Teekkaritoiminnan paperi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Teekkaritoiminnan paperi... 1 1. Käyttöohjeet... 4 Strategia... 6 1. TTYY:n toiminnan ohjaaminen... 7 1.1 TTYY:n toiminnan tarkoitus... 7 1.2 TTYY:n arvot... 7 1.2.1 Yhteisöllisyys... 7 1.2.2 Pitkäjänteisyys... 7 1.2.3 Rehtiys... 8 1.2.4 Tekemällä oppii... 8 1.3 TTYY:n teesit... 8 1.3.1 Hyvinvoiva opiskelija... 8 1.3.2 Tekniikan koulutuksen kehittäminen... 8 1.3.3 Antoisa teekkarielämä... 8 1.3.4 Aktiivinen kansalaisuus... 8 1.3.5 Kansainvälistyvä TTY... 9 2. Toimikentän analyysi... 9 2.1 Poliittiset tekijät... 9 2.2 Taloudelliset tekijät... 10 2.3 Sosiaaliset tekijät... 10 2.4 Teknologiset tekijät... 11 2.5 Lailliset tekijät... 11 3. Strategiset tavoitteet... 11 3.1 Korkeakoulutuksen rakenne ja laatu... 11 3.2 Teekkaritoiminnan turvaaminen... 11 3.3 Teekkarivaikuttavuus... 12 3.4 Varhaisen välittämisen malli... 12 3.5 Kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen... 12 4. Strategiset mittarit... 13 4.1 Jäsenistö... 13 4.2 Alayhdistykset... 13 4.3 Sidosryhmät... 14 Normaalitoiminta... 15 1. Edunvalvonta... 16 1.1 Koulutuspoliittinen edunvalvonta... 17 1.2 Sosiaalipoliittinen edunvalvonta... 18 1.3 Työelämävaikuttaminen... 19 1.3.1 Työnantajamarkkinointi... 19 Sivu 2/29
40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 1.3.2 Työmarkkinavaikuttaminen... 19 1.3.3 Työllistymisen tukeminen... 19 1.4 Aktiivinen kansalaisuus... 20 1.4.1 TTY:n opintosuunnitelmiin vaikuttaminen... 20 1.4.2 Kansalaisvalmiuksia kehittävä toiminta... 20 1.4.3 Opiskelijoiden vertaiskasvatus... 21 2. Teekkaritoiminta ja elämyksellisyys... 22 2.1 Kulttuuritoiminta... 23 2.2 Järjestötoiminta... 24 2.3 Jäsenpalvelut... 25 2.3.1 Teekkarisauna Mörrimöykky... 25 2.4 Alumnitoiminta... 25 2.5 Liikunta... 26 3. Tukitoiminnot... 27 3.1 Hallinto... 27 3.1.1 Palkat ja palkkiot... 27 3.1.2 Edustajisto... 28 3.2 Talous... 28 3.2.1 Jäsenmaksut... 28 3.2.2 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma... 29 3.2.3 Varainhankinta ja yritysyhteistyö... 29 3.3 Viestintä... 29 4. Liitteet... 29 Sivu 3/29
64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 1. Käyttöohjeet Teekkaritoiminnan paperiin on vuosille 2016-2020 lisätty strategiset elementit. Vaikka kulloinenkin edustajisto on viime kädessä vastuussa ylioppilaskunnan suurista tavoitteista, lukkiudutaan toisinaan liikaa vuosittaiseen rytmiin toiminnassa. Tosiasia kuitenkin on, että jäsenistömme tai toimintaympäristömme ei vaihdu joka kerta hallituksen tai edustajiston vaihtuessa: Siksipä joihinkin asioihin on syytä pyrkiä vaikuttamaan pitkäaikaisesti. Tähän tarpeeseen pyrkii strategia vastaamaan. Strategiaosion tarkoituksena on antaa kuva pitkän tähtäimen tavoitteista, joita ylioppilaskunnallamme on. Tämä on erityisen hyödyllinen osio toimintasuunnitelmatyötä varten. Samalla on syytä päivittää paperia niiltä osin kuin se koetaan tarpeelliseksi. Viisi vuotta on hyvä aikaväli suuremmalle strategiaremontille ylioppilaskunnassa, mutta vuosittain on hyvä tarkastella toiminnan järkevyyttä ja muodostettava uutta tilannekuvaa. Hyviä paikkoja tälle strategiatyöskentelylle voivat olla esimerkiksi hallituksen syksynaloitus, edustajiston iltakoulu ja talousvaliokunnan strategiakokous, vaikkakin metodi jääköön kulloisenkin hallituksen ja edustajiston päätettäväksi. Normaalitoiminnan osion tarkoituksena on tiivistää se työ, jota ylioppilaskunnassamme päivittäin tehdään. Sektorijako on olemassa ja hyödyllinen toiminnan johtamisessa päivittäin. Sektorijakoon ei pidä kuitenkaan lukkiutua liikaa ja niinpä dokumentti on jaettu edunvalvontaan, elämyksellisyyteen ja tukitoimintoihin. Poikkisektoriallisuuteen kannattaa pyrkiä toisinaan myös tämän paperin ulkopuolella. Liitteissä on tarkempia ohjeita ja suunnitelmia jotain tiettyä aihealuetta koskien. Näistä suurin osa tulee edustajistolle tiedoksi, mutta niihin tutustumalla voi perehdyttää itseään kyseiseen sektoriin ja tuoda kehitysehdotuksiaan päivittäiseen toimintaan. Tavoitetaulukot sisältävät ideoita, jotka ovat toteuttamisen arvoisia mutta jotka eivät ole toiminnan keskipisteessä tällä hetkellä. Sivu 4/29
Strategia Sivu 6/29
1 2 3 4 5 6 7 1. TTYY:n toiminnan ohjaaminen TTYY:n toimintaa ohjaavat periaatteet on kuvattuna kuvassa 1. Mitä alemman tason periaatteesta on kyse, sitä pysyvämpi periaate on kyseessä. Alimpana ja TTYY:n toiminnan kivijalkana on esimerkiksi suoraan yliopistolaissa määritelty TTYY:n toiminnan tarkoitus, ja ylimpänä puolestaan vuosittain hyväksyttävät projektit ja toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma ja vuosittaiset projektit Strategiset tavoitteet Teesit Arvot 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Toiminnan tarkoitus Kuva 1. TTYY:n toimintaa ohjaavien periaatteiden hierarkia. Teesit ovat TTYY:n toiminnan pitkän aikavälin tavoitteita, ja toiminnan pitää tukea näiden teesien toteutumista. Strategisilla, vuosien yli jatkuvilla projekteilla sekä vuosittaisilla projekteilla näitä tavoitteita sidotaan osaksi toimintaa. 1.1 TTYY:n toiminnan tarkoitus Ylioppilaskunnan olemassaolo ja toiminnan tarkoitus perustuu yliopistolakiin. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. (Yliopistolaki 41) 1.2 TTYY:n arvot TTYY:n arvot kuvastavat nykyistä ylioppilaskuntaa ja antavat sitä kautta pohjaa toiminnallemme. 1.2.1 Yhteisöllisyys Hervannan sydämessä sijaitseva yliopisto muodostaa ainutlaatuisen yhteisön. Monipuoliset aktiiviset kerhot tarjoavat meille mahdollisuuden osallistumiseen ja opiskeluajasta nauttimiseen. Teekkareina tuemme toisiamme ja yhdessä uskallamme kohdata vaikeatkin asiat pilke silmäkulmassa. 1.2.2 Pitkäjänteisyys Ylioppilaskuntamme toimii johdonmukaisesti ja linjakkaasti saavuttaakseen päämääränsä. Uskallamme rohkeasti seisoa mielipiteidemme takana. Kunnioitamme perinteitä, opimme menneistä ja arvostamme aiempien teekkaripolvien kokemuksia. Olemme luo- Sivu 7/29
