TILAUKSESSA TASA-ARVO

TILAUKSESSA TASA-ARVO SUKUPUOLITIETOISEN BUDJETOINNIN PILOTTI VANTAAN KAUPUNGINKIRJASTOSSA VUONNA 2018

Sisältö Saatteeksi...3 1 Kirjasto edistää demokratiaa...0 1.1 Yleiset kirjastot Suomessa...0 1.2 Kirjasto on peruspalvelu...1 1.3 Monilukutaito...2 2 Sukupuolesta, tasa-arvosta ja kirjaston tasa-arvotyöstä...3 2.1 Sukupuoli koostuu monesta osatekijästä...3 2.2 Tasa-arvo ja Vantaan kaupunginkirjaston toiminta...4 2.3 Vantaan kaupunginkirjaston tasa-arvotyön kehykset...4 3 Vantaa sukupuolitietoisen budjetoinnin tiellä...7 3.1 Mitä sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa?...7 3.2 Mitä kaupunginkirjastossa tehtiin sukupuolitietoisen budjetoinnin hankkeessa vuonna 2018?.9 3.3 Hankkeen eteneminen vaiheittain...9 4 Kirjasto vantaalaisten palveluksessa... 11 4.1 Toiminnan lähtökohtia... 11 4.2 Henkilöstö... 12 4.3 Kirjaston käyttö... 13 4.4 Aineistot... 17 4.5 Monikielinen kirjasto... 18 5 Kirjaston monipuoliset palvelut... 19 5.1 Paljon muutakin kuin kirjoja... 19 5.2 Yhteistyötä ja osallisuutta... 20 5.3 Tavoitteena saavutettavuus... 20 5.4 Kokeilevaa kehittämistä... 21 5.5 Pohdintaa kirjaston palvelujen sukupuolivaikutuksista... 23 6 Kehittämiskohteet... 23 6.1 Mitä syrjimätön toimintatapa tarkoittaa nimenomaan kirjaston toiminnassa, mukaan lukien toimintojen resursoinnissa?... 23 6.2 Millä keinoilla sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää moniperusteisesti kaikilla kirjaston toiminnan osa-alueilla?... 25 6.3 Miten toiminnallinen tasa-arvonäkökulma ja -työ voidaan integroida kirjaston toiminnanohjaukseen?... 25 6.4 Millainen on kevyt sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamisen toimintamalli, joka on sovellettavissa kirjaston lisäksi muissa kaupungin palveluissa?... 26 Lisätietoa... 29

Saatteeksi Vantaan kaupunki on pitkään tehnyt työtä sen hyväksi, että sukupuolten tasa-arvo huomioitaisiin ja toteutuisi kaikissa kaupungin palveluissa. Vuosien varrella sukupuolivaikutusten arviointia on tehty niin kirjastossa kuin muuallakin. Nyt kyseessä olevassa sukupuolitietoisen budjetoinnin hankkeessa lähestymme tasa-arvoa pala kerrallaan. Vaikka puhumme kirjastosta, sen taloudesta ja kirjastoasiakkaiden sukupuolesta, osallistumme samalla kaupungin kaikkien toimintojen tasa-arvon kehittämiseen. Kaikilla kirjaston asiakkailla on sukupuoli-identiteetti. Oletamme kirjastossa usein toimivamme sukupuolineutraalisti, vaikka asiaa ei koskaan aiemmin ole tällä tarkkuudella tästä näkökulmasta tutkittu. Halusimme kysyä, kohdistuvatko kirjaston resurssit oikeudenmukaisesti eri sukupuolille. Käyttävätkö kaikki kirjastoa samalla tavalla, ja jos eivät, ovatko resurssimme kohdistuneet tasa-arvoisesti? Tulosten perusteella näyttää siltä, että kirjastomme tarjoaa lukuisia tasa-arvoa edistäviä palveluja ja toimintoja joista osaamme nyt kertoa miten ne sen tekevät. Tasa-arvolain vaatima tasa-arvon aktiivinen edistäminen on nyt tehdyn työn ansiosta tullut näkyväksi ja helpommin arvioitavaksi. Nyt voimme myös esittää perusteltuja vastauksia siihen, ovatko ponnistelumme oikein kohdistettuja ja riittäviä, ja miten ehkä voisimme vielä parantaa. Pilottihanke on osaltaan luonut pohjaa sille, että kykenemme tulevaisuudessa integroimaan moniperusteisen tasa-arvotyön osaksi taloussuunnitteluamme. Malli on myös vapaasti omaksuttavissa niin Vantaan omille toimijoille kuin muihinkin Suomen kuntiin. Suurimmat kiitokset kuuluvat Vantaan kaupunginkirjaston sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämisen työparille eli koko kaupungin toiminnallisen tasa-arvotyön suunnittelijalle Meija Tuomiselle asukaspalvelujen toimialan hallinnosta ja kaupunginkirjaston kehittämispäällikkö Ritva Nybergille. Te teitte sen! Kiitän myös kaikkia hankkeeseen eri tavoin osallistuneita kirjaston työntekijöitä sekä tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakalliota WoM Oy:stä. Vantaalla 9. tammikuuta 2019 Mikko Vainio kirjastopalveluiden johtaja

1 Kirjasto edistää demokratiaa 1.1 Yleiset kirjastot Suomessa Uudistettu laki yleisten kirjastojen toiminnasta astui voimaan vuoden 2017 alussa. Yleisellä kirjastolla tarkoitetaan kaikille väestöryhmille tarkoitettua kunnan kirjastolaitosta. Lain tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, monipuolista lukutaitoa sekä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Demokratian edistämisen tukeminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kokoelman on oltava monipuolinen. Yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Jokaisessa kunnassa on oltava kirjasto, joka ei saa olla pelkkä verkkopalvelu. Kirjastossa on siis oltava seinät, lattia ja katto. Yleisen kirjaston toiminnan järjestämisessä on huolehdittava, että kaksikielisessä kunnassa otetaan huomioon molempien kieliryhmien tarpeet samanlaisten perusteiden mukaan. Yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on maksutonta. Maksuttomia ovat myös valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston muille yleisille kirjastoille antamat kaukolainat. Valtio maksaa kirjastotoimintaan tarkoitettua valtionosuutta kunnalle. Kunta voi tuottaa kirjaston palvelun itse, hankkia sen naapurikunnalta tai ostaa muulla tavoin. Valtaosa kunnista tuottaa kirjastonsa itse, mutta yleensä tietojärjestelmiä ja aineistoja lähikuntien kanssa yhdessä ylläpitäen. Kirjastolain mukaan kunnan kirjastossa on oltava riittävästi paitsi aineistoja, myös alalle koulutettua henkilökuntaa.

1 Kirjasto on alusta ajatuksille ja innovaatioille, areena osallistumiselle ja monenlaiselle tekemiselle. Ylläpitämällä kunnallisia kirjastoja ja kehittämällä niiden toimintaa tuetaan jokaiselle kansalaiselle kuuluvia sivistyksellisiä perusoikeuksia. Palveluja kehitetään tarjoamalla digitaalisia sisältöjä, ohjelmia ja laitteita sekä viihtyisiä ja toimivia kirjastotiloja kuntalaisten käyttöön. 1.2 Kirjasto on peruspalvelu Kirjasto on yksi käytetyimmistä peruspalveluista Suomessa. Yleiset kirjastot ovat kehittyneet yhdessä koululaitoksen kanssa ja myös monilta osin korvanneet koulukirjastot. Kirjaston rooli lukutaidon edistäjänä on kiistaton. Kirjastoa arvostetaan, ja sen asema demokratian ja yhteiskuntarauhan edistäjänä on tunnistettu. Kirjastot ovat tärkeä osa suomalaista osaamista, kieltä, kirjallisuutta, tasavertaisuutta ja lukutaitoa. Verkkoaikana kirjastot tukevat aktiivista kansalaisuutta. Suomen perustuslain mukaan jokaiselle on taattava yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään myös perusopetuksen jälkeen. Varattomuus ei saa olla esteenä. Yleisten kirjastojen neuvoston mukaan (katso Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020) yhdenvertaisuus kirjastossa tarkoittaa mm. sitä, että kaikilla on mahdollisuus käydä kirjastossa, kaikille on taattava oikeudet ja valmiudet tietovarantojen käyttöön, ja verkossa oleva tieto ja kirjallisuus on oltava kaikkien saatavilla. Lisäksi kaikilla on oltava oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Tämä edellyttää, että kirjastojen laitteet ja ohjelmistot ovat ajan tasalla ja kirjastoissa annettava neuvonta on näkyvää ja helposti lähestyttävää. Resurssien suunnittelussa on otettava

