Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija Ruuhola Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin hirvieläinseminaari 29.9.2016
Sisällys 1. Hirvikanta, metsävarat ja metsävahingot valtakunnan ja suuraluetason tarkasteluilla -tilastojen käyriä ristissä - hirvituhot euroina? 2. Havaintoja Lapin paikannetuista hirvi-, metsävara-, tuho-, ja geologisista aineistoista 2 3.10.2016
Hirvikanta, metsävarat ja metsävahingot valtakunnan ja suuraluetason tarkasteluilla 3 3.10.2016
Hirven ravintoresurssin ja hirvikannan kehitys -jakso 1 Valtakunnan Metsien Inventointi Suomen hirvikanta 1930-1984 Source: Nygrén 1987
Hirven ravintoresurssin ja hirvikannan kehitys -jakso 2 5 3.10.2016
Hirvikanta ja mäntyvaltaisten metsien tuhoalan kehitys VMI:n mukaan 6 3.10.2016
Hirvisaaliin ja korvattujen tuhojen yhteys -sopeuttavaa kannanhoitoa? 7 3.10.2016
Hirvikannan ja vuosittain arvioitujen tuoreiden VMI-tuhojen yhteys 8 3.10.2016
Kaikki käyrät yhdessä: -Mitä odotettavissa seuraavaksi? 9 3.10.2016
VMI-tuhot ja hirvikanta suuralueittain uusi tulkinta verrattuna koko maan tarkasteluun Hirvikanta-arvio ja VMI:ssä havaittujen hirvituhotaimikoiden osuus kaikista mäntyvaltaisista tai männylle uudistetuista taimikoista. Osuuksia vastaavat hirvituhotaimikoiden pinta-alat vuonna 2012 olivat 1543 km 2 (kaikki laatua alentavat) ja 1052 km 2 (uudet ja jatkuvat laatua alentavat) Pohjois-Suomessa ja vastaavasti 1065 3.10.201 km 2 ja 635 km 2 Etelä-Suomessa. 6 10
11 3.10.2016
Hirven metsävahingot euroina? -Korvatut vahingot euroina ja hirvikanta
Korvatut vahingot suhteessa kokonaisvahinkoihin: VMI:ssävuosittain arvioidut mäntytaimikoiden uudet hirvituhot (alkaneet alle 2 vuotta sitten)(km2), sisältäen metsikön laadun alenemisen aiheuttavat tuhot (todettavat, vakavat jatäydelliset) ja yksityismaiden korvatut hirvituhot vuosittain (km2) Ala, km2 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 VMI, Etelä-Suomi VMI, Pohjois-Suomi Korvatut, ES Korvatut, PS
Karkea arvio vakavista hirvivahingoista euroina VMI10-jaksolla Vuosina 2004-2008 arvioitiin ja maksettiin yksityismaiden hirvituhokorvauksia yhteensä 29 600 ha:n alalta 14,7 milj. VMI:ssä näille varmasti rinnasteisia vakavia/täydellisiä tuhoja todettiin samalla jaksolle 85 100 hehtaarilla eli VMI:ssä vähintään 2,9 kertaa enemmän tuhoja kuin korvattuja, joten VMI tuhojen arvo vähintään 42,3 milj. (8,5milj. /vuosi) Tämän lisäksi myös lievemmät puuston laatua alentavat tuhot aiheuttavat taloudellisia tappioita; vakavia ja täydellisiä tuhoja on noin 20% VMI:n kaikista laatua alentavista tuhoista. Metsikön laatua alentaneiden tuhojen taloudellinen arvottaminen ei kuitenkaan ole mahdollista korvausjärjestelmän kriteerejä käyttäen.
Havaintoja Lapin paikannetuista hirvi-, metsävara-, tuho- ja geologisista aineistoista 15 3.10.2016
Metsän rakenteen muutos ja hirvivahingot 16 3.10.2016
Hirvivahingot ja kallio-&maaperä Hirvituhot keskittyivät emäksisille kalsium- ja magnesium pitoisille kallioperäalueille, joiden maaperä oli hienojakoista moreenia ja jotka olivat usein entisiä kuusen kasvupaikkoja. Ruuhola T., Nikula A., Nivala V., Nevalainen S., Matala J. (2016). Effects of bedrock and surficial deposit composition on moose damage in young forest stands in Finnish Lapland. Silva Fennica vol. 50 no. 3 article id 1565. 20 p. http://dx.doi.org/10.14214/sf.1565. 17 3.10.2016
Kohti tarkempaa tietoa hirvitihentymistä ja metsätuhoista VMI 10 Hirvituhotaimikoiden osuus mäntytaimikoista 18 3.10.2016
Kiitos! 19 3.10.2016
20 Teppo Tutkija 3.10.2016