuvitus Anssi Mattila Entä miten tulisi toimia yrityksen, joka on paikkakuntansa iso työllistäjä mutta jolla on paljon päästöjä ja ilmastonmuutosta vauhdittavia vaikutuksia? Tai yrityksen, joka kilpailee paikallisten viljelijöiden kanssa pienistä vesivaroista? Toiminnan äkillisellä lopettamisella on paljon erilaisia vaikutuksia. Jokaisen yrityksen on kuitenkin ymmärrettävä toimintansa ympäristövaikutukset ja tehtävä kaikkensa asioiden parantamiseksi. Toimialoilla on eroja. Prestonin listauksessa yritysvastuussa valistuneimpia ovat alat, joiden tuotantoketjuun kuuluu maataloustuotteita. Hyvästä esimerkistä käy myös vaikkapa kaivosteollisuutta edustava brittiläinen Rio Tinto, jonka kaivos Madagaskarilla on saanut julkisen tunnustuksen luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta. Yrityksen johto on ymmärtänyt, kuinka tärkeää on tehdä yhteistyötä yliopistojen ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Yrityksen toiminnan on oltava pitkäjänteistä, mutta valitettavan usein bisneksessä tuijotetaan neljännesvuosituloksia. Miksi? Preston muistuttaa, että sijoittajan katseen tulisi olla paljon kauempana, 15 vuoden päässä. Sijoittajat sanovat pitävänsä omistuksiaan kolme neljä vuotta. Vaikka näin olisi, myytävien yritysten arvo lasketaan seuraavan kymmenen vuoden tuotto-odotusten mukaan. Kiintoisin kysymys tällöin on arvon ja mahdollisuuksien kehittyminen: mitä tämä yritys voisi tehdä tulevaisuudessa? Ajattele, jos sidosryhmille voisi sanoa, että me voimme hyvän tuloksen lisäksi näyttää kehitystä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittävissä asioissa. Yritysvastuullista liiketoimintaa kannattaa tarkastella samaan aikaan viidestä eri näkökulmasta, joita ovat henkilöstö, tuottavuus, verot, ympäristö ja sosiaalinen vaikutus. Säästöjä yritysvastuun avulla
Deltamarin Ltd
Deltamarinin asiakkaita ovat varustamot, offshoreoperaattorit ja telakat riippuen siitä, missä vaiheessa yhtiö tulee mukaan aluksen suunnitteluun. Suunnittelupöydällä on useita projekteja yhtä aikaa: rahtija kuljetuslaivoja, öljykenttien kelluvia rakenteita sekä risteilijöitä. Suunnittelutyön vaiheet on pilkottu palasiin, joita varustamot ja telakat ostavat suunnittelutoimistoista usein maailmanlaajuisesti. Parhaimmillaan yhteistyö alkaa varustamon kanssa laivan konseptin mietinnästä ja sen pohdinnasta, miten ja missä laiva kannattaa rakentaa. Sen jälkeen päästään yksityiskohtiin ja yhteistyöhön telakan kanssa. Kun laiva lopulta lasketaan vesille, Deltamarin auttaa aluksen miehistöä sen käytön koulutuksessa. Erikoisaluksiin tehdään aina myös jonkin verran muutoksia ensimmäisten kokemusten perusteella. Syklit ovat pitkiä. Varustamon ensimmäisistä yhteydenotoista laivan valmistumiseen kuluu noin kolme vuotta. Sen jälkeen laiva seilaa hyvinkin yli 25 vuotta. Laivansuunnittelu on äärimmäisen kilpailtua. Työpiirustusten teko ja 3D-mallinnukset kannatteksti Leena Filpus kuvat Deltamarin Keksintöjä Laivansuunnittelutoimisto