2 huomioon monikulttuurisuus ja erityisryhmät. Kirjastot haluavat edistää myös yhteisöllisyyttä siten, että kansalaiset osallistuvat kirjastojen palveluiden suunnitteluun ja kirjastojen tiloja avataan monipuoliseen käyttöön. 1.3 Monilukutaito Vaikka Suomessa opetuksen laatu ja kansalaisten lukutaito ovat maailman kärkeä, viime vuosina lukutaito on heikentynyt. Kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (PIAAC 2012) kävi ilmi, että keskimäärin aikuisten luku- ja laskutaito on Suomessa korkealla tasolla, mutta on myös monia, joiden taidot ovat heikot. Tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 600 000 16-65-vuotiasta, joiden kirjoitus- ja lukutaito on niin heikolla tasolla, että heidän on vaikea sijoittua työmarkkinoille. PIAACtutkimuksen suositus on, että Suomessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota eritoten maahanmuuttajien kielenopetukseen. Perusopetuksen uusi ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuva opetussuunnitelma korostaa monilukutaidon merkitystä. Monilukutaito on kykyä käyttää kriittisesti erilaisia media-alustoja ja se korostaa uusien teknologisten menetelmien käyttöä ja kulttuurien moninaisuutta. Sekä aikuisten että lasten ja nuorten monilukutaidon edistämisessä kirjastolla on merkittävä rooli. Sen vuoksi kirjastoissa panostetaan asiakaspalveluun, jossa sisältöjen tunteminen korostuu. Lisäksi kirjastoissa tarvitaan uudenlaista osaamista digitaalisten palveluiden lisääntymisen myötä.

3 2 Sukupuolesta, tasa-arvosta ja kirjaston tasa-arvotyöstä 2.1 Sukupuoli koostuu monesta osatekijästä Kirjaston sukupuolitietoisen budjetoinnin hankkeessa tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten tasaarvoa. Sukupuoli on vaikeasti määriteltävä käsite, mutta siitä huolimatta monin tavoin merkityksellinen asia yksilöille, ryhmille ja koko yhteiskunnalle. Sukupuoli myös yhdistää ja erottaa meitä erilaisissa asioissa ja tilanteissa. Sukupuoli on kysymys, jonka kohtaamme, kun määrittelemme itsemme. Jokainen meistä tulee myös ulkoa määritellyksi varsinkin johonkin biologiseen (engl. sex), kulttuuriseen (engl. gender) ja juridiseen sukupuoleen kuuluvaksi. Sukupuoli ei vain ole, vaan siihen liitetään käyttäytymistä, tekoja, odotuksia, vaatimuksia, arvotuksia jne. ja sukupuolten välillä voidaan todentaa useilla elämänalueilla hyvinkin suuria eroja erilaisissa tekemisissä. Sukupuolesta muotoutuu yksilön rajat ylittävä sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja ajassa muuttuva kokonaisuus, johon liittyy myös kysymys voimavaroista ja vallasta. Sukupuolella ja etenkin sukupuolten tasa-arvon tavoittelulla on aina lopulta poliittinen ulottuvuus. Tätä taustaa vasten onkin yllättävää, että pysähdymme vain harvoin pohtimaan mitä sukupuoli merkitsee juuri meidän toiminta-alueellamme esimerkiksi kunnallisissa palveluissa. Toki tilastoimme oman henkilöstömme ja palvelujemme käyttäjien sukupuolen, mutta ani harvoin tämä rutiini saa aikaan sukupuoleen liittyvää yhteistä pohdintaa saati toimenpiteitä esimerkiksi oman toiminnan tasa-arvokysymysten hahmottamiseksi. Sukupuoli sittenkin vain ikään kuin on. Tähän olemiseen liittyy käsitys, jonka mukaan sukupuolella kyllä on merkitystä, mutta ei omalla alalla ja omassa työssä; tällöin myös tasa-arvon tavoittelun tarve on jossakin muualla. Sukupuolen sijasta merkitystä kerrotaan olevan etenkin etnisyydellä, joka ilmaistaan termillä maahanmuuttajuus. Vantaan kaupunginkirjastossa on nyt eli vuonna 2018 lähdetty liikkeelle pitkälti tällaisesta tilanteesta. Asiakkaat ovat voineet kirjastokorttia hakiessaan määritellä itsensä naisiksi tai miehiksi ja vuodesta 2017 myös muunsukupuolisiksi. Tällä tavoin saatua tietoa ei ole kuitenkaan käytetty toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä millään tavalla. Henkilöstöllä kuitenkin on sukupuolen merkityksestä kysyttäessä sukupuoleen liittyviä käsityksiä, joiden julki tuomiselle tai haastamiselle ei ole foorumia. Laajassa katsannossa kirjastoalalla on tuotu toistuvasti julki vain yksi asia sukupuolten tasa-arvona se, että pojat eivät lue kirjoja. Vantaan kaupunginkirjaston sukupuolitietoisen budjetoinnin tärkeä alkutavoite onkin saada aikaan kirjaston henkilöstön keskuuteen sellainen sukupuolikäsitys, joka mahdollistaa tasa-arvotyön. Tällöin ensinnäkin luovutaan kysymyksestä millaisia sukupuolet ovat ja kysytään sen sijaan mitä sukupuolet tekevät. Lisäksi jaetaan näkemys, että sukupuolella on tai ainakin voi olla merkitystä kaikkialla ja siten kirjastonkin työn kokonaisuudessa. Tämän takia sukupuoli tai asioiden sukupuolistuminen kirjastotoiminnan eri osa-alueilla on saatettava näkyviin ja otettava huomioon toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tähän kiinteästi liittyvä periaate on se, että kirjastossa(kin) sukupuoleen liittyy useita muita perusteita, kuten ikä, kieli, alkuperä, koulutus, terveydentila ja perhesuhteet, ja kääntäen sukupuoli tulee ottaa huomioon, kun esimerkiksi eri ikäisille tai kulttuuritaustaisille kuntalaisille suunnitellaan ja kohdennetaan kirjaston palveluja. Lopuksi on hyväksyttävä, että kirjastotoiminnan kokonaisuudessa sukupuolta ja sen vaikutuksia ei

4 voida määritellä tyhjentävästi, mutta se ei estä sukupuoli- ja tasa-arvotietoista toimintaa. Tällaisella päivitetyllä sukupuolikäsityksellä on läheinen suhde tasa-arvoon ja tasa-arvotyöhön, jotka nekin pitää määritellä ja ottaa haltuun uutta toimintatapaa haettaessa. 2.2 Tasa-arvo ja Vantaan kaupunginkirjaston toiminta Ei ole olemassa yhtä kaikkien hyväksymää ja yleispätevää sukupuolten tasa-arvoa, sillä tasa-arvoa lähestytään ja arvioidaan monista lähtökohdista ja näkökulmista. Tasa-arvo ja sen tavoittelu saavat erilaisia sisältöjä ja muotoja eri asiakokonaisuuksissa ja tilanteissa. Tasa-arvo koostuu osa-alueista ja joillakin osa-alueilla voidaan edetä ja joillakin taantua jopa samaan aikaan. Jo myös käsitteenä tasaarvo on monenlaisten merkityskamppailujen kohteena ja yksi näistä kamppailuista on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhde (katso kappaletta 2.3). Kaikesta tästä on seurauksena, että tasa-arvotyötä tekevän tahon on keskusteltava sukupuolten tasa-arvosta ja siitä, millaista yhteistä työtä tavoitteen hyväksi on tehtävä omalla alalla. Suomessa julkisen sektorin palvelujen tasa-arvon on perinteisesti ajateltu rakentuvan universaaleille palveluille, joihin kaikilla ja jokaisella on oikeus. Tässä katsannossa esimerkiksi kirjastopalvelun tasaarvoisuus on sitä, että kirjastoja on riittävästi ja kaikki saavat tulla kirjastoon ja lainata siellä tarjolla olevaa materiaalia. Nykypäivänä tällainen lähestymistapa ei ole enää riittävä. Jo lainsäädäntömmekin määrää, että kaiken julkisen palvelun on oltava paitsi syrjimätöntä, myös tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää. Syrjintä voi olla välitöntä, jolloin esimerkiksi kirjaston tilat ovat esteelliset. Se voi olla myös välillistä, jolloin jokin näennäisesti neutraali sääntö, ohje, päätös, toimintatapa, menettely jne. johtaa tosiasiassa siihen, että jotakuta henkilöä kohdellaan henkilöön liittyvien syrjimättömyysperusteiden tarkastelussa siten, että lopputulos on eriarvoistava. Tällaista voisi olla esimerkiksi joidenkin asiakasryhmien tarpeiden huomiotta jättäminen kirjaston resurssien kohdentamisessa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen vaatimus tarkoittaa lyhyesti sanottuna aktiivista ja monipuolista sekä suunnitelmallista ja julkista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät tule koskaan valmiiksi, mutta niiden tavoittelussa voidaan saavuttaa tärkeitä tuloksia. 2.3 Vantaan kaupunginkirjaston tasa-arvotyön kehykset Vantaan kaupunginkirjastossa ei ole aiemmin tehty systemaattista ja kokonaisvaltaista oman palvelutoiminnan arviointia syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämisen osa-alueilla. Mistä ja miten lähteä liikkeelle? Tasa-arvotyön käynnistämisen ensimmäinen toimenpide on perehtyminen siihen, mitä laki sanoo. Suomessa on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986), jota yleisesti kutsutaan lyhyemmin tasa-arvolaiksi. Tasa-arvolakia on osauudistettu useita kertoja ja siinä on monenlaisia sisältöjä. Viimeisin osauudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja tällöin lakiin tuli uusia vaatimuksia, kuten viranomaisten velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen

5 ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvotyön käynnistämisen ja vakiinnuttamisen näkökulmasta keskeinen on tasa-arvolain 4 : Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Tasa-arvopolitiikassa ja -työssä tällaisesta toiminnasta käytetään nimitystä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen (engl. gender mainstreaming). Suomessa julkinen sektori on sitoutunut valtavirtaistamiseen. Työhön on kehitetty useita menetelmiä ja työkaluja, joista osa soveltuu myös kunnalliseen tasa-arvotyöhön. Vantaan kaupunki on ilmaissut strategiassaan 2018-2021 selkeästi sitoutumisensa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Tämä sitoumus löytyy Vantaan arvojen (avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys) yhteydestä. Vantaa on niin ikään allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan vuonna 2007. Peruskirja painottaa suunnitelmallisen ja monipuolisen toiminnallisen tasa-arvotyön tärkeyttä. Vantaan kaupungilla on myös lakien suhteen ajantasainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valtuustokaudelle 2017-2020. Tämä Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vantaan kaupungin toimintatapana -suunnitelma on kaupunkitasoinen jalkautustoimenpide sekä tasaarvolain vaatimuksille että yhdenvertaisuuslain (1325/2014) samansuuntaisille vaatimuksille. Yhdenvertaisuuslaissa nimettyjä syrjimättömyysperusteita on 13 (ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen). Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä työ niiden toteutumiseksi ovat toisilleen läheistä sukua, mutta eivät kuitenkaan synonyymejä keskenään. Kaupunkitasoisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on kolme osaa (Työkirja, toiminnallinen suunnitelma ja henkilöstöpoliittinen suunnitelma) ja se on hyväksytty kaupunginhallituksessa 14.11.2016.

6 Tasa-arvotyössä on tärkeää tehdä ero henkilöstöpoliittisen ja toiminnallisen näkökulman välille. Henkilöstöpoliittisessa tasa-arvotyössä tavoitellaan jonkin työyhteisön, esimerkiksi Vantaan kaupungin työntekijöiden tai kaupunginkirjaston henkilöstön, keskinäistä tasa-arvoa muun muassa rekrytoinnissa, palkkauksessa, perhevapaiden käytössä ja uramahdollisuuksissa. Vastuu tällaisesta sisäisestä työstä kuuluu työnantajan ja ammattijärjestöjen yhteistoiminnalle. Toiminnallisessa tasa-arvotyössä puolestaan kehitetään organisaation oman ulospäin, esimerkiksi asiakkaisiin ja kumppaneihin, suuntautuvan toiminnan tasa-arvoa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa ja kirjaston sukupuolitietoisen budjetoinnin pilottihankkeessa on kyse toiminnallisesta tasaarvotyöstä. Kaupunkitasoinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma asettaa toimialoille ja tulosalueille velvoitteen tehdä omien palvelujen erityispiirteisiin pureutuvaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua koko kaupungin suunnitelman asettamalta perustalta. Vantaan kaupunginkirjasto on yksi sivistystoimen toimialan tulosalueista. Sivistystoimi on asettanut vuonna 2017 kaikille tulosalueilleen yhteiset kehittämistoimenpiteet ja kaupunginkirjasto on lisäksi määritellyt omia painotuksiaan. Kirjaston painotuksissa sukupuoli on jäänyt käytännössä vähäiselle huomiolle. Lakeihin perustuvan lähestymistavan mukaisesti Vantaan kaupunginkirjaston tasa-arvotyö tarkoittaa toimintaa sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi. Sukupuoleen keskittyminen ei kuitenkaan sulje pois niin sanottua moniperusteista tasa-arvotyötä, jolloin sukupuolen lisäksi huomioidaan samalla kertaa muitakin henkilöön liittyviä perusteita, kuten esimerkiksi ikä, alkuperä ja vakaumus. Koska tässä asiakirjassa kuvatussa kehittämisessä on kyse ennen kaikkea sukupuolesta ja sukupuolten tasa-arvosta, kutsumme työtämme tästä eteenpäin lyhyesti tasa-arvotyöksi. Yritämme

7 integroida sukupuolen huomioimisen kaikkeen kaupunginkirjaston työhön. Parhaimmillaan tasaarvotyö todellakin on silloin kun se on kyetty integroimaan toiminnan keskeisiin prosesseihin esimerkiksi talousarvioprosessiin. 3 Vantaa sukupuolitietoisen budjetoinnin tiellä 3.1 Mitä sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa? Vantaan kaupunki on tehnyt suunnitelmallista toiminnallista eli päätöksentekoon ja palveluihin kohdistuvaa tasa-arvotyötä jo toistakymmentä vuotta. Työn määrä, laatu, kohteet ja toimijat ovat vaihdelleet suuresti, mutta velvoite sukupuolten tasa-arvon huomioimiseen kaikessa toiminnassa on ollut Vantaalla olemassa vuodesta 2006 eli suomalaisittain poikkeuksellisen pitkään. Toiminnalliseen tasa-arvotyöhön on Suomessakin kehitetty suuri määrä erilaisia malleja, menetelmiä, opaskirjoja, pelejä jne. ja kaupunkimme on myös ollut aktiivinen kehittäjä tällä saralla. Tärkeänä edistysaskeleena Vantaalla voidaan pitää sukupuolivaikutusten arvioinnin eli lyhyemmin suvaamisen menetelmän käyttöönottoa ja kouluttamista useissa palveluissa valtuustokaudella 2009-2012. Käytännössä tuolloin luotiin yleispätevä lista sukupuoleen liittyviä kysymyksiä, joihin vastaamalla palvelujen suunnittelijat kykenivät tekemään näkyväksi sukupuolen merkityksen kyseisessä asiassa. Kaupunginkirjasto ei ole kuitenkaan omaksunut suvausta osaksi suunnittelutyönsä rutiinia. Tällä hetkellä maailmalla suuren mielenkiinnon kohteena oleva ja Suomeenkin rantautumassa oleva tasa-arvotyön muoto on gender budgeting, jonka suomenkieliseksi nimeksi näyttää vakiintuvan sukupuolitietoinen budjetointi. Tätä alun perin Australiasta ja 1980-luvulta peräisin olevaa työtä tehdään eri maissa monin eri tavoin. Suomen valtion talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittäminen on yksi Juha Sipilän hallituksen tasaarvo-ohjelman (2016-2019) toimenpiteistä ja tätä työtä on kehitetty valtiolla erityisesti syyskuussa 2018 päättyneessä Tasa-arvoa talousarvioon -hankkeessa. Hankkeen loppuraportin tuloksia ja ehdotuksia on hyödynnetty soveltuvin osin Vantaan kaupungin sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamisessa ja kehittämisessä. Vantaan nykyisessä toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa linjataan uudeksi avaukseksi sukupuolitietoisen budjetoinnin kokeileminen kuluvalla valtuustokaudella. Vuoden 2018 budjetissa kirjattiinkin Olemme edelläkävijöitä palvelujen kehittämisessä -painopistealueen alle

