Ennakointikamari Kone ja metallituoteteollisuus 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011
Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan esittely Uudellamaalla... 6 2 Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla... 7 3 Kyselyn lähtökohdat... 9 4 Taustatiedot... 9 5 Yritysten työvoiman tarve... 11 6 Yritysten rekrytointi... 14 7 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus... 16 8 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö... 22 Lähteet:... 25 LIITE 1: Avoimet vastaukset... 26
Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Kone- ja metallituoteteollisuusalan yritys- ja oppilaitoskysely on neljäs vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 82 prosenttia, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko kone- ja metallituoteteollisuusalalta 41 prosenttia Uudellamaalla (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasivat 10 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Tosin kolmannes yritysvastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Suurimmalla osalla yrityksistä (94 %) on maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Eri kansalaisuuksien määrä vaihteli yhdestä kahteentoista, yleisemmin eri kansallisuuksia oli yhdestä kolmeen. Yritysten edustajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa, oppilaitokset taas arvioivat merkityksen säilyvän ennallaan. Yritysten edustajat arvioivat suurimpana toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvana muutoksena kilpailun kovenemisen, oppilaitokset taas eläköitymisen. Molemmilla vastaajaryhmillä seuraavana muutoksena oli pula osaavasta työvoimasta. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia (94 %) tai yli 50- vuotiaita (78 %) yrityksen palvelukseen. Lähes 70 prosenttia yrityksistä olisi myös valmis työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä. Sitä vastoin vain hieman alle kolmasosa olisi halukas vajaakuntoisten rekrytointiin esim. osa-aikatöihin. Eniten yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää koneistajia, hitsaajia, kunnossapitoasentajia ja työjohtajia. Usein miten avoimeen tehtävään ei ole ollut hakijoita lainkaan tai hakijoilla on ollut vähän työkokemusta tai hakijoiden koulutus on ollut epäsopivaa. Yritysten mielestä tulevan neljän vuoden aikana moniosaajien tarve kasvaa ja toimenkuvat laajentuvat. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Vastaavuutta voisi parantaa lisäämällä työssäoppimis- ja käytännönkokemusjaksoja koulutuksessa, lisäämällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä, suorittamalla valikointia alalle hakeutuvien joukossa (asenne ja motivointiongelmat), opiskelupaikkojen ja koulutustarpeen vastaavuuden parantamista nykypäivän tilanteeseen, jatko- ja täydennyskoulutukseen täsmäkoulutusta sekä päivittämällä opettajien tietoja ja oppilaitoksen välineistöä nykypäivään. Oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin molempien vastaajaryhmien mielestä. Suurin osa oppilaitosvastaajista arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa, yrityksistä puolet arvioi merkityksen kasvavan ja puolet säilyvän ennallaan. 3
Yritysten edustajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä alueen nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutustarjontaan. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääosin työssäoppimista (61 %). Tulevaisuuden täydennys- ja jatkokoulutustarpeina nähtiin esimies-, tietotekniikka- ja asiakaspalvelukoulutus. Tulevaisuuden yleis- ja ammatillisessa osaamisessa vastaajaryhmät korostivat hieman eri ominaisuuksia. Yleisosaamisessa molemmilla korostuivat laadun ymmärtäminen, aloitekyky ja vastuuntunto ja ammatillisessa osaamisessa työpiirustusten ja -selitysten tulkitseminen. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritykset ja oppilaitokset pitivät toivottavina ja toteuttamiskelpoisina yhteistyömuotoina seuraavia: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 4. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 5. Rekrytointi 6. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä Yrityksissä tuettiin työssäoppijoita saavuttamaan heille asetetut oppimistavoitteet seuraavin keinoin: (arviointi)kokemus, tavoitteiden asettaminen, rakentava palaute, pitkäaikainen yhteistyö oppilaitoksen kanssa ja oppilaan työllistyminen jatkossa. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Toimintamuotoja olivat oppilaiden työssäoppimisjakson valvonta ja siinä yhteydessä yrityksiin tutustuminen, mahdollisuus työelämänjaksoihin sekä yritystapaamisiin. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Amiedu 2. AEL 3. Vantaan ammattiopisto Varia 4
Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritysoppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, kone- ja metallituoteteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän kone- ja metallituoteteollisuuden 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään eri lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään muutamia ennakointitietoja toimialalta. Luvussa 3 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 4-8 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. 1 Kone- ja metallituoteteollisuus TOL2008: 24 Metallien jalostus, 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet), 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, 27 Sähkölaitteiden valmistus, 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 5
1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyssä käytetty toimialaluokittelu kone- ja metallituoteteollisuudesta suhteessa koko maan vastaavaan luokitteluun on esitetty taulukossa 1. Toimialan henkilöstöstä lähes neljäsosa ja toimipaikoista lähes viidesosa sijaitsee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 47 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokeskus: Yritysrekisteri 2009.) Suurin osa toimipaikoista ja henkilöstö sijoittuu tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen luokkaan. Taulukko 1.1: Kone- ja metallituoteteollisuus Uudellamaalla, % -osuudet koko maasta Toimialaluokitus (TOL2008) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 24 Metallien jalostus 18,8 9,8 6,8 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 13,7 14,4 14,2 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 35,9 42,9 70,4 27 Sähkölaitteiden valmistus 31,0 39,5 49,4 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 19,1 19,9 22,4 Yhteensä 17,8 24,8 47,1 Kun tarkastellaan koko teollisuuden toimialan (TOL2008, päätoimiala C) toimipaikkoja ja henkilöstöä Uudenmaan eri kunnissa, havaitaan että Hangossa ja Karkkilassa on teollisuuden toimipaikkojen ja henkilöstön osuus kaikkien toimialojen toimipaikoista ja henkilöstöstä suurin (kuviot 1.1 ja 1.2). Kuvio 1.1: Teollisuuden toimipaikkojen %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista Hanko Karkkila Tuusula Loviisa Nurmijärvi Lohja Koko maa Porvoo Askola Kerava Karjalohja Hyvinkää Raasepori Mäntsälä Inkoo Vihti Myrskylä Lapinjärvi Nummi-Pusula Siuntio Järvenpää Sipoo Kirkkonummi Uusimaa Vantaa Pornainen Helsinki Espoo Pukkila Kauniainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista 6
Kuvio 1.2: Teollisuuden henkilöstön %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä Karkkila Hanko Porvoo Lohja Järvenpää Hyvinkää Vihti Loviisa Nurmijärvi Askola Koko maa Kerava Nummi-Pusula Raasepori Sipoo Kirkkonummi Tuusula Espoo Lapinjärvi Vantaa Uusimaa Mäntsälä Myrskylä Inkoo Kauniainen Siuntio Helsinki Pukkila Karjalohja Pornainen 0 10 20 30 40 50 60 %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2 Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Opetushallituksen teettämän selvityksen (Hanhijoki, Katajisto, Kimari & Savioja, 2009) mukaan työvoiman kysyntä metallien ja metallituotteiden valmistuksessa tulee sekä perus- että tavoitekehityksessä kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Metallituotteiden valmistuksessa työllisten määrän arvioidaan kasvavan kehitysvaihtoehdosta riippuen keskimäärin noin 15 prosenttia ja metallien jalostuksessa noin 22 prosenttia. Sitä vastoin metallien kaivuun työllisyyden arvioidaan laskevan. Kone- ja metallituoteteollisuus arvioi tarvitsevansa alalle valmistuvien ammattiosaajien lisäksi vuosittain 1 200 työntekijää lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että jo lähivuosina yritykset tarvitsevat vuosittain 4 000 5 000 osaajaa. (Teknologiateollisuus ry. 2008.) Opetushallitus (Hanhijoki et al., 2009) arvioi, että koko maassa ajanjaksolla 