Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla



Samankaltaiset tiedostot
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Ojitusalueiden hoito

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Korpien luontainen uudistaminen

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Suomen metsien inventointi

n.20,5 ha

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kestävää metsätaloutta turv la?

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Turvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Metsänhoidon perusteet

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Muokkausmenetelmän valinta

Uusimmat metsävaratiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Suomen metsävarat

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Suometsien uudistaminen

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Pienaukkojen uudistuminen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

POHJAVEDENPINNAN ETÄISYYDEN, SÄÄOLOJEN JA KASVILLISUUDEN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN TURVEMAALLA

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Peruskuvioluettelo. Pituus m. Määrä/ha m 3 tai kpl. Kuusi 64 5,7 27 kpl 0. Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1. keskiarvo 64 5,9 242 kpl 0

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

KUUSEN TAIMIEN ALKUKEHITYS TURVE- MAAN PIENAUKOISSA ETELÄ-LAPISSA

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Kunnostusojitustarve ja kelpoisuus sekä ojitussyvyys: Katsaus uusimpaan tutkimustietoon

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Soiden metsätaloudellinen luokittelu

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Metsäpolitikkafoorumi

Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Transkriptio:

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty 10 Mänty 11 Kuusi 10 Kuusi 11 Lehtipuu 10 Lehtipuu 2000 Pinta-ala, km2 1500 1000 500 0 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 >31 Keskiläpimitta, cm

Hakkuuehdotuksen pinta-ala, ha x 1000 200 150 100 50 0 Metsämaan soiden lähimmän 10-vuotiskauden uudistamishakkuuehdotukset VMI10 2009 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 4 28 000 ha 2 74 700 ha Ratkaisuna avohakkuu ja viljely 76 % E-Suomi 62 % P-Suomi 5 1 31 53 325 Heti 0-5 vuotta 5-10 vuotta 171 Heti 215 500 ha 0-5 vuotta 347 700 ha 5-10 vuotta 139 500 ha Yhteensä 702 700 ha 66 49 Väljennys Ylispuiden poisto Viljely Luontainen Turvemaiden metsänuudistamiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä 1) Korkealla oleva "pohjavesi" ja sen vaihtelu 2) Muokatun turpeen kosteusvaihtelut 3) Turve- ja kivennäismaalajien vaihtelu 3) Ravinneolot 4) Lämpötilavaihtelut 5) Pintakasvillisuus ja sen muutokset

Pohjavesipinnan syvyys ja sen vaihtelu Turpeen ilmatila Juuriston keskisyvyys Pohjavesipinnan vaihtelualue Lähde: Paavilainen 1967 Puuston ja ilmaston merkitys ojitettujen suometsiköiden vesitaseessa (Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä) Vedenpinnan taso maanpinnasta, cm 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 -100 Puuston tilavuus, m 3 ha -1 0 100 200 300 400 Mittaushavainto Malliennuste Ennustettu havaintojen yläraja PV-pinnan ja puuston määrän välinen yhteys selkeä, mutta suuri hajonta mm. erilaisista sääoloista johtuen. Sateisena kesänä pv-pinta korkealla puuston määrästä ja ojien kunnosta riippumatta. Puustoa E-Suomessa 125 m3/ha, P-Suomessa 150 M3 -> pv-pinta pysyy 35-40 cm:ssä, jolla syvyydellä ei enää saavuteta merkittäviä kunnostusojitushyötyjä. 6

Raakahumus Turve Pintaturpeen ominaisuuksia Raakahumus Turve Kivennäismaa "Pohjavesi"

Pintaturpeen ominaisuuksia Raakahumus vaikuttaa taimettumiseen katkaisemalla pohjaveden kapillaariyhteyden. Mitä paksumpi raakahumus sitä vähemmän pohjaveden läheisyys kuivana kesänä edistää laikun taimettumista. Sateisena kesänä raakahumus voi vähentää liiallisen kosteuden haittoja Taimettuminen, % 60 50 40 30 20 10 0 0 cm 3 cm 6 cm 9 cm Raakahumuksen ja pohjavesitason yhdysvaikutus (kasvihuonekoe) 10 15 20 Pohjavesitaso, cm 50 Taimettuminen turvepinnalla Eläviä sirkkataimia, kpl 40 30 20 10 < 0 25-30 20-25 15-20 10-15 5-10 0-5 Heinä-elokuun ylimmän vesipinnan taso, cm 30-35 >35 Kylvetty 1999 Kylvetty 1997 Kylvetty 1998 0-10 0 10 20 30 40 50 Vesipinnan taso kylvöhetkellä, cm

Kasvillisuusmuutokset hakkuun jälkeen Ojitusalueilla on turvekankaita myöten varsin erilaiset hakkuun jälkeiset kasvillisuusmuutokset kankaisiin verrattuna. Muutokset riippuvat voimakkaasti suon vesipinnan tasosta. Esim. erityisesti tupasvilla ja harmaasara ovat voimakkaasti leviäviä kenttäkerroksen lajeja. 80 60 40 Peittävyys, % Rahkasammal Karhunsammal Ojanukkasammal Tupasvilla 20 0 0 10 20 30 40 50 Keskivesipinnan taso, cm Kaivurilaikuilla esiintyvä ja "pohjavesitasosta" (turpeen vesipinnan tason mediaanisyvyys) riippuva pohjakerroksen kasvillisuusvaihtelu puolukkaturvekankaalla 5 kasvukauden jälkeen muokkauksesta.