8 kaupunkitasoiseksi tavoitteeksi numero 26: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa vahvistetaan. Mittariksi asetettiin sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti. Pilottitoimialaksi valikoitui sivistystoimi ja siellä kaupunginkirjasto. Mitä sukupuolitietoinen budjetointi sitten on ja miksi sitä pitäisi tehdä? Laajassa käytössä on Euroopan neuvoston määritelmä vuodelta 2005: Sukupuolitietoinen budjetointi on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista budjettiprosessiin. Se tarkoittaa budjettien sukupuolinäkökulmaista arviointia, sukupuolinäkökulman integroimista budjettiprosessin kaikkiin vaiheisiin sekä menojen ja tulojen uudelleenjärjestämistä tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolinäkökulman ja tasa-arvotyön tuominen mukaan talousarviovalmisteluun on tärkeää, sillä talousarvio ja talouteen liittyvät päätökset eivät ole sukupuolineutraaleja. Miehet ja naiset tekevät pitkälti tai osin eri asioita esimerkiksi työ- ja perhe-elämässä ja erilaiset toimenpiteet eivät vaikuta sukupuoliin yhtäläisesti. Tällä tavoin resurssien allokointi vaikuttaa erilaisiin mies- ja naisryhmiin eri tavoin ja resursointi tai sen puuttuminen voivat joko edistää tai heikentää sukupuolten tasa-arvoa joko ylipäätään tai jossakin tietyssä asiassa. Talousarvio valmisteluineen on myös keskeinen ohjausmekanismi ja vallan käytön tila sekä valtiolla että kunnissa, joten talousarviotyössä julki tuoduilla tasa-arvovaikutuksilla on hyvät mahdollisuudet tulla toteen näytetyiksi ja siten vakavasti otettaviksi asioiksi. Koska sukupuolitietoista budjetointia tehdään eri valtioissa, aluehallinnoissa ja kunnissa hyvin erilaisin tavoin, ei ole olemassa mallia tai ohjetta siitä, miten Vantaan kaupungin tai jonkin sen palvelun, esimerkiksi kaupunginkirjaston, tulisi toimia tehdäkseen sukupuolitietoista budjetointia. Tämä korottaa kynnystä aloittaa, mutta toisaalta antaa vapauden tehdä asiassa omannäköistä kehittämistä. Kuntaorganisaatiossa rahankäyttö on säännösteltyä, mikä tarkoittaa, että liikkumavaraa on suhteellisen vähän. Suurin osa kuluista on henkilöstökuluja ja muita kiinteitä kuluja. Nimensä mukaisesti sukupuolitietoisen budjetoinnissa on kuitenkin kyse siitä, että sukupuolinäkökulma ja siitä johdettu tasa-arvon tavoitteellinen edistäminen kyetään kytkemään nimenomaan talousarviotyöhön. Kaupunginkirjaston ja laajemminkin Vantaan kaupungin jo tekemän tasa-arvotyön näkökulmasta esimerkiksi seuraavilla menetelmillä on potentiaalia tasa-arvotyömme kehittämisessä: määrärahojen budjetointi tasa-arvotyöhön tasa-arvotavoitteiden, -indikaattorien ja -toimenpiteiden asettaminen talousarviotyöskentelyssä talousarvioon liitettävät sukupuolivaikutusten arvioinnit eri palveluista talousarvion osien luokittelu tasa-arvorelevanssin mukaan talousarvioon liitettävä arvio siitä, miten kyseinen talousarvio edistää sukupuolten tasaarvoa päätöksenteossa ja palveluissa. Kaupunginkirjaston pilotissa on myös käynyt ilmi, että organisaatiossa pitää itse asiassa tapahtua paljon ennen kuin toimijat ovat kykeneviä aloittamaan määrätietoisen sukupuolinäkökulman

9 valtavirtaistamisen tai sukupuolitietoisen budjetoinnin. Pelkkä tasa-arvolain olemassaolo ei saa aikaan sukupuolinäkökulmaa ja tasa-arvotyötä. Keskeisiä edellytyksiä tulokselliselle tasa-arvotyölle ja sukupuolitietoiseen budjetointiin valmistautumiselle ovat: a) omassa organisaatiossa korkealta taholta tuleva vahva velvoite huomioida sukupuoli ja ryhtyä suunnitelmalliseen tasa-arvotyöhön nimenomaan omassa toiminnassa b) julkinen sitoutuminen syrjimättömyyteen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen omassa työssä c) sisäinen keskustelu, viestintä ja koulutus siitä, mitä ollaan yhdessä tekemässä ja tavoittelemassa omassa toimintaympäristössä d) oman johtoryhmän hyväksymä suunnitelma tasa-arvotyöstä ja sen osana e) sukupuolitietoisen budjetoinnin käynnistämisestä ja vakiinnuttamisesta f) työntekijä-, työaika- ja raharesurssien osoittaminen kehittämiseen ja relevantin ulkopuolisen avun hankkimiseen ongelmakohdissa g) oman tasa-arvotyön seuranta- ja arviointimekanismi. 3.2 Mitä kaupunginkirjastossa tehtiin sukupuolitietoisen budjetoinnin hankkeessa vuonna 2018? Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti oli yksi Vantaan kaupunkitasoisista sitovista tavoitteista vuonna 2018. Kaupunginkirjaston johtoryhmä asetti sukupuolitietoisen budjetoinnin hankkeelle työparin, joka koostui kirjaston kehittämispäälliköstä ja asukaspalvelujen toimialalla työskentelevästä kaupungin toiminnallisen tasa-arvotyön asiantuntijasta. Työpari piti tiivistä yhteyttä ja osallisti kirjaston henkilöstöä pääasiassa haastattelujen ja selvityspyyntöjen merkeissä. Työpari raportoi työn etenemisestä kirjaston johtajalle sekä toimialaraportoinnin osana kaupungin taloussuunnittelulle. Marraskuussa pidettiin työpaja kirjastojen esimiehille ja World of Management WoM Oy:n tasa-arvokonsultti arvioi tehdyn työn niin ikään marraskuussa. Kaupunginkirjaston johtoryhmä määritteli hankkeelle neljä päätavoitetta: 1. Hanke hahmottaa ja esittää mitä syrjimätön toimintatapa tarkoittaa nimenomaan kirjaston toiminnassa, mukaan lukien toimintojen resursoinnissa. 2. Hanke kehittää keinoja edistää sukupuolten tasa-arvoa moniperusteisesti kaikilla kirjaston toiminnan osa-alueilla. 3. Hanke esittää miten toiminnallinen tasa-arvonäkökulma ja -työ voidaan integroida kirjaston toiminnanohjaukseen. 4. Hanke luo kevyen sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamisen toimintamallin, jota voidaan soveltaa kirjaston lisäksi muissa kaupungin palveluissa. 3.3 Hankkeen eteneminen vaiheittain Tavoitteiden toteuttaminen on edellyttänyt monien asioiden tekemistä samanaikaisesti, mutta työssämme voidaan tunnistaa seuraavat kronologiset vaiheet keskeisine toimenpiteineen.

10 Vaihe 1: Olemassa olevan tiedon keruu sekä havainnointi kirjastoissa (keväällä 2018) tutkimme Helmet-kirjastokorttien jakautumista sekä materiaalin lainaamista sukupuolen ja iän mukaan jo olemassa olevan tiedon perustalta kokosimme yhteen mitä tiedämme muiden kirjaston palvelujen ja toimintamuotojen käytöstä ja käyttämättömyydestä sukupuolittain (mm. vapaaehtoistyö ja kirjailijavierailujen ja muiden yleisötilaisuuksien yleisö) havainnoimme otannalla miten eri ikäiset miehet, naiset, pojat, tytöt ja perheet käyttävät kirjaston tiloja, esimerkiksi työskentely- ja opiskelutiloja, sekä aineistoja: mihin aikaan päivästä, kuinka pitkään ja mitä he tekevät kirjastovierailunsa aikana haastattelimme kirjaston henkilöstöä tämän tiedon pohjalta Vaihe 2: Vanhan ja uuden tiedon paketointi (kesällä 2018) kokosimme edellä kerrotun tiedon paketiksi, joka mahdollisti sukupuoleen ja osin muihin henkilöön liittyviin perusteisiin liittyvän kevyen analyysin kirjaston palvelujen käytössä etsimme syrjimättömyysnäkökohtia tämän analyysin pohjalta Vaihe 3: Resurssien käytön arviointi (alkusyksyllä 2018) selvitimme haastatteluin miten aineiston valinnassa ja erilaisten toimintamuotojen resursoinnissa huomioidaan sukupuoli keskustelimme siitä, millaisin toimin, toimintamuodoin ja resurssein kirjasto edistää tasaarvoa moniperusteisesti Vaihe 4: Moniperusteisen tasa-arvotyön integrointi kirjaston toiminnanohjaukseen (loppuvuonna 2018) arvioimme missä määrin tasa-arvonäkökulma ja -työ on jo mukana kirjaston keskeisissä prosesseissa listasimme integrointikohteita ja kehittämiskohteita määrittelimme jatkotyön kohteet (katso vaihe 5) Vaihe 5: Integroivan toimintamallin määrittely ja käyttöönotto kirjaston strategia- ja talousarviotyössä (vuodesta 2019 alkaen) kirjaston johtajan ja johtoryhmän vastuulla.