35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 tettava ja arvostettu yhteistyökumppani. 1.2.3 Rehtiys Suoraselkäisyys asioiden hoitamisessa on toiminnan peruspilari. Tehtävien hoitamisessa korostuvat asiallisuus ja oikeudenmukaisuus. Kerromme avoimesti tavoitteistamme jäsenistömme edunvalvonnassa. 1.2.4 Tekemällä oppii Jäsenistössämme korostuu halu puuhastella monenlaisten asioiden parissa. Uskallamme kokeilla uutta ja tarttua haasteisiin. Emme pelkää virheitä vaan otamme niistä opiksemme. Ylioppilaskunta on kasvualusta tulevaisuuden ammattilaisille. 1.3 TTYY:n teesit 1.3.1 Hyvinvoiva opiskelija Ylioppilaskunta koostuu opiskelijoista. Opiskelijan hyvinvointi rakentuu monista osasista, joiden eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Asuminen, opintotuki, ruokailu, terveyspalvelut, liikunta- sekä harrastusmahdollisuudet ja mahdollisuus hyvään opiskeluympäristöön ovat opiskelukyvyn tukipilareita, eikä niiden laadusta voida tinkiä. Ylioppilaskunta näkee opiskelijan hyvinvoinnin kokonaisuutena, ei yksittäisinä asioina. Niin mieleltään kuin keholtaan hyvinvoiva opiskelija jaksaa opiskella ja on valmis työelämän haasteisiin. 1.3.2 Tekniikan koulutuksen kehittäminen Tavoitteena on, että TTY:ltä valmistuvat diplomi-insinöörit, arkkitehdit ja tekniikan tohtorit ovat Suomen parhaita tekniikan alan osaajia. Opiskelijalla on mahdollisuus kouluttautua selkeässä järjestelmässä, joka tukee hyvin hänen erilaisia opiskeluvaiheitaan. Erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kokemukseen panostetaan. Opiskelija voi olla varma, että hänelle kertyvä osaaminen antaa hyvän pohjan tulevaisuuden työmaailmaan. Jokaisella teekkarilla on mahdollisuus suunnata osaamistaan joustavasti sekä tutkintorakenteen tukema mahdollisuus kansainvälisyystaitojen ja poikkitieteellisen osaamisen kartuttamiseen opintoaikana. TTY:n modernit oppimisympäristöt tukevat oppimista ja houkuttelevat opiskelijat kampukselle yhteisölliseen opiskeluun. Ylioppilaskunta tarjoaa opiskelijan näkökulman opetukseen ja huolehtii siten koulutuksen tasosta ja sen kehittymisestä. Ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden suhteiden muihin yliopistoyhteisön jäseniin tulee olla mahdollisimman välittömät ja helpot Hervannan hengen mukaisesti. 1.3.3 Antoisa teekkarielämä Opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Teekkarielämä tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia saada vastapainoa opiskeluun. Teekkarielämässä vaalitaan perinteitä, laulua sekä jäynäkulttuuria ja teekkari kantaa ylpeänä teekkarilakkiaan ja sen mukanaan tuomaa vastuuta. Opiskelijat tietävät, mihin heidän jäsenmaksurahansa käytetään ja nämä kokevat ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen mielekkääksi. Ylioppilaskunnan toiminta huomioi kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ja tarjoaa yhteisön jäsenille mahdollisuuden tukea toinen toisiaan. 1.3.4 Aktiivinen kansalaisuus TTY:ltä valmistuneilla on ymmärrys siitä miten ympäröivä yhteiskunta toimii ja näillä on valmiudet ja innostus tuoda ammattikunnan ääni kuuluviin päätöksenteossa. Valmistuneilla on ymmärrys yhteiskunnan viheliäisistä ongelmista ja tekniikan alan asiantuntijoiden roolista niiden vastuullisessa ratkaisemisessa. Opiskelun aikainen aktiivinen kerho-, Sivu 8/29
79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 kilta- ja ylioppilaskuntatoiminta valmistaa teekkareita aktiiviseen kansalaisuuteen ja opettaa ongelmanratkonnan ja yhdessä toimimisen taitoja. Tamperelaiset teekkarit myös vaikuttavat sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tuoden opiskelijoiden ääntä esiin jo opiskeluaikana päätöksenteossa. 1.3.5 Kansainvälistyvä TTY Maailma on yhä pienempi paikka. Suomi ei ole oma saarekkeensa, vaan osa Eurooppaa ja laajemmin osa globaalia maailmaa. Tulevaisuudessa tämä tulee näkymään myös suomalaisessa työelämässä yhä enemmän: Työpaikat ja työyhteisöt ovat entistä kansainvälisempiä. Oma yliopistomme TTY on jo nyt kansainvälistynyt ja kansainväliset opiskelijat muodostavat nykyisin merkittävän osan yhteisöämme. Tämän takia ylioppilaskunnan tulee mukautua kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaympäristöön, jossa kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua toimintaan ja vaikuttaa ovat yhdenvertaiset. 93 2. Toimikentän analyysi 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 2.1 Poliittiset tekijät Poliittisessa kentässä tällä hetkellä pinnalla on duaalimallin tulevaisuus ja erityisesti paikallisesti Tampere3-projekti. Projektin vaikutuksia tamperelaiseen opiskelijatoimintakenttään on vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida. Täydellä painolla toteutuessaan Tampere3 muuttaa pysyvästi DI-koulutuksen sisältöä. Ylioppilaskunnan osalta voi olla edessä uuden yhteisen ylioppilaskunnan luominen yhdessä nykyisten tamperelaisten korkeakoulujen ylioppilaskuntien tahi opiskelijakuntien kanssa, mikäli TTY itsenäisenä yliopistona lakkaa olemasta. Valtakunnallisesti Tampere3 linkittyy korkeakoulujen rakennepoliittiseen keskusteluun: Tulevina vuosina saamme varmasti todistaa muitakin yliopistokentän rakennetta muuttavia avauksia sekä tulemme todennäköisesti näkemään myös TTY:n profiloitumista. Myös automaatiojäsenyys ja lukukausimaksut ovat tasaisesti olleet keskusteluissa mukana. Automaatiojäsenyyden poisto muuttaisi oleellisesti ylioppilaskunnan taloudellista tilannetta ja lukukausimaksujen käyttöönotto vaikuttaisi suoraan aktiivisten vapaaehtoistoimijoiden määrään. Valtiovallan puolelta pakottaminen yhä nopeampaan valmistumiseen on myös merkittävä haaste ylioppilaskunta- ja alayhdistystoiminnan jatkumiselle. Opintoaikojen lyhentyessä yhä harvemmat opiskelijat haluavat toimia vapaaehtoisina opiskelijajärjestöissä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijatapahtumien järjestäminen tulevaisuudessa on aiempaa hankalampaa. Järjestötoimijatkin toimivat lyhyemmän aikaa, joka johtaa järjestötoiminnan aikajänteen lyhenemiseen. Ylioppilaskunnan kannalta tämä tarkoittaa, että luottamustoimiin valittavat henkilöt eivät välttämättä tulevaisuudessa ole vanhoja kiltaja kerhoaktiiveja: Tämä asettaa perehdytykselle aivan uusia vaatimuksia. Valtionhallinnon tason korkeakoulutuksen ohjaus on murroksessa. Hallitus on päättänyt ohjeistaa opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM) luopumaan nelivuotisista, hyvin yksityiskohtaisista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta eli KESUsta ja siirtymään strategisempaan ohjaukseen. KESUn poistumisen myötä koko yliopistokentän tulee valmistautua impulsiivisemmalla periaatteella toteutettuihin korkeakoulupoliittisiin linjauksiin ja niihin vaikuttamiseen. Sivu 9/29
