Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Samankaltaiset tiedostot
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Alajärven säännöstelyn kehittäminen

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Puulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa

Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

Mäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Ilmastonmuutoksen vaikutus

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)

Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille

Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys RAPORTTEJA

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

Tulviin varautuminen

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Padotus- ja juoksutusselvitys

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto

PÄÄTÖS. Nro 13/2014/2 Dnro PSAVI/30/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

42 Kyrönjoen vesistöalue

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen. Verkkokyselyn yhteenveto

Lapin tulvatilannekatsaus

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Hydrologinen mitoitus

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Närpiönjoen tulvakartoitus ja Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma. Översvämningskartläggning av Närpes å och ändringsplan för Kivi- ja Levalampi

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin

LUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

1) Väliaikainen poikkeaminen Punelian säännöstelyn lupaehdoista, Loppi 2) Väliaikainen poikkeaminen Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn lupaehdoista,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 89/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-220

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistöjen säännöstelyssä

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Päätös Nro 146/2017/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2566/2015

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Kimmo Söderholm JÄRVEN JUOKSUTUKSEN LASKENTA VESISTÖMALLIJÄRJESTEL-

Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,

Tutustumisretki metsien vesiensuojeluun Vehka- ja Kuonanjärvien alueelle

PÄÄTÖS Nro 18/12/2 Dnro PSAVI/71/04.09/2011 Annettu

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvillä, Halsua, Kaustinen, Kokkola, Veteli, Vimpeli

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Selvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen

Transkriptio:

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen. Selvitettävä, miten ilmastonmuutos keskimäärin vaikuttaa järvien nykysäännöstelyyn ja miten se näkyy tulovirtaamissa. Historiajakson säännöstely laskennoissa nykykäytäntöjen ja lupien mukaista: Minimijuoksutus 0,3 m3/s, ja jos vedenkorkeus alittaa säännöstelyn alarajan niin saa olla pienempi. Maksimijuoksutus kevättulvan aikaan Kiikoisjärvellä 25 m3/s, muulloin 20 m3/s, Mouhijärvellä vastaavasti 20 ja 16 m3/s. 2006 joulukuussa sallittiin Kiikoisjärvellä suurempi juoksutus järven vedenpinnan nousun hillitsemiseksi. Säännöstelyn ylärajan saa tarvittaessa ylittää, varsinkin kevätkuopan osalta rajaa on rikottu usein Kevätkuopan loiventaminen tehdään mallissa vähälumisina talvina (alle 45 mm SWE) Samoja ehtoja käytetty ilmastonmuutosjaksoilla Sääksjärvi mukana tarkastelussa 2

Ilmastonmuutoslaskennat Historiajaksolla lähtötietoina käytetään havaittuja lämpötiloja ja sadantoja, joiden perusteella simuloidaan Vesistömallijärjestelmällä päivittäiset virtaamat ja vedenkorkeudet Ilmastonmuutos otetaan vesistömallissa huomioon muuttamalla havaintojen perusteella laskettuja aluelämpötiloja ja sadantoja valitun ilmastoskenaarion mukaisesti (Ilmatieteen laitokselta). Muutettuja päivittäisiä havaintoja käytetään lähtötietoina Vesistömallijärjestelmän (WSFS) hydrologisessa mallissa, jolla voidaan simuloida 30 vuoden aikasarjat järvien ja jokien vedenkorkeuksille ja virtaamille Ilmastonmuutosskenaario on muodostettu seitsemästä alueellisesta ilmastomallista lasketuista keskimääräisistä lämpötilan ja sademäärän muutoksista. Kontrollijaksona 1985-2014 ja tulevaisuusjaksoina 2020-49 ja 2050-79, menetelmä kuvattu tarkemmin Pirske-raportissa3

Ilmastonmuutoksen vaikutus Kiikoisjärven alueen lämpötilaan ( C) 4

Ilmastonmuutoksen vaikutus Kiikoisjärven alueen lumen vesiarvoon (mm) 5

Koko Kiikoisjärven valuma-alueen lumen vesiarvo mm 6

Ilmastonmuutoksen vaikutus Mouhijärven tulovirtaamaan (m3/s) 7

Mouhijärvi, w (m N43) 8

Mouhijärvi, q (m3/s) 9

Kiikoisjärven tulovirtaama (m3/s) 10

Kiikoisjärvi, w (m N43) 11

Kiikoisjärvi, q (m3/s) 12

Sääksjärven tulovirtaama (m3/s) 13

Sääksjärvi, w (NN) 14

Sääksjärvi, q (m3/s) 15

Säännöstelyrajojen ongelmakohdat 16

17

Johtopäätöksiä: ilmastonmuutoksen vaikutus tulovirtaamaan Talvi sateet lisääntyvät ja lunta sulaa talvella Kevät -> tulovirtaamat kasvavat sekä keskimäärin että tulvahuippujen osalta (pienillä virtaamilla suurempi suhteellinen muutos kuin suurilla) lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin -> kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät Kesä ja syksy kesä pidentyy ja haihdunta lisääntyy -> järvien alimmat vedenkorkeudet laskevat (vähän) suurimmat sateet kasvavat -> tulvahuiput voivat kasvaa 18

Johtopäätöksiä: säännöstely ilmastonmuutostilanteessa Ilmastonmuutosjaksoilla alimmat vedenkorkeudet laskevat kesäisin alemmas (koska kevään tulovirtaamat pienempiä eikä saada pintaa nostettua) Voidaan ehkäistä säännöstelyllä: kevätkuopan ei tarvitse olla vähälumisina talvina yhtä syvä kuin aiemmin Kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät Kevättulvariskien hallinta paranee ilmastonmuutosjaksoilla säiden puolesta, varsinkin jos varaudutaan jo loppuvuodesta ja ollaan joustavia kevätkuopan ajankohdan suhteen 19

Mouhijärven vaikutus Kiikoisjärven vedenkorkeuteen Kiikoisjärven vedenkorkeus on noin 5,3 m alempana kuin Mouhijärven 20