11 4 Kirjasto vantaalaisten palveluksessa 4.1 Toiminnan lähtökohtia Vantaan kaupunginkirjastolla on 10 toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Kirjastossa käy vuosittain noin kaksi miljoonaa asiakasta ja lainoja on noin kolme miljoonaa. Vantaan kaupunginkirjaston toimintakulut ovat valtakunnan tasolla alhaisimpien joukossa, mutta tehokkuus on kuuden suuren kunnan vertailussa keskitasoa. Vantaan kaupunginkirjasto on osa Vantaan sivistystoimen toimialaa, johon kirjaston lisäksi kuuluu 8 muuta tulosaluetta ja joka toiminta-ajatuksensa mukaisesti edistää asukkaiden oppimista, sivistystä ja vapaa-ajan palveluita oikeudenmukaisesti ja vuorovaikutteisesti. Vantaan kaupunginkirjasto on myös osa pääkaupunkiseudun yhteistä Helmet-kirjastoa, johon kuuluvat Vantaan lisäksi Espoo, Helsinki ja Kauniainen. Vantaan kaupunginkirjaston arvot ovat samat kuin Vantaan kaupungin arvot eli avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Kirjaston visio on Rikasta arkea kirjastossa: Kirjasto on ajatusten ja oivallusten kasvualusta, osallistumisen areena ja monipuolinen tekemisen mahdollistaja. Vantaan kaupunginkirjaston toiminta-ajatus on kaikkien lukutaitojen edistäminen eli lukutaitojen oppiminen, harjaantuminen ja ylläpito. Kirjaston keskeisiä strategisia tavoitteita on kirjastopalveluiden innovatiivinen toteuttaminen ja kehittäminen aktiivisen kumppanuustoiminnan avulla. Palveluiden järjestäminen uudenlaisella yhteistoiminnalla, proaktiivinen ja tasalaatuinen asiakaspalvelu sekä priorisointi resurssien kohdentamisessa ja esimiestyön kehittämisessä ovat myös keskeisiä tavoitteita.

12 Esimiestyössä keskeistä on jatkuva uusien keinojen etsiminen laadun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi ja kyky luopua kaikesta turhasta. Samalla on muistettava, että jatkuva muutos onnistuu vain hyvinvoivan henkilöstön avulla. Haluamme myös olla aktiivisesti rakentamassa siltaa fyysisen maailman ja tietovarantojen välille. Kaikkeen kirjaston käyttöön tarvitaan digitaalinen ulottuvuus. Kirjastopalveluiden olemassaolon tarkoitus ovat asiakkaat, joten asiakkaiden tarpeiden on oltava kaiken toiminnan lähtökohta. Väestötilastojen, valtakunnallisten kirjastotilastojen, Kuusikkokuntien vertailutiedon, asiakaspalautteiden ja asiakastyytyväisyyskyselyjen säännöllinen seuranta on vakiintunutta käytäntöä, mutta yhä tärkeämmäksi on tullut asukkaiden osallisuus palveluiden uudistamisessa. Vantaalla on viime vuosina uudistettu sekä kirjastotiloja että -toimintoja. Lisäksi käytössä on kaksi omatoimikirjastoa, joissa asiakkaat voivat asioida silloin, kun heille itse parhaiten sopii. Vantaan kaupunginkirjasto on kehittämässä myös digitaalista toimintastrategiaa, jossa datan keräämisellä ja rikastamisella pyritään luomaan aivan uusia palveluita. Niissä asiakas luo itse arvoa ja kirjastosta voi tulla yhä enemmän erilaisten yhteisöjen toiminta-alusta. Vantaan kaupunginkirjastossa on kehitetty jatkuva asiakastyytyväisyysmittaus-menetelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2018. Menetelmä perustuu SERVQUAL-arviointijärjestelmään ja se mittaa palvelun käyttäjien kokemusta verrattuna heidän odotuksiinsa. Arvioita oli 12.11.2018 mennessä saatu yhteensä 4 160. Kirjastotilojen laatu (viihtyisyys, tilan määrä ja varusteet) oli vastaajista 80,6 :n mielestä odotusten mukainen (24,4 ) tai niitä parempi (56,2). Mikäli vastausten keskiarvo (SQ) on positiivinen, on palveluntarjoaja ylittänyt vastaajan odotukset. 4.2 Henkilöstö Vantaan kaupunginkirjasto tarvitsee sekä osaavia yksilöitä että osaavia ryhmiä. Erityyppisellä osaamisen jakamisella, työkierrolla ja täydennyskoulutuksella pyrimme edistämään yksilöiden osaamisen siirtymistä ryhmän osaamiseksi. Digitaalisiin sisältöihin, pedagogisiin tehtäviin, markkinointiin ja laajasti automatisoidun toimintaympäristön ylläpitoon liittyvät tehtävät ja niiden osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Vantaan kaupunginkirjastossa oli marraskuussa 2018 112 vakinaista työntekijää, joista lähes neljännes (24) on miehiä. Työntekijöiden keski-ikä on 48 vuotta. Kirjastoala on perinteisesti ollut naisvaltainen, mutta uskomme, että osaamistarpeiden muuttuessa tulevaisuuden kirjastossa työskentelee monen erilaisen taustan omaavia henkilöitä, niin naisia kuin miehiäkin. Erityisesti on panostettava maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointiin, koska Suomen kunnista Vantaalla on suhteessa eniten maahanmuuttajia. Tällä hetkellä Vantaan kaupunginkirjaston vakituisista työntekijöistä noin 10 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

13 4.3 Kirjaston käyttö Opetusministeriö ja aluehallintovirastot kysyivät syksyllä 2018 koko maassa yli 28 000 ihmisen odotuksia ja mielipiteitä kirjastopalveluista. Kysely toteutettiin kirjastoissa, Vantaalla vastaajia oli 308. Yleisarvosana kirjastoille koko maassa oli 8,80 ja Vantaalla 8,59. Kirjastokäynnin sujuvuuden kannalta vantaalaiset vastaajat pitivät kirjaston sijaintia tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä ennen aukioloaikoja, tiloja, välineitä tai verkkopalveluja. Vantaalaiset vastaajat myös katsoivat kirjastojen sijainnin Vantaalla vastaavan heidän odotuksiaan. Verkkopalvelussa on mahdollista tarkastella vastauksia mm. ikä-, sukupuoli-, koulutus- tai ammattiaseman mukaan jaoteltuina. Kirjastojen sijainnin osalta vastauksissa ei ole suuria poikkeamia, kuuluipa vastaaja mihin tahansa ryhmään. http://survey.taloustutkimus.fi/dashboard/kirjastot_avoin/ Kuntaliiton Arttu2-tutkimuksessa on tutkittu mm. kuntalaisten tyytyväisyyden ja palvelun saavutettavuuden yhteyttä. Palvelun laadun ja saavutettavuuden indeksiluku on Vantaan osalta korkein kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, joihin kirjastokin tutkimuksessa kuuluu. Kaikki muut kunnan palvelut jäävät tuon tuloksen taakse. http://shop.kuntaliitto.fi/download.php?filename=uploads/1881arttu2_nro13_ebook.pdf Vuonna 2017 kirjastokorttiaan käytti noin 30 prosenttia vantaalaisista. Kun tarkastellaan Vantaalla kirjaston lainausmääriä ikäryhmittäin ja sukupuolijakauman mukaan, niin lapsissa ja nuorissa aina 24 ikävuoteen asti naispuoliset lainaavat enemmän siten, että miespuolisten osuus on noin 32 prosenttia kokonaislainauksesta. 25-35 -vuotiaiden ikäryhmässä miesten osuus on pienempi eli noin 18 prosenttia samoin kuin 36-49 -vuotiailla. Huomionarvoista on kuitenkin se, että siitä eteenpäin tilanne muuttuu, eli vanhemmissa ikäluokissa naiset ja miehet lainaavat lähes yhtä paljon (miehet noin 47). Perinteinen kuva siitä, että nimenomaan iäkkäämmät naiset ovat kirjaston suurkuluttajia

