Hydrologinen mitoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hydrologinen mitoitus"

Transkriptio

1 Hydrologinen mitoitus Noora Veijalainen Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskus Patoturvallisuuskoulutus

2 Noora Veijalainne, SYKE Johdanto Patojen hydrologinen mitoitus takaa padon juoksutuskapasiteetin riittävyyden tulvatilanteessa Hydrologinen mitoitus voidaan tehdä useilla eri menetelmillä

3 Noora Veijalainne, SYKE Esityksen sisältö Yleistä Toistumisaika Patoluokat, patoturvallisuuslaki Eri menetelmät mitoitustulvan arvioinnissa Toistuvuusanalyysi Mallilaskelmat Jääpatojen huomioiminen Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin Suomessa Winland-projekti

4 Toistumisaika Tulvien yhteydessä puhutaan yleensä toistumisajasta tai toistuvuudesta Tarkoitetaan keskimäärin kerran xx vuodessa toistuvaa tulvaa Todennäköisyyden käänteisluku esim. kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan todennäköisyys on 0,01=1% kunakin vuonna 1 P q Q T T missä q on vuosimaksimi (HQ) ja T on toistumisaika Tulvien välinen aika vaihtelee Suurilla tulvilla on luonnollisesti suuri Koskela SYKE

5 Cumulative probability Toistumisaika, esimerkki Annual maximum discharge [m 3 /s] Todennäköisyys että virtaaman vuosimaksimi on alle 1600 m 3 /s F(1600) on 0.93 Todennäköisyys että vuosimaksimi on yli 1600 m 3 /s on = 0.07 Toistumisaika:???? F(1600)= 1 1 T =>T= 1 = 1 =14.3 a 1 F(1600) 1 Koskela SYKE

6 Padon mitoitus, patoturvallisuuslaki ja asetus patoturvallisuudesta Vesistöpato mitoitetaan virtaamalle, joka aiheuttaa padolla suurimman juoksutustarpeen Vesistöpato mitoitetaan siten, että mitoitustulvan aikana padotusaltaan vedenkorkeus ei ylitä padon turvallista vedenkorkeutta, kun padon juoksutuskapasiteetti ilman voimalaitoksen koneistovirtaamia on käytössä Mitoitus esitetään tätä virtaamaa vastaavan tulvan (mitoitustulva) vuotuisena todennäköisyytenä tai toistuvuutena (PTA 2 ). Padoilla, joilla ei ole merkittävää yläpuolisten järvien säännöstelytilavuutta käytössä, mitoitustulva on sama kuin suurin tulovirtaama padolla Patojen mitoitus, MMM:n patoturvallisuusohjeet (319/210) 6

7 Patoluokat ja niiden kriteerit Patojen mitoitustulva vesistöpadoille 1 luokan pato, mitoitustulvan todennäköisyys % eli toistumisaika kerran vuodessa 2 luokan pato, mitoitustulvan todennäköisyys % eli toistumisaika kerran vuodessa 3 luokan pato, mitoitustulvan todennäköisyys % eli toistumisaika kerran vuodessa 1-luokkaan sijoitetaan pato, joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle 2-luokan pato voi aiheuttaa vaaraa terveydelle, muttei ihmishengen menetystä. Ympäristölle ja omaisuudelle 2-luokan pato saattaa aiheuttaa vähäistä suurempaa vaaraa, mutta ei kuitenkaan huomattavaa vaaraa, kuten 1-luokan padolle on ominaista. 3-luokka: Patoa voidaan pitää vain vähäistä vaaraa aiheuttavana, kun siitä onnettomuustilanteessa ei voi aiheutua vaaraa ihmishengelle tai terveydelle taikka vähäistä vaaraa lukuun ottamatta ympäristölle tai padon alapuolella olevalle omaisuudelle

8 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Mitoitustulvan määritys Mitoitustulvan määritysmenetelmän valinta riippuu ensisijaisesti käytettävissä olevista hydrologisista havainnoista Lisäksi määritysmenetelmän valintaan vaikuttavat Altaan ominaisuudet Säännöstelyn luonne Yläpuolisella alueella toteutetut säännöstelyt Muut valuma-alueella tapahtuneet muutokset Arvioimisen menetelmät Havaintoihin perustuvat -> toistumisanalyysi Mallilaskelmiin ja sadantoihin perustuvat Muut 8

