Diakonia ammattikorkeakoulu Oy HAKEMUS AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN Käsitelty: Diakonia ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus (1.3., 3.5. ja 6.6.), Toimilupahakemuksen koordinaatioryhmä (16.5., 5.6. ja 20.8.), ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus (17.4., 22.5. ja 21.8.), johtoryhmä (12.3., 7.5., 27.8. ja 24.9.) ja henkilöstölle, opiskelijoille ja hallitusten jäsenille järjestetyissä seminaareissa (11.4. ja 6.6.). Hyväksytty: Diakonia ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus 28.8.2013
HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Diakonia ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Helsinki 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö, 1 530 osaketta Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, 2 025 osaketta Kirkkopalvelut ry, 950 osaketta Länsi Suomen Diakonialaitoksen säätiö, 945 osaketta Kirkon Keskusrahasto, 800 osaketta Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, 500 osaketta Turun kristillisen opiston säätiö, 300 osaketta Helsingin Evankelisen Opiston Säätiö, 250 osaketta Suomen Raamattuopiston Säätiö, 250 osaketta Liite 1. Osakassopimus 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Diakonia ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Suomi ja tutkintokielet Englanti 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Diakonia ammattikorkeakoulun (Diak) päätoimipiste on Helsinki. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään etelässä (Helsingissä ja vuosina 2014 2015 myös Järvenpäässä ja Kauniaisissa), pohjoisessa (Oulussa), idässä (Pieksämäellä) ja lännessä (Porissa ja Turussa). Aiemmin OKM:n kanssa sovitun mukaisesti toimipisteet Järvenpäässä ja Kauniaisissa lakkautetaan vuonna 2016. Opetus ja kulttuuriministeriön aloitteesta Diak on kehittänyt toimipaikkojensa ulkopuolista koulutusta. Sosionomikoulutusta toteutetaan yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa alueen tarpeiden mukaan. Seuraava ryhmä aloittaa 2015. Saamelaisalueella käynnistetään sairaanhoitajadiakonissakoulutus 2015. Avoimessa ammattikorkeakoulussa (Avo@Diak) järjestetään sosiaali ja terveysalan sekä humanistisen alan opintoja omien toimipaikkojen lisäksi sellaisilla alueilla, joilla ei ole Diakin eikä muiden korkeakoulujen toimintaa. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio 2020 3 Diakin toiminta ajatuksena on tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistua koulutusalojensa alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Diak toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi. 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Diakin visiona on olla eettisesti vastuullinen, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava korkeakoulu. Diak on kouluttajana ja kehittäjänä arvostettu kansallinen osaaja painoaloillaan sekä kansainvälinen osaaja ydinalueellaan diakoniassa ja kristillisessä kasvatuksessa. Diak profiloituu eettisesti vastuullisena, osallisuutta ja hyvinvointia koulutuksellisesti vahvistavana ammattikorkeakouluna. Diakin strategisia painoaloja ovat kirkon toiminta yhteiskunnassa, kansalaisten täydet osallistumismahdollisuudet, palvelujärjestelmät ja asiantuntijuuteen kasvu.
Kansainvälisesti Diak osallistuu eurooppalaisen diakonia alan korkeakouluosaamisen kehittämiseen sekä vahvistaa kehittyvissä maissa korkeakoulujen kapasiteettia ja yhteistyötä järjestöjen ja muun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa Diak huomioi Suomen kehityspoliittiset linjaukset ja hyödyntää niihin liittyviä ohjelmia. Diakin kansainvälinen toiminta painottuu OKM:n korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian 2009 2015 teemoista erityisesti globaaliin vastuuseen ja monikulttuurisen yhteiskunnan tukemiseen. Erityisesti Diakissa on huomioitu luterilaisen kirkon, opetus ja kulttuuriministeriön ja sosiaali ja terveysministeriöiden kansalliset kehittämisstrategiat ja ohjelmat. Sosiaali ja terveysalaa koskien voi mainita esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman ja kansallisen mielenterveys ja päihdetyön kehittämisohjelman. Käynnissä olevaa ohjelmakautta koskien on huomioitu maakuntaohjelmat ja suunnitelma sekä osallistuttu aikanaan näitä laatineiden työryhmien työskentelyihin. Myös alueelliset EU ohjelmien linjaukset on huomioitu hanke ja projektisuunnittelussa, mikä koskee sekä käynnissä olevaa että tulevaa EU ohjelmakautta 2014 2020. Kansallisia ja alueellisia kehittämisstrategioita ja ohjelmia otetaan käytännössä huomioon myös niin, että diakilaiset ovat mukana esimerkiksi pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja Keski Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidon toiminnassa. 2.3. Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Diak on parantanut aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia kehittämällä väyläopintoja ja viemällä myös tutkintoon johtavaa koulutusta alueille, joilla on koulutetun työvoiman vajausta ja joilla muut ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kansainvälisessä toiminnassa Diak on ottanut huomioon ulkoasiainministeriön piirissä valmistuneet kehityspoliittiset ohjelmat. Strategista sopimuspohjaista yhteistyötä Diakin kanssa toteuttavat suomalaisista korkeakouluista Arcada, Humak ja Haaga Helia (4Y yhteistyö) ja Itä Suomen yliopisto. Kansainvälisiä kumppaneita ovat Charles University in Prague, University of Eastern Africa Baraton, Diakonhjemmet University College ja Bethlehem University. Lisäksi tehdään strategista yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen ja erityisesti korkeakoulukeskusten kanssa. Diakin yhteistyökumppaneita työelämässä ovat Suomen evankelisluterilainen kirkko ja muut kirkolliset organisaatiot, kunnat ja kuntayhtymät, yhteiskunnalliset yritykset sekä keskus ja paikallisjärjestöt. Ne joiden kanssa yhteistyö on noussut strategiselle tasolle on tehty yhteistyösopimus. London School of Economics (Sosiaali ja terveystalous) ja Goldsmiths University of London kanssa on myös tiivistä yhteistyötä. Lisäksi tärkeä kansainvälinen verkosto on Network of European Universities Involved in Teaching and Research of Diaconia. 2.4. Keskeiset muutokset Diak rakentaa uuden etelän kampuksen Helsinkiin, ammattikorkeakoulu Arcadan välittömään läheisyyteen. Kalasataman Arabianrannan kampuksesta luodaan kansainvälinen, monikulttuurinen ja kolmikielinen alue palveluineen ja sinne kootaan vuoden 2016 alusta Diakin Helsingin, Järvenpään ja Kauniaisten toimipisteiden toiminnot. Diak on kehittänyt ja kehittää rajaton kampus toimintatapaansa palvelemaan entistä tehokkaammin ja joustavammin niin osaavan työvoiman saatavuutta kuin myös haja asutusalueiden ja erilaisissa perhetilanteissa elävien kansalaisten kouluttautumistarpeita. Diak on siirtynyt uuteen osaamisperustaiseen organisaatioon vuoden 2013
2.5. Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle alusta. Viisi osaamisaluetta (Kasvu ja asiantuntijuus, Osallisuus ja terveys, Kirkko ja yhteiskunta, Johtaminen ja palvelujärjestelmät, Voimavarat ja laatu) toimivat valtakunnallisesti niin, että voimavarat ja osaaminen ovat koko valtakunnan ja alueiden käytössä. Diakilla on valtakunnallinen toimintarakenne jossa koulutusta tarjotaan alueellisesti kysynnän ja tarpeen mukaan. 1. Neljän ilmansuunnan toimintarakenteella vastaamme erityistehtävän mukaisiin alueellisiin koulutus ja työvoimatarpeisiin. Diakin oman valmistumiskyselyn mukaan alkuvuoden 2013 aikana valmistuneista (amk ja yamk) työllistyi yli 80 % tutkinnon suorittamisalueelle. OKM:n tilaston mukaan valmistuneista (amk) 52 % työllistyi vuoden kuluessa valmistumisesta tutkinnon suorittamismaakuntaan. Diakin rekrytointi ja työllistymisalue keskittyy sen kaikille toimintaalueille, mutta on selkeästi maakuntarajoja laajempi. 2. Diakilla on kansallinen erityistehtävä kirkon alan kouluttajana. 3. Diak on sosiaali ja terveysalan valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa laadukasta ammattikorkeakoulutusta ja TKItoimintaa kaikkialla Suomessa. 4. Diakin toimintarakenne vahvistaa toimimista korkeakoulutuksen globaalissa murroksessa, jossa pääpaino on koulutuksen laadulla ja sisällöllä, eikä niinkään ajalla ja paikalla.
