TARJOUSPYYNTÖ. OPETUSTOIMEN KULJETUKSET LUKUVUOSIKSI 2014-2017 ja OPTIONA LUKUVUODELLE 2017-2018 Kooste tarjouspyyntöä koskevista kysymyksistä ja vastauksista 1. Kysymys: Onko teillä mahdollisesti jo olemassa olevat reittikartat eri suunnilta kilometrimäärineen? Ei ole reittikarttoja. Tarjouspyyntöasiakirjoissa olevalla lomakkeella nro 3 on merkitty palveluliikenteen reitti ja arvio kilometrimäärästä lukuvuoden 2013-2014 mukaan. Liikennöitsijä laatii ajoreittien tarkan aikataulun ajojen vakiinnuttua koulun alkamisesta neljän (4) viikon kuluessa. 2. Kysymys: Onko oppilasluettelo olemassa ja merkitseekö se tarjouspyynnöissä ollenkaan? Luottamuksellinen oppilasluettelo lähetetään sitä kirjallisesti pyydettäessä. Kohteen 8 oppilasluettelo koostuu Peltoniemen koulun oppilaista, mutta kuljetusta tarvitsevat myös Jaakko Ilkan koulun oppilaat, joista on annettu vain lukumäärä. 3. Kysymys: Kohteissa on mainittu yhdellä rivillä aina aikavälihaarukka. Tarkoittaako 1 rivi aina yhtä ajoa, vaikka haarukka on esim. kohteessa 1.2 11.00 15.00 eli 4 tuntia. Miten tulkita? Aikahaarukassa voi olla monta ajoa riippuen lukujärjestyksistä. Koulujen työpäivät ja kellonajat täsmentyvät ennen seuraavan lukuvuoden 2014-2015 alkua viimeistään syyskuun alkuun mennessä. 4. Kysymys: Onko rahastuslaite pakollinen autoissa, jotka ovat koulukuljetuksissa mukana? Tarjouspyynnössä ei edellytetä rahastuslaitetta, joten se ei ole pakollinen. 5. Kysymys: Euro luokitus ei ole vuoteen 2001 sidottu. Meillä on ajoneuvoja, jotka ovat Euro 3, mutta vanhempia kuin 2001. Miten tulkita? Vähimmäisvaatimuksena ajoneuvon tulee täyttää pyydetty euroluokitus. Tarjouspyyntö ei ole vuoteen sidottu tältä osin. 6. Kysymys: Tekeekö kunta aikataulutukset? Aikataulutuksen tekee liikennöitsijä. Mutta kohteessa 8 kuljetukset ajetaan annettujen aikataulujen mukaan. 7. Kysymys: Tarjouspyyntö vaiheessa vaaditaan auton ja kuljettajan tiedot. Miten tulee mainita se seikka, jos auto ja kuljettaja hankitaan sopimusta varten? Tarjouksessa voidaan mainita, että auto ja kuljettaja hankitaan vasta sopimusta varten. Liikennöitsijän oikeutta ottaa osaa tarjouskilpailuun ei rajoiteta hänen liikenneluvassaan määritellyn automäärän perusteella. Liikennöitsijä voi siten tehdä tarjouksen myös use- 1
ammasta reitistä, vaikka näiden reittien edellyttämä automäärä yhteenlaskettuna ylittäisikin liikennöitsijän luvassa vahvistetun määrän. Liikennöitsijän tulee kuitenkin tarjouksessaan selkeästi ilmoittaa se automäärä, jolla hän ottaa osaa tarjouskilpailuun. Tähän määrään tulee sisällyttää niin liikennöitsijän omassa käytössä olevat autot kuin myös esitetyn alihankkijan käytössä olevat autot sekä mahdollisesti hankittavat autot, jotka yhdessä on tarkoitettu ko. liikennöintiin. 8. Kysymys: Kohde 1.1 ensi- ja toissijaisesti vaaditaan 1+20 tai 1+15 paikkaisia autoja, mutta listassa on kuitenkin vuoro, jossa on enintään 25 oppilasta. Miten tämä pitää tulkita? Oppilasmäärä on enimmäisarvio. Ensisijainen vaatimus on isommalle autolle. Oppilasmäärä- ja aikatauluarvion mukaan johonkin aikaan päivästä tarvitaan isompaa autoa, joten ensisijainen vaatimus on isommalle 1 + 20 autolle. 