TASA-ARVOFOORUMI 27.-28.10.2011 STRATEGINEN TASA-ARVOSUUNNITTELU JA SUKUPUOLINÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA JA VALMISTELUSSA 1
ESITYKSEN SISÄLTÖ A B C Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja Strateginen tasa-arvosuunnittelu peruskirjan avulla Sukupuolinäkökulman huomiointi kunnan päätöksenteossa ja valmistelussa 2
PERUSKIRJAN TAUSTA JA TAVOITTEET Julkinen sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa Laadittu Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n projektissa yhteistyössä useiden kumppanien kanssa Tavoitteena tukea kuntia ja maakuntia ottamaan sukupuolten tasaarvo huomioon poliittisessa päätöksenteossa ja toiminnassa Kokoaa yhteen tasa-arvon periaatteita yli toimialojen Läheisyysperiaate: kunnat ja maakunnat lähellä kansalaisia vaikutukset ihmisten arkielämään Peruskirjan hyväksyjä sitoutuu laatimaan toimintasuunnitelman peruskirjan periaatteiden mukaisesti sekä varaamaan resursseja suunnitelman toteutukseen 3
PERUSKIRJAN SISÄLTÖ OSA 1: Yleiset periaatteet toiminnan perustaksi OSA 2: Peruskirjan ja sen sitoumuksien toteuttaminen OSA 3 A) Demokraattisen vastuun tunnustaminen B) Poliittinen rooli Poliittinen edustus, julkinen sitoutuminen, hyvä hallinto C) Tasa-arvon yleinen toimintakehys Sukupuoliarviointi, moninkertainen syrjintä D) Työnantajarooli [henkilöstöpoliittinen tasa-arvo] E) Julkiset hankinnat ja sopimukset F) Palveluntarjoajarooli Koulutus, sote, lastenhoito, asuminen, kulttuuri, turvallisuus G) Kaavoitus ja kestävä kehitys Kaupunki- ja aluesuunnittelu, liikenne, ympäristö H) Sääntelijän rooli I) Ystävyyssuhteet ja kansainvälinen yhteistyö 4
A B C Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja Strateginen tasa-arvosuunnittelu peruskirjan avulla Sukupuolinäkökulman huomiointi kunnan päätöksenteossa ja valmistelussa 5
PERUSKIRJAN STRATEGINEN HYÖDYNTÄMINEN Tasa-arvostrategian ja toimintasuunnitelman pohjana Artiklat inspiraation lähteenä Esim. Uumajan malli PR-keinona ja osana kaupungin imagoa Sysäyksenä tasa-arvotyön kehittämiselle julkisen sitoutumisen kautta Muistilistana suunnittelussa, päätöksenteossa ja päätösten vaikutusten arvioinnissa Kansalaiskeskustelun herättäjänä Kansainvälisen verkostoitumisen apuvälineenä 6
STRATEGINEN TASA-ARVOSUUNNITTELU PERUSKIRJAN AVULLA UUMAJAN MALLI Uumajan Tasa-arvostrategiassa Peruskirjan eri osa-alueita luokiteltu uudestaan laajempiin kokonaisuuksiin priorisointi Jokaiseen kokonaisuuteen on liitetty kolme Peruskirjan artiklaa, joita vuosina 2011 2014 erityisesti lähdetään viemään eteenpäin sitominen toimintasuunnitelmaan Peruskirjan artiklat avaintekijöinä laajempien tavoitteiden saavuttamisessa, inspiraationa ja työkaluina konkreettisten tavoitteiden laatimista varten Esimerkkejä: www.umea.se/jamstalldhet (--> Goda Exempel) 7
UUMAJAN TASA-ARVOSTRATEGIAN PAINOPISTEET Lähde: Strategi för jämställdhetsarbete i Umeå Kommun. www.umea.se/jamstelldhet Valta ja vaikutusvalta Artikla 2: Poliittinen edustus Artikla 4: Julkinen sitoutuminen tasa-arvoon Artikla 11: Työnantajarooli Kestävä kehitys Artikla 6: Stereotypioiden torjuminen Artikla 12: Julkiset hankinnat ja sopimukset Artikla 24: Kestävä kehitys Palvelutarjonta Artikla 13: Koulutus ja elinikäinen oppiminen Artikla 15: Sosiaalihuolto- ja palvelut Artikla 20: Kulttuuri, urheilu ja virkistys Elinympäristö Artiklat 14-17: Terveys ja huolenpito Artikla 22: Sukupuoleen perustuva väkivalta Artikla 23: Ihmiskauppa 8