3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Diak on uudistanut vuonna 2013 organisaatiotaan ja vahvistanut edellytyksiään toimia korkeatasoisena ammattikorkeakouluna huolehtien sille asetetuista tehtävistä. Muutoksen ajureina ovat olleet seuraavat asiat: 1. Suomen demografinen muutos edellyttää yhtäältä hoidosta, hoivasta ja huolenpidosta vastaavan työvoiman hallittua kasvua ja osaamisen kehittymistä, toisaalta sellaista sosiaali ja terveyspolitiikkaa ja diakoniaa, jotka vahvistavat yksilöiden toimintakykyä, yhteisöjen hyvinvointia, yhteiskunnallista integraatiota ja terveyserojen kaventumista. Diakin yhteisvastuuta korostava toiminta ajatus on tulevaisuudessa vastaus tähän muutokseen. 2. Kansainvälistyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maahanmuutto, monikulttuuristuminen ja moniuskontoistuminen voivat johtaa joko yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ristiriitoihin tai yhteiskunnan dynamiikkaa lisäävään monimuotoisuuteen. Diak toimii vastakin ehkäisemällä syrjäytymistä, vahvistamalla yhteisötyötä ja kansalaisyhteiskuntaa, maahanmuuttajatyötä, uskontojen lukutaitoa, lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta sekä dialogia yli vamma tai kielierojen. Diakin vahva osaaminen aikuiskoulutuksessa sekä väylä, tutkinto ja muiden opintojen mahdollistaminen aliedustetuille ryhmille osaltaan vastaavat yhteiskunnan muutoksiin ja edistävät myös alueellisen koulutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuustavoitteita. 3. Globalisaatio ja länsimaiden talouskriisi syventävät ilman tehokkaita toimia kansalaisten eriarvoistumista, tulo, terveys ja sosiaalisia eroja sekä yhteiskunnallista vastakkainasettelua samalla, kun julkisen talouden kriisi antaa rajatummin voimavaroja tilanteiden muuttamiseen. Diakissa edistetty sosiaali ja terveystaloustieteen tietoperusta ja osaaminen osana monitieteistä tietoperustaa mahdollistaa palvelujärjestelmien ja hankeprosessien arviointi ja kehittämistoiminnan erityisesti huono osaisten ihmisten palvelujen kehittämisessä. Työmarkkinoiden eriarvoistumista lievennetään edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja mielekkään elämän mahdollisuuksia työelämän ulkopuolelle jääneille. Diakoniatyö, jonka kehittämisessä Diakilla on eritysvastuu, edustaa monille kansalaisille viimesijaista turvaa muiden turvaverkkojen pettäessä. Diak pyrkii tutkimaan huono osaisuuden notkelmia ja edistämään radikaalin diakonian keinoin niiden ryhmien asemaa ja palveluja, jotka ovat vaarassa jäädä hyvinvointipalveluiden ulkopuolelle. 4. Taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien rinnalla ja sisällä on myös henkinen kriisi, joka ilmenee yksilöiden merkitysmaailman köyhtymisenä, yhteisöjen näköalattomuutena ja länsimaissakin yhteiskunnallisena levottomuutena. Merkityksen, tarkoituksen ja toivon kysymyksissä Diak edistää ammattilaisten arvo osaamista, kulttuurisensitiivisyyttä, tervettä spiritualiteettia, vertaistoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta. Diakin arvopohja ja erityisosaaminen mm. etsivässä ja voimavaraistavassa työotteessa mahdollistavat uudenlaisen asiantuntijuuden kehittymisen vastaamaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevan väestönosan tarpeisiin. Lapsiin ja nuoriin kohdentuvaan pahoinvointiin Diak vastaa kehittämällä varhaiskasvatuksen toimintamalleja. 5. Edellä kuvattu kehitys ja sen myötä tapahtuva elinkeinorakenteen muutos, väestön keskittyminen ja julkisen talouden kriisi syventävät alueellista eriarvoisuutta ja aiheuttavat äkillisiä rakennemuutoksia. Diakilla on valtakunnallinen, kansallinen erityistehtävä, jonka toteuttaminen kerryttää osaamista erityyppisistä sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista ja samojen sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien alueellisista ilmenemismuodoista. Niin ikään Diakin asiantuntijoiden toteuttamat yhteisötyön koulutukset sekä tuki johtamiseen ja työssä jaksamiseen tuovat voimavaroja sosiaali, terveys, ja
kirkon alan organisaatioihin muutoksessa. Diakin kehittämä rajaton kampus ajattelu mahdollistaa korkeakoulutuksen ja TKI toiminnan nopean siirron alueille, joilla on työvoimatarve (esimerkkeinä Kainuu ja saamelaisalueet). 6. Sosiaali ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointi ns. sote uudistuksen kautta, tulkkauspalvelujen valtiollistaminen, palveluprosessien uudistaminen ja teknologian kehitys synnyttävät tulevina vuosina merkittävän tarpeen osaavan työvoiman kouluttamiseen, osaamisen päivittämiseen ja uuden, käytännönläheisen tiedon ja innovaatioiden tuottamiseen. Diakin valtakunnallinen rakenne ja etäopetuksen kehittyneisyys mahdollistavat valtakunnallisten ja samalla alueellisten koulutusten läpiviennin. Kansallisesti edistettävissä hankkeissa toimintarakenne mahdollistaa alueelliset sovellukset. 7. Korkeakoulutus muuttuu lähivuosikymmeninä monin tavoin. Mitä monoliittisempi suomalainen korkeakoulujärjestelmä on ja mitä enemmän kansainvälistyminen etenee, sitä enemmän suomalaiset opiskelijat hakeutuvat muiden maiden korkeakouluihin. Ulkomaiset korkeakoulut tarjoavat enemmän myös tutkintoon johtavaa koulutusta Suomeen. Tieto demokratisoituu ja on yhä useamman saavutettavissa entistä laajemmin ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opetusteknologia kehittyy edelleen huimasti ja opiskelijoiden palveleminen tulee yhdeksi keskeiseksi suomalaisten korkeakoulujen vetovoimakysymykseksi. Diak on kehittänyt niin opetusteknologiaa kuin rajaton kampus ajattelua. Mobiili eli monipaikkainen, aikaan ja paikkaan sitomaton oppiminen valmentaa Diakin opiskelijat myös mobiiliin työelämään. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet 8. Kun suomalaiset korkeakoulut keskittyvät yhä enemmän tuloja tuottavaan koulutusvientiin, Diak kehittää korkeakoulujen globaalia yhteisvastuuta. Siksi Diak kehittää asiantuntija ja koulutusyhteistyötä, pedagogisia ja opetusteknologisia ratkaisuja ja eriarvoisuutta vähentäviä toimia kehittyvien maiden, niiden korkeakoulujen, kirkkojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa mm. Aasiassa, eteläisen Afrikan alueella ja Itä Euroopassa. Osaamista, yhteistutkintoja ja inkluusioon keskittyvää TKI toimintaa kehitetään myös Diakin historialle ja identiteetille tärkeiden eurooppalaisten diakonia alan yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Diakin menestys perustuu jatkuvaan dialogiin työelämän kanssa. Erityisesti yhteistyötä tehdään omistajatahojen, alueiden sosiaali ja terveystoimien, seurakuntayhtymien, yliopistollisten keskussairaaloiden (Oulu ja Helsinki) ja järjestöjen kanssa. Työelämän ja Diakin yhteiseen intressiin ja sopimukseen pohjautuvaa systemaattista, pitkäkestoista, yhteisöllistä ja innovatiivista toimintaa kutsutaan TOP toiminnaksi. TOPeissa yhdistyvät oppiminen, kehittäminen ja tutkimus ja niissä toteutuu osa opetussuunnitelman mukaisista opinnoista. Osaamisympäristöt tarjoavat opiskelijoille kiinnostavan tavan opiskella ja tuottavat heille työelämän näkökulmasta relevanttia, tärkeää osaamista. Opettajat vahvistavat ja ylläpitävät ammatillista käytännön osaamistaan, työelämätaitojaan ja työelämän tuntemustaan. Osaamisympäristöt tarjoavat TKI foorumille tärkeitä kumppaneita hanke ja muuhun kehittämistoimintaan ja antavat tietoa työelämän tarpeista ja kehittämishaasteista. TOP toiminta tapahtuu työelämän autenttisissa ympäristöissä. Työn ja opetuksen kehittäminen tapahtuu työelämän aitojen kehittämis ja innovaatiotarpeiden pohjalta. Työelämän henkilöstö tuo oman asiantuntijuutensa yhteiseen työskentelyyn ja opettamiseen. Samalla tapahtuu opiskelijoiden ja Diakin henkilöstön ohjaamista. Vastaavasti osaamisympäristöt antavat osallistuville työelämätahoille lisäresursseja kehittämistyöhön opiskelijoiden, opettajien ja TKI henkilöstön työpanoksen kautta. Osaamisympäristöt aut