9. Kysymys: Kohde 1.2 sama kuin kohdan 1.1 kohteessa. Vaaditaan pienempää kuin enimmäismäärä on. Miten tulkita? Oppilasmäärä on enimmäisarvio. Ensisijainen vaatimus on isommalle autolle. Oppilasmäärä- ja aikatauluarvion mukaan johonkin aikaan päivästä tarvitaan isompaa autoa, joten ensisijainen vaatimus on isommalle 1 + 15 autolle. 10. Kysymys: Kohde 8. Kohteessa vaaditaan 60-paikkainen linja-auto. Onko reittiä ajettu pitkillä autoilla (13.7 metriä)? Emme osaa ottaa kantaa auton pituutta koskevaan kysymykseen. Pituusvaatimusta tarjouspyyntö ei edellytä. 11. Kysymys: Mitä näyttölippu tarkoittaa? Näyttölipun tarkoituksena on, että kuljettaja tunnistaa kuljetusoppilaan. Näyttölippu tarkoittaa sellaista korttia/lippua, jonka autoilija/liikennöitsijä itse tekee kuljetusoppilaalle. Oppilas näyttää lippua kuljettajalle koulukuljetuksessa. Lipussa tulee olla oppilaan nimi, koulu, luokka, lukuvuosi, ym. sellaista tietoa, jota liikennöitsijä tarvitsee. 12. Kysymys: Koska 1 + 20 -paikkainen ja 1 + 15 -paikkainen auto luokitellaan pikkubussiksi, niin voidaanko niissä kohteissa katsoa euroluokaksi 3 tai suurempi? Tarjouspyynnössä edellytetään ko. autojen kohdalla tiettyä euroluokkaa, 4 tai suurempaa. 13. Kysymys: Reittikorvauksesta. Tarjouspyynnössä kohteille on ilmoitettuna arvioidut kilometrit. Oletettavasti ilmoitetut kilometrit ovat kohteen hoitamisesta syntyvät kokonaiskilometrit. Varsinaiset laskutettavat kilometrit lienevät jotain muuta. Kohteiden kuvauksesta ei oikein pääse selville varsinaisia reittejä, joita oppilaat kuljetetaan. Siten laskutettavien viikkokilometrien arviointi on melko mahdotonta. Mikäli arvioimme kilometrit kovin alakanttiin, nousee toteutuvan liikenteen hinta turhaan korkeaksi. 2
Laskutus tehdään siitä, kun ensimmäinen asiakas nousee lähtöpisteestä ja viimeinen asiakas jää jättöpisteeseen samalla reitillä. Annetut kilometrit ovat arvio tarvittavasta ajosta. Tämä voi sisältää myös ajoa ilman asiakkaita. Näistä niin sanotuista tyhjistä ajoista ei voi laskuttaa. 14. Kysymys: Mitä ovat lisäkilometrit? Lisäkilometrit ovat jo sovitun reitin mahdollisia ulkopuolisia huomattavia kilometripoikkeamia. Esimerkiksi tilanteissa, joissa jalkaisin kouluun tuleva oppilas tarvitseekin kuljetusta tilapäisesti. 15. Kysymys: Miten reitti määritellään? Reitti määritellään tietyn mittaiseksi ja tietyn suuntaiseksi kulkuväyläksi. Tässä tapauksessa tarkoitetaan tietyssä suunnassa olevan ensimmäisen oppilaan kyytiin nousupaikan ja viimeisen oppilaan jättöpaikan välistä matkaa. Reittikorvaus: Asiakkaan kuljetus lähtöpisteestä jättöpisteeseen merkitsee yhtä yhdensuuntaista matkaa. Reittikorvausta suoritetaan yhdensuuntaisen saman matkan ensimmäisen asiakkaan lähtöpisteen ja viimeisen asiakkaan jättöpisteen väliseltä matkalta. 16. Kysymys: Miten ajokilometrit on laskettu tarjouspyynnössä ja onko niillä vaikutusta kilometrihintaan? Ajokilometrit ovat lukuvuoden 2013-14 pohjalta ajettujen reittien arvioituja määriä. Ajokilometreihin sisältyvät myös ns. tyhjät ajot (siirtymäkilometrit, ilman oppilaita). Reitin määrittely on tässä tarjouspyynnössä erilainen kuin aikaisempina vuosina Ilmajoen kunnassa. Näitä km-määriä on korjattu Hilmaan 14.3.2014 lähetetyssä korjatussa Tarjousasiakirjassa nro 3. Sama korjattu asiakirja on 14.3.2014 alkaen Ilmajoen kunnan kotisivulla. Kilometrit ovat yhä arvioita ja sisältävät koko arvioidun reitin pituuden ml. siirtymäajot ilman oppilaita. 