Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty 10 Mänty 11 Kuusi 10 Kuusi 11 Lehtipuu 10 Lehtipuu 2000 Pinta-ala, km2 1500 1000 500 0 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 >31 Keskiläpimitta, cm
Hakkuuehdotuksen pinta-ala, ha x 1000 200 150 100 50 0 Metsämaan soiden lähimmän 10-vuotiskauden uudistamishakkuuehdotukset VMI10 2009 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 4 28 000 ha 2 74 700 ha Ratkaisuna avohakkuu ja viljely 76 % E-Suomi 62 % P-Suomi 5 1 31 53 325 Heti 0-5 vuotta 5-10 vuotta 171 Heti 215 500 ha 0-5 vuotta 347 700 ha 5-10 vuotta 139 500 ha Yhteensä 702 700 ha 66 49 Väljennys Ylispuiden poisto Viljely Luontainen Turvemaiden metsänuudistamiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä 1) Korkealla oleva "pohjavesi" ja sen vaihtelu 2) Muokatun turpeen kosteusvaihtelut 3) Turve- ja kivennäismaalajien vaihtelu 3) Ravinneolot 4) Lämpötilavaihtelut 5) Pintakasvillisuus ja sen muutokset
Pohjavesipinnan syvyys ja sen vaihtelu Turpeen ilmatila Juuriston keskisyvyys Pohjavesipinnan vaihtelualue Lähde: Paavilainen 1967 Puuston ja ilmaston merkitys ojitettujen suometsiköiden vesitaseessa (Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä) Vedenpinnan taso maanpinnasta, cm 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 -100 Puuston tilavuus, m 3 ha -1 0 100 200 300 400 Mittaushavainto Malliennuste Ennustettu havaintojen yläraja PV-pinnan ja puuston määrän välinen yhteys selkeä, mutta suuri hajonta mm. erilaisista sääoloista johtuen. Sateisena kesänä pv-pinta korkealla puuston määrästä ja ojien kunnosta riippumatta. Puustoa E-Suomessa 125 m3/ha, P-Suomessa 150 M3 -> pv-pinta pysyy 35-40 cm:ssä, jolla syvyydellä ei enää saavuteta merkittäviä kunnostusojitushyötyjä. 6
Raakahumus Turve Pintaturpeen ominaisuuksia Raakahumus Turve Kivennäismaa "Pohjavesi"
Pintaturpeen ominaisuuksia Raakahumus vaikuttaa taimettumiseen katkaisemalla pohjaveden kapillaariyhteyden. Mitä paksumpi raakahumus sitä vähemmän pohjaveden läheisyys kuivana kesänä edistää laikun taimettumista. Sateisena kesänä raakahumus voi vähentää liiallisen kosteuden haittoja Taimettuminen, % 60 50 40 30 20 10 0 0 cm 3 cm 6 cm 9 cm Raakahumuksen ja pohjavesitason yhdysvaikutus (kasvihuonekoe) 10 15 20 Pohjavesitaso, cm 50 Taimettuminen turvepinnalla Eläviä sirkkataimia, kpl 40 30 20 10 < 0 25-30 20-25 15-20 10-15 5-10 0-5 Heinä-elokuun ylimmän vesipinnan taso, cm 30-35 >35 Kylvetty 1999 Kylvetty 1997 Kylvetty 1998 0-10 0 10 20 30 40 50 Vesipinnan taso kylvöhetkellä, cm
Kasvillisuusmuutokset hakkuun jälkeen Ojitusalueilla on turvekankaita myöten varsin erilaiset hakkuun jälkeiset kasvillisuusmuutokset kankaisiin verrattuna. Muutokset riippuvat voimakkaasti suon vesipinnan tasosta. Esim. erityisesti tupasvilla ja harmaasara ovat voimakkaasti leviäviä kenttäkerroksen lajeja. 80 60 40 Peittävyys, % Rahkasammal Karhunsammal Ojanukkasammal Tupasvilla 20 0 0 10 20 30 40 50 Keskivesipinnan taso, cm Kaivurilaikuilla esiintyvä ja "pohjavesitasosta" (turpeen vesipinnan tason mediaanisyvyys) riippuva pohjakerroksen kasvillisuusvaihtelu puolukkaturvekankaalla 5 kasvukauden jälkeen muokkauksesta.