tavat kehittämään uusia toimintamalleja ja välineitä, tarjoavat foorumin kokemusten vaihtamiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. 3.3. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Hyviä tuloksia ja kokemuksia on mm. saatu perhekeskusmallin kehittämisessä, tulkkauksessa sekä vammaisalan osaamisen ja työmenetelmien kehittämisessä. Seuraavaksi työelämän osaamisympäristöjä kehitetään yli alojen yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa. Diakin strategiassa todetaan, että Diak on luova asiantuntija ja arvoyhteisö, joka kasvattaa osaamistaan, vaalii yhteisöllisesti hyvinvointiaan sekä arvioi ja kehittää toimintaansa. Diakin henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon henkilöstön rakenne, määrä ja arvio näiden kehittymisestä (Suunnitelmassa kuvataan erilaisten työsuhdemuotojen käyttö. Diakin organisaation uudistuessa vuoden 2013 alusta tavoitteena on ollut mm. organisaation madaltuminen, johtamisjärjestelmän selkeytyminen ja ydintehtävien tunnistaminen. Diakin johdon tehtävänä on luoda edellytykset organisaation tulokselliselle toiminnalle ohjaamalla henkilöstöpolitiikkaa. Osaamisalueiden tehtävänä on tuottaa palveluita opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille. 3.4. Koulutus Diakin henkilöstön osaaminen on koko organisaation käytössä ja jaettavissa eri koulutusten, hankkeiden ja kampusten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi Diakin rakenne mahdollistaa eri alueilla yhteistyön muiden korkeakoulujen kanssa esim. joustavien opiskelumahdollisuuksien (JOO) sopimuksiin pohjautuen. Diakin toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti osaamisen johtaminen on tärkeä osa asiantuntijaorganisaatiota. Vuoden 2013 alusta Diakin osaamisperustaisuuteen liittyen on määritelty yhteinen osaamisen kolmio (osaamiskartta), jonka pohjana ovat tarvittavat työelämävalmiudet ja huippuna substanssi ja kärkiosaaminen. Käytännössä osaamista kehitetään henkilöstön kanssa käytävissä osaamiskeskusteluissa ja valmennuskeskusteluissa. Osaamiskeskustelujen yhteenvedot tallennetaan henkilöstöhallintajärjestelmään, josta kaikki voivat nähdä eri osaamisalueiden kehittämissuunnitelmat. Henkilöstön kehittymis ja koulutussuunnitelmaa tarkennetaan vuosittain. Diakissa on erikseen henkilöstölle ja opiskelijoille laaditut tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden mukaisesti seurataan tasa arvo ja yhdenvertaisuusasioiden toteutumista. Lisäksi on käytössä myös ikäohjelma. 3.4.1. Koulutustarve 7 Haetun amkin koulutustarjonnan vastaavuus valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen ja osaamisprofiiliin. Haettu koulutustarjonta vastaa sekä valtakunnalliseen että alueelliseen tarpeeseen kaikilla koulutusaloilla. Sosiaali ja terveysalalla on eri puolilla maata pulaa työntekijöistä, ja työvoimatarve kasvaa tarkasteluvälillä sekä työntekijöiden eläköitymisestä että väestön ikääntymisestä johtuen. Diakista valmistuvat pystyvät vahvoina arvoosaajina kohtaamaan erityisesti eri tavoin syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä ja toimimaan monikulttuurisessa ja uskontoisessa ympäristössä. Säilyttämällä kirkollisen kelpoisuuden tuottavat koulutukset omina hakukohteinaan Diak huolehtii siitä, että kunkin koulutuksen volyymi vastaa työelämän tarpeita. Koulutustarpeessa ei tapahdu oleellisia muutoksia vuoteen 2018 mennessä. Diakilla on valmius muokata koulutusta, mikäli kirkon virkarakenteissa tapahtuu muutoksia. Diak on humanistisella alalla ainoa korkeakoulu, joka kouluttaa Suomessa harvinaisten kielten tulkkeja. Tulkit työllistyvät tulkkaus ja käännöstehtäviin asioimistulkkauksessa viranomaistahoilla, oikeusja kokoustulkkauksessa sekä kansainvälisissä tehtävissä. Koulutettuja
tulkkeja tarvitaan myös maahanmuuttajien oman kielen ohjaustehtävissä. Viittomakielentulkkien tarve vähenee pitkällä aikajänteellä, mutta samalla kasvaa puhetta tukevien kommunikaatiomenetelmien osaamisen tarve. Alalla tapahtuva muutos on jo otettu huomioon Diakin opetussuunnitelmassa. Osa opiskelijoista pätevöityy viittomakielentulkeiksi ja osa puhevammaisten tulkeiksi. Terveydenhoitajia Diak kouluttaa pelkästään pääkaupunkiseudulla. Alueen terveydenhoitajatarve on tulevaisuudessakin suuri. Diakin profiilin mukaisesti terveydenhoitajakoulutuksessa opiskelijat saavat valmiuksia etsivään terveydenhoitotyöhön, riskiolosuhteissa elävien tunnistamiseen sekä voimavaraistaviin ja varhaisen tuen työmenetelmiin. Koulutus on suunniteltu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa vastaamaan metropolialueen väestön erityistarpeisiin huomioiden mm. lapsiperheiden, maahanmuuttajien ja syrjäytyneiden työikäisten terveyden ja hyvinvoinnin haasteet. Koulutus toteutuu integroituna sairaanhoitaja ja diakonissakoulutusten kanssa. Suunniteltu toiminnan laajuus haetun ammattikorkeakoulun toiminnan alkaessa ja keskeiset koulutustarjonnan muutokset verrattuna nykytilanteeseen (2013). Diakilla on valmius tarvittaessa laajentaa sosiaali ja terveysalan koulutusta ja tarjota sitä toimipisteidensä lisäksi erityisesti äkillisten rakennemuutosten alueilla. Tämä edellyttää aloituspaikkojen lisäystä. Koulutustarjonnan laajuudessa on otettu huomioon vuosiopiskelijamäärissä aloituspaikkoihin tehdyt leikkaukset. Aloituspaikkojen määrä vaihtelee melko paljon vuosittain. Vaihteluun vaikuttavat valmistuvien ja sen myötä vapautuvien vuosiopiskelijapaikkojen määrä sekä muunto opiskelijoiden ja lähihoitajataustaisten opiskelijoiden määrä. Edellisten opiskeluaika on noin 1 vuosi ja jälkimmäisten n. 3 vuotta. Asioimistulkkauksen koulutuksessa siirrytään 2015 lähtien joka toinen vuosi tapahtuvaan sisäänottoon. Näin voidaan turvata paremmin riittävän kielitaidon omaavien hakijoiden saaminen. Vapautuvat aloituspaikat suunnataan sosiaali ja terveysalan koulutukseen. Diak huolehtii riittävän suurista aloitusryhmistä vuorottelemalla toimipisteittäin sosiaali, terveys ja kirkon alan koulutuksia. Näiden alojen opetus toteutuu osittain integroituna siten, että opinnoissa on opintokokonaisuuksia, jotka ovat yhteisiä kaikkien kolmen alan opiskelijoille. Sosionomiopinnot, diakonian, kirkon nuorisotyön ja kirkon varhaiskasvatuksen opinnot integroituvat keskenään suurelta osin. Vain teologiset ja kirkon alojen ammatilliset opinnot toteutetaan eriytyvinä, nekin osittain eri kirkollisiin kelpoisuuksiin opiskelevien yhteisissä ryhmissä. Vastaavasti sairaanhoitajan ja diakonisen hoitotyön opinnot toteutetaan teologisia ja diakonian ammatillisia opintoja lukuun ottamatta integroituina. Opetusryhmät ovat suuremmat kuin liitteessä olevat hakukohderyhmät. Integrointi tuottaa kaikilla aloilla hyvät moniammatilliset valmiudet. Opintoja toteutetaan valtakunnallisesti eri toimipisteiden yhteisinä. Toteutus tapahtuu verkko ja monimuoto opintoina ja hyödyntämällä laajasti opetusteknologiaa. Kaikkea diakilaisten osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti. Suunnitelma toiminnan muutoksista aloittamisvuodesta vuoteen 2018 Sosiaali ja terveysalan lisääntyvä työvoimatarve edellyttää koulutusmäärien lisäämistä. Diak on valmis laajentamaan alan koulutusta. Erityisenä haasteena on maahanmuuttajaväestön koulutus ja raken
nemuutospaikkakuntien työvoiman turvaaminen. Mikäli lisäaloituspaikkoja ei saada, koulutustarjonta pysyy nykyisellään. Diak kehittää sosionomikoulutukseen erityisesti korkeakoulutuksessa aliedustetuille ryhmille (esim. maahanmuuttajataustaiset, romanit) suunnatun, erityisryhmien sosiaaliohjaukseen painottuvan ohjelman. Koulutukseen haku tapahtuu kohdennettuna hakuna. Väyläopintoja ja valmentavia opintoja kehittämällä turvataan aliedustetuille ryhmille riittävät opiskeluvalmiudet. Osa sosionomikoulutuksen aloituspaikoista suunnataan tähän koulutukseen, mahdollisesti 2016 lähtien. Korkeakoulutuksen globaaliin murrokseen Diak vastaa lisäämällä monimuoto opetusta ja kansainvälisiä yhteistoteutuksia. Monimuotokoulutuksen myötä nuorten ja aikuisten koulutuksen erot ovat käytännössä hävinneet, eikä yhteishaun muutos oleellisesti muuta nykytilannetta. Aikuisia, ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavia opiskelijoita on kaikissa toimipisteissä tullut jo vuosia paljon nuorten yhteishaun kautta. Opetus ja kulttuuriministeriön aloitteesta Diak on kehittänyt toimipaikkojensa ulkopuolista koulutusta. Sosionomikoulutusta toteutetaan yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa alueen tarpeiden mukaan. Seuraava ryhmä aloittaa 2015. Saamelaisalueella käynnistetään sairaanhoitaja diakonissakoulutus 2015. Kirkollisen kelpoisuuden tuottavaa koulutusta toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä hiippakuntien kanssa osittain Diakin kampusten ulkopuolella. Työllistymistilanne ja kehitysnäkymät Työllistymistilanne on kaikilla Diakin koulutusaloilla hyvä. Vuonna 2010 valmistuneista oli vuoden 2011 loppuun mennessä 90% työllistynyt. Eläköitymisennusteiden mukaan hyvä työllisyys jatkuu. Sosiaali ja terveysalalla on eri puolilla maata pulaa työntekijöistä ja työvoimatarve kasvaa tarkasteluvälillä sekä työntekijöitten eläköitymisestä että väestön ikääntymisestä johtuen. Asioimistulkkien koulutuksessa koulutettavien kielien tarjonnassa otetaan huomioon työelämän tarpeet. Maahanmuuton ennustetaan lisääntyvän. Viittomakielentulkkien tarpeen vähetessä kasvaa puhetta tukevien kommunikaatiomenetelmien osaamisen tarve. Tämä on otettu huomioon koulutuksen opetussuunnitelmassa. 