17. Kysymys: Joissakin reiteissä siirtymät ovat kohtuullisen pitkiä. Joten olisiko ns. reittihinta kuitenkin käytännöllisempi. Muuten km-hinta nousee kohtuuttoman korkeaksi? Tarjouspyynnössä on valintaperusteena edullisin /km. 18. Kysymys: Tarjouspyynnöissä km-määrät ovat selvästi liian suuria. Onko ostajalla mitään vastuuta ilmoitetuista kilometrimääristä? (Mahdollisesti tehtävät investoinnit kalustoon ja tulot jäävätkin huomattavasti oletettua pienemmiksi?) Annetut km-määrät ovat arvioita lukuvuoden 2013-14 ajojen pohjalta sisältäen myös ns. tyhjiä ajoja eli siirtymäajoa ilman oppilaita. Km-määriä on korjattu Hilmaan 14.3.2014 lähetetyssä korjatussa Tarjousasiakirjassa nro 3. Sama korjattu asiakirja on 14.3.2014 alkaen Ilmajoen kunnan kotisivulla. Kilometrit ovat yhä arvioita ja sisältävät koko arvioidun reitin pituuden ml. siirtymäajot ilman oppilaita. 19. Kysymys: Tuleeko mahdolliset taksojen korotukset automaattisesti hintoihin sopimuskaudella? 3
Liikenne- ja viestintäministeriön taksojen mukaisesti hintoja tarkistetaan automaattisesti lukuvuoden alussa. Tarjoushinnan (= kilometrikorvauksen) on oltava kiinteä lukuvuosien 2014-2018 ajan lukuun ottamatta mahdollista LVM:n vahvistamaa taksan korotusta. 20. Kysymys: Tarjoukset ilman reittimainintaa. Käytetäänkö näissä reittitaksaa, vai onko systeemi sama, eli km:t asiakas kyydissä? /km asiakas kyydissä. 21. Kysymys: Ehdollinen tarjous? Osatarjous? Tarjous ei saa olla ehdollinen. Osatarjoukset hyväksytään. 22. Kysymys: Mahdollistaako odotusaikojen useiden reittien yhdistelyn tarjoukseen? Ja miltä pohjalta lukujärjestykset kouluissa laaditaan? Useita reittejä voi yhdistää tarjoukseen. Lukujärjestykset laaditaan sivistyslautakunnan laatimien työpäivien ja annetun tuntikehyksen pohjalta. Lisäksi pyritään tehokkaaseen kuljetusverkostoon. 23. Kysymys: Miten lasketaan aamuajot ja iltapäiväajot eri reittejä koskien? Esimerkiksi Neiron alueelta Jaakko Ilkan kouluun, Neiron kouluun ja Palonkylän kouluun. Aamu- ja iltapäiväajot laskutetaan erikseen, mikäli ne ovat eri reittejä. Reitin pituus lasketaan alkavaksi reitin alkupisteestä (ensimmäisestä noutopisteestä) päätepisteeseen (viimeiseen jättöpisteeseen). Tarjouksentekijä huomioi hinnoittelussaan kaluston siirtämisestä asemapaikasta ensimmäiseen noutopisteeseen aiheutuvat kustannukset tarjouksessaan. Tarjoajan täytyy huomioida ajokilometrihintaa antaessaan, että siirtoajokilometrit sisältyvät pyydettyyn ajokilometrihintaan. Reitin kilometrit tarkistetaan aina tarvittaessa todellisten mukaisiksi. 24. Kysymys: Tiedot liikennöitsijästä. Pitääkö tarjouksen mukana olla liitteenä esim. kuljettajaluettelo, ajoneuvoluettelo ja todistus alkolukosta vaikka tarkoitus on jättää tarjous reitistä jonka kalustovaatimus on noussut huomattavasti, ja sille ko. reitille ei ole vielä hankittuna vaadittavaa ajoneuvoa? Eikä liioin palkattuna kuljettajaa? Tarjouksessa voidaan mainita, että auto ja kuljettaja hankitaan vasta sopimusta varten. Kuljettajaluetteloa ja todistusta alkolukosta ei näin ollen vielä voida toimittaa. Liikennöitsijän