AJATUKSIA YRITYSKEHITTÄMISESTÄ

KEHITÄ YRITYSTÄ AJATUKSIA YRITYSKEHITTÄMISESTÄ KANSIKUVASSA Jyväskyläläinen Secco Finland Oy on kasvanut nopeasti kansainvälisesti menestyväksi yritykseksi luomalla designia materiaaleista, jotka yleensä päätyvät jätteeksi. Treasures of Wasteland kuvaa Seccon tuotteita, joita ovat esimerkiksi auton renkaiden sisäkumeista, tietokoneen näppäimistöistä, pyykkikoneen rummuista ja auton turvavöistä tehdyt käsilaukut, korut, tarjoiluastiat ja cd-telineet. Kuvassa yrityksen toimitusjohtaja Maarit Partanen.

LUKIJALLE Ajatuksia yrityskehittämisestä Jokaisen seudun hyvinvointi on riippuvainen sen elinkeinoelämän tilasta. Yritysten kilpailukyky ratkaisee niiden menestymisen sekä alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden. Seudullisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä alueen yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Kehittämisyhtiöiden päämääränä tulee olla syvenevä yhteistyö yritysasiakkaiden kanssa, yritysten tarpeiden kuuleminen ja ymmärtäminen sekä uusien, kilpailukykyä edistävien ratkaisujen tuominen yritysten käyttöön. Sekes ry:n hallitus päätti asettaa teemaryhmän selvittämään, mitä käsite Yrityskehittäminen tarkoittaa kehittämisyhtiöiden kannalta ja kuinka sitä voidaan tuotteistaa. Kehittämisyhtiöiden henkilöstöistä eri puolilta Suomea koottu työryhmä on tehnyt työtä vuoden ajan. Työn tuloksena on syntynyt ensimmäinen yrityskehittämisen julkaisu. Kehitä yritystä -julkaisu on suunnattu Sekes ry:n jäsenjärjestöjen ja kunnallisvaltuutettujen käyttöön. Julkaisu käsittelee yrityskehittämistä monipuolisesti alkaen yritysneuvonnasta ja sen työkaluista siirtyen vertailemaan yritysneuvontaa ja yrityskehittämistä toisiinsa. Julkaisussa esitetään myös syitä, miksi kehittämisyhtiön kannattaa satsata yrityskehittämiseen, sekä arvioidaan, miten yrityskehittäminen on organisoitu eri kehittämisyhtiöissä. Ihmiskuntaa ja elinkeinoelämää koettelee jatkuva muutosten aalto, johon kuuluvat muun muassa ikääntyminen, ilmastonmuutos ja energian riittävyys. Nämä muutostrendit ovat toisaalta yrityskehittämisen ajureita, jotka laukaisevat alueilla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kehittämisyhtiön tehtävänä on tunnistaa näitä suuria ja pieniä ajureita sekä nähdä niissä piilevät mahdollisuudet alueen elinkeinoelämän edistämiseen. Kehittämisyhtiöt toimivat seuduilla kehittämisen moottoreina keräten yrityksiä, oppilaitoksia, asiantuntijoita, tutkimuspalvelujen tuottajia ja muita yrityspalveluja tuottavia tahoja samaan verkostoon jonkin ajurin saattelemana. Miten yrityskehittämistä sitten käytännössä tehdään? Tapoja on monia, ja ne riippuvat alueen vahvuuksista sekä kehittämisyhtiön resursseista. Julkaisussa on kuvattu menetelmiä, joilla yrityskehittämistä voidaan toteuttaa, sekä kartoitettu kokemuksia eri puolilta Suomea erilaisista kohteista ja kehittämisen muodoista. Nämä tapaukset on kuvattu julkaisun liitteessä case by case. Yrityskehittämisen työryhmä on myös selvittänyt erilaisten työkalujen soveltuvuutta ja käyttöä yritysneuvontaan ja yrityskehittämiseen sekä teettänyt jäsenkyselyn näiden toimivuudesta eri yhtiöissä. Työryhmä toivoo, että julkaisua hyödynnetään kehittämisyhtiöiden toiminnan suuntaamisessa. Antamalla palautetta julkaisusta ja alueellisista toimintamalleista voitte vaikuttaa siihen, että yrityskehittämisen käsitettä ja siihen liittyviä palveluja ja tuotteita voidaan edelleen jalostaa seutujen ja niiden elinkeinoelämän hyväksi. Puheenjohtajana haluan osoittaa suuret kiitokset kaikille