UUMAJAN VALTAVIRTAISTAMISEN TOIMEENPANOMALLI Lähde: Handlingsplan för jämstelldhet. www.umea.se/jamstelld het 9
UUMAJAN VALTAVIRTAISTAMISEN TOIMEENPANOMALLI Mitä kartoitetaan? Sukupuolitettujen tilastojen nostaminen esiin ja analysointi Mitä tavoitellaan? Sitoutumisen lisääminen Mitä toimenpiteitä edellyttää? Analyysikysymysten soveltaminen toimialakohtaisesti (esteet ja mahdollisuudet) Lähde: Handlingsplan för jämstelldhet. www.umea.se/jamstelldhet Mitä seurataan? Nykytilan analyysi ja kehittämisalueiden määrittely Olemassa olevat toimialakohtaiset tavoitteet Tasa-arvo-osaamisen kartoitus toimialoilla Johdon tasa-arvoosaamisen kartoitus Tehtävien määrä toimialoittain Toimialojen toimintojen kartoitus Uusien tavoitteiden määrittely tai vanhojen päivitys (Artikla 9) Osaamisen parantaminen kaikilla tasoilla (Artiklat 6, 9, 24) Johtajien ja avainhenkilöiden erityisosaamisen parantaminen (Artiklat 4, 9. 24) Tehtäväkohtaiset analyysit (Artiklat 9, 12, 22, 24-25) Tasa-arvon integrointi kaikille toimialoille (Artiklat 6, 9, 24-25) Esim. SMART-menetelmän soveltaminen Aktiivinen työ ja koulutus Aktiivinen työ ja koulutus Useita menetelmiä Toimialojen analysointi sukupuolinäkökulmasta, tasa-arvonäkökulmien sisällyttäminen kaikkeen toimintaan Tavoitteiden toteutuminen ja vaikutukset Tapahtumien (esim. koulutusten määrä), osallistujien määrä, koulutusten arviointi Johtajille suunnattujen koulutusten määrä, osallistujien määrä koulutuksissa Asioiden määrä, joita pitäisi analysoida, mutta analyysia ei ole vielä tehty. Miksi ei? Millä osa-alueilla valtavirtaistamista tehdään? Kuinka pitkällä prosessi on? 10
UUMAJAN VALTAVIRTAISTAMISEN TOIMEENPANOMALLI Esim. toteutuneiden suvausten määrä toimialoittain Esim. toimintojen kartoitus toimialoilla Esim. suvaukset kaikilla toimialoilla Tasa-arvon integrointi kaikille toimialoille (Artiklat 6, 9, 24-25) 11
A B C Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja Strateginen tasa-arvosuunnittelu peruskirjan avulla Sukupuolinäkökulman huomiointi kunnan päätöksenteossa ja valmistelussa 12
SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Sukupuolivaikutusten arviointi apuväline sukupuolivaikutusten huomioimiseksi kunnan päätöksenteossa ja valmistelussa Peruskirjan 9. artikla Sukupuoliarviointi (1) Allekirjoittaja sitoutuu kaikilla alueilla, joilla se on toimivaltainen, toteuttamaan tämän artiklan mukaiset sukupuoliarvioinnit. (2) Allekirjoittaja sitoutuu tätä varten laatimaan ohjelman sukupuoliarviointien toteuttamista varten omien painopisteidensä, resurssiensa ja aikataulujensa mukaisesti. Ohjelma sisällytetään tasaarvosuunnitelmaan tai otetaan siinä huomioon. 13
SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (3) Sukupuoliarvioinneissa on oltava olennaisilta osin seuraavat vaiheet: olemassa olevien toimintapolitiikkojen, prosessien, käytäntöjen ja toimintamallien sekä käyttömäärien läpikäyminen [ ] resurssien, sekä taloudellisten että muiden, kohdistuksen arviointi [ ] ensisijaisten tavoitteiden ja tarvittaessa päämäärien määrittäminen [ ] kaikkien merkittävien toimintapolitiikkojen, prosessien ja toimintatapojen sekä resurssien kohdistuksen muutosten arviointi [ ] moninkertaisen syrjinnän kohteeksi tai heikompaan asemaan joutuvien tarpeiden ja etujen ottaminen huomioon 14