9 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Mitoitusvaihtoehdot, patoturvallisuusopas 1. Havaintoja yli 20 vuotta -> suoritetaan toistuvuusanalyysi Gumbelin menetelmällä. 2. Havaintoja 5 20 vuotta -> toistuvuusanalyysi + lähivesistön pidemmän aikasarjan toistuvuusanalyysi 3. Jos havaintoja läheltä (ei merkittäviä järviä välissä) voidaan sen ylivirtaamat muuntaa patopaikan ylivirtaamiksi pinta-alojen suhteessa ja menetellä sitten havaintosarjan pituudesta riippuen kuten kohdassa 1 tai Jos samasta vesistöstä (mutta ei kuitenkaan kohtuuttoman kaukaa) on käytettävissä yli 5 vuoden havaintosarja, joka ei täytä kohdan 3 kriteerejä, muunnetaan sen ylivirtaamat patopaikan ylivirtaamiksi nomogrammeja, muita havaintosarjoja sekä yleistä hydrologista tietämystä käyttäen. Tämän jälkeen menetellään havaintosarjan pituudesta riippuen kuten kohdassa 1 tai Muissa tapauksissa käytetään kahden soveliaimman vertailuvesistön yli 20 vuoden havaintosarjoille Gumbelin menetelmällä tehtyjä toistuvuusanalyysejä. Niiden tuloksia korjataan vertailuvesistön ja kohdevesistön hydrologiset erot huomioonottaen. Lyhytkin havaintosarja kohdevesistöstä, mieluiten patopaikalta, on tällöin erityisen tärkeä. 6. Ellei soveliaiksi katsottavia vertailuvesistöjä ole, on turvauduttava nomogrammien, valuma-alueen hydrologisten ominaisuuksien sekä suunnittelun aikana patopaikalla tehtävien virtaamahavaintojen perusteella laadittuun arvioon. 7. Yli sadan vuoden toistumisaikaa vastaavan mitoitustulvan määrittämisessä voidaan käyttää apuna oppaan taulukon kertoimia. 9

10 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Mitoituksessa huomioitavaa, patoturvallisuusopas A. Jos altaan tilavuus on niin suuri, että mitoitustulvan voidaan arvioida vaimenevan, pitää koko mitoitustulvahydrografi määrittää B. Säännöstelty virtaamahavaintosarja ei yleensä sovi harvinaisten tulvatilanteiden toistuvuusanalyysin pohjaksi sellaisenaan -> lähtökohdaksi täytyy ottaa säännöstelyrakenteen yläpuolinen, pääosin säännöstelemättömältä alueelta tuleva tulovirtaama. C. Mikäli vesistöllä on olemassa ennuste- tai suunnittelukäyttöön tehty hydrologinen vesistömalli, joka koostuu valunta-, joki-, tulva-alue- ja järvimalleista, on sen käyttö mitoitustulvan laskentaan perusteltua. 10

11 @Jarkko Koskela SYKE Toistuvuusanalyysi Tavoitteena arvioida tulvan suuruuden ja sen esiintymistodennäköisyyden välinen yhteys todennäköisyysjakaumien avulla (Chow et al. 1988) Mitä tarvitaan: pitkä aikasarja virtaamia havaintopaikalta Oletuksena on että tarkasteltava valuma-alue ei ole muuttunut (esim. ihmistoiminnan vaikutuksesta) havaintojakson aikana ja noudattavat samaa todennäköisyysjakaumaa USA Bureau of Reclamation (Cudworth, 1989) Ekstrapolointi maksimissaan kaksi kertaa havaintojakson pituus tai 100 vuotta 50 v havaintojaksosta voitaisiin estimoida 100 v tulva Käytännössä käytetty myös suurempien toistumisaikojen tulvien estimointiin Epävarmuudet kasvavat selvästi ekstrpoloitaessa

12 Oletukset todennäköisyysjakaumien taustalla (Kite, 1977) Tarkasteltava data on satunnaista Ei toteudu voimakkaasti säännöstellyillä kohteilla Prosessi joka tuottaa datan on stationaarinen ajan suhteen Esim. säännöstelyn aloitus ja ilmastonmuutos voi sotkea tätä oletusta Jakauman parametrit voidaan estimoida datan perusteella Yleensä onnistuu, kunhan havaintoja riittävän pitkältä ajalta Oletusten paikkaansa pitävyyttä voidaan tarvittaessa testata tilastollisilla testeillä Riippumattomuutta, stationaarisuutta, homogeenisuutta ja outliereita voidaan Koskela SYKE

13 Miksi patojen mitoituksessa käytetään niin suuria toistumisaikoja? Mitoituksessa käytettävät toistumisajat (esim. kerran 1000 vuodessa) saattavat tuntua todella suurilta. Niiden käyttöä voidaan perustella: Patojen pitkä käyttöikä: Vaikka yksittäisenä vuonna suuren tulva esiintymistodennäköisyys on pieni, jos pato tulee olemaan paikallaan esim. 100 vuotta, muodostuu tulvan kertymätodennäköisyys melko suureksi Esim. kerran 1000 vuodessa toistuva tulva esiintyy 100 vuoden aikana 10 % todennäköisyydellä Mitoitustulvan muutos suhteellisesti pienenee toistuvuuden kasvaessa. Valittaessa mitoitustulvaksi kerran 1000 vuodessa esiintyvä tulva on mitoitusvirtaama vain noin 30 % suurempi kuin valittaessa mitoitustulvaksi kerran 100 vuodessa toistuva tulva

14 Toistuvuusanalyysin vaiheet Käytetään todennäköisyysjakaumia eri toistumisajan tulvien suuruuden arvioimiseen Poimitaan vuoden suurimmat tulvat havainnoista (tai mallin simuloinnista) Sovitetaan maksimeihin todennäköisyysjakauma Mahdollisia jakaumia on useita Suomessa käytetyin on Gumbelin jakauma Arvioidaan todennäköisyysjakauman perusteella esim. kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan suuruus Ongelmia: havaintojen saatavuus, havaintojakson pituus, todennäköisyysjakauman valinta, ekstrapolointi harvinaisiin tulviin, oletukset havaintoihin liittyen Etuja: helppo käyttää, valmiita ohjelmia saatavilla Voidaan soveltaa myös Koskela SYKE