työryhmän jäsenille. Mukana on ollut kokeneita, osaavia ja uuden luomiseen kykeneviä yrityskehittäjiä eri puolilta Suomea. Työryhmä on innolla oman päätyönsä ohessa rakentanut julkaisua, josta on hyötyä kaikille Sekes ry:n jäsenjärjestöille. Helsingissä, 12.11.2009 Risto Pietilä Mikä on SEKES? SEKES on kuntien omistamien, seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteistyöorganisaatio. Lähes kaikilla seutukunnilla on oma seudun elinkeinollisen toimintaympäristön vahvistamiseen tarkoitettu organisaationsa, useimmiten osakeyhtiömuotoon organisoituna. Nämä kehittämisyhtiöt toteuttavat käytännössä toimenpiteitä, jotka vahvistavat seudun kilpailukykyä. Kehittämisyhtiöiden keskeisimpiä tehtäväkokonaisuuksia ovat muun muassa yritystoiminnan kehittäminen, aluekehittämiseen liittyvät tehtävät ja seudun markkinointi. SEKESin tehtäväksi on annettu vahvistaa kehittämisyhtiöiden tunnettuutta, kehittää näiden toimintaa ja tarjota olemassa olevaa verkostoa myös muiden organisaatioiden, kuten Finnveran, TEMin ja TEKESin, käyttöön. SEKESin jäsenyhtiöt >> ULKOASU: VIESTINTÄ-PAPRICO OY, JYVÄSKYLÄ

KEHITTÄMISYHTIÖT ELINKEINOPOLITIIKASSA Seudulliset kehittämisyhtiöt Yritys-Suomen toimijoina Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat aktiivisia toimijoita työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimassa valtakunnallisessa Yritys-Suomi-uudistuksessa. Yritys-Suomi on yrityksille tai yrittäjäksi aikoville suunnattu monikanavainen tapa löytää yrittäjyyteen liittyvää tietoa ja asioida julkisissa yrityspalveluissa. Palveluita tarjotaan verkon kautta (yrityssuomi.fi), puhelimitse (Yritys- Suomi-puhelinpalvelu) sekä kasvokkain tapahtuvan yritysneuvonnan avulla. Eri- tyisesti paikallisesti toteutettavassa henkilökohtaisessa yritysneuvonnassa seudullisilla kehittämisyhtiöillä on ratkaiseva rooli. Yritys-Suomi-ajatusta toteuttavat seudullisten kehittämisyhtiöiden lisäksi kaikki yrittäjyyteen liittyvät julkiset tahot, kuten TE-keskukset, TE-toimistot, Finnvera, Finpro sekä verohallinto. Käy- tännössä nämä ydintoimijat toimivat verkostomaisesti siten, että yrittäjä saa kaiken mahdollisen tuen ja opastuksen toimintansa eri vaiheissa. Tämä edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä sekä ammatillista osaamista kaikilta verkostoon kuuluvilta jäseniltä. Monilla seuduilla Yritys-Suomi-toimintaa on toteutettu jo useita vuosia luontaisesti syntyneiden verkostojen ja aktiivisten, osaavien ihmisten toimesta. l Mitä ovat kehittämisyhtiöt? Seudulliset kehittämisyhtiöt vastaavat kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Niillä on merkittävä koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli elinkeinopolitiikassa. Seudulliset kehittämisyhteisöt voivat organisoitua seuduittain osakeyhtiöksi, kuntayhtymäksi, yhdistykseksi tai liikelaitokseksi keskinäisellä sopimuksella. PALAUTE JULKAISUSTA Lähetä palautetta tästä julkaisusta. Toiminnanjohtaja Yrjö Westling, SEKES ry Yhteystiedot: puh. 050 525 2141, yrjo.westling(at)sekes.fi