126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 2.2 Taloudelliset tekijät Taloudellisista tekijöistä merkittävin on jo mainittu automaatiojäsenyys. Tällä hetkellä jäsenmaksutuotot muodostavat reilusti yli puolet ylioppilaskunnan tuloista. Maailman- ja valtakunnantalous vaikuttaa myös toimintakenttään. Taloussuhdanteet vaikuttavat erityisesti yritysten halukkuuteen tehdä yhteistyötä ylioppilaskunnan kanssa. Taantuman jatkuessa merkittävän yhteistyön tekeminen yritysten kanssa on hankalaa. Nousukauden koittaessa tämä saattaa muuttua äkistikin. Ylioppilaskunta ja sen alayhdistykset saavat käyttää tällä hetkellä koulun tiloja veloituksetta. Tämä on merkittävä taloudellinen etu toimijoille. Tilanteen muuttuminen aiheuttaisi merkittävän taloudellisen uhan järjestöille, vaikkei tällä hetkellä käytäntöä olekaan kyseenalaistettu. Ylioppilaskunnan 50-prosenttisesti omistaman Juvenes-yhtiöt Oy:n osingot ovat merkittävä tulonlähde ylioppilaskunnalle. Tällä hetkellä uskotaan Juvenes-yhtiöiden osingonmaksukyvyn säilyvän vakaana. Ylioppilaskunnalla on kasvavia tulo-odotuksia Juvenes- Yhtiöiden toiminnasta. 2.3 Sosiaaliset tekijät Jäsenten aktiivisuus ja halukkuus vapaaehtoistyöhön toimivat ylioppilaskunta- ja alayhdistystoiminnan kulmakivenä. Toimeentuloon ja opintoaikoihin liittyvät rajoitteet voivat vähentää halukkuutta ja mahdollisuuksia osallistua vapaaehtois- ja järjestötoimintaan. Tämän lisäksi yleiset asenteet opiskeluun ja opiskeluelämään vaikuttavat asiaan. Uusien teekkarisukupolvien suhtautuminen esimerkiksi opiskeluun, päihteisiin, perinteisiin ja tasa-arvokysymyksiin tulevat vaikuttamaan sekä vapaaehtoisten toimijoiden määrään että heidän arvovalintoihinsa. Alemmilla koulutusasteilla suhtautuminen matematiikan, fysiikan ja kemian opiskeluun vaikuttaa tänne saapuvien opiskelijoiden valmiuksiin selviytyä opinnoistaan. Vapaaseen harrastamiseen ja työskentelyyn tarkoitettu tila, joka on saavutettavissa 24/7, on vuosi toisensa jälkeen erittäin merkittävä asia TTYY:n opiskelijoille. Henkilökunnan ja opiskelijoiden kohtaamista tuetaan vaikuttamalla uusia, innovatiivisia työympäristöjä suunnitellessa. Tilojen merkitys on suuri erityisesti opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin, luovuuden ja itsensä toteuttamisen kannalta. Uusien tilojen vaikea saatavuus erillisten kerhojen yksinomaiseen käyttöön aiheuttaa ylioppilaskunnalle painetta reagoida tilojen jakoperustekysymykseen, jotta jatkossa kerhot ovat yhäkin tasa-arvoisemmassa asemassa suhteessa toisiinsa. Tilojen suhteen ylioppilaskunnan on toimittava tasapuolisena, opiskelijoiden etua ajavana ja hyvin viestivänä linkkinä yliopiston ja kerhojen välillä. TTY:llä on edelleen tehtävää siinä, että erilaiset ihmiset tuntevat olonsa kotoisaksi ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön opiskeluaikana. Esimerkiksi kansainvälisenä opiskelijana ei edelleenkään ole yhtä helppo kuin suomalaisena lähteä aktiivisesti mukaan kerho- ja kiltatoimintaan. Opiskelijoiden toimeentulo on tiukentunut viime vuosina merkittävästi. Kaksiportaisen opintotuen kokemuksista on vielä verrattain vähän tietoa, mutta sen uhkana on vähentää esimerkiksi vaihto-opiskeluinnokkuutta. Toimeentulon kiristyminen painostaa opiskelijoita nopeampiin valmistumisaikoihin ja vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Poikkeuksellisessa elämäntilanteessa olevan opinnot voi viivästyä, jolloin opiskelijan tuen saaminen voi katketa. Sivu 10/29
178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 2.4 Teknologiset tekijät Digitaalisuus ja digitalisaatio tulevat varmasti muuttamaan koko yliopisto- ja ylioppilaskuntakenttää. Opiskelijoille digitalisaatio konkretisoituu pitkällä aikavälillä erityisesti oppimisen tehostumisen kautta, kun opetus globalisoituu ja teknologia saadaan valjastettua tehostamaan oppimista. Tulevaisuudessa yliopistoilla tulee olemaan haasteellista houkutella opiskelijoita tutkintopohjaiseen koulutukseen ja kampuksille. Jo lähitulevaisuudessa opetusteknologian voidaan odottaa parantavan oppimiskokemusta. Videoluentomahdollisuus ja opetushenkilökunnan rutiinitehtävien automatisointi vapauttaa työaikaa päätyötehtäville, opetukselle ja tutkimukselle. Ylioppilaskunta tukee yliopiston opetushenkilökuntaa uuden opetusteknologian hyödyntämisessä. 2.5 Lailliset tekijät TTYY:n alayhdistysten asema rekisteröimättöminä yhdistyksinä on mutkikas. Alayhdistysten juridisen aseman selkeyttäminen vaatineekin ainakin suurempien yhdistysten rekisteröimistä keskipitkällä aikavälillä. Itsenäinen oikeushenkilöasema selventäisi yhdistysten asemaa sopimuskumppanina sekä selkeyttäisi vastuukysymyksiä. Tampere3-prosessin yhteydessä on mahdollista, että yliopistolakiin tehtävien muutosten yhteydessä tehdään muutoksia myös ylioppilaskuntien asemaan ja tehtäviin. Myös valmistelussa oleva Suomen terveyslainsäädännön kokonaisuudistus voi asettaa YTHS:n asema uhanalaiseksi, jolloin yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto siirretäisiin kuntien vastuulle. 3. Strategiset tavoitteet Nämä ovat tavoitteita, joita pyritään ajamaan tarvittaessa koko viisivuotiskauden ylitse. Nämä tavoitteet ovat ylioppilaskunnalle erityisen tärkeitä, ja liittyvät keskeisesti ylioppilaskunnan teeseihin. Tavoitteita tulee tarkastella toimintasuunnitelmatyön yhteydessä vuosittain, sillä mikäli toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia voi osa tavoitteista vanhentua jo ennen teekkaritoiminnan paperin vanhenemista 2020. Nämä tavoitteet on luotu mahdollistamaan pidemmän tähtäimen vaikuttaminen ja vuosittaisten projektien tulee osittain liittyä näiden toteuttamiseen. 3.1 Korkeakoulutuksen rakenne ja laatu Tampere3 on aloittanut korkeakoulukentän muutoksen, joka tulee kestämään vielä vuosia. Uudistuneet koulutusrakenteiden luomisessa tähdätään opiskelijoiden parempaan osaamiseen ja laadulliseen työllistymiseen. TTYY:n tavoitteet ja reunaehdot Tampere3-prosessille on määritelty erillisessä Tampere3-linjapaperissa. 3.2 Teekkaritoiminnan turvaaminen Opiskelijoilta vaaditaan enemmän ja nopeampaa valmistumista kuin ennen. Tämä asettaa omat haasteensa vapaaehtoisuuteen perustuvalle teekkarikulttuurille. Ensinnäkin ylioppilaskunnan tulee varmistaa Tamperelaisen teekkaritoiminnan jatkumisen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Toiseksi tulee kriittisesti tarkastella tapahtumien järjestämisen mielekkyyttä: Osasta vanhaa toimintaa joudutaan väistämättä luopumaan. Tavoitteet Sivu 11/29