oikeutta ottaa osaa tarjouskilpailuun ei rajoiteta hänen liikenneluvassaan määritellyn automäärän perusteella. Liikennöitsijä voi siten tehdä tarjouksen myös useammasta reitistä, vaikka näiden reittien edellyttämä automäärä yhteenlaskettuna ylittäisikin liikennöitsijän luvassa vahvistetun määrän. Liikennöitsijän tulee kuitenkin tarjouksessaan selkeästi ilmoittaa se automäärä, jolla hän ottaa osaa tarjouskilpailuun. Tähän määrään tulee sisällyttää niin liikennöitsijän omassa käytössä olevat autot kuin myös esitetyn alihankkijan käytössä olevat autot sekä mahdollisesti hankittavat autot, jotka yhdessä on tarkoitettu ko. liikennöintiin. 25. Kysymys: 4
Reittikorvaus. Kuinka maksetaan reittikorvaus esim. seuraavassa tapauksessa: - Aamun ensimmäinen oppilas otetaan kyytiin klo 7.10. ja aamun viimeinen oppilas jätetään koululle klo 9.50. Maksetaanko reittikorvaus koko matkalta vai vain niiltä kilometreiltä kun on yksikin oppilas kyydissä? (esim. tällaisella aamulenkillä on todennäköisesti muutamia kilometrejä ettei ole oppilaita välillä kyydissä ollenkaan.) Jos kyseessä on yksi reitti, tulee laskutus tehdä ensimmäisen oppilaan noutopisteestä aina viimeisen oppilaan jättöpisteeseen saakka. Auto voi kulkea välillä tyhjänäkin ja tämä sisältyy tällöin laskutukseen. Katso esimerkit. 26. Kysymys: Kaluston ja palvelun laatuvaatimukset. Jos ajoneuvo ei ole tällä hetkellä kouluajoissa mukana eli siinä ei ole alkolukkoa, pitääkö siihen ostaa etukäteen valmiiksi alkolukko ennen kouluajotarjouksen jättämistä vaikka ei ole tietoa ajetaanko ko. ajoneuvolla koulukuljetuksia ensi syksynä? Tarjouksessa voidaan mainita, että auto ja kuljettaja hankitaan vasta sopimusta varten. Alkolukon voi hankkia myös mahdollisen tarjouksen hyväksymisen ja sopimuksen teon jälkeen. 27. Kysymys: Miksi takseilta/pikkubusseilta(m2-luokka) vaaditaan korkeampi Euro 4 luokitus kuin Linja-autoilta (Euro 3)? Hankintayksikkö on päätynyt markkinatilanteen suullisen kartoituksen perusteella ko. euroluokituksen vähimmäisvaatimukseen. Terveydelle haitallisten päästöjen määrää kuvaa parhaiten Euro-luokitus. Mitä suurempi Euro-luokka on, sitä puhtaampia ovat pakokaasut. Päästöt riippuvat merkittävästi ajoneuvon koosta ja kuljetusten suunnittelusta. Useampi pienemmällä ajoneuvolla tehty kuljetus voi aiheuttaa enemmän päästöjä kuin yksi suurella ajoneuvolla tehty kuljetus. 28. Kysymys: Pitääkö vara-autosta ja sen varusteista olla tarkka selvitys jo tarjouksessa? Selvitys tulee olla, mikäli ne ovat jo tiedossa ja hankittuina. Jolleivat ole, voidaan tarjouksessa mainita, että auto ja kuljettaja hankitaan vasta sopimusta varten. 29. Kysymys: Laskutus. Pitääkö jokaisessa laskussa olla liitteenä aamu- ja iltapäiväkuljetuksista erittely kuljetetuista oppilaista, oppilaiden nimet, osoitteet, kuljetusaikataulu sekä reitin pituus kilometreinä ja reitin kokonaishinta? Entä pitääkö liitteenä olla myös joka laskussa päiväkohtainen erittely aikajärjestyksessä, niin että siinä näkyy ensiksi oppilas, joka otetaan ensimmäisenä kyytiin ja viimeisenä oppilas, joka otetaan viimeisenä kyytiin aamukuljetuksissa ja iltapäiväkuljetuksissa reitin alkupiste, jos se ei ole koulu ja viimeinen oppilas joka viedään pois? Nämä tiedot toimitetaan vain, kun reititys tehdään. Näitä tietoja ei tarvitse toimittaa kuukausittain. 30. Kysymys: Tarjousasiakirja nro 3. Mikä ajoneuvo on 1 + 15? Tarjousasiakirjaan nro 3 on 1 + 15 paikkainen ajoneuvo korjattu 1 + 16 paikkaiseksi ajoneuvoksi. 5