3.4.2. Koulutusvastuu Amk tutkinnot ja tutkintonimikkeet, joihin haetaan koulutusvastuuta, olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja (AMK) terveydenhoitaja (AMK) sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) tutkintonimikkeen sisällä Diak järjestää diakonisen hoitotyön koulutusta. Koulutus tuottaa sairaanhoitajan kelpoisuuden lisäksi kelpoisuuden ev.lut. kirkon diakonian virkaan. Sosionomi (AMK) tutkintonimikkeen sisällä Diak tuottaa ev.lut. kirkon diakonian, nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoistavia koulutuk
sia. Kirkollisen koulutuksen suunnittelussa Diak tekee tiivistä yhteistyötä kirkon kanssa. Hakukohteita voidaan muuttaa tarvittaessa vastaamaan työelämän tarpeita. Mikäli kirkon virkarakenteissa tapahtuu muutoksia, Diak voi muokata kirkollisen kelpoisuuden antavia koulutuksia. Perustelut taulukoissa 1 3 haetuille tutkinnoille, koulutusvastuille ja laajuudelle Kaikilla haettavilla koulutuksilla on tarvetta työelämässä. Koulutusvolyymi vastaa valtakunnalliseen tarpeeseen. Koulutukset ovat Diakin profiilin mukaisia. Koulutukset kuuluvat Diakin valtakunnalliseen erityistehtävään kirkon diakonian, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen kouluttajana. Koska kirkollisen kelpoisuuden tuottavat koulutukset integroituvat sosionomi ja sairaanhoitajakoulutuksiin, kaikki Diakista valmistuvat pystyvät vahvoina arvo osaajina kohtaamaan erityisesti eri tavoin syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä ja toimimaan monikulttuurisessa ja uskontoisessa ympäristössä. Perustuuko hakemus tältä osin korkeakoulujen yhteisiin sopimuksiin? Sosiaali ja terveysalan koulutusvastuuneuvotteluissa diakonisen hoitotyön sekä sosionomipohjaisen suomenkielisen kirkon diakoniatyön, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen koulutukset on todettu Diakin erityistehtäväksi. Terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen osalta Diakilla on selkeä toiminta ajatukseen nivoutuva profiili, eikä Diak ole sen vuoksi käynyt neuvotteluita muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Centria ammattikorkeakoulun ja Diakin välisissä koulutusvastuuneuvotteluissa Centria on ilmoittanut hakevansa yhteisöpedagogin koulutusvastuuta ml. piiispainkokouksen hyväksymän nuorisotyönohjaajan koulutuksen. Diak on sopinut humanistisen alan koulutusvastuista Humakin kanssa. Diak toteuttaa ainoana Suomessa harvinaisten kielten asioimistulkkauksen koulutusta. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa Diak ja Humak ovat sopineet alueellisesta työnjaosta. Diak kouluttaa tulkkeja Turussa, Humak pääkaupunkiseudulla ja Itä Suomessa. Mahdolliset valtakunnalliset erityisvastuut perusteluineen Diakonisen hoitotyön koulutus, suomenkielisen sosionomipohjaisen kirkon diakoniatyön, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen koulutus. Näistä koulutuksista valmistuvat saavat sairaanhoitajan kelpoisuuden lisäksi kelpoisuuden kirkon diakonian virkaan tai sosionomin kelpoisuuden lisäksi kelpoisuuden kirkon diakonian virkaan, kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan tai kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan riippuen opintojensa suuntautumisesta. Diakilla on vahva osaaminen näiden alojen kouluttajana ja kehittäjänä. Alan opettajista 48 % on lisensiaatteja tai tohtoreita. Koulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä alan työelämän kanssa. Asioimistulkkauksen koulutus Suomessa harvinaisissa kielissä. Koulutusta ei ole mielekästä hajottaa useampaan korkeakouluun, koska vaadittavat kielitaitokriteerit täyttäviä hakijoita on rajallisesti. Tästä syystä myöskään koulutuksen vetovoima ei tule koskaan nousemaan kovin korkeaksi, vaikka koulutukselle on selkeä tarve työelämässä. Vieraskielinen koulutus perusteluineen Diak toteuttaa englanninkielisenä sosiaalialan amk tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuksen opetussuunnitelmassa painotetaan yhteisöjen kehittämistä, ja siinä on mahdollista suorittaa myös diakoni
an kelpoisuus. Yhteisötyöhön painottuvaa sosiaalialan koulutusta ei ole tarjolla muualla Suomessa ja hyvin vähän Euroopassa. Vuodesta 2014 lähtien koulutus toteutuu yhteistutkintona yhteistyössä Prahan Kaarlen yliopiston protestanttisen teologisen tiedekunnan ja Interdiacin (Tšekissä toimiva diakonia akatemia) kanssa. Koulutus on akkreditoitu Tšekin tasavallassa helmikuussa 2013. Tšekin toteutuksessa opiskelijat tulevat laajalti itäisen Euroopan maista. Tšekissä koulutus tuottaa sosiaalityöntekijän kelpoisuuden. Koulutuksesta osa toteutuu yhteisinä verkko opintoina, osa kummassakin maassa erikseen toteutuvana opetuksena. Yhteistyöhön liittyy tiivis opiskelija ja opettajavaihto. Yhteistoteutukseen otetaan Tšekissä opiskelijoita joka kolmas vuosi. Itäisestä Euroopasta puuttuu sekä diakonia alan että yhteisötyöhön painottuva sosiaalialan koulutus. Koulutus tukee englanninkielisten sisältöjen lisäämistä suomenkieliseen koulutukseen ja mahdollistaa laaja alaisemman tulevan opiskelija ja opettajavaihdon. Perustelut ja edellytykset koulutusvastuun toteuttamiselle haetuilla paikkakunnilla Diakilla on valtakunnallinen koulutustehtävä diakonian, kirkon nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen kouluttajana. Koulutustehtävän toteuttaminen edellyttää koulutuksen tarjoamista eri puolilla maata, jotta voidaan turvata koulutetun työvoiman saatavuus kaikkien hiippakuntien alueella. Diak kouluttaa sosiaali ja terveysalalle julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tehtäviin. Diakista valmistuvilla on vahva arvo ja monikulttuurisuusosaaminen sekä kyky työskennellä haastavissa toimintayksiköissä. Koulutusalojen työllistymisennusteet ovat hyvät kaikilla alueilla. Diakin valmistuneille teettämän kyselyn mukaan vuonna 2013 valmistuneista yli 80% työllistyy tutkinnon suorittamisalueelle. Diak kouluttaa viittomakielentulkkeja Turussa. Alueella on Suomen toiseksi suurin viittomakielisten yhteisö. Kela on keskittänyt alan toimintonsa Turkuun, mikä osaltaan puoltaa viittomakielentulkkauksen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen toteuttamista alueella. Harvinaisten kielten asioimistulkkauksen koulutusta Suomessa toteutetaan Turussa ja Helsingissä. Jatkossa haetaan toteutusmalleja, joissa opiskelijat voivat osallistua monimuotoisena toteutuvaan koulutukseen eri puolilta maata. Näin voidaan turvata koulutettuja tulkkeja sinne, missä kulloinkin on tarvetta. Koulutuksen kielissä otetaan huomioon työelämän tarpeet. Diakilaisen pedagogiikan ytimessä ovat Diakin arvot. Ne konkretisoituvat keskeisissä pedagogisissa periaatteissa: dynaaminen yhteisöllisyys, ilmiölähtöisyys, ammatillinen reflektiivisyys ja kehittävä työote, jotka ohjaavat sekä monimuotokoulutusta että päiväopetusta. Monipuoliset opetusmenetelmät, modernin opetusteknologian käyttö ja opiskelu työelämässä antavat vahvan ammatillisen osaamisen ja valmistavat opiskelijoita jatkuvasti muuttuvaan ja digitalisoituvaan työelämään. Diakin uusi osaamisaluepohjainen organisaatiorakenne takaa sen, että henkilöstön osaaminen on kaikkien toimipisteiden käytössä sekä koulutuksessa että TKI toiminnassa. Näin voidaan turvata myös kapeampien erityisaluiden asiantuntijuus. Diakin henkilöstön koulutustaso on korkea, opetus ja TKIhenkilöstöstä lisensiaatteja tai tohtoreita on 26%.