15 Todennäköisyysjakaumat Eri todennäköisyysjakaumia on useita eikä tiedetä mikä (jos mikään) on todellinen jakauma (Kite, 1977) Tavoitteena on löytää jakauma joka sopii mahdollisimman hyvin havaintoihin Tulvien toistumisaikoja on arvioitu useilla eri jakaumilla : Gamma jakaumat Normaalijakauma ja sen sukulaiset Ääriarvojakaumat (Extreme value distributions) Gumbel ja GEV Muut Eri maissa käytetään eri jakaumia Yleensä ei eri jakaumia eri joille Suomessa on käytetty lähinnä Gumbelin jakaumaa x exp exp F Koskela SYKE

16 f(x, ) Gumbelin jakauma = 5, = 2 = 10, = 2 = 5, = 4 α on skaalausparametri β on sijaintiparametri f x = 1 α exp x β α exp x β α Koskela SYKE

17 Virtaama (m 3 /s) Gumbelin jakauma Virtaaman vuosimaksimit (tässä 30 vuoden jakso) Ekstrapolointi suurempiin toistumisaikoihin epävarmaa Vuosimaksimeihin sovitettu Gumbelin jakauma Toistumisaika (v) Piirretään ns. Gumbelin paperille, jossa tuplalogaritminen akseli: Gumbelin jakauma piirtää tässä suoran

18 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Gumbelin jakauman luottamusväli Luotettavuusrajat riippuvat havaintojen lukumäärästä ja jakauman parametreista Yleensä käytetään 95 % luottamusväliä Rajat kasvavat suuriksi kun ekstrapoloidaan harvinaisiin tulviin Tämä hyvä huomioida, kuvaa epävarmuutta 18

19 Esimerkki muista jakaumista Gumbelin jakauma piirtää Gumbelin paperille suoran Muut jakaumat voivat kaartua myös ylös tai alaspäin

20 GEV jakauma GEV= Generilized Extreme value distribution eli yleistetty ääriarvojakauma GEV jakauman käyttö yleistynyt muissa maissa ja muilla aloilla Gumbelissa estimoidaan 2 parametria, GEV:ssa 3 GEV:ssa myös muotoparametri ξ Jos ξ =0, niin GEV jakauma on Gumbelin jakauma Jos ξ >0 niin jakauma on Fréchet-jakauma jos ξ <0 niin jakauma on Weibull-jakauma Joustavampi kuin Gumbel, sopii erilaiseen dataan Toisaalta liiankin herkkä muutamalle havainnolle, erot voivat olla suuret ekstrapoloitaessa Gumbel sopii yleensä kuitenkin riittävän hyvin Suomen havaintodataan, joten sen käyttö perusteltua Testattiin tilastollisella testillä 67 kohteella, Gumbel sopi 63:lla niistä

21 Jakauman sovittaminen Jakauma sovitetaan havaintoihin yleensä estimoimalla todennäköisyysjakauman parametrit Yleisimmät menetelmät Method of Moments (MOM) Lasketaan sovitettavan jakauman momentis (keskiarvo, varianssi, joskus myös skew) ja lasketaan niiden perusteella parametrit yhtälöillä Maximum Likelihood (ML) Tehokas sovitusmenetelmä, joka usein (mm. Gumbelilla) johtaa iteratiiviseen ratkaisuun Graafinen menetelmä Sovitus ilman parametrien estimointia. esim. suoran sovitus jakaumapaperille. Havainnollinen, mutta subjektiivinen ja epätarkka. Ennen käytetyin menetelmä, nykyään harvinaisempi

22 Parametrien estimointi Suomessa yleensä käytetty menetelmä on MOM Estimointimenetelmä voi vaikuttaa selvästi etenkin suuren toistumisajan tulvien suuruuteen Ekstrapoloinnissa pienetkin erot korostuvat Myös menetelmien sisällä voi olla erilaisia oletuksia, jotka poikkeavat toisistaan ja vaikuttavat lopputulokseen Esim. HYD-valikon käyttämä kaava vs. toinen kaava frekvenssitekijän laskennassa, ero esimerkkikohteella: 1/100 vuoden tulva 466 tai 496 riippuen estimoinnissa käytetystä oletuksesta. (ero pienenee jos havaintoja Koskela SYKE

23 Tulvien toistuvuuden arviointi SYKEssä Tavoitteena yhtenevät käytännöt Gumbelin jakauma Momenttimenetelmä parametrien estimoinnissa Päivittäiset arvot HYD-valikko Muut työkalut Sadannan ja lumivaraston toistuvuusanalyysi Referenssiasemat HBV-mallin simuloinnit Tulvakartat Hydraulinen Koskela SYKE