2005 2020 teollisen työn 2 työllisten määrän tulee kasvamaan (sekä perus- että tavoitekehitysvaihtoehto). Ennustejakson lopulla (vuonna 2020) työllisten määrä olisi vuotta 2004 korkeammalla tasolla. Yli puolet teollisen työn ammateista sijoittuu koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistukseen, metallien ja metallituotteiden valmistukseen, metsätalouden ja -teollisuuden toimialalle, elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistukseen, rakentamiseen sekä muun teollisuuden toimialalle. Työllisten mää- 2 Teollisen työn toimiala (Opetushallitus, 2009): Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus; Metallien ja metallituotteiden valmistus; Metsätalous ja -teollisuus; Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus; Rakentaminen; Muu teollisuus; Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus; Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus; Liike-elämän tekniset palvelut; Muut palvelut 7
rän arvioidaan lisääntyvän suurimmalla osalla toimialoista, eniten koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen ja metallien sekä metallituotteiden valmistuksessa. Ammateista konetekniikan asiantuntijoiden ja metallityöntekijöiden asiantuntijoiden määrä kasvaa sekä työntekijäammateista metallityöntekijöiden työllisyys kasvaa. Taulukko 1.2: Teollisen työn työlliset ammattiryhmittäin vuosina 2000 ja 2004sekä ennakoitu vuotuinen muutos vuosina 2005 2020 (Hanhijoki et al., 77, 2009) Helsingin seudulla on arvioitu (Montén, 2010) avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat: noin 5 000 työpaikkaa koneasentaja: noin 4 000 työpaikkaa metallityöntekijät: noin 4 000 työpaikkaa konetekniikan asiantuntijat: noin 2 500 työpaikkaa Yhteensä kone- ja metallituoteteollisuuteen avautuu vuoteen 2020 mennessä noin 15 500 työpaikkaa. 8
3 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 88-89.)Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5-13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, 125-126.) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta hypoteesittomuus; ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 4 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitos kysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=150 jäsenyritysrekistereitä. Yrityskyselyn vastasi 18 yritystä, joista suurin osa, 82 prosenttia on pk-yrityksiä 3 (kuvio 4.1). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan kone- ja metallituoteteollisuudesta 41 prosenttia (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Lähes kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukosta 72 prosenttia oli yrittäjiä tai toimitusjohtajia. Loput olivat yrityksen erilaisia päällikkötason esimiehiä. 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 9
Kuvio 4.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, 250+ 100-249 Yrityksen henkilöstömäärä (luokiteltu) 50-99 20-49 1-19 0 5 10 15 20 25 30 35 %- vastaajista Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=15), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 10 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna 63 % 4. Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu (5 vastaajaa) Axxell, Karjaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (3 vastaajaa) Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech (5 vastaajaa) Hyria koulutus Oy (4 vastaajaa) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (3 vastaajaa) Metropolia Ruukki Teollisuusoppilaitos Sovinto ry Vantaan ammattiopisto Varia (4 vastaajaa) Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan opettajana, kouluttajana, lehtorina tai tuntiopettajana. Lisäksi vastaajina oli rehtoreita, koulutusyksikön johtajia, koulutusasiantuntijoita, toimiala- ja koulutuspäälliköitä. 4 Ruukki teollisuusopppilaitoksen ja Sovinto ry:n tietoja ei ole saatavilla Wera-tietokannasta, joten ne eivät sisälly %-lukuun. Metropolia ei ole mukana luvuissa, koska järjestää ammattikorkeakoulutusta. 10