Kasvillisuusmuutokset hakkuun jälkeen Kaivurilaikuilla esiintyvä ja "pohjavesitasosta" riippuva pohjakerroksen kasvillisuuden kokonaispeittävyyden kehitys puolukkaturvekankaalla. Turpeen kosteusvaihtelu
Turpeen kosteusvaihtelu Turpeen kosteus Kuivuminen 1 2 3 Kostuminen Turvemaiden mätästysaloilla mättään pintaturve voi muuttua vettä hylkiväksi sateettomien sääjaksojen jälkeen. Uudelleen kostuminen voi siirtyä syyssateisiin tai jopa seuraavaan kevääseen asti Sadanta Turpeen kosteusvaihtelu Kääntö- ja naveromättäiden pintakosteudet (0-3 cm) kuivan kesän 2006 syyskussa 80 70 Häädetjärven mättäät 12.9.2007 Kääntömätäs Naveromätäs Mättään pintakosteus, % 60 50 40 30 20 10 0-0,1 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Mättään korkeus, m
10 Kääntömätäs Naveromätäs 2007 Turpeen kosteusvaihtelu Häädetjärvi 2007 8 >50% Eläviä taimia, kpl (50 siemenestä) 6 4 10-20% 20-30% 30-40% 40-50% Alkukesän kosteus 2 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Kesäajan kuivin kosteus, til% Tunnista kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas I Varputurvekangas II Mustikkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II Ruohoturvekangas I Mustikkaturvekangas II Ruohoturvekangas II Aidot rämeet Nevarämeet Näistä kokonaan tai osin nevapintaisista tulee II-tyypin turvekankaita Nevat Nevakorvet Aidot korvet Pohjavesi 18
Aidot rämeet esim. isovarpuräme Turvekangas I Nevarämeet esim. sararäme Turvekangas II 19 Turvemaiden ravinnetalous 0.6 0.5 Ptkg (I&II) VT 0.4 Pintamaan (0-30 cm kerros) kokonaisravinnemäärät puolukkatyypin kivennäismaamänniköissä sekä puolukkaturvekangas I ja II tyyppien turvemaamänniköissä Westmanin & Laihon (2003) mukaan. Kivennäismaan ravinnemäärät ovat peräisin Valmarin (1921) teoksesta. 0.3 0.2 0.1 0 N P K Ca Mg
Aidot puustoiset korvet ja rämeet Nevakorvet ja rämeet (sekatyypin suot) Avosuot Kaliumin puutosten esiintyminen suon alkuperäistä vesitaloutta kuvaavien suotyyppiryhmien mukaan Nevakorvet ja rämeet E-Suomi 1 135 000 ha P-Suomi 924 000 ha Yhteensä 2 059 000 ha ½ puutosrajan alapuolella? Avosuot E-Suomi 206 000ha P-Suomi 218 000 ha Yhteensä 419 000 ha ¾ puutosrajan alapuolella? Kaliumin puutos
Toisen puusukupolven kehityksen turvaaminen ravinne-epätasapainoisilla II-tyypin turvekankailla Jos ensimmäisen puusukupolven kaliumtasot alhaiset, ei perustettava seuraava puusukupolvi selviä kiertoajan loppuun ilman lannoituksia. Toisen puusukupolven puutosoireet voivat ilmaantua jo n. 10 vuotta taimikon perustamisen jälkeen. Missä vaiheessa on mielekkäintä turvata toisen puusukupolven ravinnetasapaino? Lannoitus tuhkalla esim. 10 vuotta ennen päätehakkuuta, jolloin osa kasvureaktiosta realisoitavissa puunmyyntituloina, vai uudistamisen yhteydessä kun taimikko ei sitä vielä tarvitse ja ravinteiden huuhtoutumisriski suurimmillaan, vaiko vasta varttuneen taimikon siinä vaiheessa kun puutosoireet ilmaantuvat? Uudisojitus Jari Kostetin (1986) alkuperäkuvasta muunneltuna Mätästys ja kuusen istutus mustikkaturvekankaalle Männyn tai kuusen istutus puolukkaturvekankaalle Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II - Oksikkuus ja huono laatu suurena riskinä istutettaessa mäntyä turvemättäille
Lämpötilavaihtelut eli halla ojitusalueilla Puuston rakennevaihtelu ojitusalueilla
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II
Sararäme Puolukkaturvekangas II Kuusialikasvokset Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Hieskoivualikasvokset
Korpiräme Puolukkaturvekangas I Hieskoivu ongelma vai hyöty?
Varputurvekangas I Varputurvekangas I
Varputurvekangas I Varputurvekangas (II)
Puolukkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II
Puolukkaturvekangas II Karhunsammalturvekangas
Mustikkaturvekangas I Hannu Nousiainen Mustikkaturvekangas II
Ruohoturvekangas I Jukka Laine Ruohoturvekangas II Juha-Pekka Hotanen