24 Toistuvuusanalyysin vaiheet Tarkista data Stationaarisuus, riippumattomuus, homogeenisyys Poista outlierit Valitse jakaumat Silmämääräinen tarkistus Tilastolliset testit Estimoi parametrit ML MOM Estimoi eri toistumisaikojen tulvat ja niiden vaihteluväli tai standard error Tarkista ovatko tuloksesi harvinaisista tulvista realistisia Jos mahdollista, verifioi tuloksesi käyttäen myös toista menetelmää (esim. Koskela SYKE

25 Käytännön vinkit Gumbelin jakaumaa käytettäessä Esim. käytettäessä HYD-valikkoa tms. Tarkista havaintojakso Mukaan yleensä vain kokonaiset vuodet Jos suurin (tai pienin) havainto epäilyttää, tarkista sen aikasarja tarkemmin Tarkista visuaalisesti havaintojen muoto Gumbelin paperilla Säännöstelyn vaikutuksen huomiointi Tarkista tuleeko samoja tulvia kahteen kertaan kun tulva vuodenvaihteessa Ekstrapolointi varovasti Ei käsin sovitusta (käyrä suoran sijaan) Jos Gumbel ei sovi niin valitaan toinen jakauma ja sovitetaan se laskennallisesti

26 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

27 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

28 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

29 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

30 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

31 Epävarmuus ja käytännön ongelmat Havaintojaksot ovat lyhyitä 1/50 tai 1/100 tulvien arvioimiseen (havaintojakson edustavuus?) Tulvavahingot eivät synny hydrologisten havaintoasemine kohdalla (vaan ylä- tai alavirtaan) Säännöstely, maankäytön ongelmat Jääpadot ja hyyde Suurimmat havainnot ovat myös epävarmimpia virtaamahavaintoja Havainnot nykyään vuorokausikeskiarvoja Aiemmin kello 8 virtaama-arvo ->epäjatkuvuus Hetkellinen arvo usein selkeästi vuorokausikeskiarvoa suurempi Vuoden toinen tai kolmas huippu voi olla suurempi kuin jonkin toisen vuoden vuosimaksimi Informaatiota katoaa? Partial duration aikasarja mahdollista Koskela SYKE

32 Mallilaskentoihin perustuvat menetelmät Useita eri versioita Probable Maximum Flood Mitoitussadantaa käyttävät menetelmät Jatkuva simulointi= mallin ja säägeneraattorin laskema pitkä aikasaraja Mallilaskennan edut Voidaan tarkastella monimutkaisiakin vesistöjä, joissa mukana yläpuolisia säännöstelyjä Havainnot kohteelta eivät välttämättömiä Mallin kalibrointiin tarvitaan havaintoja jostain vesistöalueelta Muutoksen vesistöalueella voidaan huomioida Voidaan arvioida harvinaisiakin tulvia Mallilaskelman huonot puolet Työläämpi kuin todennäköisyysjakaumat Vaatii kalibroidun vesistömallin alueelta (työläs tehdä, jos ei valmiina) Mallin epävarmuudet, ekstrapolointi olosuhteisiin joista ei havaintoja

33 Vesistömallijärjestelmä Vesistömallijärjestelmän rakenne snow PRECIPITATION percolation (inf) rain Snow on the ground? yes SNOW STORAGE yield SOIL WATER STORAGE MAAVESIVARASTO / sitoutunut vesi suotautuminen no SNOW PRECIPITATION SOIL & MOISTURE FROST MODEL DAILY INPUTS: Total 2-layer Aerodynamic energy model balance gauge-specific correction Precipitation Sensible Surface (point-correction) layer heat Precipitation latent Sub-surface heat type layer Air temperature Sand, Altitude longwave silt, effect clay, organic, radiation till, rock Areal (Potential shortwave precipitation evaporation) radiation snow EVAPORATION water equivalent MODEL snow Penman density method snow Uses: depth temperature, cloudiness, wind ground speed, air frost relative depth humidity, air pressure Evaporation for: conifer forest, evapotranspiration deciduous forest, fields, urban UPPER STORAGE PINTAKERROSVARASTO / liikkuva vesi percolation suotautuminen LOWER STORAGE POHJAVESIVARASTO runoff runoff RIVERS AND LAKES Lake water balance River simple hydraulics lake evaporation

34 Mallilaskentoihin perustuva menetelmä Suomessa Perustuu ruotsalaiseen menetelmään, jota kehitetty Suomeen sopivaksi Kehitetty hyvin harvinaisten tulvien suuruuden arviointiin Toistumisaika kerran vuodessa Voidaan käyttää myös toistumisajan tulvien suuruuden arviointiin Menetelmässä käytetään hydrologista mallia laskennassa Käytetty malli SYKEn Vesistömallijärjestelmä Menetelmän periaate: yhdistetään suuri sadanta (=mitoitussadanta) ja 40 vuoden sää pahimmalla mahdollisella tavalla ja simuloidaan syntyvä tulva vesistömallilla Sadannan toistumisaika n vuotta Käytetty 14 vrk mitoitussadantaa Saadaan simuloitu suurtulva Toistumisaika riippuen sadannan toistumisajasta vuotta