Kasvillisuusmuutokset hakkuun jälkeen Kaivurilaikuilla esiintyvä ja "pohjavesitasosta" riippuva pohjakerroksen kasvillisuuden kokonaispeittävyyden kehitys puolukkaturvekankaalla. Turpeen kosteusvaihtelu

Turpeen kosteusvaihtelu Turpeen kosteus Kuivuminen 1 2 3 Kostuminen Turvemaiden mätästysaloilla mättään pintaturve voi muuttua vettä hylkiväksi sateettomien sääjaksojen jälkeen. Uudelleen kostuminen voi siirtyä syyssateisiin tai jopa seuraavaan kevääseen asti Sadanta Turpeen kosteusvaihtelu Kääntö- ja naveromättäiden pintakosteudet (0-3 cm) kuivan kesän 2006 syyskussa 80 70 Häädetjärven mättäät 12.9.2007 Kääntömätäs Naveromätäs Mättään pintakosteus, % 60 50 40 30 20 10 0-0,1 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Mättään korkeus, m

10 Kääntömätäs Naveromätäs 2007 Turpeen kosteusvaihtelu Häädetjärvi 2007 8 >50% Eläviä taimia, kpl (50 siemenestä) 6 4 10-20% 20-30% 30-40% 40-50% Alkukesän kosteus 2 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Kesäajan kuivin kosteus, til% Tunnista kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas I Varputurvekangas II Mustikkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II Ruohoturvekangas I Mustikkaturvekangas II Ruohoturvekangas II Aidot rämeet Nevarämeet Näistä kokonaan tai osin nevapintaisista tulee II-tyypin turvekankaita Nevat Nevakorvet Aidot korvet Pohjavesi 18

Aidot rämeet esim. isovarpuräme Turvekangas I Nevarämeet esim. sararäme Turvekangas II 19 Turvemaiden ravinnetalous 0.6 0.5 Ptkg (I&II) VT 0.4 Pintamaan (0-30 cm kerros) kokonaisravinnemäärät puolukkatyypin kivennäismaamänniköissä sekä puolukkaturvekangas I ja II tyyppien turvemaamänniköissä Westmanin & Laihon (2003) mukaan. Kivennäismaan ravinnemäärät ovat peräisin Valmarin (1921) teoksesta. 0.3 0.2 0.1 0 N P K Ca Mg

Aidot puustoiset korvet ja rämeet Nevakorvet ja rämeet (sekatyypin suot) Avosuot Kaliumin puutosten esiintyminen suon alkuperäistä vesitaloutta kuvaavien suotyyppiryhmien mukaan Nevakorvet ja rämeet E-Suomi 1 135 000 ha P-Suomi 924 000 ha Yhteensä 2 059 000 ha ½ puutosrajan alapuolella? Avosuot E-Suomi 206 000ha P-Suomi 218 000 ha Yhteensä 419 000 ha ¾ puutosrajan alapuolella? Kaliumin puutos

Toisen puusukupolven kehityksen turvaaminen ravinne-epätasapainoisilla II-tyypin turvekankailla Jos ensimmäisen puusukupolven kaliumtasot alhaiset, ei perustettava seuraava puusukupolvi selviä kiertoajan loppuun ilman lannoituksia. Toisen puusukupolven puutosoireet voivat ilmaantua jo n. 10 vuotta taimikon perustamisen jälkeen. Missä vaiheessa on mielekkäintä turvata toisen puusukupolven ravinnetasapaino? Lannoitus tuhkalla esim. 10 vuotta ennen päätehakkuuta, jolloin osa kasvureaktiosta realisoitavissa puunmyyntituloina, vai uudistamisen yhteydessä kun taimikko ei sitä vielä tarvitse ja ravinteiden huuhtoutumisriski suurimmillaan, vaiko vasta varttuneen taimikon siinä vaiheessa kun puutosoireet ilmaantuvat? Uudisojitus Jari Kostetin (1986) alkuperäkuvasta muunneltuna Mätästys ja kuusen istutus mustikkaturvekankaalle Männyn tai kuusen istutus puolukkaturvekankaalle Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II - Oksikkuus ja huono laatu suurena riskinä istutettaessa mäntyä turvemättäille

Lämpötilavaihtelut eli halla ojitusalueilla Puuston rakennevaihtelu ojitusalueilla

Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II

Sararäme Puolukkaturvekangas II Kuusialikasvokset Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Hieskoivualikasvokset

Korpiräme Puolukkaturvekangas I Hieskoivu ongelma vai hyöty?

Varputurvekangas I Varputurvekangas I

Varputurvekangas I Varputurvekangas (II)

Puolukkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II

Puolukkaturvekangas II Karhunsammalturvekangas

Mustikkaturvekangas I Hannu Nousiainen Mustikkaturvekangas II

Ruohoturvekangas I Jukka Laine Ruohoturvekangas II Juha-Pekka Hotanen