3.4.3. Muu koulutustehtävä Mitä ylempään amk tutkintoon johtavaa koulutusta amk aikoo järjestää koulutustehtävänsä puitteissa? Olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä. Diak keskittää vuodesta 2015 alkaen ylempään amk tutkintoon johtavan koulutuksen kahteen valtakunnalliseen hakukohteeseen. Samalla luovutaan alueellisista pienten opiskelijaryhmien yhteistoteutuksista paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa. o o o o Sosiaali ja terveysalan ylempi amk tutkinto: sosionomi (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja terveydenhoitaja (ylempi AMK) Humanistinen alan ylempi amk tutkinto: tulkki (ylempi AMK) Master of Global Health Care Master of Social Services Kunkin vuoden haussa hakijat voivat painottaa opintojaan Diakin profiilin mukaisesti joko terveysalalle tai sosiaali / kirkon alalle (vuorovuosin syrjäytymispainotus ja diakonian sekä kristillisen kasvatuksen painotus). Hakukohteiden keskittämisen myötä sosiaali ja terveysalalla ylempään tutkintoon johtavan koulutuksen tutkimus ja kehittämisopinnot sekä johtamisopinnot toteutuvat kaikille yhteisinä. Diakonian ja kristillisen kasvatuksen koulutuksessa tehdään yhteistyötä eurooppalaisen diakonia alan korkeakouluverkoston kanssa Diaconia and Christian Social Practice master ohjelmassa. Koulutuksen rakenne on sama kaikissa korkeakouluissa ja kukin tarjoaa yhden lukukauden opinnot englanniksi. Muilta osin koulutus toteutuu Diakissa suomeksi. Terveysalalla Diakin ylempien koulutusten painopisteinä vuorottelevat erityisryhmien terveyden edistäminen ja johtaminen sekä vakavasti sairaan ja tämän läheisten hoitotyön kehittäminen. Ensin mainittu painottaa Diakin strategian mukaisesti esim. asunnottomien, päihteiden käyttäjien, vammaisten, maahanmuuttajien ja työttömien terveyden edistämistyötä. Molemmissa painotuksissa korostetaan kokonaisvaltaista terveyden edistämistä. Haku toteutuu valtakunnallisena. Koulutus toteutetaan Diakin etäoppimisen välineitä ja malleja hyödyntäen niin, että osallistuminen eri puolilta maata on mahdollista. Humanistisen alan ylempään amk tutkintoon johtavaa koulutusta kehitetään siten, että se soveltuu molemmista tulkkikoulutuksista valmistuville. Koulutuksen hakukohteena toimii tutkintonimike tulkki (ylempi AMK). Koulutus toteutetaan jatkossakin yhteistyössä Humakin kanssa, sisäänotto joka 3. tai 4. vuosi. Vieraskielinen koulutus perusteluineen. Syksyllä 2014 käynnistetään Master of Global Heath Care ohjelma yhteistyössä Arcadan ja kenialaisen University of Eastern Africa, Baratonin kanssa. Koulutuksen kehittämiseen on saatu HEI ICI hankerahoitus vuosille 2013 2015. Opiskelijoita tulee kaikkiin partnerikorkeakouluihin, mutta koulutus toteutetaan yhteisenä. Koulutuksessa painotetaan kriisi ja poikkeusolojen sekä terveydenhuollon varautumisen näkökulmia, jolloin koulutus sekä tukee Diakin kansainvälisen mallin mukaista toimintaa että vastaa kotimaiseen poikkeusolojen terveydenhuollon kehittämistarpeeseen. Sosiaalialalle kehitetään kansainvälinen englanninkielinen yhteistutkinto, jonka partnerit haetaan Diakin nykyisestä yhteistyöverkostosta. Koulutus painottuu yhteisöjen kehittämiseen. Koulutuksen myötä
saadaan tarvittava jatkumo Diakin englanninkieliselle bachelorkoulutukselle. Sosiaalialan master koulutus on suunniteltu alkavaksi 2017. Yhteisötyöpainotteista sosiaalialan master koulutusta ei ole tarjolla Suomessa eikä Euroopassa. Perustelut taulukoissa 1 3 haetuille koulutustehtävälle ja laajuudelle. Ylemmät koulutukset ovat mielekäs ja työelämän näkökulmasta relevantti jatkumo Diakin amk tutkintoon johtavalle koulutukselle. Koulutuksissa näkyy Diakin erityisprofiili syrjäytyneiden ja muutoin heikoimmassa asemassa olevien parissa tehtävässä työssä. Esitetty koulutuksen laajuus vastaa nykytasoa ja mahdollistaa suunnitellun eriytymisen terveys tai sosiaalialan opintoihin. koulutustehtävän puitteissa haettava ammatillinen opettajankoulutus, olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä perustelut taulukossa 1 3 haetuille koulutustehtävälle ja laajuudelle 3.4.4. Muu koulutus Muu kuin tutkintoon johtava koulutus. Olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä. Diak laajentaa avoimen ammattikorkeakoulun opetusta väyläopintoina amkopintoihin yhteistyössä taustayhteisöjensä toisen asteen koulutuksen, muutamien kansanopistojen ja Diakin toimialueella sijaitsevien lukioiden kanssa. Diakilla on pitkä kokemus maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen ja maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöittämiskoulutuksen toteuttajana. Nykyistä valmentavaa koulutusta on kehitetty ja toteutettu yhteistyössä pääkaupunkiseudun yksityisten ammattikorkeakoulujen kanssa (4Y yhteistyö). Lisäksi Diakilla on kehitteillä korkeakoulutuksessa aliedustetuille ryhmille (romanit ja maahanmuuttajat) korkeakouluvalmiuksia tukeva kokonaisuus Diakin taustayhteisöjen ylläpitämien toisen asteen oppilaistosten ja alan järjestöjen kanssa. Diak on valmis kehittämään koulutusaloillaan erikoistumiskoulutuksia yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Hyvän perustan muodostavat esimerkiksi tähän asti oppisopimustyyppisenä koulutuksena toteutetut gerontologisen asiantuntijan, ongelmapelaajan erityisohjaajan ja ikääntyvien mielenterveys ja päihdetyön koulutukset. Mikäli korkeakouludiplomit mahdollistuvat, Diak on valmis suunnittelemaan erityisesti korkeakoulutuksessa aliedustetuille ryhmille suunnatun diplomin. Sen suorittaneilla on mahdollisuus jatkaa tälle kohderyhmälle suunnattuun erityisryhmien sosiaaliohjaukseen painottuvaan sosionomikoulutukseen. Koulutusvienti ja tilauskoulutus. Osaamisvientihankkeissaan Diak pyrkii edistämään kumppanimaiden koulutussektorin kapasiteetin vahvistumista ja yhteisöjen kestävää kehitystä koulutuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistutkintoja, koulutushankkeiden ja mahdollisten tilauskoulutusten toteuttamista tiiviissä yhteistyössä Diakin keskeisissä kumppanimaissa (kehittyvissä maissa). Vuoropuheluun perustuva, eettisesti kestävä yhteistyö kehittyvissä maissa vahvistaa myös Diakin kapasiteettia globaalin vastuun korkeakouluna. 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta 3.5.1. TK toiminnan laajuus Vuonna 2013 Diakissa on 16 päätoimista henkilöä TKI työssä. Tavoitteena on 26 päätoimista TKI henkilöä vuoteen 2018 mennessä. Vuonna 2013 tutkimustyövuosia Diakissa tehdään 30. Tavoitteena on kasvattaa lukua 39:ään (v. 2018).
Ulkopuolinen rahoitus on 3,2 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja sitä tullaan kasvattamaan 4,2 miljoonaan euroon vuoteen 2018 mennessä. Ulkopuolisen TKI rahoituksen osuus Diakin kokonaisrahoituksesta on 12,4 % ja sitä tullaan kasvattamaan 14,5 %:iin (v. 2018). Vuonna 2012 Diakin työntekijät kirjoittivat 61 julkaisua. Tavoitteena on nostaa luku sataan. Suurin osa TKI työstä tehdään sosiaali ja terveysalalla tai kirkon alalla. Humanistisella alalla kehitetään tällä hetkellä viittomakielen tulkkipalveluja. Tavoitteena on käynnistää TKI toimintaa puhuttujen kielten tulkkauksen alalle. Vuoteen 2012 asti Diakissa toimivat tutkimusohjelmat (Kirkko, Hyvinvointipalvelut ja Kansalaisyhteiskunta), joissa kehitetty systemaattinen TKI työ jatkuu Diakin uuden organisaation mukaisilla osaamisalueilla. Muutoksessa uusiksi TKI:n painopistealueiksi määriteltiin aiemmin toimineiden tutkimusohjelmien teemojen lisäksi ammatillinen kasvu, aliedustettujen ryhmien korkeakouluopetus ja pedagogiikka. Tutkimusohjelmien uudelleen organisoituminen mahdollistaa koulutuksen ja tutkimuksen yhä tiiviimmän yhteistyön. Diakissa on neljä päätoimista TKI yliopettajaa ja aluekoordinaattoria, jotka vastaavat osaamisalueiden TKI toiminnan kokonaisuudesta yhteistyössä Diakin muun henkilöstön, työelämän kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Aluekoordinaattoreille kuuluu kehittämistyön alueellinen edistäminen. Erillinen TKI toiminnan tuen ryhmä osallistuu hankehakemusten kirjoittamiseen. Yliopettajat, lehtorit ja projektihenkilöstö ovat hanketoiminnassa sisällöllisiä asiantuntijoita. Opiskelijat ovat TKI toiminnassa mukana Työelämän oppimisympäristöjen (TOP) kautta (ks. kohta 3.2). Diakin TKI toiminnan tavoitteena on osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, yhteiskunnallisen epätasa arvon vähentäminen, asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittaminen ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Kohdassa 3.1 on käsitelty toimintaymäristöanalyysiä. Sen perusteella yhteiskunnallinen tarve Diakin TKI toiminnalle tulee entisestään kasvamaan. TKI toimintaa tukeva pedagoginen prosessi, jossa yhdistyvät opetus, tutkiminen ja kehittäminen, tullaan kirjoittamaan auki ja viemään käytäntöön siten, että se saa aikaan entistä voimakkampaa aluekehitystä. Diakin uuden pääkaupunkiseudun kampuksen ja alueellisten toimipisteiden vaikutuspiirissä kaikki oppiminen tapahtuu yhteistyössä työelämän ja palvelujen käyttäjien kanssa. Kasvu ja asiantuntijuus osaamisalueen TKI teemat ovat pedagoginen kehittäminen, ammatillisen kasvun tutkiminen ja aliedustettujen ryhmien koulutus ja työurille pääsyn edistäminen. Osallisuus ja terveys osaamisalueella tehdään kansalaisyhteiskuntaan ja kokemusasiantuntijuuteen kohdistuvaa TKI toimintaa. Pitkät TKI toiminnan perinteet ovat mm. lapsi ja perhetyössä, aikuissosiaalityössä sekä terveyden edistämisessä. Erityisteemana on taidelähtöisen toiminnan edistäminen. Kirkko ja yhteiskunta osaamisalueen TKI toiminta kohdistuu diakoniatyöhön, kristilliseen kasvatukseen, uskontojen lukutaitoon ja moninaisuuteen. Kehittämistyötä tehdään muun muassa (diakonissojen työn) diakonissojen roolista terveyden edistämisessä, viittomakielen tulkkauksen, vanhuusiän toimintakykyisyyden ja vammaisuuden alueilla. Keskeisiä kansainvälisiä verkostoja ovat Network of European Universities Involved in Teaching and Research of Diaconia, Lutheran Parish Nurses International (LPNI) ja International Network for Research and Development of Confirmation and Christian Youth Work.