35 m 3 /s Sadanta (mm) Lämpötila Sadanta Lumen vesiarvo vuoden sää Vesistömallijärjestelmä yhdistetään ajetaan malli 40*365 kertaa/ valikoidaan pahimmat ajankohdat etsitään suurimman tulvan ajankohta tarkistetaan säännöstelyohjeet saadaan mitoitustulva mitoitussadanta Virtaama maalis-huhtikuu heinä-elokuu Mitoitussadanta

36 Mallilaskentoihin perustuva menetelmä Suomessa Perustuu ruotsalaiseen menetelmään, jota kehitetty Suomeen sopivaksi Kehitetty hyvin harvinaisten tulvien suuruuden arviointiin Toistumisaika kerran vuodessa Voidaan käyttää myös toistumisajan tulvien suuruuden arviointiin Menetelmässä käytetään hydrologista mallia laskennassa Käytetty malli SYKEn Vesistömallijärjestelmä Menetelmän periaate: yhdistetään suuri sadanta (=mitoitussadanta) ja 40 vuoden sää pahimmalla mahdollisella tavalla ja simuloidaan syntyvä tulva vesistömallilla Sadannan toistumisaika n vuotta Käytetty 14 vrk mitoitussadantaa Saadaan simuloitu suurtulva Toistumisaika riippuen sadannan toistumisajasta vuotta

37 Mitoitustulvan ajoitus Mitoitustulvan ajankohta vaihtelee eri padoilla riippuen Valuma-alueen hydrologiset ominaisuudet Varastokapasiteetti eri vuodenaikoina Ohijuoksutusmahdollisuudet Mitoitussadanta suurin kesällä, pienin talvella Lumen sulamistulvissa usein suurimmat tulovirtaamat winter spring summer autumn

38 Mitoitussadanta Mitoitussadanta arvioitu havaintojen perusteella (Ilmatieteen laitos, Solantie 2000) 14 vuorokauden jakso 7-11 päivä vastaa 5 vuorokauden mitoitussadantaa 9. päivä suurin sade, joka vastaa 1 vuorokauden mitoitussadantaa Mitoitussadannan suuruus riippuu Ajankohdasta Suurin kesällä, pienin talvella Sijainnista Suomessa Valuma-alueen koosta Suurin pienillä alueilla

39 Virtaama (m 3 /s) sadanta (mm) lumen vesiarvo (mm) Mitoitustulvan laskenta sadanta lumen vesiarvo virtaama, Raasakka virtaama, Pahkakoski virtaama, Siuruanjoki Esimerkki: Iijoen Raaskan pato Mitoitustulva referenssijaksolla

40 Muut menetelmät Todennäköisyysjakaumien täydentäminen historiallisilla havainnoilla Suomessa tarkempaa tietoa historiallisista tulvista huonosti saatavilla Ei-parametriset mallit Aika-sarjamallit Vertailuvesistöt Valitaan lähellä oleva samankaltainen vesistö, josta hyvät havainnot ja hyödynnetään sille tehtyä toistuvuusanalyysia Nomogrammit Perinteinen, jo vähän vanhanaikainen Vesistömallijärjestelmän simuloidut virtaamat Etuna, löytyy kaikilta 3. jakovaiheen alueilta aikasarjat Näihin voi sovittaa Gumbelin jakauman Vaatii tarkistusta, ei toimi kaikkialla yhtä hyvin Soveltuu lähinnä melko pienen toistumisajan tulvien Koskela SYKE

41 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

42 Jääpadot ja tulvan toistuvuusanalyysi Beltaos ja Burrell, 2002: Vedenkorkeus nousee joissain joissa huomattavasti yleisemmin tulvatasolla jääpatojen seurauksena kuin Koskela SYKE

43 Jääapato, Pyhäjoki 2013

44

45 Pyhäjoki

46 Pyhäjoki, kevät 2013 HQ Tolpankosken havaintoasemalla vähän Pyhäjoelta ylävirtaan oli normaali Jääpadon vuoksi vedenkorkeus Pyhäjoen keskustassa oli korkeimmillaan tasolla W=N60+5,94 m Hydraulisen mallin ja Tolpankosken virtaaman aikasarjan perusteella vastaava vedenkorkeus tällä alueella tapahtuisi avoveden aikaan kerran 1000 vuodessa tai harvemmin P o Koskela SYKE

47 Ilmastonmuutos Lämpötilan arvioidaan nousevan 3-7 astetta 2100 mennessä Sadannan arvioidaan kasvavan % Lumen määrä vähentyy Rankkasateiden on arvioitu lisääntyvät Ilmastonmuutos tulee vaikuttaman virtaamien vuodenaikaisrytmiin ja tulvien suuruuteen Ruosteenoja, K. (2013)

48 Ilmastonmuutos näkyy jo vesistöissä Havaittu virtaama Kokemäenjoki, Harjavalta Havaittu vedenkorkeus Pielinen 48

49 Ilmastonmuutos vaikuttaa valuntaan ja vesistöjen virtaamiin Suomessa Haihdunta lisääntyy Valunta Vesistöjen virtaama Vedenpinnan korkeus vesistöissä Lämpötila kohoaa Lumipeite hupenee Sademäärät kasvavat % kasvaa talvisin vähenee keväisin Rankkasateet voimistuvat keskimäärin kasvaa noin 7 %