5 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, 44 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä säilyy ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Lähes kolmannes vastaajista arvioi työpaikkojen määrä kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Samoin lähes kolmannes vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan (48 %) tai kasvavan (46 %) seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitokset arvioivat tulevaisuuden näkymiä työpaikkojen määrän osalta yrityksiä positiivisemmin. Kuvio 5.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, Työpaikkojen määrä kasvaa Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee 0 20 40 60 Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien enemmistöllä (94 %) on töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Eri kansalaisuuksien määrä vaihteli yhdestä kahteentoista, mutta suurimmassa osassa yrityksiä eri kansallisuuksia oli yhdestä kolmeen. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (50 %) tai säilymään ennallaan (44 %) (kuvio 5.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 57 prosenttia oli sitä mieltä, että merkitys tulee säilymään ennallaan. 11
Kuvio 5.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee 0 20 40 60 Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä kone- ja metallituoteteollisuuden toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Yritysvastaajien mielestä tärkeimmät muutokset ovat: 1. Kilpailun koveneminen, 67 % 2. Pula osaavasta työvoimasta, 39 % 3. Asenne työntekoon heikkenee, 33 % 4. Kansainvälistyminen, 33% Oppilaitosvastaajien mielestä tärkeimmät muutokset ovat: 1. Eläköityminen, 54 % 2. Pula osaavasta työvoimasta, 43 % 3. Kilpailun koveneminen, 39 % 4. Töiden ulkoistaminen, 36% Vastaajaryhmät olivat aika yksimielisiä tärkeimmistä ja vähemmän tärkeistä muutoksista työmarkkinoilla. Kaikki vastausvaihtoehdot ovat nähtävillä kuvioissa 5.3 ja 5.4. Muina muutoksina vastaajat mainitsivat yrityspuolella sen, ettei ala ole seksikäs ja oppilaitospuolella liian matalan osaamisen tason sekä sen, että Ulkomaalistaustainen työvoima polkee palkat pohjamutaan. 12
Kuvio 5.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä, yritysvastaajat Kilpailun koveneminen Pula osaavasta työvoimasta Asenne työntekoon heikkenee Kansainvälistyminen Eläköityminen Ulkomaalaistaustainen työvoima alalla lisääntyy Töiden ulkoistaminen Kiristyvä verotus Työssäjaksamiseen panostetaan entistä enemmän Harmaan talouden lisääntyminen Osa-aikatyön lisääntyminen Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa Vuokra-asuntojen puute Muu, mikä? Lainakorkojen nousu Koulutuksen puute Koneellistuminen Kohtuuhintaisten asuntojen puute Työperäinen maahanmuutto kasvaa Vuorotyö ei houkuttele alalle uusia tulijoita 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuvio 5.4: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä, oppilaitosvastaajat Eläköityminen Pula osaavasta työvoimasta Kilpailun koveneminen Töiden ulkoistaminen Asenne työntekoon heikkenee Ulkomaalaistaustainen työvoima alalla lisääntyy Kansainvälistyminen Harmaan talouden lisääntyminen Koulutuksen puute Osa-aikatyön lisääntyminen Työssäjaksamiseen panostetaan entistä enemmän Koneellistuminen Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa Työperäinen maahanmuutto kasvaa Muu, mikä? Kohtuuhintaisten asuntojen puute Kiristyvä verotus Lainakorkojen nousu Vuorotyö ei houkuttele alalle uusia tulijoita Vuokra-asuntojen puute 0 10 20 30 40 50 60 13
6 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 61 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 6.1). Kuvio 6.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 0 10 20 30 40 50 60 70 Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia (94 %) tai yli 50-vuotiaita (78 %) yrityksen palvelukseen (taulukko 6.1). Myös 67 prosenttia vastaajista olisi halukas työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä. Lähes kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Taulukko 6.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia 94 6 b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin 28 72 c) rekrytoimaan yli 50-vuotiaita 78 22 d) työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä yrityksen tarpeen mukaan 67 33 Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 6.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä reilulla kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. 14