14 ei tämän tiedon perusteella täysin pidä paikkaansa. Lainaustilastoja tutkittaessa on tietenkin otettava huomioon se, että ihmiset eivät aina lainaa vain itselleen, mutta ehkä joitakin suuntaviivoja niistä voi saada. Tarkasteltaessa Vantaan kaupunginkirjaston lainaajien määriä kirjastoittain ja sukupuolittain näyttää siltä, että melkein kaikissa kirjastoissa lainaajista lähes 70 prosenttia on naisia. Poikkeuksen tekevät vain Autokirjasto ja Hiekkaharjun kirjasto, joka sijaitsee alakoulun yhteydessä. Taulukko 1.: Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteissä lainattujen/palautettujen niteiden lukumäärät asiakkaan sukupuolen mukaan vuonna 2017 (lainattu/palautettu minkä tahansa Helmet-kirjaston nide) nainen mies muu/tuntematon laitos yhteensä kpl kpl kpl kpl kpl lainaus 988 435 62,2 481 787 30,3 5 842 0,4 113 309 7,1 1 589 373 100 palautus 945 995 63,4 462 290 31,0 3 370 0,2 79 617 5,3 1 491 272 100 Taulukko 2.: Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmalainojen lukumäärät asiakkaan sukupuolen mukaan vuonna 2017 (lainattu mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteestä tai verkkokirjastosta) nainen mies muu/tuntematon laitos yhteensä kpl kpl kpl kpl kpl lainaus 1 617 090 63,6 770 967 30,3 6 894 0,3 148 563 5,8 2 543 514 100 Tauukko 3.: Lainaajien lukumäärät kirjastoittain, sukupuolittain, tammi-kesäkuu 2018 LAINAAJAT: NAISET (uniikit/päivä) 2018 Hak Län Tik Aut Hie Koi Lum Poi Myy Mar Päh yht tammi 1 929 782 5 218 1 855 140 1 585 3 673 2 810 0 4 701 269 22 962 helmi 1 492 627 4 422 1 401 123 1 350 2 810 2 364 0 3 856 343 18 788 maalis 1 654 655 4 963 1 839 129 1 448 3 263 2 676 0 4 075 376 21 078 huhti 1 522 605 4 789 1 835 134 1 466 3 031 2 575 947 3 685 355 20 944 touko 1 406 605 4 546 1 456 66 1 487 2 882 2 445 4 637 2 387 268 22 185

15 kesä 1 302 572 4 514 404 2 1 315 2 658 2 296 4 962 1 973 202 20 200 tammikesä 9 305 3 846 28 452 8 790 594 8 651 18 317 15 166 10 546 20 677 1 813 126 157 LAINAAJAT: MIEHET (uniikit/päivä) 2018 Hak Län Tik Aut Hie Koi Lum Poi Myy Mar Päh yht tammi 824 367 3 125 1 198 158 717 1 659 1 266 0 2 549 114 11 977 helmi 669 292 2 547 763 110 617 1 303 1 078 0 2 055 119 9 553 maalis 738 319 2 955 1 095 109 661 1 487 1 289 0 2 149 119 10 921 huhti 636 310 2 679 1 121 118 613 1 357 1 079 443 1 860 122 10 338 touko 611 276 2 561 766 46 598 1 290 974 2 248 1 138 89 10 597 kesä 505 238 2 374 125 0 518 1 134 866 2 169 836 70 8 835 tammikesä 3 983 1 802 16 241 5 068 541 3 724 8 230 6 552 4 860 10 587 633 62 221 LAINAAJAT: SUKUPUOLI SALAINEN (uniikit/päivä) 2018 Hak Län Tik Aut Hie Koi Lum Poi Myy Mar Päh yht tammi 0 0 12 1 0 0 0 0 0 1 0 14 helmi 0 0 8 0 0 1 1 0 0 0 0 10 maalis 0 0 9 2 0 4 0 0 0 0 0 15 huhti 0 0 8 0 0 3 3 0 0 0 0 14 touko 0 0 9 1 0 0 1 0 0 0 0 11 kesä 0 0 13 0 0 2 2 0 0 0 0 17 tammikesä 0 0 59 4 0 10 7 0 0 1 0 81 LAINAAJAT: SUKUPUOLI TUNTEMATON (uniikit/päivä) 2018 Hak Län Tik Aut Hie Koi Lum Poi Myy Mar Päh yht tammi 12 1 36 12 7 2 2 1 0 7 0 80 helmi 12 4 36 11 2 0 1 9 0 10 0 85 maalis 13 0 34 17 2 1 8 11 0 1 0 87

16 huhti 10 1 37 21 5 1 9 11 1 6 0 102 touko 11 2 33 15 2 1 7 4 7 4 0 86 kesä 11 0 30 0 0 1 7 5 8 2 0 64 tammikesä 69 8 206 76 18 6 34 41 16 30 0 504 LAINAAJAT: NAISET/KAIKKI (uniikit/päivä) 2018 Hak Län Tik Aut Hie Koi Lum Poi Myy Mar Päh yht tammi 69,8 68,0 62,2 60,5 45,9 68,8 68,9 68,9 0,0 64,8 70,2 65,5 helmi 68,7 67,9 63,1 64,4 52,3 68,6 68,3 68,5 0,0 65,1 74,2 66,1 maalis 68,8 67,2 62,3 62,3 53,8 68,5 68,6 67,3 0,0 65,5 76,0 65,7 huhti 70,2 66,0 63,7 61,6 52,1 70,4 68,9 70,3 68,1 66,4 74,4 66,7 touko 69,3 68,5 63,6 65,1 57,9 71,3 68,9 71,4 67,3 67,6 75,1 67,5 kesä 71,6 70,6 65,1 76,4 100,0 71,6 69,9 72,5 69,5 70,2 74,3 69,4 tammikesä 69,7 68,0 63,3 63,1 51,5 69,8 68,9 69,7 68,4 66,1 74,1 66,8 LAINAAJAT: MIEHET/KAIKKI (uniikit/päivä) 2018 Hak Län Tik Aut Hie Koi Lum Poi Myy Mar Päh yht tammi 29,8 31,9 37,2 39,1 51,8 31,1 31,1 31,1 0,0 35,1 29,8 34,2 helmi 30,8 31,6 36,3 35,1 46,8 31,4 31,7 31,2 0,0 34,7 25,8 33,6 maalis 30,7 32,8 37,1 37,1 45,4 31,3 31,3 32,4 0,0 34,5 24,0 34,0 huhti 29,3 33,8 35,7 37,7 45,9 29,4 30,8 29,4 31,8 33,5 25,6 32,9 touko 30,1 31,3 35,8 34,2 40,4 28,7 30,9 28,5 32,6 32,2 24,9 32,2 kesä 27,8 29,4 34,3 23,6 0,0 28,2 29,8 27,3 30,4 29,7 25,7 30,3

17 tammikesä 29,8 31,9 36,1 36,4 46,9 30,1 31,0 30,1 31,5 33,8 25,9 32,9 Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat hoitaa kirjastoasioita myös puhelimen välityksellä. Taskukirjastoniminen mobiilipalvelu helpottaa asiointia, sillä lainat voi uusia tai teoksia voi varata puhelimen avulla. Taskukirjastossa voi myös hakea aineistoa ja lainata omia lainoja kaverille. Sen kautta voi niin ikään saada lukusuosituksia ja tarkistaa kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot. Taskukirjastoa voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vantaan kaupunginkirjaston ja Enisoftin kehittämä Taskukirjasto otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Se valittiin mobiilipalveluiden parhaimmistoon teknologia- ja kasvuyrityspahtuma Slushissa samana vuonna ja se voitti ajanvietepalvelujen kategorian Suomen Paras Mobiilipalvelu 2016 -kilpailussa. Taskukirjastosovelluksen käyttö on kasvanut nopeasti. Sitä on sovelluskaupoista ladattu vuosina 2016-2018 71 208 kertaa. Helmetissä on aktiivisia kirjastokortteja noin 725 000, joten noin 10 prosenttia kirjastokortin käyttäjistä on ladannut sovelluksen. Yksittäisiä tapahtumia eli istuntoja on yhteensä ollut noin kolme miljoonaa. 4.4 Aineistot Aineistoprosessi on yksi kirjaston ydinprosesseista ja sisältää aineiston koko elinkaaren hankinnasta poistoihin. Prosessista vastaa kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointiosasto. Aineiston valinnassa tärkeää on läpinäkyvyys ja tasapuolisuus. Oletukset tai omat mieltymykset eivät saa vaikuttaa siihen, mitä kirjastoon valitaan. Hankinnat tehdään sopimustoimittajien viikoittain ilmestyviltä listoilta, joiden tarjonta on monipuolista. Sitä valitaan, mille on lukijoita. Kun aineistoa poistetaan kokoelmista, syynä on joko huonokuntoisuus tai se, ettei sitä enää lainata. Omakustanteita tarjotaan kirjastoille paljon, mutta niitä hankitaan hyvin harkitusti. Sama käytäntö on kaikilla Helmet-kirjastoilla. Joskus päätetään ottaa vain yksi kappale koko Helmet-alueelle. Asiakkailta tulee hankintaehdotuksia, ja usein ne ovat sellaisia, joita hankitaan joka tapauksessa. Joskus ehdotukset koskevat kauan sitten ilmestyneitä kirjoja, joita ei saa enää mistään. Asiakkaiden hankintatoiveisiin vastataan mahdollisuuksien mukaan. Kirjoja pyritään markkinoimaan niin, että ne vetoavat myös kirjoja vierastaviin. Lukemaan opetteleville tarkoitettuja helppolukuisia kirjasarjoja ilmestyy paljon, ja niiden suosio kasvaa koko ajan. Niitä lukevat myös maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomen kieltä. Myös selkokirjojen eli selkokielellä kirjoitettujen kirjojen tarjonta on kasvanut ja niitä on tarjolla sekä lapsille että aikuisille. DVD-levyjen määrä on vähentynyt runsaasti kymmenessä vuodessa internetin suoratoistopalveluiden tulon myötä. Elokuvatarjonnassa on saatavilla lähinnä uutuuksia. Uutuuselokuvia kuitenkin lainataan, ja varsinkin lasten elokuvissa vanhemmillekin elokuville on kysyntää. Monet lasten elokuvat ovat aiheiltaan ja asetelmiltaan perinteisiä. Tyttöjen prinsessaaiheisia elokuvia ja pojille suunnattuja supersankareista kertovia elokuvia ilmestyy paljon. Lehtiä voivat kirjaston asiakkaat lukea ja lainata sekä painettuina että e-lehtinä. Puolue- ja maakuntalehtiä on kirjastoissa vähennetty, mutta yleislehtien kattavuus on kirjastoissa hyvä.