224 225 226 227 Kiristyvistä opintoajoista huolimatta kiltojen, kerhojen ja ylioppilaskunnan toiminnassa riittää vapaaehtoisia Alayhdistykset kykenevät hallinnollisesti toimimaan ylioppilaskunnasta itsenäisesti Tärkeimmät tamperelaiset teekkariperinteet, kuten Wappu, turvataan 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 3.3 Teekkarivaikuttavuus Teekkareiden valtakunnallinen vaikuttaminen on järjestäytymätöntä ja vailla agendaa. Lisäksi paikallisesti tulee entistä paremmin kasvattaa Teekkareita vaikuttamisen ja neuvottelemisen kulttuuriin, jotta tekniikan alojen ammattilaiset eivät jää vaikuttamisessa sivuraiteille. Tavoitteet Teekkareilla on valtakunnallisesti yhteiset tavoitteet ja vaikuttamissuunnitelma näiden ympärille koostettuna, joka päivitetään vuosittain Paikallisiin keskeisiin toimijoihin on olemassa suorat vaikuttamiskanavat Jäsenistö ymmärtää yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot ja yliopistokoulutus tarjoaa kaikille kansantaloustieteen, tilastotieteen ja kestävän kehityksen osaamista 3.4 Varhaisen välittämisen malli Yliopisto-opiskelijat voivat suorittaa opintojaan varsin itsenäisesti akateemisen vapauden turvin. Vapauden kääntöpuolena on se, että opiskelijan kohdatessa hankalia elämäntilanteita hän voi pudota opinnoista ja pahimmassa tapauksessa syrjäytyä ilman, että kukaan opiskeluyhteisössä sitä huomaa. Yliopistoyhteisöllä ei ole välineitä puuttua tilanteisiin tai välttämättä edes välineitä huomata opiskelijan haitallista päihdekäyttäytymistä, huolestuttavaa käyttäytymistä tai opiskelijaan kohdistuvaa kiusaamista tai syrjintää. Projektin tarkoituksena on tarjota tukea ja välineitä yhteisölle, ei painostaa eikä pakottaa. Oman turvaverkon luominen opintojen alussa on tärkeää, mutta on myös tärkeää että jokin turvaverkko kestäisi läpi opiskeluajan. Tavoitteet Luoda varhaisen välittämisen malli yhdessä YTHS:n ja TTY:n kanssa Tavoittaa opiskelijat, jotka tippuvat viestintäkanaviemme piiristä Kehittää monipuolisempaa turvaverkkoa opintojen alussa ja myös myöhemmin opintojen aikana Luoda yhteisölle kyky reagoida paremmin tilanteissa, joissa opiskelijalla riski syrjäytyä 3.5 Kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen Kansainvälisten opiskelijoiden on keskeistä verkostoitua suomalaisiin ja suomalaiseen työelämään jo opiskeluaikana, jotta heillä on hyvät mahdollisuudet työllistyä Suomeen. Ylioppilaskunta voi auttaa tätä tavoitetta muokkaamalla omia toimintatapojaan siihen suuntaan, että kansainväliset opiskelijat kokevat teekkaritoimintaan lähtemisen mielekkääksi. Lisäksi ylioppilaskunta kannustaa yliopistoamme sekä yritysmaailmaa omaksumaan samoja toimintatapoja. Tavoitteet: KV-tutorointi on suosittua sekä suomalaisten että kv-opiskelijoiden keskuudessa Kansainvälisten opiskelijoiden huomioiminen ja heidän osallistuminen aktiivisina jäseninä kilta- ja alayhdistystoimintaan on arkipäivää ja osa normaalia toimintaa Sivu 12/29
272 273 274 275 276 277 278 279 280 Opetuksessa hyödynnetään TTY:n monikulttuurisuutta Ylioppilaskunnan toimintaan on ylioppilaskunnan resurssit huomioiden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kaikilla Suomalaiset ymmärtävät kansainvälistymisen merkityksen tulevaisuudelleen Kansainväliset opiskelijat ymmärtävät verkostoitumisen merkityksen työllistymiselleen Yritykset ymmärtävät kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin liiketoiminnan kasvulle 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 4. Strategiset mittarit Ylioppilaskunta mittaa toimintansa onnistumista kysymällä tätä tärkeimmiltä sidosryhmiltään: Jäsenistöltä, alayhdistyksiltä ja edustajistolta. 4.1 Jäsenistö TTYY on olemassa jäsenistöään varten, joten sen mielipiteen kuunteleminen on olennaista. Suurempia jäsenkyselyjä kannattaa tehdä vain yksi vuodessa, jotta sen purkamiseen ja analysointiin jää riittävästi aikaa. Tässä paperissa suositetaan kyselyiden aiheiksi seuraavia: 2016: Toimeentulo ja hyvinvointi o Tavoitteena mitata opintotuen rajausten ja kaksiportaisuuden vaikutuksia jäsenistön toimeentuloon ja hyvinvointiin 2017: Aktiivinen kansalaisuus o Tavoitteena tutkia, kuinka jäsenistö kokee ja näkee yhteiskunnallisen vaikuttamisen 2019: Yhdenvertaisuuskysely o Selvitetään, kuinka hyvin yhdenvertaisuusasiat toteutuvat yhteisössämme 2018: Teekkarikysely/Jäsentyytyväisyyskysely o Tavoitteena tutkia, kuinka jäsenistö kokee teekkaritoiminnan ja kuinka tyytyväisiä ylioppilaskunnan tarjoamiin palveluihin, tapahtumiin ja edunvalvontaan ollaan 2020: Oppimisen laatuselvitys o Tavoitteena tutkia oppimisen laatua TTY:llä Kyselyt toteutetaan vuosien kevätpuoliskolla, ja purku tapahtuu alkusyksyn aikana. Syksyn loppupuolella kyselyiden tuloksia voidaan puolestaan käyttää ylioppilaskunnan toiminnan muuttamiseen. Kyselyt suunnataan myös KV-opiskelijoille, ja niitä käännettäessä otetaan huomioon KV-opiskelijoiden erilainen tilanne. 4.2 Alayhdistykset Alayhdistykset ovat usein tärkein käytännön linkki ylioppilaskunnan ja sen jäsenten välissä. Tämän vuoksi alayhdistyksiä ja niiden toimintaa tulee seurata erityisen huolellisesti. TTYY seuraa vuosittain mm. seuraavia tekijöitä: Kiltojen jäsenmäärät Kerhojen tunnusluvut: toimintasuunnitelma, toimintakertomus, tilinpäätös, yhteystiedot, jäsenmaksu ja graafiset tiedot (mm. logo) Jaostoaktiivisuus Liikuttavin kilta Sivu 13/29
320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 Alayhdistysten toiminnan laaja-alaisuuden ja aktiivisuuden mittaamisessa olennaisena mittarina toimivat alayhdistyslomakkeen kautta saatavat tiedot sekä avustushakemusten yhteydessä annettavat tiedot. Järjestöjen osallistumista ylioppilaskunnan tiedottaviin ja informatiivisiin tapahtumiin (järjestömessut ja alayhdistyskahvit) seurataan ja näissä tapahtumissa aktiivisuus huomioidaan muun muassa avustushakemuksia hyväksyttäessä. Alayhdistyssavustuksia myönnettäessä erilaisina mittareina pidetään tämän lisäksi alayhdistysten aktiivisuutta tapahtumien järjestämisessä, teekkarihenkisyyttä, jäsenrekrytoinnin onnistuneisuutta, tasapuolisuutta sekä rahallisen avustuksen tarvetta. Näiden tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan sen mukaan, miten kyseinen alayhdistys on onnistunut näillä eri osa-alueilla ennen avustuksen hakemista. Aktiivinen kansalaisuus- ja jäsenistökyselyn tuloksia hyödynnetään esimerkiksi alayhdistysavustusten hyväksymisprosessissa, jotta ylioppilaskunnalla on käytössään tietoa siitä, minkä tyyppisen toiminnan jäsenistömme arvottaa korkealle. Kyselyn tuloksia hyödynnetään muun muassa avustuksia myönnettäessä. 4.3 Sidosryhmät TTYY vaikuttaa yhteiskuntaan ennen kaikkea sidosryhmiensä kautta. Niinpä on olennaista ymmärtää, miten TTYY:n toiminta ja Tamperelainen teekkarikulttuuri näyttäytyvät sidosryhmissämme. Toteutetaan sidosryhmäkysely viiden vuoden välein alkaen vuodesta 2016. Tukea tähän on mahdollista saada ainakin TEK:ltä, joka tällaista sidosryhmäkyselyä jo toteuttaa. Sivu 14/29