Taulukko 6.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Koneistaja 7 Hitsaaja 4 Kunnossapitoasentaja 4 Työnjohtaja 4 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki on seuraava: avoimeen tehtävään ei ole hakijoita, hakijoiden vähäinen työkokemus ja hakijoiden koulutus. Muina vastaajien nimeäminä ongelmina mainittiin asenne työhön ja softasuunnittelu. Kuvio 6.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Toimialan huono imago Hakijoiden kielitaito Hakijoiden vanhentunut osaaminen Vastaajien nimeä muu haaste Työaika Hakijoiden sosiaaliset taidot Työskentely-ympäristö Palkkaus toimialalla 0 10 20 30 40 50 Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan tai nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Ehdottamaksi ykköseksi nousi moniosaajien tarpeen kasvu. Toisena oli toimenkuvien laajentuminen. Kuvio 6.3: Yritysten edustajien valitsemat työtehtävät, jotka muuttuvat eniten seuraavan neljän vuoden aikana, Moniosaajien tarve kasvaa Toimenkuvat laajentuvat Vuorotyö/ epäsäännöllinen työaika lisääntyy Taloushallinto sähköistyy Tekninen osaaminen korostuu Asiakaspalvelu sähköistyy Asiakaspalveluun panostetaan enemmän Hallinnolliset työt lisääntyvät Vastaajan nimeämä muu työtehtävä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 15
7 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitosten edustajat arvioivat yrityksiä hieman positiivisemmin nuorten ammattitaidon vastaavuutta työelämän vaatimuksiin, sillä kolmasosa arvioi vastaavuuden olevan hyvällä tasolla. Enemmistö sekä yritysten edustajista (67 %) että oppilaitoksista (54 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Kuvio 7.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti 0 20 40 60 80 Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 36 prosenttia arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Oppilaitosten edustajista 64 prosenttia ja yritysten edustajista 83 prosenttia arvioivat ammattitaidon vastaavan tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Kuvio 7.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti 0 20 40 60 80 100 Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin antamaan ehdotuksia vastaavuuden parantumiseen. Saaduista vastauksista voitiin 16
muodostaa kahdeksan eri luokkaa vastausten sisällön perusteella 5. Alla olevaan luetteloon nämä luokat on laitettu suuruusjärjestykseen luokan vastusmäärän perusteella. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 1. Työssäoppimista ja käytännönkokemusta lisää koulutukseen 2. Lisää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille 3. Koulutettavien asenteen, työelämään sopeutumisen ja sitoutumisen parantaminen 4. Opiskelupaikkojen ja koulutuksen vastaavuus nykypäivän tilanteeseen 5. Jatko- ja täydennyskoulutukseen täsmäkoulutusta työpaikan tarpeiden mukaan 6. Opettajien pätevyyden ja oppilaitoksen välineistön nykyaikaistaminen 7. Valtiolta tukea työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen 8. Muut ehdotukset Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi työssäoppiminen, jonka valitsi 61 prosenttia vastaajista kolmen kärkeen. Toisena oli alihankinta, kolmantena lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) ja neljäntenä oma koulutus. Vastaajista yli kolmasosa valitsi nämä neljä vaihtoehtoa. Yksikään vastaajista ei valinnut maahanmuuttajien koulutusta. Kuvio 7.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, Työssäoppiminen Alihankinta Lyhytkestoinen koulutus Oma koulutus Työnkierto Rekrytointi Täydennys- ja lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Henkilöstön vuokraus Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus 0 10 20 30 40 50 60 70 Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan tai nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajien ykköskoulutustarpeeksi nousi esimieskoulutus, toiseksi tietotekniikkakoulutus ja kolmanneksi asiakaspalvelukoulutus. Erikoistumiskoulutuksen osalta mainittiin laserleikkaus, robotiikka, nykyaikaiset koneet, kiinteistötekniikka ja MBA tutkinto. Oman alan tutkintoihin tähtäävinä koulutuksina vastaajat nimesivät kunnossapidon, metallien jatkojalostuksen, levytekniikan, koneistuksen ja cnc-koneistajan sekä tekniikan EAT. Muita koulutustarpeita olivat tuotanto, koneistus, hitsausautomaatiokoulutus sekä yrityskohtainen räätälöity ammatillinen täydennyskoulutus. 5 Luokkien nimet ovat tutkijan antamia vastausten sisällön perusteella. 17
Kuvio 7.4: Yritysten täydennys- ja jatkokoulutustarpeet seuraavan neljän vuoden aikana, Esimieskoulutus Tietotekniikkakoulutus Asiakaspalvelukoulutus Erikoistumiskoulutus, mikä? Oman alan tutkintoihin tähtäävä koulutus, mikä? Muu koulutustarve, mikä? Yrityksellämme ei ole koulutustarvetta 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % vastaajista Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Yksikään vastaaja ei arvioinut aikuiskoulutuksen merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Suurin osa oppilaitosvastaajista katsoi, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja yritysvastaajista puolet arvioi merkityksen kasvavan ja puolet pysyvän ennallaan. Kuvio 7.5: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee 0 20 40 60 80 100 Kuviossa 7.6 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajaryhmät valitsivat kärkipäähän neljä samaa ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä korostuvaa osaamisaluetta: aloitekyky, laadun ymmärtäminen, ryhmätyötaidot ja vastuuntunto. 18
Yritysten edustajista yli kolmasosa valitsi seuraavat vaihtoehdot: 1. Laadun ymmärtäminen 2. Aloitekyky (aloitteellisuus) 3. Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen 4. Vastuuntunto 5. Joustavuus 6. Ryhmätyötaidot 7. Työturvallisuus Oppilaitosten edustajista yli kolmasosa valitsi seuraavat vaihtoehdot: 1. Käytännön taidot 2. Oppimistaidot 3. Aloitekyky (aloitteellisuus) 4. Laadun ymmärtäminen 5. Ryhmätyötaidot 6. Vastuuntunto 7. Ongelmaratkaisutaidot Kielitaidossa eniten mainintoja sai englanti (6 kpl) ja venäjä (2 kpl). Yritysvastaajista kukaan ei arvioinut yrittäjyyden korostuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitoksista sitä vastoin kukaan ei arvioinut ergonomian, ja työkyvyn edistämisen korostuvan tulevaisuudessa. Kuvio 7.6: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, Yritykset Laadun ymmärtäminen Aloitekyky (aloitteellisuus) Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vastuuntunto Joustavuus Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely, moniammatillinen työryhmä) Työturvallisuus Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Kyky reagoida muutoksiin Ongelmanratkaisutaidot Tietotekniikkataidot Käytännön taidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Myyntiosaaminen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Ajanhallintataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Oppimistaidot Asiakaspalvelutaidot Kielitaito, minkä kielen? Tiedonhallintataidot Ergonomia Työkyvyn edistäminen Yrittäjyys Muu, mikä? 0 10 20 30 40 50 60 70 19
Oppilaitokset Käytännön taidot Oppimistaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Laadun ymmärtäminen Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely, moniammatillinen työryhmä) Vastuuntunto Ongelmanratkaisutaidot Kyky reagoida muutoksiin Asiakaspalvelutaidot Kielitaito, minkä kielen? Yrittäjyys Ajanhallintataidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Joustavuus Tiedonhallintataidot Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Tietotekniikkataidot Työturvallisuus Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Myyntiosaaminen Ergonomia Työkyvyn edistäminen Muu, mikä? Kuvio 7.7: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, Yritykset 0 10 20 30 40 50 60 NC-ohjattujen koneiden käyttö Työpiirustusten ja -selitysten tulkitseminen Osaa erilaisia valmistustekniikoita Perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin Materiaalituntemus Laadunvalvonta mm. mittalaitteiden kalibrointi Työpiirustusten laatiminen käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla Valmius tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin Koneiden ja laitteiden asennukset ja huoltotyöt Perusvalmiudet teknologiateollisuuden kone-, laite- ja automaatioasennuksiin Automaatioon liittyvien sähkötöiden osaaminen Sähkötekniikan osaaminen Perusvalmiudet teknologiateollisuuden kunnossapitotehtäviin Osaa käyttää käsityövälineitä IW-hitsaus Hienomekaanisten koneistus- ja liitostekniikoiden osaaminen Valimotekniikan osaaminen Muu, mikä? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 20