SISÄLTÖ OSA I TYÖN TAVOITE JA ORGANISOINTI YRITYSKEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄ JA TYÖN TAVOITE KENELLE JULKAISU ON TARKOITETTU? 5 5 OSA II YRITYSNEUVONNASTA YRITYSKEHITTÄMISEEN MITÄ YRITYSNEUVONTA TARKOITTAA KÄSITTEENÄ? Yritysneuvonta Yritysneuvonnan työkaluja 6 6 7 MITEN YRITYSKEHITTÄMINEN EROAA YRITYSNEUVONNASTA? Yritysneuvonnasta yritysten strategiseen kumppanuuteen 8 8 OSA III KEHITTÄMISYHTIÖN ROOLI JA TEHTÄVÄT YRITYSKEHITTÄMISESSÄ MIKSI KEHITTÄMISYHTIÖN KANNATTAA SATSATA YRITYSKEHITTÄMISEEN? MITEN YRITYSKEHITTÄMINEN ON ORGANISOITU KEHITTÄMISYHTIÖSSÄ? KEHITTÄMISYHTIÖN JA KONSULTIN ERI ROOLIT 9 10 11 OSA IV YRITYSKEHITTÄMISEN AJURIT JA MENETELMÄT YRITYSKEHITTÄMISEN AJUREITA Rakennemuutos Ikääntyminen Ilmastonmuutos Energia YRITYSKEHITTÄMISEN MENETELMIÄ Kehittämisyhtiö kehittämisen moottorina Yrityskehittämisen menetelmiä: Ajureista tuotteisiin ja palveluihin Toimialakohtainen kehittäminen Uusien toimialojen synnyttäminen 11 11 12 13 13 14 14 14 16 16 OSA V YRITYSKEHITTÄMISEN TYÖKALUJA Yrityskehittäminen Muita kehittämissovelluksia 17 17 OSA VI KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ YRITYSKEHITTÄMISESTÄ CASE: HALLITUSTYÖSKENTELYN KEHITTÄMINEN CASE: OMISTAJANVAIHDOKSET CASE: RAKENNEMUUTOKSEEN REAGOINTI CASE: Atria, Kannus CASE: Stora Enso, Summa CASE: Perlos, Joensuu CASE: KANSAINVÄLINEN PROJEKTIMYYNTI CASE: TOIMIALAKEHITTÄMINEN, LASERTYÖSTÖ CASE: SAUNASTA UUSI PALVELUSENSAATIO SUOMEEN CASE: KLEMMARI HYVINVOINTIALAN MARKKINOIDEN SYNNYTTÄMISEN TYÖKALU 18 19 21 21 23 23 24 25 26 26 OSA VII LÄHTEET

OSA I TYÖN TAVOITE JA ORGANISOINTI Yrityskehittämisen työryhmä ja työn tavoite Yrityskehittäminen nähtiin Sekes ry:n hallituksessa tärkeänä tulevaisuuden menetelmänä, jonka tuotteistamiseen haluttiin saada valtakunnallista näkemystä. Toiminnanjohtajan nimeämä työryhmä käynnisti työn syyskuussa 2008, mutta toiminnan alustavia tavoitetta esiteltiin ensimmäisen kerran jo Sekesin kesäpäivillä Porissa 2008. Työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt ja työnantajatahot: Pietilä Risto; Raahen seudun yrityspalvelut, puheenjohtaja Hirvonen Tapani; Josek, Joensuu Ikola Arto; Kosek, Kokkola Kinnunen Risto; Jykes, Jyväskylä Korpela Riitta; Concordia, Pietarsaari Kovala Risto; Jykes, Jyväskylä Pöllänen Ismo; Imatran seudun kehitysyhtiö Ravattinen Risto; Josek, Joensuu Sandberg Jonne; Kosek, Kokkola Viljakainen Maarit; Jykes, Jyväskylä Westling Yrjö; Sekes, Helsinki Toimeksiannon tavoitteena on ollut yrityskehittämisen käsitteen määrittäminen sekä siihen liittyvän tiedon kerääminen, jalostaminen ja palvelukonseptin tuotteistaminen. Työn toinen vaihe on käsittänyt yrityskehittämiseen soveltuvien ohjelmien ja työkalujen analysointia, testausta sekä suosituksia niiden soveltuvuudesta erilaisiin yritysneuvonnan ja yrityskehittämisen palvelukokonaisuuksiin. Työryhmän kolmas tavoite on olla jatkossakin mukana yrityskehittämisen kehityskäyrällä ottamalla kantaa uusiin esille tuleviin yrityskehittämiseen liittyviin asioihin. l Kenelle julkaisu on tarkoitettu? Tämä yrityskehittämisen julkaisu on suunnattu pääosin Sekesin jäsenjärjestöjen käyttöön. Tavoitteena on, että jäsenjärjestöt voisivat hyödyntää työryhmän työn tuloksia omassa toiminnassaan. Työryhmä toivoo, että kehittämisyhtiöt voisivat vastavuoroisesti antaa palautetta yrityskehittämiseen liittyvästä toiminnastaan. Toimintaa voitaisiin näin edelleen kehittää sekä laajentaa ja parantaa palvelukonseptia kansallisella tasolla. Julkaisu on suunnattu myös kehittämisyhtiöiden omistajatahoille, eli hallituksille ja kunnallisvaltuutetuille. Tällä julkaisulla halutaan antaa tietoa päättäjille yritysneuvonnan ja yrityskehittämisen käsitteistä ja vaikuttavuudesta. Yritysneuvonta ja etenkin yrityskehittäminen ovat toimintaa, jossa vaikuttavuus ei synny hetkessä, mutta on oikein suunnattuna vaikutukseltaan pitkäkestoista ja tehokasta. l Yritysneuvonta ja etenkin yrityskehittäminen ovat toimintaa, jossa vaikuttavuus ei synny hetkessä, mutta on oikein suunnattuna vaikutukseltaan pitkäkestoista ja tehokasta.