Normaalitoiminta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 1. Edunvalvonta TTYY:n edunvalvonnan tarkoituksena on opiskelijan hyvinvoinnin ja aseman laaja-alainen edistäminen kaikissa ylioppilaskunnan sidosryhmissä. Edunvalvontatoiminnan pääalueet ovat koulutuspoliittinen edunvalvonta, sosiaalipoliittinen edunvalvonta, työelämävaikuttaminen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Kansainvälisyys ja kansainvälisten opiskelijoiden huomioonottaminen näkyy kaikessa edunvalvontatoiminnassamme. TTYY:n edunvalvonnallinen resurssi koostuu hallituksen jäsenistä ja kahdesta sektorisihteeristä sekä toimintaa koordinoivista hallituksen puheenjohtajasta ja pääsihteeristä. Lisäksi yksittäisiä edunvalvontaan liittyviä tehtäviä voidaan siirtää relevantin jaoston vastuulle. TTYY viestii aktiivisesti edunvalvontatoiminnastaan ja pyrkii osallistamaan siihen jäsenistöään edustajiston ja jaostojen kautta. TTYY:n edunvalvonnallisessa toiminnassa on havaittavissa tiettyjä ryhmiä, jotka on hyvä huomioida toiminnassa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat eli fuksit ovat uusia yliopistoyhteisössä. Tämä nostaa erityisen tarpeen heidän orientoimisestaan sisään yhteisöön sekä pyrkiä tekemään heidän siirtymästään yliopistomaailmaan mahdollisimman joustavaa. Kandivaiheen opiskelijoilla tarkoitetaan toista ja kolmatta vuosikurssia olevia opiskelijoita, joille mahdollisuus suorittaa opintoja mahdollisimman kiivaassa tahdissa on ensiarvoisen tärkeää. Ylioppilaskunnan pitää pyrkiä edistämään opintojen sujuvuutta niin, että 55 opintopisteen suorittaminen vuosittain heille on mahdollisimman helppoa. Maisterivaiheen opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita neljännestä vuosikurssista ylöspäin, joilla opintojen joustavuus ja lomittaminen työntekoon ja muuhun elämään on tärkeää. Ylioppilaskunnan on likimain 300 jatko-opiskelijajäsentä, joiden edunvalvonnalliset tarpeet on tarpeen huomioida edunvalvontatyössä. Yliopistossamme opiskelee yli tuhat kansainvälistä opiskelijaa, jotka ovat usein uusia suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistojärjestelmässä. Ylioppilaskunnan tulee osaltaan mahdollistaa heidän mahdollisimman jouheva opiskelunsa ja elämänsä osana yliopistoyhteisöä ja yhteiskuntaa. TTYY:n edunvalvonta on kauttaaltaan linjakasta, tavoitteellista ja rakentuu ylioppilaskunnan arvojen pohjalle. Pyrimme olemaan luotettava toimija, johon edunvalvonnalliset sidosryhmät luottavat ja jolta odotetaan uusia avauksia. Rakennamme kestäviä suhteita kaikkiin edunvalvonnan kannalta merkittäviin henkilöihin ja ylläpidämme näitä suhteita huolellisesti.
47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 1.1 Koulutuspoliittinen edunvalvonta Ylioppilaskunnan tavoitteena on saada aikaan laaja-alaista keskustelua koulutuspolitiikan tulevaisuuden näkymistä ja niihin vaikuttamisesta jäsenistön, ylioppilaskuntatoimijoiden, hallinnon opiskelijaedustajien ja yliopiston hallintohenkilökunnan kesken. Ylioppilaskunta järjestää keskustelutilaisuuksia sekä säännöllisiä tapaamisia eri toimijaryhmille vaikuttamistyön tueksi. Esimerkkejä näistä ovat edunvalvontajaosto ja halloped-kahvit. Jaostotoimintaa kehitetään houkuttelevammaksi ja aktiivisemmaksi luomalla toimintaan reilu ilmapiiri ja hyödyntämällä jaostoja opetuksen kehittämisessä. Ylioppilaskunta osallistuu aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen ja laadunvalvontaan sekä yliopiston opiskeluympäristön ja -järjestelmien kehittämiseen erilaisissa työryhmissä. Ylioppilaskunta pitää huolen, että tekniikan alan koulutuksen asema säilyy vahvana ja sen erityisluonne tiedostetaan sekä otetaan huomioon päätöksenteossa valtakunnallisesti. Ylioppilaskunta tarkkailee ja ottaa tarvittaessa kantaa valtakunnallisiin kysymyksiin ja pitää opiskelijat tietoisena yliopistolla tapahtuvista koulutuspoliittisista muutoksista ja kehitystyöstä. Ylioppilaskunta pitää huolen, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tutkintonsa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa tavoiteajassa. Ylioppilaskunta käy keskustelua eri toimijoiden kanssa tekniikan alan työllisyydestä sekä jäsentensä työmahdollisuuksista. Ylioppilaskunta huomioi työelämäpoliittiset linjaukset, toimii TTYY:n opiskelijoiden edunvalvojana ja tarkastelee asiaa erityisesti tekniikan alan erityiskysymysten näkökulmasta. Ylioppilaskunta valitsee vuosittain opetushenkilökunnan keskuudesta Hyvän Luennoitsijan sekä ehdottaa Hyvää opettajaa Tekniikan edistämissäätiö TES:lle. Ylioppilaskunta kannustaa myös kiltoja huomioimaan oman koulutusalansa luennoitsijoita. Ylioppilaskunta nimittää tai ehdottaa opiskelijajäsenet kaikkiin yliopiston virallisiin toimielimiin ja työryhmiin sekä varmistaa, että opiskelijat ovat kaikkialla päätöksenteossa ja valmisteluissa mukana. Ylioppilaskunta kannustaa opiskelijoita aktiivisuuteen ja tukee opiskelijaedustajia toimielimissä toimimisessa. Ylioppilaskunta järjestää kaksi kertaa vuodessa hallinnon opiskelijaedustajien täydennyshaun. Ylioppilaskunta motivoi ja kannustaa opetushenkilökuntaa kehittämään opetustaan ja parantamaan vuorovaikutustaan opiskelijoiden kanssa. Ylioppilaskunta kannustaa jäseniään vaihto-opiskeluun ja kansainväliseen harjoitteluun yhteistyössä yliopiston kanssa. Tämä toiminta painottuu vaihtoonhakuaikoihin elosyyskuussa ja joulu-helmikuussa. Lisäksi ylioppilaskunta kannustaa hakemaan kansainvälisiin maisteriohjelmiin myös omassa yliopistossaan. Ylioppilaskunta edistää kiltojen ja kerhojen edellytyksiä tehdä oman tieteenalan edunvalvontaa. Edellytyksien kehittämiseksi ylioppilaskunta jalkauttaa vuonna 2014 luotua Kopoa kiltoihin -ohjetta (Liite I). Ylioppilaskunta kannustaa kiltoja ja vastaavan koulutusalan hallopedeja aktiiviseen vuorovaikutukseen molemminpuolisen tiedonkulun varmistamiseksi. Tavoitteena on edistää kiltojen ja laitosten yhteistyötä sekä varmistaa, että kiltojen jäsenistöllä on kanavia opintojen kehittämiseen. Sivu 17/29
94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 1.2 Sosiaalipoliittinen edunvalvonta Ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen edunvalvonnan tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Valvomalla opiskelijan etua terveyden, asumisen, toimeentulon ja yhdenvertaisuuden osalta, tavoitteena on tilanne jossa opiskelija voi keskittyä opintoihinsa mahdollisimman hyvin. Ylioppilaskunta vaikuttaa lausunnoilla ja esittämillään kommenteilla sidosryhmiensä toimintaan, ja tällä tavoin valvoo sekä nykyisten että tulevien opiskelijoiden etua. Ylioppilaskunta tarkkailee sosiaalipolitiikassa niin valtakunnallisesti kuin paikallisella tasolla tapahtuvia muutoksia, ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun. Kampusalueella opiskelijoiden hyvinvointia edistetään ja ylläpidetään kannustamalla jaostoja ja järjestöjä järjestämään tempauksia ja hyvinvointitapahtumia. Hervannan terveystyöryhmän kanssa yhteistyössä järjestetään luentoja ja hyvinvointitapahtumia. Edunvalvontajaosto toimii aktiivisena keskusteluympäristönä ja vaikuttajana asioiden valmistelussa. Ylioppilaskunta osallistuu YTHS:n toiminnan kehittämiseen Tampereella ja valtakunnallisesti. TTYY huomioi vaikutustyössään erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijat. Ylioppilaskunta toimii yhteistyössä opiskelija-asuntoja tarjoavien yhteisöjen kanssa, ja vaikuttaa