Deltamarin sai kiinalaisen omistajan, mikä takaa rauhan tuotekehitykseen. Yhtiö haluaa kehittää meriteknisiä oivalluksia myös tulevaisuudessa. Dockwise Vanguard on 275 metriä pitkä ja 70 leveä. Lastia ottaessaan alus upotetaan osittain veden alle ja taakka kellutetaan sen kannelle. Kuljetuskapasiteetti on 117 000 tonnia, enemmän kuin millään toisella vastaavantyyppisellä aluksella. Aluksen korealainen valmistaja laski, että kyytiin mahtuisi reilut kaksi miljoonaa aasialaista keskipaino on sillä puolen maailmaa edelleen toinen kuin Euroopassa. Mutta tällä aluksella ei ihmisiä kuljeteta. Eikä kyseessä ole myöskään Bond-elokuvan rekvisiittaa, vaan suomalaisen insinööriosaamisen taidonnäyte. Hollantilaisen Dockwise-varustamon Dockwise Vanguard on laivansuunnittelutoimisto Deltamarinin uusimpia luomuksia. Maailman suurin raskasnostolaiva on lajissaan ensimmäinen, jolla voidaan kuljettaa esimerkiksi öljynporaustuotantoon tarkoitettuja teknisiä rakenteita yhtenä kappaleena perille öljynporauspaikalle asti. Rakennelman pituuskaan ei aseta rajoituksia, kun laivan perä ja keula ovat avoimet. Tähän asti tuotantolauttojen kokoaminen on pitänyt tehdä vaikeissa oloissa paikan päällä esimerkiksi Pohjanmerellä ja Meksikonlahdella. Nyt lauttojen suunnittelu voidaan miettiä kokonaan uusiksi, Deltamarinin toimitusjohtaja Mika Laurilehto kehaisee. Laurilehto on syystäkin ylpeä. Yli 20 vuotta toiminut Deltamarin on ollut alusta asti meriteknisten innovaatioiden, hydrodynamiikan ja erilaisten rakenteiden kehittäjä ja edelläkävijä. Yhtiö sai alkunsa jo 1970-luvulla Wärtsilän Turun-telakalta lähteneiden laivansuunnitteluinsinöörien spin-offina, josta Deltamarin irtautui 1990-luvun alussa. Olemme olleet usein tuomassa alalle ensimmäisinä uusia meriteknisiä oivalluksia. Toimimme varustamoiden konsulttina, kehittäjänä ja laivan suunnittelijana, mutta se on vain osa liiketoimintaamme, Laurilehto sanoo.
Merikuljetusten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Mika Laurilehto, toimitusjohtaja, Deltamarin taa tehdä Suomen ulkopuolella, mutta meillä on kilpailuetua monimutkaisten teknisten rakenteiden suunnittelussa ja projektijohdossa. Itse rakentamisen painopiste on siirtynyt Aasiaan lähes 90-prosenttisesti. Suunnittelu varustamoiden ja telakoiden toimeksiannosta ei enää riitäkään takaamaan Deltamarinille kasvua, joten yritys on rakentanut uusia liiketoiminnan tukijalkoja. Yhtiö on mukana offshore-markkinoilla rakentamassa öljy- ja kaasukenttien kelluvia rakenteita ja tekniikkaa. Alusten kansilla olevat prosessilaitokset ja porauskaluston suunnittelevat toiset. Deltamarinin liiketoiminnan kolmas tukijalka on omien laivamallien kehittäminen ja niiden rakennuslisenssien myyminen varustamoille ja telakoille. Emme ole varustamoille ja telakoille enää pelkkä resurssi vaan pääsemme tekemään omaa tuotekehitystä ja käyttämään kaikkea sitä kokemusta, mitä meille on kertynyt monimutkaisista meriteknisistä