Johtaminen ja palvelujärjestelmät osaamisalueella TKI toiminta painottuu erityisesti sosiaali ja terveystaloudelliseen vaikuttavuustutkimukseen, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, palvelujärjestelmätutkimukseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien hyvinvoinnin tutkiminen ja palvelujärjestelmän aukkopaikkojen näkyväksi tekeminen on keskeinen osa toimintaa, jota tehdään Itä Suomen yliopiston kanssa solmitun osaamiskeskittymäsopimuksen puitteissa. Diakilla on myös vahvaa osaamista työyhteisöjen työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisessä. Näiden palveluiden tuotteistamistyö on jo käynnistynyt. Diak tulee tuomaan markkinoille käyttäjälähtöisiä ratkaisuja järjestöjen, kuntien ja yksityisen sektorin palvelutoiminnan kehittämiseen. Vuoteen 2018 mennessä tavoitteena on, että Diak on valtakunnallinen kärkiosaaja TKI toiminnassa, joka kohdistuu yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin ja näille ryhmille sunnattujen palveluiden kehittämiseen. 3.5.2. TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Diakin aloitteesta ja johdolla on perustettu 2012 laaja kansainvälisiä korkeakouluja yhdistävä tutkimusseura International Society for the Research and Study of Diaconia and Christian Social Practice (http://www.diaconiaresearch.org/home). Seuran kautta tulee kanavoitumaan alan kehittämis ja tutkimusyhteistyö. Tiiviitä kahden ja monenvälisiä yhteistyösuhteita on syntynyt hanke ja koulutusyhteistyön kautta lukuisten huipputason korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Näitä ovat Universität Heidelberg (Saksa), Goldsmiths College, University of London (Englanti), Diakonhjemmet Høgskole (Norja), Katolische Hochschule Nordrhein Westfalen (Saksa) ja Hogeschool Utrecht (Hollanti). Diakin johdolla on valmisteltu useampi hankehakemus EU:n ja muiden rahoittajien kansainvälisiin tutkimusohjelmiin (tällä hetkellä 1 Me:n hanke esitys Norface ohjelmassa arvioitavana). Syrjäytymisteemaan liittyvä kansainvälisten uskontotaustaisten toimijoiden tutkimuksellinen tuotos on mm. konferenssijulkaisu Faith based Social Action in Combating Marginalisation (2012). Keväällä 2013 kansainvälisten tutkijakollegoiden kanssa valmisteltiin symposium mittavaan Social Action in Europe (ENSACT) konferenssiin. Toiminnassa tähdätään tällä tuloskaudella yhteistyön institutionaaliseen syventämiseen sekä tutkimuksen että koulutuksen alueella. Pääpaino on uskontojen rooli sosiaalisen eheyden vahvistamisessa. Yhteistyöprosessin nimeksi on annettu Faiths and Community. Diakin TKI toiminnan painopisteet on käsitelty kohdassa 3.5.1. Ne nousevat Diakin koulutuksellisesta erityistehtävästä. Diak toimii valtakunnallisesti. Opetus ja TKI henkilöstöstä 26% on tutkijakoulutus (lisensiaatti tai tohtori). Useilla työntekijöillä on vahvaa työelämän kehittämisosaamista. TKIosaamisen kehittämisen välineitä ovat työelämälle ja tutkijoille avoimet tutkijaryhmät sekä työpajat, joissa TKI yliopettajat vastaavat henkilöstön tieteellisten tekstien kirjoittamisvalmiuksien lisäämisestä. Näillä toimilla tuetaan Diakin julkaisutoiminnan lisäämistä. TKI toiminnan kärkiteemoina tai alueina ovat Etelä Suomessa osallisuus ja urbaani moninaisuus, lännessä kansalaisuus, idässä ikääntyneet ja vammaisuus ja pohjoisessa mielenterveys. Pieksämäellä toimivat Diakin sosiaali ja terveystalouden tutkimus ja kehittämispalvelut. Diak toimii valtakunnallisesti, joten koko henkilöstön osaaminen on alueellisten toimipisteiden käytössä. Alueelliset työelämän osaamisympäristöt (TOP) ovat solmukohtia, joissa opiskelijat, Diakin työntekijät ja työelämän edustajat yhdessä palvelun käyttäjien kanssa innovoivat uusia ja entistä toimivampia työelämän käytäntöjä (ks. kohta 3.2). Diak kehittää rakenteellisena ratkaisuna työelämäyhteistyöhön myös amk dosentuurijärjestelmää. Neuvotteluja on jo käyty omistajayh
teisön edustajien kanssa. Sopimuspohjaista TKI toimintaa Diakilla on muun muassa omistajayhteisöjen (Helsingin Diakonissalaitos, Länsi Suomen Diakonialaitos, Kirkkopalvelut, Kirkkohallitus ja Oulun Diakonissalaitos) ja useiden järjestöjen (mm. Ensi ja turvakotien liitto ja Kalliolan Setlementti) ja Itä Suomen yliopiston (KWRC, Kuopio Welfare Research Center) huono osaisuuden osaamiskeskittymän kanssa. Diakin kaikissa toimipisteissä tehdään yhteistyötä kuntien kanssa. Kuntayhtymistä yhteistyökumppaneita ovat ETEVA ja Vaalijala. Yliopistoyhteistyötä tehdään erityisesti Itä Suomen ja Helsingin yliopistojen kanssa. Ammattikorkeakouluista yhteistyöhankkeita on Arcadan, Karelia ammattikorkeakoulun, Mamk:n, Laurean, Oamk:n, Turun amk:n ja Seinäjoen amk:n kanssa. Tutkimuslaitoksista yhteistyötä tehdään muun muassa THL:n ja Kelan tutkimusosaston kanssa. Kansainvälisesti Diak on verkostoitunut TKI toiminnassa niiden korkeakoulujen kanssa, joilla on samankaltainen profiili ja toiminta ajatus. Diakilla on avainasema eurooppalaisen diakoniatutkimuksen verkostoissa. OKM:n hankerahoituksen turvin on perustettu kansainvälinen tieteellinen ja käytännön diakoniatyötä kehittävä seura (ks. kohta 3.5.1). Koulutuksen kehittämistä tehdään kansainvälisissä verkostoissa (ks. kohdat 3.4.2 ja 3.4.3), joissa keskeisiä Diakin yhteistyökumppaneita ovat Bethlehem University (Palestiina), Charles University in Prague (Tšekki), University of Eastern Africa Baraton (Kenia), Diakonhjemmet University College (Norja) ja Network of European Universities Involved in Teaching and Research of Diaconia. Diakin strateginen valinta on kehittää koulutusta tiiviissä yhteistyössä kumppanikoulujen kanssa mm. yhteistutkintomallilla, jolloin kaikkien osapuolten kapasiteetti vahvistuu. Terveysalan TKI toimintaa käynnistetään kehittämisverkostossa, johon kuuluvat Högskolan i Halmstad (Ruotsi), Hogeschool Utrecht (Hollanti), Høgskolen i Hedmark (Norja) ja Høgskolen i Buskerud (Norja). Sosiaali ja terveystalouden alueella yhteistyökumppanina on London School of Economics ja University of Kent (Englanti). 3.5.3. Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Diakin mallia on kehitetty yhdessä kehittyvien maiden korkeakoulujen kanssa. Ajatuksena on vahvistaa paikallisten korkeakoulujen asemaa aluekehitystyössä ja kytkeä opiskelija ja henkilöstövaihto osaksi TKI yhteistyötä ja opetuksen kehittämistä. Kehitysyhteistyössä keskeiset kumppanit ovat Bethlehem University (Palestiina), University of Eastern Africa Baraton (Kenia), University of Swaziland (Swasimaa), University of Botswana (Botswana), St. Xavier s College (Nepal), Tribhuvan University, Lalitpur Nursing Campus (Nepal), Hue University of Medicine and Pharmacy (Vietnam), Hue University of Sciences (Vietnam), jotka kaikki toimivat Diakin koordinoimissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Diakin luontaiset yhteistyökumppanit ovat ammattikorkeakoulun omistajat, jotka kehittävät Diakin ja omistajien välistä yhteistyötä kumppanuuspohjaisesti sijaintialueillaan. Tavoitteena ovat yhteiset innovaatiokeskittymät edistämällä yhteistä hanketoimintaa ja Työelämän osaamisympäristöjen (TOP) toimintaa. Diakin harjoittelujärjestelmä on kattava ja monipuolinen. Kaikilla aloilla on mahdollisuus päästä harjoitteluun yksityiseen tai julkiseen organisaatioon.