Ko. asiakirjaan on ko. ajoneuvovaatimuksen osalta tullut virhe. Tarkoituksena on ollut laittaa 1+16. Virhe on korjattu Hilmaan 14.3.2014 lähetetyssä korjatussa Tarjousasiakirjassa nro 3. Sama korjattu asiakirja on 14.3.2014 alkaen Ilmajoen kunnan kotisivulla. 31. Kysymys: Miksi reitin ajokilometrit 2013-2014 on ilmoitettu reilusti yläkanttiin ja samalla jätetty kertomatta että sekin kilometrimäärä on muodostunut täysin erilailla kuin tässä uudessa tarjouspyynnössä pyydetään kilometrihinta ilmoittamaan? Uuden Reittikorvaus reitittämistavan mukaan tulee huomattavasti vähemmän kilometrejä reitille?! Ko. asiakirjan (Tarjousasiakirja nro 3) virhe on korjattu. Korjattu asiakirja on lähetetty Hilmaan 14.3.2014 ja samalla laitettu Ilmajoen kunnan kotisivulle. Kilometrit ovat yhä arvioita ja sisältävät koko arvioidun reitin pituuden ml. siirtymäajot ilman oppilaita. 32. Kysymys: Millainen tulee olla selvitys hankittavasta ajoneuvosta? Liite 2 ja Tarjousasiakirja nro 3 antavat tietopohjan selvitykselle hankittavasta ajoneuvosta. 33. Kysymys: Tarjousasiakirja nro 1. Tarjoushinnan (= kilometrikorvauksen) on oltava kiinteä lukuvuosien 2014-2018 ajan lukuun ottamatta mahdollista LVM:n vahvistamaa taksan korotusta. Eli tarkoittaako tämä sitä, että kilometrihintaan tehdään vuosittain mahdollinen LVM:n vahvistama hinnankorotus? Liikenne- ja viestintäministeriön taksojen korotusten mukaisesti tällä on korottava vaikutus kilometrikorvaukseen. 34. Kysymys: Ja lisäksi vielä optiovuodelle tilastokeskuksen kokonaisindeksikorotus? Optiovuoden kokonaisindeksikorotus vaikuttaa kilometrihintaan sitä nostaen. Hintoja tarkastellaan optiolukuvuoden osalta tilastokeskuksen kokonaisindeksikorotuksen mukaisesti vertaillen ajankohtia 8/2016 ja 8/2017. Tarkistusprosentti lasketaan kunnassa ja toimitetaan liikennöitsijälle. Esimerkki 1. Autoilija lähtee aamulla klo 6:00 hakemaan oppilaita Pojanluoman alueelta Jaakko Ilkan kouluun. Autoilija ajaa tyhjällä autolla ensimmäisen haettavan oppilaan osoitteeseen x. Tämän jälkeen hän kerää muut kuljetettavat ko. reitin varrelta ajaen Jaakko Ilkan koululle ja jättäen oppilaat sinne aikataulun mukaisesti klo 7:55. (Pojanluoman alue-jaakko Ilkan koulu). Jaakko Ilkan koululta autoilija jatkaa klo 8:00 tyhjällä autolla Pojanluoman alueelle ottaen Neiron kouluun kuljetettavat ensimmäisen haettavan oppilaan osoitteesta y. Tämän jälkeen hän kerää muut kuljetettavat ko. reitin varrelta ajaen Neiron koululle ja jättäen oppilaat sinne aikataulun mukaisesti klo 8:45. (Pojanluoman alue-neiron koulu). Neiron koululta autoilija ajaa tyhjällä autolla Pojanluoman alueelle ottaen Palonkylän kouluun kuljetettavat ensimmäisen haettavan oppilaan osoitteesta z. Tämän jälkeen hän kerää muut kuljetettavat ko. reitin varrelta ajaen Palonkylän koululle ja jättäen oppilaat sinne aikataulun mukaisesti klo 9:45. (Pojanluoman alue-palonkylän koulu). 6
Reitit Yllä oleva esimerkki voi sisältää kolme (3) reittiä. Ensimmäinen reitti on tällöin Pojanluoman alue-jaakko Ilkan koulu. Toinen reitti on Pojanluoman alue-neiron koulu. Kolmas reitti on Pojanluoman alue-palonkylän koulu. Sama esimerkki voi sisältää myös vain yhden (1) reitin, jos kuljetus suunnitellaan siten, että Palonkylän kouluun tuleva oppilas otetaan ensimmäisenä kyytiin osoitteesta z, päätepisteessä viimeiseksi jätetään Jaakko Ilkan koulun oppilaita. Autoilija ajaa ensin Palonkylän koululle klo 7:45 jättäen Palonkylän oppilaan. Autossa odottaa Jaakko Ilkan koulun oppilaita. Autoilija jatkaa Jaakko Ilkan koululle jättäen ao. oppilaat sinne klo 7:55. Laskutus: Tapauksessa a) autoilija laskuttaa kultakin reitiltä ensimmäisen oppilaan noutopisteestä hänen jättöpisteeseensä koskevan matkan. Autoilija ei voi laskuttaa siirtymisestä asemapaikasta ensimmäiseen noutopisteeseen / ensimmäisen oppilaan osoitteeseen, vaan siirtymisestä aiheutuvat kustannukset sisältyvät /km hintaan. Autoilija laskuttaa Pojanluoman alue-jaakko Ilkan koulu oppilasajosta niiltä kilometreiltä, kun ensimmäinen Pojanluoman alueen oppilas on kyydissä Jaakko Ilkan koululle asti. Vaikka kyseessä on sama autoilija on hänen erikseen tehtävä lasku reitistä Pojanluoman alue- Neiron koulu ja erikseen reitistä Pojanluoman alue-palonkylän koulu. Tyhjällä autolla ajosta ei voi laskuttaa reittien välillä. Tapauksessa b) autoilija laskuttaa matkasta ensimmäisen autoon astuvan Palonkylän kouluun tulevan oppilaan hakemisosoitteesta aina Jaakko Ilkan kouluun asti. Esimerkki 2. Autoilija lähtee aamulla Ilmajoen keskustasta klo 6:15 hakemaan oppilaita Munakan alueelta Herralan kouluun. Autoilija ajaa tyhjällä autolla ensimmäisen haettavan oppilaan osoitteeseen x Munakan alueella. Ko. oppilas kuljetetaan Herralan kouluun klo 7:15. (Munakan alue- Herralan koulu). Tämän jälkeen autoilija ajaa tyhjällä autolla Peltoniemen alueelle ja kerää kuljetettavat Peuralan esiopetukseen jättäen heidät Peuralan esiopetukseen klo 8:15. (Peltoniemen alue- Peuralan esiopetus). Reitit: Yllä oleva esimerkki sisältää kaksi reittiä: Munakan alue-herralan koulu sekä Peltoniemen alue-peuralan esiopetus. Laskutus: Autoilija laskuttaa Munakan alue-herralan koulu ajosta erikseen ja Peltoniemen alue- Peuralan esiopetus erikseen. Tyhjällä autolla ajosta ei voi laskuttaa reittien välillä. Esimerkki 3. Autoilija lähtee Ilmajoen keskustasta klo 12:30 hakemaan ensin Herralan koulussa olevaa Munakan alueen oppilasta ja vie hänet ensin kotiinsa. (Herralan koulu-munakan alue). 7
Tämän jälkeen autoilija hakee oppilaita Munakan koulusta. Autoilija ajaa tyhjällä autolla koululle ja ottaa koululaiset kyytiin kuljettaen heidät kotiosoitteisiinsa. (Munakan koulu- Munakan alue). Tämän jälkeen autoilija jatkaa tyhjällä autolla keräten kuljetettavat Peuralan esiopetuksesta jättäen heidät kotiosoitteisiinsa. (Peuralan esiopetus-peltoniemen alue). Reitit: Yllä oleva esimerkki sisältää kolme reittiä: Herralan koulu-munakan alue, Munakan koulu- Munakan alue sekä Peuralan esiopetus-peltoniemen alue. Laskutus: Autoilija laskuttaa kustakin Herralan koulu-munakan alue, Munakan koulu-munakan alue ja Peuralan esiopetus-peltoniemen alue ajosta erikseen. Tyhjällä autolla ajosta ei voi laskuttaa reittien välillä. 8