erityisesti TOAS:n päätöksenteossa. Syksyisin Opiskelijan Tampere on päävastuussa hätämajoituksen järjestämisestä, mutta tarvittaessa TTYY:llä on valmiudet hätämajoittaa opiskelijoita. Opintotukijärjestelmän ollessa jatkuvan muutospaineen alla on erittäin tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä opintukitoimiston kanssa ja seurata, kuinka tilanne opiskelijoidemme kohdalla kehittyy. TTYY:n edustajat toimivat TTY:n opintotukilautakunnassa. TTYY osallistuu yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikuntaan ja seuraa yliopiston tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista ja sen vaikutuksia toimikunnan kanssa. TTYY seuraa aktiivisesti myös oman yhdenvertaisuussuunnitelmansa (Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2016-2018) toteutumista ja päivittää suunnitelman seuraavan kerran vuoden 2018 aikana. Ylioppilaskunta pyrkii edesauttamaan kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista yliopistoyhteisöön ja Tampereelle. KV-jaosto toimii tärkeänä edunvalvonnallisena tahona, jossa kansainväliset opiskelijat voivat tuoda aktiivisesti esille myös sosiaalipoliittiseen edunvalvontaan liittyviä asioita. Sivu 18/29
134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 1.3 Työelämävaikuttaminen 1.3.1 Työnantajamarkkinointi Työnantajamarkkinointi on ylioppilaskunnalla suhteellisen uutta toimintaa ja sen käytännöt eivät vielä täysin ole vakioituneet. TTYY tarjoaa yhteistyökumppaneilleen erilaisia mahdollisuuksia korvausta vastaan näkyä opiskelijoiden suuntaan. Näitä ovat muun muassa ständit, rekry- ja ideointitapahtumat ja ilmoituksien jakaminen. Työnantajamarkkinoinnissa merkittävänä yhteistyökumppanina toimii yliopiston kumppanuusyksikkö ja erityisesti työelämäpalveluiden suunnittelija. Tiivisyhteistyö yliopiston kanssa hyödyttää molempia osapuolia ja näin ollen roolien hahmottaminen työnantajamarkkinoinnissa on helpompaa. Markkinoinnissa hyödynnetään laajasti ylioppilaskunnan käytössä olevia viestintäkanavia, kuitenkin varaten ydinviestintäkanavat markkinoinnin ulkopuolelle. 1.3.2 Työmarkkinavaikuttaminen Työmarkkinapolitiikka on vahvasti linkittynyt koulutuspolitiikkaan. Ylioppilaskunta tapaa säännöllisesti alarelevantteja työmarkkinajärjestöjä vaikuttaakseen järjestöjen toimintaan sekä koordinoidakseen näiden kanssa yhteistyössä tehtävää edunvalvontatyötä. TTYY:n merkittävimmät työmarkkinasidosryhmät ovat Teknologiateollisuus ry sekä Tekniikan Akateemiset TEK. Yliopistoon ja opetus- ja tutkimushenkilökunnan hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä tehdään yhteistyötä erityisesti Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kanssa. Satunnaisempia yhteistyökumppaneita työmarkkinajärjestöpuolella ovat Suomen Yrittäjät, Luonnontieteiden akateemisten liitto, Insinööriliitto ja Ekonomit Mer. 1.3.3 Työllistymisen tukeminen TEK:n tutkimuksien mukaan tekniikan alan yliopistokoulutetut työllistyvät ennen kaikkea verkostojensa kautta, joista merkittävimmät ovat opintojen aikaiset työpaikat. TTYY tavoittelee opiskelun järjestämistä TTY:llä siten, että se mahdollistaa mahdollisimman laajalti opiskelun ja työnteon yhdistämisen. Kansallisella tasolla TTYY tavoittelee osaaikaisen työnteon tekemisen helpottamiseksi suunnitellun osa-aikaopiskelijastatuksen käyttöönottoa nykyisten yliopiston läsnä- ja poissaolomahdollisuuksien rinnalle. Lisäksi TTY:n tavoitellaan panostavan työkokemuksen opinnollistamiseen. TTYY osallistuu aktiivisesti TTY:n tutkintosisältöjen kehittämiseen tavoitteenaan työmarkkinoiden kysyntään vastaaminen, työmarkkinoiden uusiminen ja tutkintojen mukautumiskykyisyys muuttuviin työmarkkinatilanteisiin. TTY:llä on paljon ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Toistaiseksi ulkomaisia opiskelijoita on vain maisteritason tutkinto-ohjelmissa, mutta syksyllä 2016 TTY:llä alkaa myös englanninkielisen kandidaatintutkintotason sisäänotto. Tutkimuksien mukaan ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen on tekniikan alalla erittäin haastavaa. Työllistymisen haasteisiin on useita syistä, joista merkittävimmiksi on tunnistettu puutteelliset verkostot, kielitaito ja työkokemus. Maisteritason tutkinto-opiskelijoilla on opintoja tavoitevauhtia eteneville opiskelijoille vain kahdeksi lukuvuodeksi. Tämä tarkoittaa, että ulkomaiset maisteriopiskelijat viettävät Suomessa vain yhden kesän, joka aiheuttaa paljon haasteita riittävän työkokemuksen hankkimiseen ennen valmistumista. Työllistymistä niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeen vaikeuttaa myös verkostojen vähäisyys sekä heikko suomen kielen kielitaito, joka on suomalaisissa yrityksissä usein vähintään epävirallinen vaatimus. TTYY pyrkii kehittämään ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden opintosisältöjä sekä opintojen ulkopuolista toimintaa edelliset keskeiset puutteet huomioiden. Sivu 19/29
180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 1.4 Aktiivinen kansalaisuus Yksi ylioppilaskuntien lakisääteisistä tehtävistä on valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, kriittiseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen. Tekniikan alan yliopistona ja ylioppilaskuntana TTYY:n tavoitteena on saada tekniikan alan ammattikunnan ääni laajemmin kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa. TTYY toteuttaa tehtävää vaikuttamalla TTY:n opetussisältöihin, järjestämällä jäsenistölleen aktiiviseen kansalaisuuteen valmistavia tapahtumia sekä tukemalla jäsenistön järjestötoimintaa TTY:n ympäristössä. 1.4.1 TTY:n opintosuunnitelmiin vaikuttaminen Työmarkkinoiden murros aiheuttaa tekniikan yliopistokoulutukselle uudenlaisia haasteita. Suomen työmarkkinoiden trendi vähentää työpaikkoja suurissa yrityksissä ja vastaavasti pienten ja keskisuurten yritysten työmarkkinat kasvavat. Työmarkkinoiden muutos aiheuttaa muutostarpeen myös tekniikan alan koulutuksen tuottamaan osaamiseen. Erityisesti pienissä yrityksissä työtehtävien kirjo on yleisesti laaja suhteessa opiskelualaan. Tekniikan alalta valmistuneet ovat myös yhä useammin vastuussa omasta työllistämisestään ja siten työmarkkinoiden uusimisesta. Yliopistokoulutuksen ei enää riitä kouluttaa muutoksiin sopeutuvia, vaan sen täytyy tuottaa muutoksentekijöitä. TTY:n tulee yliopistona myös kasvattaa opiskelijat aktiiviseen, kriittiseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen vastaavasti kuin ylioppilaskunnankin. Yliopiston kattavimmat vaikutuskeinot tavoitteen saavuttamiseksi on lisätä tehtävää tukevia osaamistavoitteita osaksi kaikkia opetussuunnitelmia. TTY:n strategian 2013-2016 mukaan kaikki opiskelijat oppivat ymmärtämään teknologian merkityksen kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja saavat valmiudet yrittäjyyteen. Nämä ovat myös ylioppilaskunnan allekirjoittamia tavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole vielä konkretisoituneet osaksi opetussuunnitelmia. Kestävän kehityksen osaamisen ja yrittäjyysvalmiuksien lisäksi TTYY katsoo, että kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden tulisi saada perusvalmiudet kansantalousja yhteiskuntatieteistä. Syvällisin ymmärrys tekniikasta on tekniikan alan tohtorikoulutetuilla, jonka myötä heillä olisi myös valtavasti annettavana yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kehittämiseen. TTYY:n tavoitteena onkin, että perustutkinnossa koulutettuja aktiivisen kansalaisuuden valmiuksia yhä syvennetään jatko-opinnoissa. Tällöin aiheen painopisteenä on tekniikan alan tieteellisen tutkimuksen kansantajuinen viestintä. 