50 Ilmastonmuutos ja vesistötulvat Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi tulviin Suomessa Ilmastonmuutos voi sekä pienentää että suurentaa tulvia Lämpenemisen myötä lumen määrä keskimäärin vähenee, joten kevättulvat pienenevät Toisaalta sateiden on arvioitu lisääntyvät mikä voi kasvattaa tulvia Ilmastonmuutoksen vaikutus riippuu sijainnista Suomessa ja vesistöjen ominaisuuksista (mm. koko, järvisyys, lumen määrä) Kevättulvat pääosin pienenevät ja aikaistuvat Syys- ja talvitulvat yleistyvät ja kasvavat Kesätulvissa ei selkeää muutosta

51 Patojen mitoitustulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Arvio tehty 1-luokan padoille (Veijalainen ja Vehviläinen 2008) Lasketaan mitoitustulva ensin nykytilanteessa mitoitussadantaan perustuvaa mallilaskentaa käyttäen (kuvaus edellä) Ilmastonmuutoksen vaikutus mitoitustulviin arvioidaan muuttamalla lämpötilaa, sadantaa ja mitoitussadantaa, toistamalla laskelmat muokatuilla säännöstelyohjeilla ja vertaamalla tuloksia Aiemmin tarkasteltu muutoksia jaksoon mennessä Ilmastonmuutosta kuvataan viidellä eri ilmastoskenaariolla ja kahdella eri mitoitussadannan muutoksella, jolloin saadaan melko laaja vaihteluväli Skenaariot poikkeavat 100 vuoden tulvien arvioinnissa käytetyistä

52 m 3 /s oc mm mm mm muokataan datat ilmastonmuutoksen mukaisesti Lämpötila 30 Sadanta Lumen vesiarvo 60 Mitoitussadannan muuttuminen, maalis-huhtikuu Nykytilanne , pienempi , suurempi toistetaan laskelmat eri skenaarioilla etsitään suurimman tulvan ajankohta tarkistetaan säännöstelyohjeet saadaan ilmastonmuutostilanteen mitoitustulvat Mitoitustulva nyky , pienin , suurin

53 Sadanta (mm) Mitoitussadannan kasvu, % Sadanta (mm) Mitoitussadannan muutos Mitoitussadanta, Kemijärvi, maalis-huhtikuu suositeltu, suuret alueet suositeltu, pienet alueet keskiarvo Nykytilanne , pienempi , suurempi Mitoitussadanta, Kemijärvi, heinä-elokuu 10 0 Tam-Hel Maal-Huht Tou-Kesä Heinä-Elo Syys-Loka Mar-Joulu Nykytilanne , pienempi , suurempi

54 Patoturvallisuus ja ilmastonmuutos 1-luokan patojen mitoitustulvien (toistuvuus vuotta) muuttuminen mennessä Pienimmät tulvat Suurimmat tulvat Pienenee, % Ei muutosta, % Kasvaa, Kasvaa merkittävästi,

55 Mitoitustulvien ajoituksen muutos winter spring summer autumn

56 1-luokan patojen Mitoitustulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Mitoitustulvat pysyvät keskimäärin ennallaan Pohjois-Suomessa, jossa suurin tulva ajoittuu tulevaisuudessakin keväälle. Kemijoki ja Iijoki kuuluvat tähän ryhmään. Etelä- ja Länsi-Suomessa mitoitustulvat pääosin kasvavat ja pahin tulva on tulevaisuudessa kesä- tai syystulva, Saimaalla talvitulva. Käytetyllä ilmastonmuutosskenaariolla melko suuri vaikutus, etenkin kevättulvat herkkiä erityisesti talven lämpötilojen ja sadantojen muutoksille Talven kasvavat sadannat ja mitoitussadannan kasvu kompensoivat lyhyempää ja lämpimämpää talvea Oletukset mitoitussadantojen kasvusta tärkeitä etenkin kesän rankkasadetulvien ollessa mitoittavia tulvia (kuten rannikolla)

57 Patoturvallisuus ja ilmastonmuutos 1-luokan patojen juoksutuskapasiteetin riittävyys ilmaston muuttuessa Riittävä Riittävä mutta seurattava Todennäköisesti riittämätön * Pienimmät tulvat Suurimmat tulvat *arviot tehty

58 100 vuoden tulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Arvio tehty käyttäen Vesistömallijärjestelmää ja toistumisanalyysia Ensin lasketaan referenssijakson virtaama havaittuja sateita ja lämpötiloja käyttäen Vesistömallijärjestelmällä Sitten muutetaan sadantoja ja lämpötiloja eri ilmastoskenaarioiden mukaan delta change menetelmällä ja toistetaan simulointi Saadaan päivittäisen virtaamat ja ja Havaintojen sijaan Gumbelin jakauma on sovitettu Vesistömallijärjestelmällä simuloiduista arvoista poimittuihin vuosimaksimeihin Verrataan eri jaksoille arvioituja kerran 100 vuodessa toistuvia tulvia toisiinsa Arvio tehty 67 kohteelle eri puolilla Suomea