18 Kirjastot tekevät lehtikyselyitä asiakkailleen ja pyynnöt pyritään toteuttamaan. Yleensä lehden lopettamisen syynä on käytön vähyys, mikä pätee myös e-lehtiin. Vantaan kaupunginkirjastossa aloitettiin aineiston kellutus vuonna 2015. Kellutus tarkoittaa, että palautettu aineisto jää siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Aikaisemmin aineisto palautui omistajakirjastoon, mikä aiheutti sen, että melko suuri osa aineisto oli aina matkalla kirjastosta toiseen sen sijaan, että se olisi heti asiakkaiden saatavilla. Espoon kaupunginkirjasto aloitti myös kellutuksen vuonna 2016, ja nyt aineisto kelluu Espoon ja Vantaan välillä. 4.5 Monikielinen kirjasto Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, sillä asukkaista lähes 18 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla puhutaan äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 122 eri kieltä. Viime vuosina arabiankielisten osuus on noussut eniten ja vuoden 2017 aikana arabia nousi Vantaan viidenneksi yleisimmäksi kieleksi. Vuonna 2017 muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä kirjoja hankittiin 5 322 nimekettä ja niitä lainattiin 157 488 kertaa. Vantaalaisia kirjastonkäyttäjiä palvelee myös Helsingissä Pasilan kirjastossa toimiva monikielinen kirjasto, jossa on teoksia yli 80 kielellä. Lisäksi tarjolla on musiikkia, elokuvia, aikakauslehtiä, äänikirjoja ja e-kirjoja. Vieras- ja harvinaiskielten osaaminen kirjastoissa on melko vähäistä, mikä aiheuttaa haasteita hankinnalle. Harvinaiskielisissä aineistoissa on sisällönkuvailuja myös suomeksi, mikä auttaa jonkin verran. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä myös kokoelman osalta pitäisi osaamista olla nykyistä enemmän. Tällä hetkellä hankitaan kymmentä eniten puhuttua kieltä. Arabian kielen osuutta on lisätty, mutta kaiken kaikkiaan harvinaiskielistä aineistoa lainataan melko vähän. E-aineistojen tarjonta kasvaa koko ajan. E-aineistot helpottavat ihmisten elämää, koska niitä käyttääkseen ei tarvitse lähteä kirjastoon vaan niitä voi käyttää etänä lukuun ottamatta suomalaisia aikakauslehtiä tarjoavaa palvelua, jota voi käyttää vain kirjastoissa. Kirjastojen e-aineistoja koordinoi konsortio, johon kuuluvat melkein kaikki Suomen kunnat. Konsortio tai Helsingin kaupunginkirjasto hoitaa neuvottelut kustantajien kanssa, ja Helmet-kirjastojen johtoryhmä tekee päätökset hankittavista aineistoista Helmet-kirjastojen osalta. Helmet-kirjaston asiakkaat voivat lukea digitaalisia sanoma- ja aikakauslehtiä neljässä eri palvelussa. Ulkomaisia e-lehtiä voi lukea omalla laitteella missä vain ja kotimaisia e-lehtiä voi lukea kirjastoissa. E-kirjojen tarjonta lisääntyy koko ajan. Valinta riippuu kansainvälisestä levityksestä eli siitä, mitä on neuvoteltu kustantajien kanssa. Suomenkielisten e-kirjojen osalta hankitaan melkein kaikki, mikä julkaistaan. Kaikki kirjailijat eivät kuitenkaan anna omia teoksiaan julkaistaviksi sähköisinä. Äänikirjoja ilmestyy paljon ja niiden suosio on kasvanut koko ajan. Tarjonta on monipuolista ja esimerkiksi liike-elämää käsitteleviä äänikirjoja lukevat sekä naiset että miehet. Muita sähköisiä aineistoja ovat soiton- ja kielenopetuskurssit. Helmet-kirjastot tekevät yhteistyötä näkövammaisia palvelevan Celia-kirjaston kanssa. Palvelun tasoa ei ole määritelty, ja Celia-kirjaston palvelut vaihtelevat kirjastoittain. Asiakkaat saavat kirjastosta tunnukset ja oikeuden käyttää Celian palveluita, joita he voivat käyttää kotoa käsin.

19 Päätös asiakkuudesta tehdään Celia-kirjastossa ja Vantaalla asiakkaaksi voi rekisteröityä tällä hetkellä kahdessa kirjastossa, Tikkurilassa ja Pointissa. 5 Kirjaston monipuoliset palvelut 5.1 Paljon muutakin kuin kirjoja Vantaan kaupunginkirjasto on aktiivinen monipuolisten palveluiden tuottaja ja yhteistyön tekijä. Kirjastossa voi aineiston lainaamisen lisäksi opiskella, harrastaa ja oleskella. Kirjastossa järjestetään myös opastuksia (esimerkiksi digiopastusta), neuvontaa, tapahtumia ja näyttelyitä. Kaikissa toimipisteissä on käytössä langaton verkko, tietokoneita, tulostusmahdollisuus ja yleisimmät tietokoneohjelmat. Kirjastoissa voi myös pelata konsoli- ja lautapelejä ja osallistua monenlaiseen kerhotoimintaan. Kirjastoissa järjestetään kirjailijavierailuja ja erilaisiin teemapäiviin liittyviä tapahtumia. Tarjolla on kielikahviloita, hiljaisia työskentelytiloja, näyttelytiloja, kokoustiloja ja useimmissa kirjastoissa on joko kahvila tai kahviautomaatti. Pääkirjastossa Tikkurilassa on lisäksi studio musiikin tekemistä varten, erilaisia instrumentteja asiakkaiden käyttöön, digitointimahdollisuus ja mahdollisuus katsoa televisiota suurelta ruudulta. Vantaan kaupunginkirjastossa toimii myös kaksi kirjallisuusterapiaryhmää.

20 Lapsille ja nuorille kirjasto tarjoaa satutunteja, robotiikan alkeisopetusta, pelioppimiseen liittyviä kerhoja, musiikki-improvisaatiota ja nuorten kirjoihin linkittyviä tapahtumia, kuten Harry Potter - päivä ja suuren suosion saavuttanut Soturikissa-tapahtuma. Kirjaston ja koulun yhteistyöllä on Vantaalla pitkät perinteet. Eri luokka-asteille suunnatut lukudiplomit ja kirjavinkkaus ovat kirjaston perustoimintaa. Lisäksi Helmet-kirjastot ovat jo usean vuoden ajan lahjoittaneet peruskoulun aloittaville kirjan kirjastokortin teon yhteydessä. 5.2 Yhteistyötä ja osallisuutta Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteet ovat alueensa oloisia ja näköisiä ja kaikki kirjastot tekevät yhteistyötä alueensa muiden toimijoiden, muun muassa kolmannen sektorin kanssa. Kirjastoissa toimii myös vapaaehtoisia, kuten kirjastomummoja ja -vaareja sekä lukukoiria. Mummo ja vaari viettää aikaa lasten ja nuorten kanssa pelaillen tai vain keskustellen. Lukukoira kuuntelee, kun sille luetaan. Lapsen voi olla helpompi opetella ääneen lukemista, kun kuuntelijana on koira, joka ei arvostele vaan on läsnä ja hyväksyy lapsen sellaisena kuin tämä on. Kirjastoissa toimii myös vapaaehtoisten vetämiä runo- ja lukupiirejä sekä yhdistysten vetämiä opastuksia esimerkiksi sähköisten aineistojen käyttämisestä. Vapaaehtoiset pitävät myös käsityökerhoja, kirjoittajapiirejä ja läksykerhoja. Lisäksi kolmessa kirjastossa toimii Luetaan yhdessä -kerho. Luetaan yhdessä on valtakunnallinen verkosto, joka tukee maahan muuttaneiden, erityisesti naisten, kielen oppimista ja kotoutumista. Verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä lukutaidon ja suomen tai ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajille eri puolilla Suomea. Vantaan kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Enter järjestää tietotekniikkaan liittyviä opastuksia kirjastoissa ja SPR:n vapaaehtoiset tekevät kotikäyntejä (kotipalvelua) sekä pitävät läksykerhoja. Pitkäaikainen yhteistyökumppani on Hakunilan kansainvälinen yhdistys, jonka kanssa kirjasto on järjestänyt sähköisen asioinnin opastuksia. Myös Nicehearts on viime vuosina ollut tärkeä kumppani. Kirjasto on tehnyt yhteistyötä Niceheartsin kanssa muun muassa Naapuriäiti-hankkeessa. 5.3 Tavoitteena saavutettavuus Saavutettavuuden toteutumiseksi Vantaan kaupunginkirjastossa on myös kaksi kirjastoautoa, jotka kiertävät maanantaista perjantaihin päivittäin ympäri Vantaata tarjoamassa kirjastopalveluita. Kirjastoautoilla on Vantaan alueella 103 pysäkkiä: 25 päiväkotia, 27 koulua ja 51 katupysäkkiä. Kirjastoauto käy päiväkodeilla kerran kuukaudessa ja muilla pysäkeillä kerran viikossa. Lainaustoiminta on vilkasta ja vuonna 2017 autoista lainattiin noin 142 000 lainaa, joista suurin osa oli lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Kirjastoauto osallistuu myös aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin, joita toteutetaan yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Vantaan kaupunginkirjasto tarjoaa myös kotipalvelua. Toimintaa koordinoi kirjastoauto-osasto ja se tehdään yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoiset vievät kirjastoaineistoa asiakkaille kotiin, tekevät varauksia aineistoista ja juttelevat kirjallisuudesta ja muustakin. Vapaaehtoiset käyvät kotikäynneillä noin kerran kuukaudessa.

21 5.4 Kokeilevaa kehittämistä Nykyisen kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Musiikkiäänitteiden lainaustoiminta on toistaiseksi ollut keskeisin tapa, jolla kirjastot ovat toteuttaneet kirjastolaissa asetettua tehtävää. Musiikin kuuntelutapojen muutoksen myötä myös kirjastojen musiikkiäänitteiden lainausluvut ovat olleet pitkään laskussa. Kyseessä on väistämätön kehityssuunta, minkä vuoksi Vantaalla alettiin pohtia keinoja musiikkikirjastopalveluiden uudistamiseen. Syntyi hanke, jonka tavoitteena oli Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston palveluiden kokonaisvaltainen uudelleen konseptointi. Hankkeessa etsittiin keinoja, joilla kirjasto voi madaltaa kynnystä musiikin harrastamiseen ja tukea palveluillaan paikallista musiikkielämää. Hankkeen merkittävin uusi avaus oli kesällä 2016 aloitettu karaokekokeilu, joka on osoittautunut erittäin onnistuneeksi uudeksi palveluksi. Laulamassa on käynyt niin lapsia kuin aikuisiakin, perheitä, senioreita, maahanmuuttajia, läheisen vanhustenkodin asukkaita, päiväkotiryhmiä, lähikoulujen lapsiryhmiä ja aikuisopiston lauluharrastajia. Kirjaston karaoke tarjoaa paikan harrastaa laulua niille, jotka eivät halua tai voi lähteä baareihin laulamaan. Musiikillisten taitojen lisäksi karaoken voi sanoa edistävän myös lukutaitoa, koska laulun tekstejä luetaan näytöltä sitä mukaan kuin kappale etenee. Tämä voi auttaa kielen oppimisessa ja on siten myös kirjaston strategian mukaista toimintaa. Palvelua on laajennettu myös muihin Vantaan kirjastoihin ja karaokelaitetta lainataan Vantaan kaupungin sisäiseen käyttöön muun muassa vanhuspalveluille ja päiväkodeille. Vuonna 2017 Tikkurilan kirjastossa laulettiin keskimäärin 2 080 kappaletta kuukaudessa. Karaoke-tila on koko ajan varattu ja kysyntää palvelulle olisi vielä nykyistäkin enemmän.

22 Karaoken lisäksi hankkeessa toteutettiin erilaisia soittoklinikoita (mm. rumpu-, kitara- ja äänentoistoklinikka) yhdessä Vantaan elävän musiikin yhdistyksen kanssa sekä järjestettiin kursseja yhdessä Vantaan aikuisopiston kanssa. Neljässä Vantaan kirjastossa järjestettiin myös yhteislaulutapahtumia ja Tikkurilan kirjaston lastenosastolla aloitettiin lapsille ja vanhemmille tarkoitetut osallistavat musiikkihetket, joista on tullut jo normaalia toimintaa. Lisäksi Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston studiota on kehitetty vastaamaan harrastajien tarpeita. Vantaan kaupunginkirjastossa tehdään kehittämisprojekteja, jotka ovat kaupungin strategian ja toiminta-ajatuksemme mukaisia. Aluehallintovirasto myöntää valtionavustuksia kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Valtionavustukset on tarkoitettu yleisten kirjastojen palvelujen ja toimintamuotojen kehittämiseen. Vantaan kaupunginkirjastossa halutaan hankkeiden avulla kokeilla uusia palveluita ja tehdä onnistuneista kokeiluista kirjaston pysyvää toimintaa. Vantaan kaupunginkirjastossa on musiikkikirjaston uudistamishankkeen lisäksi vuosina 2016-2018 ollut hankkeita, joissa on tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Esimerkiksi Lango Connecting people (in the library) -hankkeen tavoitteena on tukea kaksisuuntaista kielenoppimista yhdistämällä aikuisikäisiä kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia kahdenkeskisiin kielikeskusteluihin kaikille avoimissa julkisissa tiloissa, esimerkiksi kirjastoissa. Hankkeessa on kehitetty mobiilisovellus sekä toimintamalli, jossa määritellään miten ne, joille mobiilisovellusten maailma on vieras, saavat tukea sovelluksen käyttämiseen kirjastoista. Yhteistyötä on tehty muun muassa Niceheartsin kanssa. Vantaan kaupunginkirjastossa kerättiin ajalla 23.-25.4.2018 havainnointidataa siitä, mitä asiakkaat tekivät kirjastossa. Toimipisteissä kirjattiin kolmena päivänä kolme kertaa päivässä ylös kirjastossa olevien asiakkaiden lukumäärä, sukupuoli ja tekeminen. Palveluiden yhtenäisemmälle kuvaamiselle on tarve, jotta asiakkaat löytäisivät ne entistä paremmin. Kun havainnointidataa tutkittiin, ei huomattu suuria eroja sukupuolten välillä tilojen käytössä. Datan keruu ei ollut riittävän järjestelmällistä. Päätettiin, että havaintodata on syytä kerätä uudelleen. Kullekin toimipisteelle tehdään omat havaintodatan keruulomakkeet. Lomakkeen tekeminen edellyttää, että kirjastokohtaiset laite-, palvelu- ja tilatiedot ovat ajan tasalla ja sovitulla tavalla ilmaistu. Tällä hetkellä ne eivät ole yhteneväisiä ja esimerkiksi palvelutiedoista puuttuvat erilaiset lukupiirit ja opastukset. Tällä hetkellä kirjastossa etsitään keinoja havainnoida kirjaston tilojen käyttöä, jotta saadaan oikeaa tietoa asiakkaisen käyttäytymisestä ja tarpeista.