MIKSI SUVATA? Auttaa paljastamaan mahdolliset epäoikeudenmukaiset toimintamallit tärkeimpien kehittämiskohteiden tunnistaminen Yksi päätösten laadunvarmistamisen prosessi Tuo tietoa myös muiden käyttäjäryhmien tarpeista Täydentää toimintaympäristön muutoksiin perustuvien talousarvioperusteluiden täydentäminen Suvaus ei ole itseisarvo, vaan yksi apuväline käyttäjälähtöisempien, vaikuttavampien ja kustannustehokkaampien palveluiden tuottamiseksi. 15
ESIMERKKIMENETELMÄ - 3R JA 4R Taso Kysymys Konkretia Representation (edustuksellisuus) Resources (resurssit) Realia ((toiminta)kulttuuri) Realisation (toteutuminen) Miten eri sukupuolet ovat edustettuina päätöksenteossa / implementoinnissa / käyttäjien joukossa? Miten resurssit (aika, tila, raha, tieto ) jakautuvat eri sukupuolten kesken? Mitkä ovat syynä edellisten kohtien mahdollisiin epäoikeudenmukaisuuksiin? Pitääkö toimintatapoja muuttaa? Miten? Esim. Kuinka paljon miehiä osallistuu kunnan järjestämiin liikuntaryhmiin? Esim. Tarjotaan miehille suunnattuja liikuntaryhmiä riittävästi? Esim. Onko vähäisen tarjonnan syynä ennakkoluulot? Ei miehet halua joogata Esim. Perustetaanko uusia miehille suunnattuja liikuntaryhmiä ( äijäjooga )? 16
SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN INTEGROINTI PÄÄTÖKSENTEKOON JA VALMISTELUUN Tärkeää integroida sukupuolivaikutusten arviointi osaksi olemassa olevia suunnittelu- ja raportointikäytäntöjä Talousarviovalmistelut Esim. tasa-arvotyön vuosikello, METS Yhteistyö tieto- ja tilastotuotannon kanssa Käyttäjäryhmien (esim. eri sukupuolten) erilaiset tarpeet ja käyttäytymismallit näkyväksi tilastojen avulla suvauskohteiden tunnistaminen Olemassa olevien tilastotietojen hyödyntäminen suvauksissa Toimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta ja arviointi 17
TASA-ARVOTYÖN VUOSIKELLO Kehitetty Kuntaliiton, Hämeenlinnan kaupungin ja Sosiaalikehitys Oy:n projektissa 18 Lähde: http://www.sosiaalikehitys.com/uploads/tasa-arvoa%20vapaa-aikapalveluihin.pdf
METS SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN TARKISTUSLISTA 1. Yleiset toimenpiteet Johdon sitoutuminen tasa-arvon valtavirtaistamiseen? Miten johto on vastuussa seurannasta ja kehityksestä? Keskijohdon konkreettiset toimenpiteet työn tunnetuksi tekemisessä? Kuka vastuussa seurannasta ja kehittämisestä? 2. Tavoitteet ja seuranta Millaisia määräyksiä on annettu? Seurataanko tavoitteita säännönmukaisesti? Miten työtä arvioidaan ja kehitetään edelleen? Vastaako resurssit työmäärää? 19
METS - JATKOA 3. Koulutus Onko olemassa suunnitelma koulutuksen järjestämiseksi (sekä johto että henkilöstö)? Entä pitkän aikavälin suunnitelma? Miten autetaan laittamaan tieto käytäntöön? 4. Menetelmät Mitä menetelmiä organisaatio tulee hyödyntämään tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten hyödynnetään aikaisempia kokemuksia? Miten sukupuolitettuja tilastoja hyödynnetään? 5. Tuki ja koordinaatio Koordinaatio: Miten työ on organisoitu? Tuen organisointi: Miten parhaat käytännöt ja ideat viedään eteenpäin ja ylläpidetään? Strateginen kehitys: Miten varmistetaan työn jatkuvuus? 20
MUITA MENETELMIÄ JämKART nopea inventaario tasa-arvosta kunnan toiminnoissa JämKAS Bas ja JämKAS Bas Plus systemaattinen sukupuolivaikutusten arviointimenetelmä JämUR tasa-arvotyön tulosten arviointimenetelmä Lue lisää: Gender Mainstreaming Manual (JämStöd) 21
KIITOS! KYSYMYKSIÄ? KOMMENTTEJA? Annu Kotiranta annu.kotiranta@r-m.com, 044-0393648 Vesa Salminen vesa.salminen@r-m.com, 050-5632057 Ramboll Management Consulting Mikonkatu 15 A, 3. kerros, 00100 Helsinki www.ramboll-management.fi 22