59 Delta change menetelmä Ilmastoskenaariot Päästöskenaariot Reunaehdot Säännöstelyohjeet Globaalit ilmastomallit Alueelliset ilmastomallit Vesistömallijärjestelmä (WSFS) Hydrologinen malli Muutokset T ( C) ja P (%) tuleville jaksoille Hydrologiset skenaariot: Vedenkorkeudet ja virtaamat 30 vuoden jaksoille Havaitut lämpötilat ja sadanta (esim ) Tulvien muutos ja sopeutumisvaihtoehdot

60 : 100 vuoden tulva Kasvaa Ei muutosta (± 10 %) Pienenee Minimi: Pienimmät tulvat 20 skenaariosta Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Maksimi: Suurimmat tulvat 20 skenaariosta Keskiarvo: Keskimääräiset tulvat 20 skenaariosta

61 : 100 vuoden tulvat Kasvaa Ei muutosta (± 10 %) Pienenee Minimi: Pienimmät tulvat 20 skenaariosta Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Maksimi: Suurimmat tulvat 20 skenaariosta Keskiarvo: Keskimääräiset tulvat 20 skenaariosta

62 Tulvien ajoitus Vain kevät (>90 %) Lähinnä kevät (> 60 %) Eri vuodenaikoja Muut vuodenajat (< 40 % kevät) Referenssijakso (Mediaaniskenaario)

63

64 100 vuoden tulvien muuttuminen Ilmastonmuutoksen tulisi huomioida pitkäkestoisessa suunnittelussa Sopeutumalla voidaan ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia vähentää Esim. säännöstelylupien muutos Mallisimuloinnit ovat paras tapa arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta vesistöissä Ilmastoskenaariot sisältävät epävarmuutta Hyvä tarkastella useita skenaarioita mennessä 100 vuoden tulvat pysyvät nykyisellään tai pienevät seuraavilla alueilla Pohjois-Suomi ja Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa Pienet ja keskikokoiset vesistöt Pohjanmaalla ja Keski- ja Itä-Suomessa mennessä 100 vuoden tulvat kasvavat Suurilla keskusjärvillä ja niiden laskujoissa (Vuoksi, Kokemäenjoki, Kymijoki) Joillain skenaarioilla etelä- ja lounais-rannikon pienissä joissa

65 Yhteenveto ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen vaikutuksen näkyvät jo vesistöissä Erityisesti muutos näkyy eri vuodenaikojen virtaamissa ja vedenkorkeuksissa Ilmastonmuutos jatkuu kiihtyvällä tahdilla Ilmastonmuutoksen tulisi huomioida pitkäkestoisessa suunnittelussa Sopeutumalla voidaan ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia vähentää Esim. säännöstelylupien muutos, mitoitustulvien tarkistus Mallisimuloinnit ovat paras tapa arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta vesistöissä Ilmastoskenaariot sisältävät epävarmuutta Hyvä tarkastella useita skenaarioita

66 Vedenkorkeus (m, NN) Säännöstelyn muutostarpeet vaihteluväli, simuloitu Keskiarvo, simuloitu Keskiarvo, nykyinen Keskiarvo, sopeutuva Max ja Min, nykyinen Max ja Min, sopeutuva Säännöstelyrajat

67 Vesisektorin sopeutumistarve ja keinot Lähde: Gregow et al Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa

68 Yhteenveto hydrologinen mitoitus Patojen hydrologinen mitoitus voidaan tehdä useilla menetelmillä Yleisimmin Suomessa käytetyt menetelmät ovat Toistuvuusanalyysi Gumbelin jakaumaa käyttäen Toimiva kun hyvät havainnot eikä kovin suuri toistumisaika Helppokäyttöinen Mallilaskennat mitoitussadantaa käyttäen Soveltuvat etenkin kun vesistö on monimutkainen ja säännöstelty ja toistumisaika suuri Ilmastonmuutos tulisi huomioida patoja mitoittaessa, jos on riskinä että se kasvattaa tulvia Jos mitoitustulvat kevättulvia, ne todennäköisesti pienenevät

69 winlandtutkimus.fi

70 Mikä Winland? Suomen energia-, ruoka ja vesiturvallisuutta ja tarkasteleva tutkimushanke Ratkaisuja haetaan tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien yhteistyönä eli yhteiskehittämisen (co-creation) sekä tieteidenvälisyyden keinoin

71 Rahoittajana Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja sen Turvallisuus verkottuneessa maailmassa tutkimusohjelma ( ) STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä = etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin Yhteistyö tiedontuottajien ja tiedonhyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan keskeisessä roolissa

72 Hankkeen mahdollistaa:

73 Miten energiaan ja ruokaan liittyvät muutospaineet ja niihin liittyvät poliittiset päätökset ohjaavat Suomen kokonaisturvallisuutta tulevaisuudessa? Miten edistämme yhteiskuntamme resilienssiä eli kykyä selvitä muutoksista tähän liittyen? Miten estämme Failandin ja kuljemme kohti Winlandia?