OSA II YRITYSNEUVONNASTA YRITYSKEHITTÄMISEEN Mitä yritysneuvonta tarkoittaa käsitteenä? Yritysneuvonta Kehittämisyhtiön tärkeimpiin kehittämispalveluihin kuuluu yritysneuvonta yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Mitä yritysneuvonta käytännössä on? Yritysneuvonta voidaan luokitella kahdella eri tavalla: yrityksen elinkaaren mukaan tai kehittämisen teeman mukaan. Eri elinkaaren mukaisia vaiheita ovat aloittaminen, toiminnallinen vaihe sekä lopettaminen tai omistajanvaihdos. Yritysneuvonnan teemoja ovat muun muassa rahoitus, tuotekehitys, kansainvälistyminen, markkinointi, rekrytointi ja investoinnit. Kehittämisyhtiön rooli yritysneuvonnassa on toimia koordinaattorina ja pitkän aikavälin pysyvänä kumppanina. Koordinaattorin rooli tarkoittaa sitä, että yrittäjä ohjataan tarpeen mukaan tarvittavien asiantuntijoiden luokse ja autetaan resurssimielessä prosessin etenemistä. Kehittämisyhtiöt ovat muodossa tai toisessa pysyviä yksiköitä, joiden yritysneuvonta on pääsääntöisesti maksutonta. Yritykset voivat siis hyödyntää kehittämisyhtiöitä pitkän aikavälin kumppaneina. Käytännössä yritysneuvontatyö on yritysten haasteiden määrittelyä, resurssien hankintaa sekä yritysten tukemista niiden liiketoiminnoissa. Onnistunut neuvonta edellyttää erinomaista asiantuntijaverkoston tuntemusta, rahoituskanavien tuntemusta sekä toimialaosaamista. Yritysneuvontatyö on aina tapauskohtaista ja perustuu sitä tekevän henkilön ja yrittäjän väliseen yhteistyöhön. Työ on usein moniulotteista sekä laaja-alaista ja vaatii taitoa sopeutua eri tilanteisiin. Toisaalta työssä on tiettyjä peruselementtejä, jotka toistuvat miltei aina. Yleensä haastetilanne tulee hahmottaa ja konkretisoida. Ratkaisun hakeminen edellyttää yleensä taloudellista sekä asiantuntemusta vaativien resurssien löytämistä. Kehittämisyhtiön näkökulmasta yritysneuvonnan haasteita ovat palveluiden tuotteistaminen riittävän konkreet- tisiksi, neuvonnan laadun turvaaminen esimerkiksi henkilöstövaihdostilanteessa sekä pysyminen sellaisessa neuvonnassa, joka ei mene päällekkäin yksityisten palveluntuottajien palvelujen kanssa. Neuvonnan ja konsultoinnin rajapinta on usein veteen piirretty viiva, jonka määrittely on erittäin vaikeaa. Yritysneuvonnan suhteen syventyessä yritysten kanssa mennään usein hyvin syvälle yrityksen toimintaan, jolloin lähestytään konsultoivaa otetta yritykseen. Toisaalta yritysneuvonnan laaja-alaisuus edellyttää, että yritysneuvoja ei muutu konsultiksi vaan pysyy yleisosaajana. Tämä luo pohjan koordinoivalle roolille. Niissä tilanteissa, joissa tarvitaan syvällistä erityisasiantuntemusta, asiakas ohjataan alan asiantuntijayritykseen. Yritysneuvonnassa objektiivisuus on Käytännössä yritysneuvontatyö on yritysten haasteiden määrittelyä, resurssien hankintaa sekä yritysten tukemista niiden liiketoiminnoissa. tärkeä tekijä. Tämän ylläpitämiseksi pitää aina muistaa, että yrittäjä käyttää yritysneuvontaa sparraavana elementtinä, mutta viime kädessä päätökset eri toimenpiteistä tekee yrittäjä itse. Hän kantaa joka tapauksessa vastuun liiketoiminnastaan. Konsultatiiviseen rooliin verrattuna ei ole suositeltavaa, että yritysneuvontaa toteuttava henkilö istuu asiakasyritysten hallituksissa. Tämä voi aiheuttaa kehittämisyhtiöiden asiakashallinnassa jääviysongelmia ja heikentää neuvonnan objektiivisuutta. Yritysneuvonnan prosessi on yrityksen elinkaaren vaiheesta tai teemasta riippumatta samanlainen, mutta asiaan liittyvä problematiikka poikkeaa tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi yritysneuvojan laaja-alainen osaaminen on kriittinen menestystekijä. Yritysneuvojan (esim. yritysasiamies) toimenkuvassa on kolme päätehtävää: 1. Yritysneuvonta Yrityksen tai yritysasiamiehen yhteydenoton johdosta käydään keskustelua, josta nousee esille tiedostettu tai piilevä