1.4.2 Kansalaisvalmiuksia kehittävä toiminta Ylioppilaskunnan toiminnan ytimen muodostavat edustajisto sekä hallitus. Näiden toimintaan osallistuvat opiskelijat saavat toiminnasta käytännön kansalaisvaikuttamisosaamista muun muassa vaikuttamisen keinoista, päätöksentekoprosesseista ja yhteisten asioiden edistämisestä. Edustajiston ja hallituksen jäsenet pääsevät osallistumaan keskeisten sidosryhmien, kuten TOAS:n, YTHS:n ja Juveneksen toiminnan ohjaukseen. Erityisesti ylioppilaskunnan hallitus tekee myös vaikutustyötä kunnallisiin ja kansallisiin päätöksentekijöihin sekä suoraan että välillisesti sidosryhmien kautta. Yksi ylioppilaskunnan lakisääteisistä tehtävistä on valita opiskelijoiden edustajat yliopiston lakisääteisiin hallintoelimiin. Tämän lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan ylioppilaskunta valitsee myös yliopiston epävirallisten toimielimien, kuten opetuksen kehittämisryhmien ja yhdenvertaisuustoimikunnan opiskelijaedustajat. Yliopiston hallinnon toimielimissä toimiminen on kansalaisvalmiuksia kehittävää toimintaa, jota ylioppilaskunta tukee niin formaalilla koulutuksella kuin vapaamuotoisilla verkostotapaamisilla. Yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien lisäksi ylioppilaskunta tukee Tekniikan Akateemisten Sivu 20/29
230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 halloped-valintaprosessia levittämällä tietoutta ja ylläpitämällä Tampereen itsenäisen teekkariyhdistyksen toimintaa. Ylioppilaskunta- ja halloped-toiminta koskettavat parhaimmillaankin vain pientä osaa ylioppilaskunnan jäsenistöstä. Koko jäsenistön kansalaisvalmiuksia ja tietoisuutta pyritään kehittämään levittämällä tietoa kunnallisista ja kansallisista vaaleista sekä ylioppilaskunnan edustajistovaaleista. Vaalien yhteydessä järjestetään yksin tai sidosryhmien kanssa vaalipaneeleita kaikki puoluepoliittiset paikallisyhdistykset tasapuolisesti huomioiden. Vaalien välillä puoluepoliittista tietoutta ylläpidetään TTY:n opiskelijoiden puoluepoliittisten järjestöjen kautta. Ylioppilaskunta pyrkii myös levittämään tietoutta teknologian merkityksestä viheliäisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Tämä tapahtuu järjestämällä teknologiapoliittisia tilaisuuksia yksin ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 1.4.3 Opiskelijoiden vertaiskasvatus Opiskelijoiden monimuotoinen järjestötoiminta TTY:llä muodostaa TTYY:lle tärkeän sidosryhmäsektorin. TTY:n opiskelijoiden järjestötoiminnan ytimen muodostavat killat, jotka osallistuvat ylioppilaskunnan kasvatustehtävään erityisesti fuksikasvatuksen kautta. Kiltojen yhteistoimintaa koordinoivat kiltaneuvosto ja fuksineuvosto. Ylioppilaskunnan alaisuudessa tai piirissä toimivat harrastekerhot, ammattiainekerhot, lajijaostot ja aatteelliset yhdistykset tarjoavat jäsenistölle laajalti mahdollisuuksia elämykselliseen teekkariuteen ja ammatillisen identiteetin vahvistamiseen. Ylioppilaskunta tukee näiden järjestöjen toimintaa levittämällä tietoa näiden toiminnasta muun muassa Fuksianturin ja nettisivujen sekä liikunta- ja JA-HAA-messujen välityksellä. Ylioppilaskunta osallistuu fuksikasvatukseen myös koordinoimalla opiskelijatutortoimintaa ja järjestämällä tutoreille koulutuksia. Ylioppilaskunta järjestää tutoreille yhdenvertaisuuskoulutuksia, tutormessut, viimeisen illan ihme tapahtuman sekä tutortapaamisen. Koulutukset koskevat niin suomenkielisten opiskelijoiden kuin kansainvälisten opiskelijoidenkin tutoreita. Lisäksi ylioppilaskunta koordinoi kandidaatintutkintoohjelmakohtaisten tutor-oppaiden yhteisten osuuksien päivittämisen ja taittaa tutoroppaat. Ylioppilaskunta neuvottelee tutoreiden palkkiosta yliopiston kanssa, laskuttaa palkkiot tiedekunnilta tutorkyselyihin vastanneiden määrien perusteella sekä välittää palkkiot eteenpäin. Ylioppilaskunta ylläpitää kaikki yliopiston suomenkielisten tutkintoohjelmien tutorit kattavaa sähköpostilistaa ja vastaa tutorhaun mainostamisesta. Teekkarikulttuurissa on pitkät perinteet yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottamisesta tempauksien ja jäynien muodossa. Ylioppilaskunnan teekkarijaosto toteuttaa tempauksia ja jäyniä sekä suunnitelmallisesti että spontaanisti tilaisuuden tullessa. TTYY toimii aktiivisesti Tampereen ylioppilas- ja opiskelijakuntien kunnallispoliittisessa työryhmässä, Ryhmä 35 000:ssa. Ryhmä tapaa säännöllisesti valtuustoryhmiä ja Tampereen kaupungin hallintoa, sekä tekee muuta vaikutustyötä kaupungin suuntaan. Ylioppilaskunta seuraa erityisesti Ryhmä 35 000:n laatimaan kunnallispoliittiseen ohjelmaan 2013-2016 kirjattuja tavoitteita ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niiden toteutumiseen. Ryhmä laatii uuden kunnallispoliittisenohjelman 2017 kunnallisvaaleja varten. Sivu 21/29
278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 2. Teekkaritoiminta ja elämyksellisyys Teekkaritoiminta ja elämyksellisyys koostuvat ylioppilaskunnan organisoimasta järjestöja kulttuuritoiminnasta, jäsenpalveluista, alumnitoiminnasta sekä liikuntapalveluista ja - toiminnasta. Teekkarikulttuuria toteutetaan TTYY:n teesien mukaisesti, korostaen teekkarikulttuurille ominaisia piirteitä, kuten Wappua sekä jäynä-, laulu- ja sitsikulttuuria. Arkipäiväisenä elämyksellisyytenä jokaisen teekkarin elämässä näkyvät ylioppilaskunnan alaisuudessa toimivat lukuisat alayhdistykset, jotka tarjoavat jokaiselle TTY:n opiskelijalle väylän toteuttaa itseään teekkarihengen mukaisesti sekä kasvattaa ammatillista identiteettiään. Ylioppilaskunnan järjestämä toiminta kannustaa oma-aloitteisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen, reippauteen, spontaaniuteen ja tervehenkisyyteen. Sivu 22/29