74 Tutkimuksen elementit TEEMAT PROSESSIT Energiaturvallisuus Päätöksenteko Ruokaturva KOKONAIS- TURVALLISUUS Oikeus ja politiikka Vesiturvallisuus ja ilmasto Resilienssi ja oppiminen Skenaariot Yhteiskehittäminen & tieteidenvälisyys

75 Kokonaisvaltainen vesiturvallisuusuhkien tarkastelu Kokonaiskuva Suomen vesiturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä, muutospaineista ja uhkista yhdessä sidosryhmien kanssa työpajoja verkkokyselyitä tarkentavia haastatteluita Tunnistettujen tekijöiden riskien arviointi todennäköisyys kielteisen vaikutuksen suuruus mahdollisuus lieventää joko ilmiön esiintymistodennäköisyyttä tai sen aiheuttamaa vahinkoa Keskeiset kytkökset ruoka- ja energiaturvallisuuteen yhteistyössä muiden osahankkeiden kanssa Riippuvuuksien ja sektorirajat ylittävien vaikutusten havainnollistamisessa hyödynnetään mm. syy-seuraussuhdekaavioita, institutionaalista analyysiä ja resilienssimallinnuksia Suomen vesipolitiikan kipupisteet ja kehittämistarpeet

76 Kiitos!

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä

Lisätiedot

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Suomen Ympäristökeskus Hydrologian yksikkö 9.1.24 Noora Veijalainen Bertel Vehviläinen Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Tämän työn tarkoituksena on arvioida Oulujoen

Lisätiedot

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013 Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5. Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään

Lisätiedot

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin

Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin SUOMEN YMPÄRISTÖ 21 28 Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin LUONNON- VARAT Noora Veijalainen ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 21 28 Ilmastonmuutos ja

Lisätiedot

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen Iijoen työraportti Noora Veijalainen, Juho Jakkila, Bertel Vehviläinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Antti Parjanne,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos Noora Veijalainen, Kimmo Ruosteenoja, Jari Uusikivi, Antti Mäkelä, Bertel Vehviläinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto Noora Veijalainen SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Diplomityö, joka on jätetty opinnäytetyönä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Vesistömallit: havainnot

Vesistömallit: havainnot Vesistömallit Vesistömallilla tarkoitetaan vesistön hydrologista kiertoa ja veden kulkeutumista vesistön uomissa ja järvissä kuvaavaa mallia. Vesistömallit kuvaavat veden kiertokulun sadannasta maaperän

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus 29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut

Lisätiedot

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro

Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro Avustivat: Lassi Pekka Laine, Kirsti Jylhä, Seppo Saku, Juha K. Aaltonen (SYKE/TKK),Tuomo

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN Maria Kämäri 1,2 Eliisa Lotsari 2, Petteri Alho 3, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1 1 Suomen ympäristökeskus SYKE 2 Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hahmottaminen Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42

Lisätiedot

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

T Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1

T Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 T-61.281 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 10.2.2004, 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Hämeen ELY / Milla Torkkel 4.5.2019 Esityksen sisältö Hydrologinen kierto ja vesistömalli Säännöstelystä yleisesti Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA Päivi Meriläinen 1, Anna-Maria Hokajärvi 1, Pekka Tiittanen 1, Ilkka Miettinen 1, Timo Lanki 1,2 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, PL 95, 70701

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!

Lisätiedot

Hydrological applications

Hydrological applications Hydrological applications FMI radar and NWP data used operationally at SYKE in river models. Radar based (urban) flood research and product development with SYKE, HUT and private companies (Maa ja Vesi/Pöyry)

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 3. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 3. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Varianssin luottamusväli, jatkoa 2 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 3

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Ilmastonmuutoksen vaikutus Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka

Lisätiedot

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Estimointi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Tilastollisessa tutkimuksessa oletetaan jonkin jakauman generoineen tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä koskevat havainnot Tämän mallina käytettävän todennäköisyysjakauman

Lisätiedot

Markku Ollila, Hanna Virta ja Veli Hyvärinen. Suurtulvaselvitys. Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamista vahingoista Suomessa

Markku Ollila, Hanna Virta ja Veli Hyvärinen. Suurtulvaselvitys. Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamista vahingoista Suomessa Suomen ympäristö 441 LUONTO JA LUONNONVARAT Markku Ollila, Hanna Virta ja Veli Hyvärinen Suurtulvaselvitys Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamista vahingoista Suomessa SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ISBN 952-11-0795-2

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 30. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 30. lokakuuta 2007 1 / 23 1 Otos ja otosjakaumat (jatkoa) Frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi Frekvenssien odotusarvo

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys

Lisätiedot

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

Alajärven säännöstelyn kehittäminen

Alajärven säännöstelyn kehittäminen RAPORTTEJA 15 2019 Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 17.10.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3

Lisätiedot

Nexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke

Nexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke Nexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke Tämä esitys löytyy Winlandin twitteristä: twitter.com/winlandfi winlandtutkimus.fi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Padotus- ja juoksutusselvitys

Padotus- ja juoksutusselvitys Padotus- ja juoksutusselvitys Iso-Lamujärvi Pyhännän kunta LAATIJAT: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS: ERIKA TOIVONEN, VELI-PEKKA LATVALA, KIMMO ARONSUU JA KAISA KETTUNEN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS: JARI UUSIKIVI

Lisätiedot

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Estimointi Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin ominaisuudet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Estimointi:

Lisätiedot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien

Lisätiedot