kehittämistarve. Kehittämistarpeen hoitamiseen tarvitaan resursseja, osaamista ja rahaa. Kehittämistarve projektoidaan ja haetaan tarvittavat resurssit, rahoitus ja asiantuntijat. Toteutetaan tarvittaessa erillisenä kehittämisprojektina. 2. Toimialan kehittäminen Tunnistetaan yrityskentän tarpeet ja toimitaan yritysten rajapinnassa niiden apuna. Toimialan tietoa käytetään hyväksi ja tuodaan esille eri toimenpiteiden tärkeyden arvioinnissa. Toimialan kehittämisen alla tehtäviä toimenpiteitä voivat olla muun muassa yhteisosastot messuilla (madalletaan yritysten kynnystä tulla mukaan messuille rakentamalla perusinfrastruktuuri osastolle) uudet markkinat, tutustumismatkat uudet teknologiat ja niiden tuominen alalle kuntarahoituspäätösten valmistelu toimialan imagon/vetovoimaisuuden kehittäminen, lehdistövierailut, markkinointi, oppilaitosyhteistyö 3. Yritysverkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen Kytketään yhteen yrityksiä ja toimijoita samojen tarpeiden ympärille, esimerkiksi alihankinta/teknologian kehittäminen. Pyritään myös toimialat ylittävään yhteistyöhön. Yritysneuvonnan erilaisia teemoja ovat markkinointi rahoitus omistajanvaihdokset talous ja rahoitus rekrytointi kansainvälistyminen toiminnanohjaus ja laatu energia toimitilat tuotekehitys ja teknologia messut sijoittumiset Yritysneuvontaan oleellisesti liittyvä hallitustyöskentelyn edistäminen on esitetty tämän julkaisun liitteessä Case: Hallitustyöskentelyn kehittäminen. Siirry caseen tästä Yritysten omistajanvaihdokset ovat akuutteja asioita. Kuvaus näistä yritysneuvontaan liittyvistä toimista on esitetty liitteessä Case: Omistajanvaihdokset. Siirry caseen tästä Yritysneuvonnan työkaluja Yritysneuvonnan tueksi on tarjolla työkaluja, joita voidaan käyttää erilaisen asiakastarpeen mukaan. Työkalujen käyttämiseen vaikuttavat myös seudun elinkeinotoimijoiden rakenne ja palvelujen saatavuus. Yritysneuvonnan ja -kehittämisen työkalut konkretisoivat omalta osaltaan kehittämisyhtiön tarjoamaa palvelua ja luovat sille enemmän sisältöä. Yrityksen perustamisvaiheessa tarjottaviin työkaluihin vaikuttaa suuresti se, toimiiko seudulla uusyrityskeskus. Uusyrityskeskukset ovat erikoistuneet aloittavan yrittäjän neuvontaan, ja verkostolla on käytettävissään muun muassa oma perustamisopas, liiketoimintasuunnitelmarunkoja sekä kannattavuuslaskelmia. Vastaavantyyppisiä työkaluja käyttävät myös kehittämisyhtiöt perustamisneuvonnassa. Monet kehittämisyhtiöt ovat ottaneet käyttöön Yritystulkin, joka sisältää em. työkaluja ja erilaisia sopimuspohjia. Toimivien yritysten neuvonta- ja kehittämistyössä korostuu entistä enemmän kehittämisyhtiön palvelujen koor- dinoijan rooli. Esimerkiksi TE-keskuksen tuotteistettuja palveluja voidaan käyttää toimivien yritysten yksilöidympiin tarpeisiin, kuten talouden tasapainottamiseen, myynnin kehittämiseen tai kansainvälistymiseen. Käytännössä tuotteistetut palvelut ovat konsulttipalveluita, joiden hintaa ja käyttämisen kynnystä madaltaa voimakas julkinen tuki. Joillakin seuduilla myös kehittämisyhtiö voi osallistua konsultin käyttämisestä aiheutuviin kuluihin, esimerkkinä Lahden alueen kehittämisyhtiö Lakesin tarjoama Mikroyritysten aktivointituki. Kehittämisyhtiöiden omaan käyttöön ja yritysneuvojien työn tueksi on saatavilla erilaisia yrityksen talouden analyysityökaluja sekä liiketoiminnan kehittämistyökaluja. Talouden analyysityökaluista eri seuduilla on käytössä muun muassa Highline Oy:n kehittämä Simulo-työkalupakki ja Teemu Aho -yhtiöiden Navita-yritysmalli. Liiketoiminnan kehittämistyössä voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi Prizzwayn Progress-kehittämistyökalua. Monilla seuduilla toimii aktiivinen yrityskummi/mentoriverkosto. Yrityskummeja voidaan hyödyntää yritysneuvonnan ja -kehittämisen tukena käytännössä yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Usein yrityskummia käytetään erilaisissa yrityksen murrosvaiheissa, joita voivat olla esimerkiksi yrityksen kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja omistajanvaihdos. Yrityskummi voi myös toimia yrityksen hallituksen keskustelukumppanina ja hallitustyön kehittäjänä. Yrityskummia voidaan tarvita muun muassa yrityksen omistajanvaihdostilanteissa. Kehittämisyhtiö voi myös auttaa omasta yrityksestään luopujaa löytämään toiminnalleen jatkajan luottamuksellisesti omia verkostojaan hyödyntäen. Yhtenä esimerkkinä em. kaltaisesta toiminnasta voidaan mainita Keski-Suomen alueella toimiva Kauppakota-palvelu, joka saattaa yhteen yrityksen myyjiä ja ostajia. Omistajanvaihdostilanteissa on myös syytä käyttää erilaisia asiantuntijapalveluita, joiden hankkimiseen yrityksen on mahdollista saada julkista tukea. l

OSA II YRITYSNEUVONNASTA YRITYSKEHITTÄMISEEN Miten yrityskehittäminen eroaa yritysneuvonnasta? Yrityskehittäminen on yritysneuvontaa laajempi ja syvällisempi käsite. Yrityskehittämisessä pyritään lisäämään yrityksen kilpailukykyä, kasvua tai muuta kehitettävää toimintoa laajoilla, pitkäkestoisilla toimilla. Yrityskehittäminen voi olla myös laajempaa yritysryhmää koskeva yhteinen kehittämisprosessi, jolloin jonkin ai- healueen ympärille kerätään toimijoiden joukko. Yhteisenä intressinä on asian edistäminen siten, että kaikki mukana olijat hyötyvät. Yrityskehittämisessä yhä useammin ylitetään toimialojen rajat ja kehittämistyöhön sidotaan myös muita osaajia, kuten VTT, yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Uudet ajatukset ja liiketoimin- tainnovaatiot syntyvät yhä useammin toimialojen rajapinnoissa. Yrityskehittämiselle tässä muodossa on luonteenomaista luottamuksellisuus ja asiakkuuden pitkäkestoisuus. Laajempana käsitteenä yrityskehittäminen pitää sisällään myös eri toimijoiden (verkoston) roolien ja tehtävien selkeyttämisen. l Yritysneuvonnasta yritysten strategiseen kumppanuuteen Yrityskehittämisen käsitettä ja sen eroa yritysneuvontaan selventää alla oleva kuva. Kehittämisyhtiön ja yritysasiakkaan välistä yhteistoimintaa voidaan syventää alkaen yritysneuvonnasta, yrityskehittämisen kautta syvään strategiseen kumppanuuteen. Yritysneuvonta lyhytkestoista ja satunnaista kesto alle 1 v., normaalisti esimerkiksi yksi toimenpide tulipalojen sammuttaminen toimenpiteet tässä hetkessä ei aktiivista vuoropuhelua yrityksen kanssa yksittäinen yritys tai yrittäjä vakioidut tuotteet, esimerkiksi TEkeskuksen konsulttituotteet, kehittämisyhtiöiden vakioidut palvelut Yrityskehittäminen pidempikestoinen, kesto yli 1 v. useita toimenpiteitä luottamuksen syntyminen yrittäjälle säännölliset tapaamiset yritykset tai yritysryppäät tulevaisuuden tarpeet, kehittämisyhtiö hakee kumppanuutta aktiivisesti ja tarjoaa mahdollisuuksia ja uusia näkökulmia asioihin eri toimialojen rajat ylittävät kehityshankkeet ja yhteistyö STRATEGINEN KUMPPANUUS Strateginen kumppanuus pitkäkestoinen, kesto yli 1 v. selkeä tavoitehakuinen kehittäminen vahva luottamus yrittäjällä molemminpuolinen säännöllinen yhteydenpito aktiivinen uusien ratkaisujen hakeminen kasvuyrittäjyys yksi muodoista YRITYSKEHITTÄMINEN YRITYSNEUVONTA

OSA III KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI JA TEHTÄVÄT YRITYSKEHITTÄMISESSÄ Miksi kehittämisyhtiön kannattaa satsata yrityskehittämiseen? Jokaisen seudun hyvinvointi on riippuvainen sen elinkeinoelämän tilasta. Yritysten kilpailukyky ratkaisee niiden menestymisen, mutta samalla myös alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden. Kunnallisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on yritystoiminnalle suotuisan toimintaympäristön kehittäminen, sekä kehittämisyhtiön asiakkaiden alueen yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Tämän periaatteen mukaan kehittämisyhtiöiden päämääränä tulee olla syvenevä yhteistyö yritysasiakkaiden kanssa, niiden tarpeiden kuuleminen ja ymmärtäminen sekä kilpailukykyä edistävien ratkaisujen tuominen yritysten käyttöön. Kuntien omistamat kehittämisyhtiöt toimivat yleensä pääosin kuntien rahoituksella. Omistajatahojen näkökulmasta kehittämisyhtiön toiminnan vaikuttavuus on usein asia, joka herättää keskustelua. Vaikuttavuutta voidaan lisätä ja syventää tuomalla yrityskehittäminen kehittämisyhtiön palvelukonseptiin perinteisen yritysneuvonnan lisäksi. Askel syvempään kumppanuuteen On tärkeää huomata, että kattavan kehittämisyhtiön palvelun tulee sisältää kaikkia eri palvelumuotoja: yritysneuvontaa, yrityskehittämistä ja strategista kumppanuutta. Yritysneuvonta on tarpeellista aloittaville yrityksille. Se on tarpeellista myös toimiville yrityksille, kun ratkaistaan yritysasiakkaan yksittäistä tarvetta, esimerkiksi rahoitukseen liittyen. Yrityskehittäminen on selkeä askel syvempään kumppanuuteen, jossa tavoitteena ovat yleensä laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden ratkaisut. l Strateginen kumppanuus syntyy onnistuneen yrityskehittämisen sivutuotteena eli yhdessä tehty työ synnyttää luottamusta ja mahdollisuuden päästä yrityksen strategian ytimeen ja sen kehittämiseen. Asiakkuuden kehittyminen vaatii siten useampiportaista työskentelyä yritysneuvonnan kautta strategiseen kumppanuuteen.

OSA III KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI JA TEHTÄVÄT YRITYSKEHITTÄMISESSÄ Miten yrityskehittäminen on organisoitu kehittämisyhtiöissä? Useassa kehittämisyhtiössä yrityskehittämistä tehdään tiedostamatta välttämättä sen luonnetta. Kyse on useimmiten luonnostaan syvenevästä asiakasyhteistyöstä, joka asteittain muuttuu yrityskehittämiseksi. Suunniteltu ja tuotteistettu yrityskehittäminen sen sijaan on vielä vähäisempää. Yrityskehittämisen eri teemoja toteutetaan kehittämisyhtiöissä yleensä erilaisten hankkeiden avulla. Kumppaneita ja rahoitusta niihin haetaan eri lähteistä kulloistenkin tarpeiden mukaan. Jokaisessa kehittämisyhtiössä pitäisi laatia selvät tavoitteet toiminnalle ja kuvata prosessit yrityskehittämistä varten. l Kehittämisyhtiön ja konsultin eri roolit Kehittämisyhtiöt käyttävät yleensä toiminnassaan yksityisten asiantuntijoiden palveluja sekä oman toimintansa että asiakkaiden toiminnan kehittämiseen. Konsulttien rooli painottuu yrityksissä pääsääntöisesti yksittäisten haasteiden ratkaisuun. Yksityisten asiantuntijoiden palvelukonseptit ovat yleensä kapea-alaisia ja korkeaan osaamiseen perustuvia. Ongelmana on, että varsinkaan pienyritykset eivät osaa riittävästi hyödyntää ulkoisten asiantuntijoiden työpanosta oman yritystoimintansa kehittämisessä. Kehittämisyhtiöiden rooli liittyy alueelliseen hyvinvointiin. Kehittämisyhtiöt haluavat sitoutua yritysten kehittämiseen pitkällä tähtäimellä, jolloin tavoitteena ei ole oman toiminnan voittojen maksimointi, vaan asiakasyrityksen menestyminen. Kehittämisyhtiö voi siten rakentaa luottamukselliset ja pitkäkestoiset asiakassuhteet. Toisaalta kehittämisyhtiön oma osaaminen ja resurssit eivät aina riitä asiakkaan ongelmien ratkaisuun. Yrityskehittämisessä kehittämisyhtiön ja konsultin roolit voidaan parhaimmillaan yhdistää, kun kehittämisyhtiö johtaa yrityksen tarpeisiin ja toiveisiin pohjautuvaa yrityskehittämistä ja hyödyntää siinä eri asiantuntijoita ja näiden erikoisosaamista kulloistenkin tarpeiden mukaan. l 10

OSA IV YRITYSKEHITTÄMISEN AJURIT JA MENETELMÄT Yrityskehittämisen ajureita Yrityskehittämisen ajurit ovat yhteiskuntaan liittyviä muutostrendejä, jotka tapahtuvat joko hitaasti tai nopeasti ajurista ja tilanteesta riippuen. Esimerkiksi ikääntyminen on Suomessa odotettavissa oleva muutos, joka tuo mukanaan erilaisia haasteita, mutta samalla myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ikääntymiseen liittyvä liiketoiminta-alue, hyvinvointipalvelut, on eräs Länsi-Euroopan tärkeimpiä kasvualoja. Toisaalta esimerkiksi rakennemuutos voi syntyä jonkin ison yrityksen lopettaessa toimintansa. Yrityskehittämisen ajureita voivat olla myös paljon pienemmät muutokset. Ne saattavat esiintyä paikallisina, kuten esimerkiksi ison teollisuusyrityksen prosessien ulkoistamiset. Nämä muutokset avaavat osaltaan pk-sektorin yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia. Kehittämisyhtiön roolina alueillaan on pienempien tai suurempien ajureiden tunnistaminen ja niistä informoiminen, liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen sekä verkostojen luominen. l Rakennemuutos On tärkeää nähdä, että rakennemuutos on yleensä myös mahdollisuus. Rakennemuutoksen tai merkittävän yrityksen toiminnan äkillinen loppuminen tuo alueen uusien kysymysten ääreen. Miksi näin tapahtui ja mitä voimme tehdä seuraavaksi? Osa muutoksista johtuu maailmalla tapahtuvasta kehityksestä, jolle paikallisesti ei voida mitään ja johon on vain sopeuduttava. Onnistuneen rakennemuutoksen hallintaan kuuluvat nope us reagoida tilanteeseen ja positiivisen asenteen säilyttäminen uusille mahdollisuuksille. Tärkeää on, että alueella on yhteinen tavoitetila, jonka saavuttamiseksi yhdessä ponnistellaan. Kallista aikaa muilta toimenpiteiltä saattaa viedä keskittyminen pelkästään yrityksen päätöksen kääntämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Onnistuneesta kriisin- ja rakennemuutoksen hallinnasta on olemassa hyviä esimerkkejä. Vaihtoehtoja on useita ja niitä on sovellettava tilanteesta ja alueen tavoitteista riippuen. Valitettavan usein rakennemuutoksessa keskitytään vain jälkihoitoon. Hyvin tehty valmistautuminen säästää aikaa, kun osa toimenpiteistä on mietitty valmiiksi ja roolijakoa pohdittu jo etukäteen. Valmistautuminen rakennemuutokseen tai merkittävän työllistäjän poistumiseen paikkakunnalta ei saa olla vaiettu tabu silloin, kun tehdään aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Rakennemuutoksessa tärkeää on riittävä ennakointi: Kehittämisyhtiöllä on aktiivinen rooli ennakointityössä ja asioiden seuraamisessa. Seurattavaksi valittavia asioita voi olla muun muassa yhteisövero: tarkastellaan, kuinka suuri osuus muutamalla isoimmalla yrityksellä tai tietyllä toimialalla on yhteisöverosta. Kärkiyritysten seuranta, esimerkiksi Balance Intelligencen -palvelun avulla. Yrityskohtaisen jalostusarvon kehityksen seuranta. Kunnan tai seutukunnan, jonka alueella yksi tehdas tai toimiala on merkittävä työllistäjä, on syytä etukäteen miettiä toimenpiteitä ja valmiita toimintamalleja, joiden avulla rakennemuutostilannetta lähdetään ratkaisemaan. Ennakointi ja etukäteissuunnitel- mat mahdollistavat nopeiden toimenpiteiden aloittamisen. Säännöllinen koulutus kehittämisyhtiöiden henkilökunnalle osaamistason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kriisivaiheen lähestyessä on koulutuksessa painotettava muun muassa seuraavia aihealueita: rahoitus (kassavirta, kannattavuus, rahoitusjärjestelyt), yt-laki, yrityssaneeraus. Selkeästi ja tavoitteellisesti toteutettu ennakointityö on alueen vahvuustekijä. l Atrian Kannuksen tehtaan lopettaminen on esimerkki onnistuneesta rakennemuutoksesta sekä toimenpiteistä, joita siihen liittyi. Case: Atria, Kannus (Kosek, Kokkola) on esitetty tämän julkaisun liitteessä. Siirry caseen tästä 11

OSA IV YRITYSKEHITTÄMISEN AJURIT JA MENETELMÄT Ikääntyminen Yrityskehittämisen näkökulmasta ikärakenteen muutoksen aiheuttamat haasteet liittyvät tuottavuuteen, kilpailukykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyskustannuksiin. Työelämässä tuottavuuden ylläpitäminen merkitsee uusia toimintatapoja, jotka perustuvat uudenlaisiin joustaviin organisaatioihin ja entistä joustavampiin toimintatapoihin. Työn vaatimukset ja työympäristö taas vaikuttavat keskeisesti työkykyyn. Hyvässä työyhteisössä huomioidaan ikääntyvän työntekijän voimavarat ja muokataan työn kuvaa työuran edistymisen mukaan. Eri-ikäisten tarpeet ja mahdollisuudet huomioiva työyhteisö ja työnorganisointi edistävät yrityksen menestymistä ja henkilöstön hyvinvointia aikana, jolloin osaavista työntekijöistä tulee olemaan suuri kilpailu. Yritysten yhteistyötä tulee tukea Koko kansakunnan ikääntyminen tulee merkittävästi lisäämään hyvinvointialan palvelujen kysyntää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toivotaan uudistavan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimintarakenteita ja toimintamalleja sekä mahdollistavan uusien käytäntöjen ja innovaatioiden laaja-alaisen käyttöönoton. Suomalaisen yhteiskunnan parhaat hoiva-alan innovaatiot ovat alan ammattitaitoisten toimijoiden varassa. Yhä useammin palvelujen ostajatahona on iso hankintaorganisaatio, joka ostaa suuria kokonaisuuksia. Yksittäinen yritys ei pysty siten aina vastaamaan tarjouspyyntöön. Yhteistyö ja verkottuminen oman toimialan yritysten kanssa onkin viime aikoina lisääntynyt. Tätä suuntausta tulee kannustaa ja tukea. Hyvinvointialan kilpailu kiristyy Pelin henki on se, että kilpailu myös hyvinvointialalla kiristyy, palkat nousevat ja hyvästä henkilökunnasta käydään entistä enemmän kilpailua. Palveluntuottajien tulee edelleen kehittää toimivaa ja kannattavaa liiketoimintaa, jota pystytään myymään sekä julkiselle sektorille että yksityisille itse maksaville asiakkaille. l Eri-ikäisten tarpeet ja mahdollisuudet huomioiva työyhteisö ja työnorganisointi edistävät yrityksen menestymistä ja henkilöstön hyvinvointia aikana, jolloin osaavista työntekijöistä tulee olemaan suuri kilpailu. 12