rakenteista. Toki laivoja suunnitellaan varustamojen toiveiden mukaisesti, mutta peruslaivan kehitystyö tehdään omaan laskuun. Suomalaisessa keskustelussa meri- ja laivateollisuus tarkoittaa lähinnä telakkateollisuuden ahdinkoa. Tämä harmittaa Laurilehtoa, sillä ala on kaikkea muuta kuin hiipuva. Merikuljetusten määrä on jatkuvassa kasvussa maailmanlaajuisesti. Sitä on vaikea korvata millään toisella kuljetusmuodolla. Toki liiketoiminta on syklistä, mutta heti kun kauppa piristyy, merikuljetusten määrät nousevat. Suomessa laivanrakennuksen fokus on ollut perinteisesti matkustaja- ja autolautoissa. Isoja lauttoja ja risteilijöitä lasketaan vesille kuitenkin maailmassa vain kymmenkunta vuodessa. Muunlaisia laivoja valmistuu jopa 1 500. Suomessa on useita maailmanluokan yrityksiä, jotka suunnittelevat meri- ja laivateollisuudessa käytettäviä laitteistoja. Osaavista työntekijöistä on valtava pula, sillä alan koulutusta on jatkuvasti vähennetty, Laurilehto sanoo. Deltamarinin suunnittelupöydällä on useita projekteja yhtä aikaa: rahti- ja kuljetuslaivoja, öljykenttien kelluvia rakenteita sekä risteilijöitä. Uusi omistaja Kiinasta
Jukka Ala-Mello (vasemmalla) kertoo olevansa PwC:n maskotti, hänet kun on rekrytoitu PwC:lle kaksi kertaa. Pyöröovi on käynyt, nauraa vieressä PwC:n partneri Juha Laitinen. Ala-Mello toimii nykyisin Kone Oyj:n hallituksen sihteerinä. NSN:llä nykyisin vaikuttava manager Maria Koskinen (vasemmalla) tekee edelleen yhteistyötä PwC:n kanssa, sillä yritys on NSN:n tilintarkastaja. Mari Orttenvuori toimii nykyisin Elisassa Senior Financial Controllerina. Jarna Juusela on toiminut jo 11 vuotta NSN:llä. Jouni Levo (vasemmalla) työskentelee nykyisin SEB:llä. Heikki Mäki toimii Gemalto Oy:n talousjohtajana, Samuli Schönberg on TNS Gallup Oy:n controller ja Tero Paukku johtaja Fidens Oy:llä. Alumnit tapasivatmusiikkitalossa Jazzlaulaja Nina Höynälä, taiteilijanimeltään Nina Mya, viihdytti väkeä letkeällä musiikilla.
Pientä rimakauhua saattaa syntyä, kun alkaa ottaa maksua palvelusta, jonka on aiemmin antanut ilmaiseksi.
Miksi ihmeessä uutisten sisältö pitäisi jakaa ilmaiseksi, jos kerran ihmiset maksavat muistakin digitaalisista palveluista ja sovelluksista, kyselee Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen. Median Median kehittyminen tietää muutoksia myös toimituskunnan rooliin ja tehtäviin. Iso, osaava ja motivoitunut toimituskunta on se, mistä laadukas sisältö tulee. Nykyinen aika vaatii lisäksi valmiutta oppia uusia asioita ja hypätä uusiin rooleihin. Monimediallisuus antaa mahdollisuuden tuoda sisältöä eri tavalla kuluttajan tykö. Se ei tarkoita sisällön monistamista vaan sitä, että eri kanaviin rakennetaan kuhunkin sopivaa sisäluudistaja Sanoma on tänä talvena yllättänyt Helsingin Sanomien lukijat moneen kertaan. Ensin Hesarin verkkopalvelussa otettiin käyttöön avoin maksumuuri. Seuraavaksi Nelosen uutistoimitus yhdistettiin Helsingin Sanomien toimitukseen. Kaiken kruunasi