Harjoitteluja voi suorittaa myös opetuksettomana aikana ja ulkomailla. Noin seitsemäsosa harjoitteluista tehdään muualla kuin Suomessa. Kaikkien harjoittelupaikkojen kanssa laaditaan harjoittelusopimukset ja ne ovat kaikkien toimipisteiden käytössä. Jatkuvia sopimuksia on tällä hetkellä 2659. Opiskelija varaa harjoittelupaikan harjoittelun varausjärjestelmästä (valtakunnallinen Jobstep.net tai alueelliset varausjärjestelmät). Diakissa perehdytetään harjoittelunohjaajat. Erityisesti on kehitetty verkossa tapahtuvaa harjoittelun ohjausta, luotu virtuaaliolohuone ja opetusklinikkatoimintaa. Kaikki harjoitteluun liittyvät ohjeet ja aineistot löytyvät Diakin verkkosivuilta. Strategiansa mukaisesti Diak on valinnut yrittäjyyskasvatuksen painopisteeksi yhteiskunnallisen yritystoiminnan mallin, joka painottuu sosiaali ja terveysalan yritystoiminnan opetuksessa ja TKI toiminnassa. Yhteiskunnallinen yrittäminen on kannattavaa yritystoimintaa ja vahvasti arvoihin sitoutunutta. Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne käyttävät suurimman osan tai kaiken voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Diak on vuodesta 2005 TKI toiminnallaan kehittänyt seudullisesti ja valtakunnallisesti yhteiskunnallisen yritystoiminnan liiketoimintamallia ja ekosysteemiä Suomessa. Diak on yksi yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto FinSERN:n perustajista. FinSERN on sekä pohjoismaisen SERNNOC tutkimusverkoston että eurooppalaisen alaa tutkivan ja kehittävän EMES tutkimusverkoston jäsen. Jäsenyydet luovat mahdollisuudet yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvälle korkeatasoiselle kansainväliselle TKItoiminnalle ja koulutusyhteistyölle (FETSE). Opetuksessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan liiketoimintamalli on mukana 5 opintopisteen sosiaali ja terveysalan yrittäjyys ja 2 opintopisteen osiossa työyhteisöt ja kehittäminen opinnoissa. Diak on mukana Satakunnan ELY keskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Liikesivistysrahaston, Pohjois Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja Huittisten kaupungin rahoittamassa toimintaympäristötukihankkeessa Satakunnan Apparaatissa. Se toimii linkkinä opiskelijoiden ja työelämän välillä. Yrittäjyydestä innostuneet opiskelijat voivat testata liikeideaansa Apparaatissa ja luoda sitä kautta arvokkaita kontakteja elinkeinoelämään. Diakissa toimii myös opiskelijaosuuskunta Tukeva, joka lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia saada asianmukaista oman alansa opetusta, ammattien tunnettuutta sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä. Tukevan keskeistä toimintaa ovat olleet erilaiset selvitykset, sijaisvälitys ja palvelutoiminta. Opiskelijaosuuskunta Tukeva tarjoaa eri vaiheissa oleville sosiaali, terveys ja kirkon alan opiskelijoille haasteellisia oppimiskokemuksia ja asiantuntevaa ohjausta sekä osallistuu sosiaali ja terveysalan kehittämiseen alueella. Se on hyväksytty Pieksämäen kaupungin palveluseteliyritykseksi.
4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Diakonia ammattikorkeakoulun toiminnanohjausjärjestelmään kuuluvilla prosesseilla varmistetaan strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen, raportoinnin luotettavuus sekä lakien ja määräysten noudattaminen. Toimintaa ohjaavat Diakn säännöt, päätöksentekojärjestelmä, johtajuuden periaatteet, prosessikuvaukset, talousohje, henkilöstöohje ja matkustusohje. Hyväksymisvaltuudet ja työtehtävien jako on toteutettu siten, ettei vaarallisia työyhdistelmiä ole. Sisäiseen valvontaan kuuluvat myös riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, tiedonkulku ja viestintä sekä seuranta. Tilintarkastajat tarkastavat tilikauden aikana pistokokein prosessien toimivuutta ja antavat johdolle ja hallitukselle raportin suorittamastaan tarkastuksesta. Diakonia ammattikorkeakoululla ei ole erillistä sisäistä tarkastustoimintaa. Diakissa on laadittu riskienhallintapolitiikka, jonka avulla tunnistetaan, kuvataan ja ennakoidaan toimintaan liittyviä riskejä. Riskienhallintapolitiikalla Diak varmistaa, että riskienhallintaan liittyvät toimintatavat ovat yhtenäiset ja kattavat koko toiminnan. Riskienhallinta nivoutuu Diakin strategiseen johtamiseen, toiminnan ohjaukseen ja laatujärjestelmään ja se toteutuu Diakissa siten, että strategiaprosessissa arvioidaan nykytilaan ja siihen liittyviä riskejä. Osaamisalueiden kanssa kerran vuodessa käytävissä tavoite ja tulosneuvotteluissa kartoitetaan seuraavan vuoden tavoitteisiin liittyvät riskit, niiden todennäköisyys ja vaikutus toimintaan. Riskien realisoitumiseen varaudutaan toimintaa suunnittelemalla ja riittävällä vakuutusturvalla. Riskien arvioinnissa ja hallinnassa huomioidaan taloudellisten vaikutusten lisäksi opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi sekä Diakin maine. Taloudellisesti ammattikorkeakoulu ja ylläpitäjäosakeyhtiön osakkeenomistajatahot eivät ole riippuvaisia toisistaan. Diak on tällä hetkellä omistajan tiloissa Helsingissä (osittain), Järvenpäässä, Kauniaisissa, Porissa ja Pieksämäellä. Helsingin Kalasatamaan rakennetaan OP Pohjola ryhmän kanssa uusi kampus. Helsingin, Järvenpään ja Kauniaisten kampusten toiminnot siirtyvät uuteen Kalasataman kampukseen vuokralle vuonna 2016, mutta tällä kiinteistönomistajalla ei ole kytkentää osakkeenomistajiin. Uusi kampus edellyttää vakinaista toimilupaa ja määräaikainen toimilupa olisi Diakille erittäin haastava taloudellinen riski. Vuonna 2016 Diak toimii ainoastaan Oulussa, Porissa ja Pieksämäellä omistajiltaan vuokraamissa tiloissa. Näissä vuokrat noudattavat paikkakunnan normaalia hintatasoa. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Diakonia ammattikorkeakoulu Oy on tehnyt hyvän tuloksen vuosina 2009 2012. Nämä ovat hyvänä puskurina tuleville vuosille. Sopeuttamistoimenpiteet aloitettiin jo keväällä 2012 yt neuvotteluilla, joiden päätteeksi irtisanottiin 12 henkilöä, määräaikaisuuksia ei jatkettu, eikä eläköityneiden tilalle palkattu uusia työntekijöitä. Näillä toimenpiteillä vuoden 2013 talousarvio saatiin tasapainoon. Vuosina 2014 ja 2015 tulos on negatiivinen johtuen valtiovallan ammattikorkeakoululle tekemistä leikkauksista. Vakavaraisuus on koko tarkastelujaksolla vuosina 2012 2018 hyvä (59 68 %). Kyseisten vuosien alijäämää vähentänee maltillinen palkkakehitys. Diakonia ammattikorkeakoulu Oyllä ei ole vierasta pääomaa. Maksuvalmius säilyy myös hyvällä tasolla koko tarkastelujakson ajan (1,55 2,34). Maksuvalmius on heikoimmillaan vuonna 2015 (1,55), jolloin uuden kampuksen kalusteinvestionnit tehdään, ja investointien alv palautus saadaan kahden vuoden viipeellä investoinnista. Investoinnit rahoitetaan omasta kassasta. Uuden kampuksen vuokrien arvonlisävero vuodesta 2016 alkaen on huomoitu vastaavasti alv palautusten kautta kahden vuoden viipeellä. Taulukko 4. 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Yleistä: Diakin kiinteistöpolitiikan keskeiset näkökulmat ovat Diakin tilojen tarkoituksenmukaisuus, työelämäyhteistyö ja korkeakouluyhteistyö. Kiinteistöpolitiikan kehittämisessä otetaan huomioon valtiovallan, koulutuspaikkakuntien ja Diakin oma intressi sekä tulevaisuuden pedagogiikan ja opetusteknologian suomat mahdollisuudet. Diakoniaammattikorkeakoulu Oy toimii nykyaikaan sopivalla kevyellä taseella. Taseessa ei ole toimitiloja tai kiinteistöjä, ja nopea reagointi muutoksiin on pääsääntöisesti mahdollista.
Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Diakin päätoimipisteessä Helsingissä sekä Pieksämäen, Porin, Oulun ja Turun toimipisteissä. Järvenpään ja Kauniaisten toimipisteet yhdistyvät Helsinkiin vuonna 2016. Diakin toiminta on valtakunnallisesti yhtenäistä, verkostomaista ja osaamisalueperusteista riippumatta toimipisteen sijaintipaikkakunnasta. Kaikkien kampusten saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla on hyvä. Diak vastaa kaikkialla valtakunnallisten standardiensa mukaisesti laite ja ohjelmakannasta. Opetustilojen laitteet ovat taustayhteisöjen kanssa yhteiskäytössä niillä kampuksilla, joissa luokatkin ovat yhteiskäytössä. Kampuksilla on sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintaa mm. tietoliikennepalveluissa sekä huoltopalveluissa taustayhteisöjen kanssa. Diakilla ei ole merkittäviä korjausinvestointeja tiedossa, koska toimitaan vuokratiloissa. Vuokrat vastaavat paikallista hintatasoa huomioiden rakennusten käyttötarkoituksen. Vuokrattavien neliöiden määrä on vähennetty Diakin uudistaessa koulutustaan. Liite 2. Vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin, jonka nousu on ollut varsin maltillista viime vuosina, myös uuden Helsingin kampuksen vuokra tullaan sitomaan elinkustannusindeksiin. Toiminnan ja tilojen käytön suunnittelua tehostamaan Diak on hankkinut Time Edit tilahallintaohjelman, jonka avulla voidaan hallinnoida Diakin käytössä olevia tiloja kaikilla kampuksilla. Opetusteknologisilla ratkaisuilla henkilöstön ja opiskelijoiden liikkumista voidaan vähentää ja ajankäyttöä ohjata tehokkaampaan suuntaan (esim. etäläsnäololuokat kaikilla kampuksilla, Fronter oppimisympäristö, Echo tallennus, Adobe Connect samanaikaisohjelmisto, ipad kokeilu opiskelun tukena). Henkilöstön käytössä olevat puhelimet, tietokoneet ja ohjelmistot on standardoitu vuoden 2013 aikana niin, että aika ja paikkariippuvuus vähenee ja verkoston yhtenäinen toiminta mahdollistuu. Diak tarjoaa opiskelijakunnan käyttöön omat tarkoituksenmukaiset tilat jokaisella kampuksella. Diakin eteläinen alue 1.1.2016 alkaen Diak kokoaa Järvenpään, Kauniaisten ja Helsingin toiminnot yhteen kampusrakennukseen Helsingin Kalasataman uuden asuin ja toimitila alueen pohjoisimpaan osaan ammattikorkeakoulu Arcadan viereen. Diakonia ammattikorkeakoulu Oy on sopinut OP Pohjola ryhmän toimijoiden (OP Eläkekassa, OP Eläkesäätiö, Pohjola Vakuutus Oy ja A Vakuutus Oy) kanssa, että OP Pohjola rakentaa Diakille kampuskiinteistön, jossa on tilat 1 600 opiskelijalle ja 140 työntekijälle. Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen tonttivarauksesta. Rakennuksen huoneala on 7 570 hum 2. Rakennus otetaan käyttöön 1.1.2016. Rakennuksen suunnittelussa otetaan huomioon pedagogiikka ja uusin opetusteknologia. Liikenteellisesti ja palveluiltaan alue on erinomainen. Alueelle muodostuu yhdessä ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa kansainvälinen, monikulttuurinen ja kolmikielinen kampusalue, jolla on yhteensä noin 5 000 opiskelijaa. Lisäksi Metropolia keskittää Arabianrantaan noin 2000 opiskelijaa, jolloin aluella on noin 7000 amk opiskelijaa ja lisäksi mm. Viikin alueen yliopisto opiskelijoita. Diak ja Arcada aloittavat aloittavat yhteistyön yhteisellä kirjastolla, yhteisillä hoitosimulaatioluokilla ja yhteisillä koulutuksilla erityisesti ylemmissä tutkinnoissa. Lisäksi Arcada rakentaa liikuntahallin, joka on myös Diakin opiskelijoiden käytössä. S Asunnot Oy on tehnyt päätöksen rakentaa Diakin opiskelijoille 100 opiskelija asuntoa. Niiden lisäksi voidaan käyttää Arcadan rakentamia opiskelija asuntoja. Diakin eteläisen alueen nykytilan kuvaus Eteläisen alueen toimipiste on osoitteessa Sturenkatu 2, jossa Diakilla on käytössään n. 5 300 m 2. Tila on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Opetustoiminnan lisäksi Diakin hallinto toimii näissä tiloissa. Sturenkadun tiloissa ei ole hoitotyön harjoitusluokkia, vaan kyseiset tilat on vuokrattu Helsingin Diakonissalaitokselta osoitteesta Alppikatu 2. Opetustilojen lisäksi Alppikadun tiloissa on säätiön kanssa yhteinen tietohallinnon konesali sekä kirjastooppimiskeskus. Diak vuokraa tarvittaessa lisätilaa Alppikadulta ja hyödyntää mm. valmistumisjuhlissa kyseisessä osoitteessa olevaa Diakonissalaitoksen kirkkoa. Vuokrasopimus päättyy 31.12.2015. Kauniaisten toimipisteen toimitilat ovat yhteiskäytössä Suomen Raamattuopiston kanssa. Diak maksaa opiskelijamääriin perustuvan jakosopimuksen mukaan vuokraa n. 1 119 m 2 :stä. Vuokraan kuuluvat kaikki kiinteistökulut ja siivous. Vuokrasopimus päättyy 31.12.2015. Järvenpään toimipisteen toimitilat ovat yhteiskäytössä Seurakuntaopiston kanssa, ja Diak maksaa vuokraa n. 2 500 m 2 :stä. Vuokraan kuuluvat kaikki kiinteistökulut ja siivous. Vuokrasopimus päättyy 31.12.2015. Diakin läntinen alue
Porissa toimitilat on vuokrattu Länsi Suomen Diakonialaitokselta, yhteensä n. 1 787 m 2. Kirjasto ja tietopalvelut järjestetään ostopalveluna Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Diak on aktiivinen toimija Satakunnan korkeakoululaitosyhteistyössä. Poriin on suunnitteilla yhteiskampus, jonka suunnittelussa Diak on mukana. Diak pyrkii edistämään ratkaisua, joka ekologisesti, liikenteellisesti ja työelämäyhteyksien kannalta olisi tarkoituksenmukaisin. Turussa Diak toimii muiden korkeakoulujen kanssa samalla alueella Kupittaalla. Diakilla on käytössään yhteensä n. 1 209 m 2. Kirjasto ja tietopalvelut järjestetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa TurkuAMKin tiloissa, ja kiinteistöyhteistyötä on tarkoitus laajentaa. Diakin itäinen alue Pieksämäellä toimitilat on vuokrattu Kirkkopalvelut ry:ltä, ja Diakilla on käytössä on n. 2 055 m 2. Toiminnallista yhteistyötä on toisen asteen koulutuksen kanssa kirjastopalveluiden ylläpidossa. Siirtymällä monimuoto opetukseen sekä tilojen käytön tehokkaammalla suunnittelulla Diak on saavuttanut merkittäviä vuokrasäästöjä. Keskittämällä Diakin toiminta samaan rakennukseen vuoden 2013 loppuun mennessä saavutetaan säästöä vuokrakustannuksissa. Diakin toiminnoista tulee osa Hiekanpään elämänkaarikeskusta. Pieksäjärven rantaan kehitetään monien eri tahojen kanssa palvelukonsepti, jolla tuotetaan eri ikäisten hyvinvointi ja opetus, kulttuuri, asumis ja liikuntapalveluja asiakaslähtöisesti, uutta teknologiaa ja laajasti eri toimijoiden osaamista hyödyntäen. Yhteistyössä Itä Suomen yliopiston kanssa kehitetään sosiaalipedagoginen toimintamalli. Diakin pohjoinen alue Oulussa toimitilat on vuokrattu Oulun Diakonissalaitokselta, ja Diakilla on käytössä 1 607 m 2. Toiminnallista yhteistyötä on toisen asteen koulutuksen kanssa mm. kirjastotoiminnassa ja opintotoimistossa. Diakilla on remonteista johtuvaa rahoitusvastiketta jäljellä n. 200 000 euroa. Yhteistyö ja ostopalvelusopimukset / Kirjasto ja tietopalvelut Yhteistoimintaorganisaatiot/kirjastot Diakin kanssa Seurakuntaopisto (SO) Järvenpäässä Helsingin Diakoniaopisto (HDO) Turun amk (kirjasto, Lemminkäisenkatu 30) Diakille kirjastopalvelut tuottaa Porissa Satakunnan amk (Tiilimäen kirjasto). Diak tuottaa kirjastopalvelut Suomen Raamattuopistolle (SRO) Kauniaisissa, Oulun Diakoniaopistolle (ODO) Oulussa ja Seurakuntaopistolle (SO) Pieksämäellä. 7. Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 Yleistä Diakissa on tavoitteena, että kaikilla opiskelijoilla on tasa arvoiset ja yhdenvertaiset opiskelijapalvelut riippumatta kampuksesta. Opiskelijapalveluista saadaan palautetta niin OPALA kyselyn kuin Diakin oman, vuosittain toteutettavan opiskelijakyselyn perusteella. Lisäksi johdon säännölliset tapaamiset opiskelijajärjestö O Diakon edustajien kanssa sisältävät arviointia opiskelijapalveluiden toimivuudesta. Diakissa toimii aktiivinen Opintojen ohjauksen ja kasvun kehittämisryhmä, jonka työn tavoitteena on sujuvoittaa opintoja ja edistää opiskelijoiden aikataulun mukaista valmistumista. Kaikilla kampuksilla työskentelee opintoasioiden assistentti ja opinto ohjaaja. Opiskelunohjausta ja opintoasianeuvontaa toteutetaan myös verkossa, ja sähköisen asioinnin kehittäminen on yhtenä painopistealueena. Lisäksi kampuksilla toimivat opettaja ja opiskelijatuutorit edesauttavat opiskelijoiden opintojen etenemistä, opiskelijayhteisöön ja opiskelupaikkakuntaan tutustumista sekä saatavilla olevien palvelujen tunnettuutta. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS, E HOPS), jonka laadintaan liittyy aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksymismahdollisuus (AHOT ohjeistus). Diak on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä esteetöntä opiskeluympäristöä kaikilla kampuksilla, ja erityisten oppijoiden tukitoimiin panostetaan. Opiskeluhyvinvointi Diakin opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää ja ylläpitää opiskelijan hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä