Hyvinkään Sveitsin uimala

Hyvinkään Sveitsin uimala Peruskorjaus ja laajennus Betonivalmisosarakenteiden työselostus 1.9.2018 URAKKALASKENTAAN

2 (17) Hyvinkään Sveitsin uimalan peruskorjaus ja laajennus Teerimäenkatu 6, 05900 Hyvinkää Projektinumero: 31 12542.4 DOK.NRO 12 0202 ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

3 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 5 Rakennushanke... 5 Rakennejärjestelmä... 5 Betonivalmisosatoimitus... 5 2 SUUNNITTELU... 6 Suunnittelun tehtäväjako... 6 2.1.1 Yleistä... 6 2.1.2 Arkkitehtisuunnittelu... 7 2.1.3 LVIS- suunnittelu... 7 2.1.4 Rakennesuunnittelu... 7 2.1.5 Valmisosasuunnittelu... 7 Kuormitukset ja rasitukset... 8 3 VALMISOSIEN VALMISTUS... 8 Yleistä... 8 Tehdaskatselmus... 8 Betonin aineosat... 9 Teräkset... 9 Varusteet... 9 Valmisosissa vaadittavat merkinnät... 9 Valmisosien jälkihoito, viimeistely, varastointi ja kuljetus... 10 4 KOKEET JA LAADUNVALVONTA... 10 Yleistä... 10 Betonin osa-aineiden laadunvalvonta... 10 Ennakkokokeet... 10 Mallielementit... 11 Valmistuksenaikaiset kokeet... 11 Asennusaikaiset kokeet... 11 5 MITTATARKKUUS JA PINNAT... 11 6 ELEMENTTITYYPIT... 11 Perustuselementit... 12 Pilarielementit... 12 6.2.1 Liittopilarit... 12 Palkkielementit... 12 6.3.1 Liittopalkit... 12 Seinäelementit... 12 6.4.1 Väliseinäelementit... 12 6.4.2 Ulkoseinäelementit... 12 Parveke-elementit... 13 Laattaelementit... 13 ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

4 (17) Porraselementit... 13 Erikoiselementit... 13 7 ASENNUS... 13 Asennussuunnitelman laadinta... 13 Työturvallisuus... 14 Perustuselementit... 14 Pilarit... 15 Palkit... 15 Seinät... 15 7.6.1 Väliseinäelementit... 15 7.6.2 Ulkoseinäelementit... 15 Parvekkeet... 15 Laatat... 15 Portaat... 15 8 VALMISOSIEN SAUMAUS... 15 Juotosvalut ja lämmöneristeen saumatyöt... 15 Saumaukset elastisella massalla... 16 9 VIIMEISTELYTYÖT... 17 10 LOPPUASIAKIRJAT... 17

5 (17) 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushanke Rakennushanke Osoite Tilaaja Hyvinkään Sveitsin uimala peruskorjaus ja laajennus Teerimäenkatu 6, 05900 Hyvinkää Hyvinkään kaupunki, Tilapalvelut Tämä työselostus koskee em. rakennuksen betonivalmisosarakenteita Rakennejärjestelmä Rakennus perustetaan paikallavaletuin teräsbetonianturoin perusmaan varaan. Vanhoja rakenteita tuetaan suihkupilariseinien ja massiivisella tukimuurina toimivalla maanpaineseinällä. Alapohjat tehdään maata vasten valettuina laattoina. Tasausaltaan kohdalle tehdään reunavahvistettu maanvarainen valettu laatta. Laajennusosan kellarikerroksen kantavat rakenteet ovat paikallavalua, vain sokkelikuoret ovat elementtirakenteisia. Uima-allasrakenteet ja välipohjat ovat paikallavaluja. Ensimmäisessä kerroksessa, eli uima-allastilassa, ulkoseinät, väliseinät ja pilarit ovat elementtirakenteisia. Yläpohja toteutetaan puurakenteisena selostuksien ja rakennepiirustuksien mukaan. Jäykistys on toteutettu uima-allastilassa elementtirakenteisin mastopilarein ja IV-konehuoneen kohdalla sekajäykistyksenä elementtiseinillä ja -pilareilla. Rakennuksen rungon paloluokka on R60. Betonivalmisosatoimitus Valmisosatoimitukseen kuuluvat teräsbetonielementtien tässä työselityksessä selostetut elementtien suunnitteluun, valmistamiseen ja rakennuskohteeseen toimittamiseen liittyvät työt ja hankinnat tarjouspyynnössä ja urakkaohjelmassa määritellyssä laajuudessa. Elementtitoimittajan tulee huomioida suunnitelmien osoittamassa laajuudessa (elementti- ja erikoispiirustukset) talotekniikan reikä- ym. varaukset, sähkörasiat ja sähköputkitukset. Elementtitoimitukseen sisältyvät myös kaikki pilareiden ja seinien konsoliosat, pultit kiinnitysmuttereineen ja aluslevyineen sekä reunapalkkien teräksiset reunavalumuotit palkkeihin valmiiksi hitsattuina. Noudatettavat asiakirjat Rakennustyössä noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 sekä asioiden esittämisessä ehtoihin liittyviä malliasiakirjoja ja urakka-asiakirjojen sisältöjakoa. Rakennustyössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä seuraavia viranomaisten määräyksiä ja ohjeita: - Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus - Eurokoodit ja niiden kansalliset liitteet - EU:n rakennustuoteasetus n:ro 305/2011 ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

6 (17) - Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 27.6.2013 Lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita rakennuskohteen edellyttämässä laajuudessa: Betonivalmisosien SFS-EN -tuotestandardit Tuotestandardien sovellusstandardit SFS 7016 ja SFS 7026 Betonirakenteiden toteutus SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutusstandardin SFS 5975 käyttö Suomessa SFS-EN 13670 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN 206-1 Betoni. Standardin SFS-EN 206-1 käyttö Suomessa SFS 7022 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt Runko RYL 2010 Betoninormit; säilyvyys ja käyttöikämitoitus 2016 BY 65 Betonin valinta ja käyttöikäsuunnittelu- opas suunnittelijoille 2016 BY 68 Betonielementtien toleranssit 2011 Betonikeskus Betonirakentamisen laatuohjeet 2013 BY 47 Betonirakenteiden pinnat 2003 BY 40 www.elementtisuunnittelu.fi Betoniteollisuus ry Mikäli työsuorituksen ja laatutason määrittely jonkin osasuorituksen kohdalta puuttuu, noudatetaan rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä käytettyä hyvää suoritustapaa. 2 SUUNNITTELU Suunnittelun tehtäväjako 2.1.1 Yleistä Päärakennesuunnittelun tekee. Valmisosasuunnittelun työpiirustuksineen ja niihin liittyvine laskelmineen sekä detaljisuunnitteluineen tekee valmisosasuunnittelija. Suunnittelun perusteena käytetään urakkalaskennassa olleita arkkitehtipiirustuksia sekä rakennesuunnittelijan elementtikaavioita, tyyppielementtipiirustuksia ja tyyppiliitosdetaljeja. Elementtien suunnittelussa on otettava huomioon betoninormien ympäristöolosuhteiden mukaisten rasitusluokkien vaatimukset (by65-2016, kohta 2.2). Runkorakenteet suunnitellaan 50 vuoden käyttöiän mukaan. Raudoitusta suojaavan betonipeitteen tulee täyttää by65-2016 kohdan 2.4. ja 2.5 mukaiset vaatimukset. Rakennuttaja vastaa valmisosasuunnittelun riittävistä lähtötiedoista ja siitä, että valmisosasuunnittelua varten laaditaan ko. rakennushankkeen kokonaisaikatauluun sovitettu yksityiskohtainen suunnitteluaikataulu, joka sisältää sekä suunnitelmien valmistusajankohdan, että suunnitelmien laatimiseksi tarvittavien lähtötietojen toimitusaikataulun. Suunnitteluaikataulu laaditaan käyttäen apuna RT- korttia 10-10995 Valmisosarakentamisen tiedonhallinta, betonielementtirakentaminen. Valmisosasuunnittelulle varataan toimeksiannon laajuuden ja vaativuuden mukaan riittävä suoritusaika. Hankkeeseen liittyvien lähtötietojen toimittaminen valmisosasuunnittelijalle varsinkin muutostapauksissa tulee varmistaa.

7 (17) Mallintavan suunnittelun aikatauluttamisessa ja tiedonsiirrossa noudatetaan SKOL ry:n ja www.elementtisuunnittelu.fi kohdan Suunnitteluprosessi- ohjeita. Valmisosasuunnittelun alussa pidetään työn aloituskatselmus. 2.1.2 Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehti toimittaa valmisosasuunnittelijalle tarvittavat pohja-, leikkaus-, julkisivu- ja detaljisuunnitelmat sekä aukko-, mitta-, materiaali-, väri-, ura- ja kokotiedot sovitun lähtötietojen toimitusaikataulun mukaisesti. 2.1.3 LVIS- suunnittelu LVIS- suunnittelijat toimittavat LVIS- reikä- ja varustelutiedot valmisosasuunnittelijalle sovitun lähtötietojen toimitusaikataulun mukaan. Sähkörasiat, -putkitukset ym. sähkötarvikkeet, merkitsee sähkösuunnittelija elementtisuunnittelijan toimittamiin elementtipiirustuksiin. Sähköjen merkintä on huomioitava aikataulussa. LVIS- suunnittelijat merkitsevät reikä- ja varaustiedot rakennesuunnittelijan toimittamiin työpohjiin erikseen sovitun aikataulun mukaan. 2.1.4 Rakennesuunnittelu Vastaava rakennesuunnittelija (jäljempänä Rakennesuunnittelija ) selvittää varsinaiseen rakennesuunnitteluun liittyen rungon jäykistyssysteemin ja sen mahdolliset vaikutukset valmisosien mitoitukseen, laatii tarvittavat yleissuunnitelmat ja kuormituskaaviot (antaa kuormituslähtötiedot) sekä valmisosien tyypilliset liitos- ja kiinnitysdetaljit valmisosasuunnittelun pohjaksi (urakkalaskenta-asiakirjat), määrittelee rakenteiden suunnitellun käyttöiän vaatimukset ja suorittaa valmisosasuunnitelmien rakenteellisen tarkastuksen siinä laajuudessa, että rakenteen toiminta ja urakkalaskenta-asiakirjoissa määritelty laatutaso varmistetaan. Rakennesuunnittelija antaa elementtien asennussuunnitelmaa varten riittävät tiedot asennusjärjestyksestä, väliaikaisesta tuennasta ja lopullisesta kiinnittämisestä siten, että rakenteellinen vakavuus säilyy kaikissa asennustyön vaiheissa. Rakennesuunnittelija toimittaa valmisosasuunnittelun lähtötiedot erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti ja toimittaa työpohjat tasokuvista LVIS-suunnittelijoille reikä- ja varustelutietojen merkitsemistä varten. Rakennesuunnittelija esittää valmisosasuunnitelmat tarvittavassa laajuudessa rakennusvalvontaviranomaisille ennen valmistuksen aloittamista. 2.1.5 Valmisosasuunnittelu Valmisosasuunnittelija laatii lujuuslaskelmineen betoni- ja teräsbetonielementtien lopulliset rakenne-, työ- ja mittapiirustukset, elementtien sijainti-, kiinnitys- ja liitosdetaljit sekä kuljetus- ja asennusaikaiset tuennat. Niiden tulee perustua rakennesuunnittelijan urakkalaskentaan tekemiin elementtikaavioihin, tyyppipiirustuksiin ja detaljisuunnitelmiin sekä arkkitehdin ja kohteen erikoissuunnittelijoiden laatimiin työ- ja erikoispiirustuksiin ja sovitusdetaljeihin, toimittaa ennen valmisosien valmistuksen aloituskatselmusta tätä työtä koskevat lujuuslaskelmat rakennesuunnittelijalle, joka esittää ne rakennusvalvontaviranomaiselle tarvittavassa laajuudessa, tekee elementtikaaviot ja -luettelot sekä muut erikseen mahdollisesti sovitut

8 (17) luettelot, merkitsee elementteihin liittyvät detaljit ja tartunnat elementtikaavioihin ja paikalla valettavien rakenteiden piirustuksiin tai erillisiin detalji- ja kaaviopiirustuksiin, mittapiirustukset ja luettelot. Kuormitukset ja rasitukset Kuormina käytetään Eurokoodien mukaisia kuormia sekä tilaajan määrittelemiä kuormia, jotka on esitetty tasopiirustuksissa. Eurokoodipohjaisessa suunnittelussa noudatetaan SFS- EN 1991- sarjaa ja Suomen kansallisia liitteitä. Elementtisuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kuljetuksen ja asennuksen aikaiset rasitukset. Valmisosien suunnittelussa otetaan huomioon BY 65:n rasitusluokat ja valittu rakenteiden suunnittelukäyttöikä. Valmisosien suunnittelukäyttöikä ja rasitusluokat on esitetty kohdassa 6 ja 2.1.1. Rakennuksen paloluokat on esitetty kohdassa 1.2 Rakennejärjestelmä. 3 VALMISOSIEN VALMISTUS Yleistä Betonivalmisosat valmistetaan piirustusten ja tämän työselostuksen mukaan. Ne ovat pääsääntöisesti CE- merkittyjä. Valmisosatoimittajalla tulee muiden kuin CE- merkittyjen tuotteiden osalta olla varmennustodistus. Tehdaskatselmus Valmisosien valmistus saadaan aloittaa sen jälkeen, kun tehtaalla on pidetty tehdaskatselmus, jonka kutsuu koolle valmisosien tilaaja. Tehdaskatselmuksessa, josta laaditaan pöytäkirja, käsitellään ainakin seuraavat asiat: - Tuoteosatoimituksen sisältö - Suunnitteluresurssit, aikataulu ja suunnittelutilanne - Mallielementtien tarkastus - Betonivalmisosien työselostus - Tehtaan laadunvarmistus - Materiaalit - Valmisosien varastointi ja kuljetus ja vastaanotto - Lupa tuotannon aloittamiselle/jatkamiselle - Valmistus- ja toimitusaikataulut - Muut asiat

9 (17) Betonin aineosat Betonin osa-aineksia koskevat vaatimukset on esitetty elementtipiirustuksissa. Vähimmäislujuusluokka rasitusluokasta riippuen on BY65 2016 taulukoiden 3.8 tai 3.9 mukainen. Käytettävien lisäaineiden tulee olla CE-merkittyjä tai niillä on oltava varmennustodistus (BY65 2016 / 6.3). Mahdollisessa lämpökäsittelyssä betonin lämpötila ei saa nousta käsittelyn aikana yli 50 C ja lämpötilan nousu- ja laskunopeutta 15 C/h pidetään maksimiarvona, muutoin noudatetaan betoninormeja BY65. Näkyviin jäävät betonipinnat, jotka eivät ole muottia vasten, viimeistellään elementtikohtaisten ohjeiden mukaan. Viisteet ja pyöristykset yms. tehdään elementtipiirustusten mukaan. Teräkset Raudoitukset tehdään elementtipiirustusten mukaisesti. Raudoituksen tuenta ja käytettävät välikkeet tulee suunnitella ja tehdä siten, että vaaditut betonipeitepaksuudet ja pinnan laatuvaatimukset saavutetaan BY65 2016 / 2.4 ja 3.7.3.4 tai SFS-EN 1992-1-1 luku 4 ja kansallinen liite mukaisesti. Betonipeitevaatimus koskee myös työteräksiä. Välikkeitä on käytettävä vähintään 4 kpl/m 2. Raudoitukseen käytettävien terästen tulee olla puhtaita ruosteesta yms. epäpuhtauksista. Kaikkien lämmöneristeiden läpi menevien teräsosien ja ulkoseinien ulkokuorien raudoitusten on oltava ruostumatonta terästä (1.4301/AISI 304). Valmisosatoimittajan tulee varmistaa tehdaskatselmuksessa sovitulla tavalla betonirakenteiden raudoituksen sijainti. Tarkemittauspöytäkirjat tulee vaadittaessa esittää rakennuttajalle. Varusteet Kaikki näkyviin jäävät teräksiset rakenneosat tulee valmistaa ruostumattomasta teräksestä rakennepiirustusten mukaan. Kaikki elementit on varustettava rakentamismääräysten vaatimukset täyttävillä nostolenkeillä, nostorei illä tms. nosto-osilla. Elementteihin pysyvästi asennettavat puuosat tehdään kestopuusta. Merkinnällä kestopuu tarkoitetaan tässä yhteydessä RT 21-10688 / luokka A tai AB mukaista kyllästettyä puutavaraa. Kestopuu ei saa sisältää CCA -yhdisteitä. Kestopuun yhteydessä käytettävät kiinnikkeet ym. teräsosat ovat haponkestävää laatua. Suunnitelmien mukaiset kumilevyt, kiinnityspultit yms. palkki- ja laattaelementtien tukipisteet kiinnitetään tehtaalla elementtipiirustusten mukaan. Valmisosissa vaadittavat merkinnät Kaikki elementit, joille on olemassa eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi, CE-merkitään. Elementeissä tulee olla tarpeelliset tunnistetiedot valmistajasta, elementin painosta ja valmistuspäivämäärästä sekä tarvittaessa merkinnät niiden turvallisesta nostamisesta.

10 (17) Valmisosien jälkihoito, viimeistely, varastointi ja kuljetus Elementit suojataan mahdollisimman pian betonoinnin päätyttyä riittävän pitkäksi ajaksi kuivumiselta ja muilta epäedullisilta ulkoisilta tekijöiltä, jotta vaaditut lujuudet saavutetaan ja estetään rakenteiden halkeilu. Elementtien vieminen jäätymiselle alttiisiin olosuhteisiin jälkihoidon alkuvaiheessa on kielletty. Betonin lujuuden on elementtejä siirrettäessä oltava vähintään 60 % suunnittelulujuudesta, ellei aloitustarkastuksessa ja elementtisuunnittelijan suostumuksella muuta sovita. Elementtien irrottaminen muotista, siirto, varastointi, kuljetukset ja asennus on suoritettava varoen. Erityisesti nurkat ja reunat ovat alttiit vaurioille. Elementin tuenta on tehtävä siten, ettei rakenne vaurioidu eikä siihen synny ulkonäölle haitallisia muodonmuutoksia. Elementit on viimeisteltävä sopimuksenmukaiseen kuntoon jo tehtaalla elementtien valmistajan toimesta. Tartuntateräkset ja -lenkit on otettava esiin, tuuletusurat tarkastettava ja tarvittaessa aukaistava jne. Elementtien saumausten tartuntapinnat puhdistetaan mahdollisista purseista ja kolot sekä lohkeamat paikataan. Pinnoitteiden ja saumausaineiden tartuntaa haittaava sementtiliima ja muut epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti paineellisella vesipesulla. Sähkövaraukset ja putkituksien aukotukset ja lävistykset tulee tarkistaa ja tarvittaessa avata. Elementit suojataan likaantumiselta, sateen tai muun kosteuden aiheuttamilta vaurioilta, iskuilta yms. niin, etteivät elementit pääse vaurioitumaan varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Myös asennetut elementit on suojattava siten, että esim. sadevesi ei pääse kastelemaan lämpöeristettä. Suojausmateriaalin on oltava niin vahva, että se toimii myös asennuksen aikana elementin suojana. Pääurakoitsija vastaa asennuksen aikaisista suojausten poistoista ja takaisin laitoista sekä niiden pysymisestä paikoillaan. 4 KOKEET JA LAADUNVALVONTA Yleistä Elementtitehdas kokoaa laadunvalvonta-asiakirjoista laadunvalvontakansiot. Niihin kerätään dokumentit suoritetuista laadunvalvontakokeista ja -tarkastuksista. Materiaalierät ja niitä vastaavat laadunvalvontakokeiden todistukset on dokumentoitava jatkuvasti ja huolellisesti niin, että yksittäisiin elementteihin käytetyt materiaalit voidaan jälkikäteen tunnistaa. Betonin osa-aineiden laadunvalvonta Betonin osa-aineiden laadunvalvonta tehdään standardien ja varmennustodistusten ohjeiden mukaan. Ennakkokokeet Ennakkokokeilla selvitetään betonimassan oikea suhteutus siten, että vaaditut lujuus-, ulkonäkö- ja säilyvyysominaisuudet saavutetaan. Eri lisäaineiden yhteisvaikutus ja betonimassan oikea tärytysaika selvitetään niin, etteivät mm. pakkasenkestävyyden kannalta tärkeät lisähuokoset poistu tiivistämisen aikana.

11 (17) Mallielementit Tilaajan niin edellyttäessä on elementtien valmistajan tehtävä erikseen sovittava määrä täysimittaisia mallielementtejä, jotka tilaaja hyväksyy käytettäväksi koko valmistusvaiheen ajan laatutason mittana. Tilaaja tarkistaa mallielementtien sopimuksenmukaisuuden pintojen laadun ja värien sekä mittapoikkeamien osalta, joko tehdaskatselmuksen yhteydessä, tai erikseen sovittavana ajankohtana. Kokoonkutsujana on valmisosien tilaaja ja katselmuksesta laaditaan pöytäkirja. Valmistuksenaikaiset kokeet Kaikkien elementtien betonimassoista tehdään kelpoisuuskokeet (BY 65 / 5.2). Mikäli betonin kelpoisuuskokeiden tulokset eivät ole hyväksyttäviä, on rakennuttajalla oikeus vaatia tarpeelliset lisäselvitykset tai hylätä kelvottomat elementit. Jos on syytä epäillä käytetyn betonin laatua, on tilaajalla oikeus otattaa koekappaleita valmiista elementeistä esimerkiksi puristuskokeita varten. Lisäksi tilaaja voi tutkia poraamalla tai muulla tavoin, että terästen suojaavalle betonikerrokselle asetetut vaatimukset on täytetty. Tehtyjen kokeiden kustannuksista vastaa elementtien valmistaja siinä tapauksessa, ettei laatu ole suunnittelu- ja sopimusasiakirjojen mukaista. Asennusaikaiset kokeet Juotosbetoneista tehdään Betoninormien edellyttämät laadunvalvonta- ja kelpoisuuskokeet. Betonin ja saumauslaastin lujuusluokkana käytetään C35/45, ellei piirustuksessa ole tätä korkeampaa luokkaa mainittu. Juotoslaastin lujuusvaatimus on vähintään sama. Elementtipilarien ja anturan sekä pilarien välinen juotosbetoni on vähintään luokkaa C50/60 (esim. JB 600/3), ellei piirustuksessa ole tätä korkeampaa luokkaa mainittu. 5 MITTATARKKUUS JA PINNAT Betonivalmisosien valmistus- ja rakentamistoleranssien osalta noudatetaan julkaisun Betonielementtien toleranssit 2011 luokan Normaali mukaisia toleransseja. Liittyvissä paikallavalurakenteissa noudatetaan BY 47:n normaaliluokan mukaisia toleransseja. Jos sovittuja toleransseja ei täytetä, eikä elementtejä voida asiallisesti korjata, on tilaajalla oikeus hylätä käyttökelvottomat elementit, jotka on korvattava uusilla virheettömillä elementeillä. Betonipintojen tulee täyttää BY 40 luokan A vaatimukset. 6 ELEMENTTITYYPIT Elementteihin asennetaan valmistuksen yhteydessä piirustuksissa esitetyt tartunnat, varaukset, asennuslaakerit, reikä- ym. varaukset, sähkörasiat ja sähköputkitukset.

12 (17) Perustuselementit Kohteessa ei ole perustuselementtejä. Pilarielementit Teräsbetonipilarit ovat pääosin yhden kerroksen korkuisia. Pilarit ovat pyöreitä tai suorakaiteen muotoisia, jolloin kulmissa on 15x15 mm viisteet. Pilarit tukeutuvat alapäistään paikalla valettuihin pilareihin peruspulttien välityksellä. Pilarit liittyvät yläpuoliseen liimapuupalkkiin pilarin yläpäähän tulevan teräksisen tartuntalevyn välityksellä. Pilareissa on kaikki konsoliosat valmiina, kuten myös pultit kiinnitysmuttereineen ja aluslevyineen. Rasitusluokka hallin sisätiloissa on XD1 ja lattianrajassa XD3. Ulkona terassin pilareiden rasitusluokka on XC3. Betonipeitten nimellisarvo sisätiloissa on 45mm ja ulkotiloissa 30mm. 6.2.1 Liittopilarit Kohteessa ei ole liittopilareita. Palkkielementit Kohteessa ei ole betonielementti ja jännebetonielementtipalkkeja. 6.3.1 Liittopalkit Kohteessa ei ole liittopalkkeja. Seinäelementit Kohteessa on kellarin seinissä kuorielementtejä ja 1.kerroksen ulkoseinissä sisäkuorielementtejä. Seinäelementteihin kiinnitettävät työnaikaiset kaiteet kiinnitetään jälkiasennuskiinnikkeillä. Seinäelementeissä on valmiina kaikki piirustuksiin merkityt pultit kiinnitysmuttereineen ja aluslevyineen. 6.4.1 Väliseinäelementit Väliseinäelementit (d=200mm) valmistetaan teräsbetonista piirustusten mukaisesti. Betonin lujuusluokka on vähintään C35/45. Rasitusluokka on XD1 ja lattianrajassa XD3. Betonipeitteen nimellisarvo on 45mm. Väliseinäelementit on suunniteltu kääntökivinä. 6.4.2 Ulkoseinäelementit Ensimmäisen kerroksen julkisivut ovat pääosin kantavia sisäkuorielementtejä, kts. rakennetyypit. Julkisivuverhouksen detaljit, materiaalit, kiinnikkeet ja tarvikkeet tehdään arkkitehdin suunnitelmien ja elementtiliitosdetaljien mukaan. Betonin lujuusluokka kantavassa sisäkuoressa vähintään C35/45 ja rasitusluokka XC3, XD1.

13 (17) Parveke-elementit Kellarikerroksen ulkoseinien sokkelikuorissa käytetään pakkasenkestävää betonia. Sokkelikuorien rasitusluokka on XC3, XF1. Kohteessa ei ole parveke-elementtejä. Laattaelementit Kohteessa ei ole laattaelementtejä. Porraselementit Kohteessa ei ole porraselementtejä. Erikoiselementit Kohteessa ei ole erikoiselementtejä. 7 ASENNUS Asennussuunnitelman laadinta Elementtien asennuksesta vastaava laatii yksityiskohtaisen asennussuunnitelman, jonka tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot [mallilomake osoitteessa www.elementtisuunnittelu.fi]: - työmaan kohdetiedot, - nostoapuvälineet, - elementtien vastaanotto ja varastointi, - asennusjärjestys, - toleranssit ja seurantamittaukset, - asennuksen aikaiset tuennat ja vähimmäistukipinnat, - kiinnityshitsaukset materiaaleineen, - betonijuotosvalut, - muu elementtien kiinnittäminen, - asennuksen työturvallisuus, - poikkeaminen käsittely. Asennussuunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin ennen asennustyön aloitusta päärakennesuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan hyväksyttäväksi. Asennussuunnitelma tulee olla työmaalla viranomaisten nähtävissä. Asennusjärjestyksen tulee olla sellainen, että elementtien saumaus voidaan joka paikassa toteuttaa suunnitellulla tavalla. Vaakasaumat on oltava juotettuina myös ennen seuraavan kerroksen asennusta. Olosuhteet työmaalla on järjestettävä sellaisiksi, että elementtien käsittelyssä ja varastoinnissa ei pääse aiheutumaan vaurioita.

14 (17) Kuljetuksessa likaantuneet elementit on pestävä tarvittaessa ennen elementtien asentamista. Ennen asennustyön aloittamista on työmaalla suoritettava paikalla valettujen alusrakenteiden tarkemittaukset. Tarkemittaus on suoritettava asennuksen edistyessä myös kerroksittain. Elementtien asennustyöt on tehtävä siten, että valmistus- ja asennustoleranssien samansuuntainen yhteisvaikutus vältetään ja että kohdan 4 mukaiset rakentamistoleranssit saavutetaan. Asennusdetaljit esitetään piirustuksissa. Elementit asennetaan siten, että kukin elementti tulee suunnitelmien mukaiselle kohdalleen ja pystyy ottamaan sille tulevat rasitukset vahingoittumatta. Minimitukipintavaatimusten tulee täyttyä kaikissa olosuhteissa. Väliaikaiset tuennat on tehtävä huolellisesti asianmukaisia, tarkoitusta varten valmistettuja tukia käyttäen siten, että väliaikainen tuenta ei haittaa lopullista kiinnitystä eikä vahingoita elementtiä tai sen kiinnitysosia. Elementtien lujuuden tulee asennettaessa olla vähintään 70 % suunnittelulujuudesta (by 50 4.2.5.1). Hitsausliitoksissa käytettävä hitsiluokka on C (SFS-EN ISO 5817), ellei rakennepiirustuksissa toisin mainita. Hitsausliitosten teossa noudatetaan SFS-EN 1090-2 ohjeita. Todistus hitsaajan pätevyydestä ja hitsaustöiden suunnitelma on toimitettava työmaan valvojalle ennen hitsaustöiden aloittamista. Ennen asennustyön aloittamista on työmaalla suoritettava paikallavalettujen alusrakenteiden tarkemittaukset. Työturvallisuus Työmaalla tulee olla turvallisuusmääräysten edellyttämät asiakirjat. Elementtien asennus on suoritettava hyväksyttyjen työmenetelmäohjeiden [RATU- menetelmäkortit, elementtivalmistajan ohjeet] mukaan ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Elementtien nostoissa ja asentamisessa noudatetaan myös Betoniteollisuus ry:n ohjeita Betonielementtien nostot ja Betonielementtien turvallinen asennus. Elementtien asennustyössä saa asennusta estävät suojakaiteet poistaa vasta välittömästi ennen kyseistä asennusvaihetta, jonka aikana työntekijöiden turvallisuus on varmistettava muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Elementtien asennustyön aikana mahdollisesti putoavien rakennusosien ja apuvälineiden aiheuttaman vaaran poistamiseksi on kulkutien, työskentelypaikan ja muun vastaavan kohteen väliin jätettävä riittävän suuri turva-alue, jolla ei saa pysyvästi työskennellä tai oleskella asennustyön aikana. Kaikki kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla. Suojarakenteet on merkittävä selvästi esimerkiksi maalaamalla, jotta ne erottuvat ympäristöstään. Perustuselementit Kohteessa ei ole perustuselementtejä

15 (17) Pilarit Pilarit asennetaan peruspulttien varaan ja tuetaan pannoilla varustetuilla tuilla vähintään kahteen suuntaan. Muu tuenta tehdään tarvittaessa; varsinkin korkeiden pilareiden työnaikainen tuenta on tehtävä huolellisesti. Juotosvalut on tehtävä mahdollisimman pian asennuksen jälkeen. Pilarielementin ala- ja yläpään juotokset tehdään kutistumattomalla juotosbetonilla, jonka lujuus on vähintään C50/60 (Vetonit 600/3). Palkit Kohteessa ei ole elementtipalkkeja. Seinät 7.6.1 Väliseinäelementit Elementit asennetaan asennuspalojen varaan kaaviopiirustusten sekä liitos- ja kiinnitysdetaljien mukaisesti. Elementit tuetaan vinotuilla. Pysty- ja vaakasaumat täytetään huolellisesti juotosbetonilla. 7.6.2 Ulkoseinäelementit Elementit asennetaan asennuspalojen varaan kaaviopiirustusten sekä liitos- ja kiinnitysdetaljien mukaisesti. Elementit tuetaan vinotuilla. Pysty- ja vaakasaumat täytetään huolellisesti juotosbetonilla. Parvekkeet Kohteessa ei ole parvekkeita Laatat Kohteessa ei ole laattaelementtejä. Portaat Kohteessa ei ole porraselementtejä. 8 VALMISOSIEN SAUMAUS Juotosvalut ja lämmöneristeen saumatyöt Juotosbetonin lujuusluokkana käytetään C50/60, ellei piirustuksessa ole tätä korkeampaa luokkaa mainittu.

16 (17) Saumavaluissa on kiinnitettävä huomiota saumojen täyttymiseen sekä rakenteiden kantokyvyn että luotettavan ääneneristyksen varmistamiseksi (BY65 / 3.7.5.3). Mikäli saumat jäävät suunniteltua kapeammiksi, niin asiasta on tehtävä tapauskohtainen selvitys rakennesuunnittelijalle, joka määrittelee onko käytettävä esim. erikoismassoja luotettavan täyttymisen varmistamiseksi. Juotosbetonien tulee olla mahdollisimman vähän kutistuvia ja niistä otetaan koekuutiot. Ulkotilaan jäävät juotokset ja saumavalut tehdään säänkestävällä betonilla. Maalaamattomaksi jäävissä tiloissa saumaukset muotoillaan ja tasoitetaan arkkitehdin määräämällä tavalla. Ulkoseinien lämmöneriste asennetaan ja saumataan elementtien asennustyön ja saumojen juottamisen jälkeen. Mineraali- ja kivivillaeristeen saumataan tarkoitukseen sopivalla villakaistalla ja uretaanieristeen saumat vaahdotetaan eristevalmistajan vaahdotusohjeen mukaan. Saumaukset elastisella massalla Saumausurakoitsijalla tulee olla Suomen Rakennussaumausyhdistyksen tai vastaava laatujärjestelmä. Saumausmassan laadun ja paksuuden, sauman muodon ja pohjanauhan sekä saumaustyön tulee täyttää RT- kortin RT 82-10980 vaatimukset. Sekä elementin että ulkoilman lämpötilan tulee olla saumaushetkellä vähintään + 5 C. Myös talvella voidaan saumata, mutta silloin tulee noudattaa talvisaumausohjeita. Ennen saumaustyön aloittamista rakennuttajan ja urakoitsijan edustajat tarkastavat yhdessä saumaukseen liittyvät rakenteet ja pinnat toimivan ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja [mallilomakkeet osoitteessa www.elementtisuunnittelu.fi]. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: - saumattavien pintojen tulee olla puhtaita, tasaisia ja riittävän kuivia, - likaantuneet pinnat puhdistetaan, - saumojen leveyden tulee olla riittävä, - liian kapeat saumat levennetään kohteeseen valitun massan kokonaismuutoskyvyn mukaiseksi, - minimisaumaleveyttä määritettäessä on otettava huomioon elementin kuivumiskutistuman kehittyminen ja määrityshetken lämpötila. Saumaan asennetaan poikkileikkaukseltaan pyöreä, umpisoluinen pohjanauha, jonka syvyys määräytyy sauman leveyden, muodon ja massakerroksen paksuuden mukaan. Nauhan paksuuden tulee olla 20 % sauman leveyttä suurempi. Viistetyissä saumoissa nauhan syvyys määräytyy viisteen pohjasta. Julkisivuelementtien vaakasaumoihin asennetaan saumaustyön yhteydessä lämmöneristyskerroksen tuuletusta varten tarvittavat tuuletuskotelot tai -putket suunnitelmien mukaan. Samalla tarkistetaan, että uritetun eristeen tuuletusuraa ei ole tukittu saumavillalla tai pohjanauhalla. Elastinen saumamassa pursotetaan saumaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Saumojen värit on hyväksytettävä arkkitehdillä tekemällä mallisaumaus. Saumaustyöstä on pidettävä saumauspäiväkirjaa.

17 (17) Saumaustyöstä ja -aineista vaaditaan viiden vuoden kirjallinen takuu. Saumausmassan toimittaja selvittää takuun edellytykset ennen työn aloitusta. 9 VIIMEISTELYTYÖT Elementtien asennustyön valmistuttua rakennusurakoitsija poistaa kaikki mahdollisesti näkyviin jäävät nostolenkit, -koukut tms. valmiin betonipinnan sisäpuolelta ja kohta paikataan lujuudeltaan ja ulkonäöltään ympäröivää betonipintaa vastaavaksi ja siten, että vaadittu betonipeite täyttyy. Samoin näkyviin jäävät nostoreiät paikataan jälkivalulla siten, että jälkivalun pinta vastaa lujuudeltaan ja ulkonäöltään ympäröivää betonipintaa. Mikäli elementit vaurioituvat asennustyön yhteydessä, korjataan vaurioitunut kohta rakennuttajan valvojan hyväksymällä tavalla. 10 LOPPUASIAKIRJAT Rakennusurakoitsija kokoaa kansioon työn edistyessä tässä työselostuksessa mainitut laatuun liittyvät asiakirjat ja luovuttaa kansion (ml. tehtaan kokoamat asiakirjat) rakennuttajalle työn valmistuttua. (Työturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat yms. asiakirjat kootaan omaksi kokonaisuudekseen). Tällaisia asiakirjoja ovat mm: - CE- sertifikaatit, - käyttöselosteet ja aineen koestustodistukset, - tarkemittaustulokset ja pöytäkirjat, - katselmusmuistiot, - hitsausten tarkastuspöytäkirjat, - hitsaajien pätevyystodistukset, - betonin laadunvalvonta-asiakirjat, - elementtitehtaan ja työnjohdon pätevyystodistukset, - jne. Tampereella 31.7.2018 Sari Joutsiniemi-Hapuli Lasse Hietanen