printtilehden muuttuminen tabloid-kokoiseksi. Meillä on selkeä ymmärrys siitä, että nyt pitää muuttua ja nopeasti, sanoo Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen. Hän huomauttaa, että digitaalisen ja näyttöpohjaisen välityksen rooli kasvaa kaiken aikaa. Sanoma on hänen mukaansa nostanut monimediallisuuden olennaiseksi osaksi kaikkea tekemistä ja liiketoimintoja. PwC:n Global Entertainment and Media Outlook 2012 2016 -raportin mukaan digitaalisen jakelun osuus maailmanlaajuisesta viihde- ja mediatoimialasta kasvaa vuoteen 2016 mennessä liki kymmenellä prosentilla. Digitaalisuuden Säästämisen mahdollisuuksien soveltamisessa riittää kuitenkin tekemistä. sijaan pitää lisätä pökköä Kaukonen uskoo perinteisen analogisen pesään, sanoo Harri-Pekka viestinnän säilyttävän roolinsa vielä pitkään, Kaukonen. vaikka digitaalisuuden osuus kasvaa. Sisällön luonne ja käyttötilanne ratkaisevat. Digitaalinen sisältö toimii hyvin nopeassa uutissisällössä, koska siinä on kyseessä aktiivinen niin sanottu lean forward -tilanne. Aikakauslehdiltä taas odotetaan enemmän inspiraatiota ja viihdettä, lean back -tyyppistä kokemusta. Kaukonen sanoo, että ennen tablettien tuloa ei ollut todellisia edellytyksiä aikakauslehtien digitalisoitumiselle. Ne kulkevat tässä suhteessa pari kolme vuotta sanomalehtiä jäljessä. Aito, luova tapa yhdistellä erityyppistä sisältöä on vasta tulossa, Kaukonen toteaa. Entisellä Fazerin varatoimitusjohtajalla on takanaan vauhdikas parivuotinen media-alan aitiopaikalla. Paljon asioita on saatu liikkeelle ja aikaiseksi. Median muutos on jatkunut, ja maailma on aika lailla eri asennossa kuin yh tiöön tullessani. Vaan juuri siksi tässä olen: toimialan murros kiinnosti. Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi purjeita on Sanomallakin jouduttu reivaamaan, mutta Kaukosen mukaan se olisi joka tapauksessa ollut edessä. Talouden tila vain lisäsi painetta ja nopeutti asioita. Ilman kristallipalloakin voi ennustaa, että seuraavista vuosista tulee vaikeita, eikä talouskasvun varaan voi laskea. On selvää, että esimerkiksi kannattamattomia tuotteita ei voi pitää joukossa. Toimitusjohtaja sanoo Helsingin Sanomien ison muutoksen olevan hyvä esimerkki kustannustehokkuuden hakemisesta niin, että samalla panostetaan uuteen kehitykseen. Säästämisen sijaan pitää lisätä pökköä pesään, joten me investoimme koko ajan sisällön tekemiseen. On myös huolehdittava, että tuottavuus ja kustannusrakenteet ovat kunnossa varmistettava, että nojataan eteenpäin ja ollaan hyvässä kunnossa. Kaukonen tietää, että toimialasta riippumatta murros vaatii organisaatiossa ison ajattelutavan muutoksen. Murroksen läpiviemisessä kaikki lähtee ymmärryksen ja suunnan luomisesta, mahdollistamisesta. Ensin pitää kertoa, miten pitää muuttua ja miksi. Muutoksen taakse pitää saada liike, joka vie mukanaan. Siksi meillä johto on jalkautunut ja jakaa ymmärrystä siitä, mitä muutos tarkoittaa meidän tavallemme toimia, Kaukonen kertoo.
HARRI-PEKKA KAUKONEN töä, esimerkiksi taustoittavaa materiaalia, liikkuva kuvaa, aktiviteetteja ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää, että toimittajamme osaavat tuottaa hyvää sisältöä moniin kanaviin. Esimerkiksi lyhyiden videoiden määrä palveluissa kasvaa, joten panostamme jatkuvasti videokoulutukseen. Kaukonen kertoo, että tällä hetkellä kaikki mediatalot rakentavat digitaalisia arkistoja. Datahallinta on tulevaisuudessa vähintään yhtä tärkeää kuin yksilölliset vuorovaikutussuhteet. Kuluttajan valinnat toimivat samalla palautteena, jonka pohjalta arkistoa voidaan muokata. Toisaalta pitää luottaa omaan näkemykseen siitä, mitkä asiat ovat kuluttajille tärkeitä. Erityisesti uusien tuotealueiden kanssa tarvitaan rohkeutta kokeilla. Yksi tällainen kokeilu voisivat olla vaikkapa personoidut aikakauslehdet. Sanoma lähti viime vuoden lopussa rohkeasti kokeilemaan maksullisen uutissisällön tarjoamista. Media yhtiöissä tilannetta seurataan nyt tarkkaan. Sen, kuka tekee oikeita valintoja, näyttää aika. Toimitusjohtaja pohtii, perustuuko keskustelu kuluttajien haluttomuudesta maksaa sisällöstä ainoastaan illuusioon. Digitaalisia palveluja ja sovelluksia oppisisällöistä peleihin on pilvin pimein. Ihmiset käyttävät niihin yhä enemmän rahaa, myös maksutelevisio on ollut meillä kauan. Miksi ihmeessä uutis- ja sanomalehtisisältö pitäisi jakaa ilmaiseksi? Hänen mielestään mediateollisuus on osin itse syypää siihen, että aiemmin on rakennettu vain mainospohjaista mediaa. Nyt tarvitaan uskallusta määrittää digitaalisen tuotteen lisäarvolle sitä vastaava hinta. Kuluttajille pitää olla tarjolla sellaista sisältöä ja palvelua, jota he haluavat. Meillä pitää myös olla rohkeutta hinnoitella se. Toki pientä rimakauhua saattaa syntyä, kun alkaa ottaa maksua palvelusta, jonka on aiemmin antanut ilmaiseksi. Kaukonen ihmettelee myös puheita siitä, että mainostajat pitäisi saada verkkoon. Nehän ovat siellä jo. Mieluummin kannattaa kysyä, mikä on mainonnan hinta. PwC:n raportin mukaan digitaalisen mainonnan osuus on monissa maissa 25 prosenttia, ja mainostajien kokonaisbudjetissa on paljon digitaalisia komponentteja. Kun halutaan brändin tunnettuuden lisäksi luoda emotionaalinen side kuluttajaan ostopäätöksen aikaansaamiseksi, on väliä, missä kanavassa ja missä kontekstissa mainos esitetään. Bulkkia saa halvalla, mutta jos haluaa tiettyjä kohderyhmiä tietyssä mindsetissä, sillä on eri hinta. Kuluttajille muutosta pitää vielä kaupata. Tuotteen tai palvelun pitää olla hyvä, mutta se pitää myös osata kertoa. Tärkeää on pystyä antamaan vastauksia kysymyksiin ja vastaanottaa palautetta. Kaikkea kaikille ei kuitenkaan voi olla. Osalle muutos on aina niin iso kynnys, että asiakassuhde päättyy. Muutokseen positiivisesti suhtautuvien kohdalla pitää huolehtia, että odotukset täyttyvät. On ymmärrettävä, mitkä asiat ihmisiä innostavat ja kiinnostavat. Toisaalta tarvitaan rohkeutta uskoa tiettyihin asioihin ja tuoda niitä tarjolle. Loppupeleissä teot puhuvat. Me uskomme kuin pukki sarviinsa, että kun laatu on kohdallaan ja paketti kiinnostava, homma toimii. PwC:n Global Entertainment and Media Outlook 2012 2016 -raportti: http://www.pwc.com/outlook On tärkeää, että toimittajamme osaavat tuottaa hyvää sisältöä moniin kanaviin.