291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 2.1 Kulttuuritoiminta Ylioppilaskunnan kulttuuritoiminnan tarkoitus on ylläpitää ja kehittää teekkarikulttuuria. Ylioppilaskunta organisoi Wapun ja muita koko jäsenistöä koskettavia teekkari- ja fuksitapahtumia, sekä järjestää ylioppilaskunnan vuosijuhlat. Ylioppilaskunta tarjoaa jäsenistölleen mahdollisuuksia osallistua myös muihin kulttuuritapahtumiin. Jäsenistöä opetetaan arvostamaan teekkarikulttuuria ja etenkin sen näkyvintä osaa, teekkarilakkia ja teekkarikastetta. Ylioppilaskunnan fuksineuvosto järjestää fukseille tapahtumia, joissa he voivat tutustua teekkariperinteisiin. Ylioppilaskunnan julkaisema fuksipassi tutustuttaa teekkarikulttuurin ja kannustaa tutustumaan muihin opiskelijoihin. Ylioppilaskunnan teekkarijaosto järjestää tapahtumia teekkareille ja aktivoi ihmisiä matalan kynnyksen teekkaritoiminnalla. Kulttuurivaihto muiden teekkaripaikkakuntien kesken toimii pohjana oman kulttuurimme kehittymiselle. Ylioppilaskunta järjestää tempauksia saadakseen näkyvyyttä ja kasvattaakseen jäsenistöään valveutuneiksi kansalaisiksi. Ylioppilaskunta kerää aktiivisesti historiatietoja, erityisesti teekkarihistoriaa.fisivuston kautta. Teekkarimuseo esittelee tamperelaisen teekkarihistorian parhaimmistoa ja museon kehittämisellä sekä opaskoulutuksilla varmistetaan kulttuuritiedon siirtyminen seuraavillekin sukupolville. Teekkarilaulukulttuuria ylläpidetään tukemalla ja järjestämällä lauluiltamia, kouluttamalla lukkareita sekä julkaisemalla teekkarilaulukirja Rasputinta. Teekkareille ja fukseille järjestetään teekkaritapakasvatusta. Jäsenistön tietoisuutta jäynistä ja jäynäkulttuurista ylläpidetään. Jäynäkilpailun yleisen sarjan voittajajoukkue lähetetään TEK:n valtakunnallisiin jäynäkisoihin voittamaan. Sivu 23/29
318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 2.2 Järjestötoiminta TTYY:n alayhdistystoiminnan merkitys aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa on olennainen. Alayhdistysten tehtävä on vahvistaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä, tuottaa onnistumisen kokemuksia ja lujittaa sidettä teekkariyhteisön välillä. Ylioppilaskunnan piirissä toimii kiltoja, harraste- ja ammattiainekerhoja sekä lajijaostoja. Alayhdistystensä kautta ylioppilaskunta tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet oppia tekemällä, harrastaa ja viettää vapaa-aikaa yhdessä toisten kanssa vastapainoksi sekä tueksi opiskelulle. Alayhdistysten ja ylioppilaskunnan piirissä toimivien yhdistysten toimintaa seurataan Ay- KilKe-tietojärjestelmän, kiltakummien ja muun valvonnan avulla. Järjestötoiminnan toimintatapoja kehitetään järjestämällä kurssit sihteerinä toimimisesta, kokoustekniikasta, toiminnantarkastuksesta ja kirjanpitotekniikasta. Kiltatoimijoille järjestetään toimivuoden alussa järjestötoimintaan opastava, kattava koulutus. Alayhdistyksiä opastetaan sääntömuutos- sekä sopimusasioissa ja alayhdistyksille tarjotaan käyttöön ajantasainen ayopas. Ylioppilaskunta järjestää tapahtumia, joissa tiedotetaan alayhdistyksiä ajankohtaisista asioista, jaostoista ja kerhotoiminnasta. Kerhot velvoitetaan pitämään kerhohuoneensa ja varastotilansa hyvässä kunnossa, esimerkiksi järjestämällä siivouspäiviä. Ylioppilaskunnan alayhdistyssektori on aidosti tavoitettavissa ja jäsenistön käytettävissä. Alayhdistyksien toimintaa tuetaan alayhdistys- ja projektiavustuksin sekä yhdistyksiä kannustetaan positiiviseen toimintaan kannustusavustuksilla. Alayhdistysavustuksia myönnettäessä tarkastellaan yhdistysten kulunutta toimintaa, avustuksen rahallista tarvetta sekä avustuskohdetta. Kiltaneuvostoa koulutetaan tiiviin ylioppilaskunta-kilta -yhteistyön takaamiseksi. Killat sitoutetaan hoitamaan yhdessä ylioppilaskunnan kanssa ylioppilaskunnan edunvalvonnallista tehtävää. Kiltaneuvoston toiminta on ensisijaisesti vertaistukea tarjoavaa ja kiltojen väliseen yhteistyöhön kannustavaa. Toiminnallista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa harjoitetaan Otaniemen ja Lappeenrannan kiltaneuvostojen ja kiltojen kanssa. TTYY:n toiminta filiaaleissa TTY:lla on maisterivaiheen opetusta tarjoavia merkittäviä filiaaleja Porissa (merkittävin muuntokoulutusyksikkö), Seinäjoella ja Jyväskylässä. Lisäksi TTY:lla toimii pienempiä yksiköitä muun muassa Lahden alueella ja Mänttä-Vilppulassa, joissa muuntokoulutetaan yksittäisiä insinöörejä DI:ksi pienissä määrin tutkimustyön yhteydessä. Näistä filiaaleista TTYY tukee opiskelijatoimintaa ja tarjoaa palveluita lähinnä Porin opiskelijoille, sillä Porin yksikkö on suurin ja ainoa virallisesti koulutukseen järjestäytynyt yksikkö. Yhteistoiminnassa varmistetaan, että paikallinen edunvalvonta sekä koulutus- että sosiaalipoliittisissa asioissa toimii tehokkaasti. Porin hallopedeja tuetaan toiminnassaan. Ylioppilaskunnassa on nimetty yhteyshenkilö Porin Teekkareihin. PoTka:n puheenjohtajalla on toiminnassaan tukena kiltaneuvosto ja PoTka huomioidaan kerhotoimintaan liittyvässä tiedotuksessa. Ylioppilaskunta toimittaa Poriin mm. teekkarikalenterit, teekkarilakit ja Tampit. Sivu 24/29
366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 2.3 Jäsenpalvelut Ylioppilaskunnan palvelutoiminta keskittyy erilaisten opiskelijan arkea helpottavien palveluiden tuottamiseen sekä organisoimiseen. Palvelut hoidetaan ylioppilaskunnan palvelutiskillä ja ylioppilaskunnan nettisivujen kautta löytyvillä varausjärjestelmillä. Opiskelijaetujen hankkimisesta Tampereella vastaa Opiskelijan Tampere ry. Vuonna 2015 ylioppilaskunta tarjosi jäsenilleen seuraavat palvelut: Maksuton teekkarikalenteri Maksuton WerkkoAnturi-lehti Pakettiauton vuokraus Peräkärryn vuokraus Opiskelijakorttien tilaus Opiskelija-alennukset Teekkarilakkien tilaus Hotelli Tornin vuokraus (puljuille) Teekkarisaunan vuokraus (puljuille) Opintomatkatoiminnan tukeminen Tukkukorttien lainaus Lainattavat esineet (pelit, grilli, kamera jne.) Jäsenpalveluita kehitetään ja muutetaan vuosittain jäsenistön tarpeita vastaaviksi. 2.3.1 Teekkarisauna Mörrimöykky Teekkarisauna Mörrimöykky on TTYY:n teekkarikulttuurin keskus ja yksi käytetyimmistä ylioppilaskunnan jäsenpalveluista. Saunaa vuokrataan käyttötarkoitustaan vastaavaan käyttöön alayhdistyksille, yliopiston toimijoille ja ulkopuolisille tahoille saunan käyttökulut kattavaan hintaan. Teekkarisaunan kunnosta huolehtiminen on erittäin tärkeää ja siihen panostetaan vuosittain. Ylioppilaskunta vastaa saunan käyttöön, ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvästä toiminnasta. Kiltojen saunavastaaville järjestetään säännöllisin väliajoin koulutus saunan käytöstä. Teekkarisauna Mörrimöykkyä tarjotaan vain hyvin perustelluista anomuksista ilmaiseksi. Myöntämisperusteena on tilaisuuden hyöty ja avoimuus koko jäsenistölle. Sauna annetaan tasakymmenvuotisia tai neljännesvuosisatoja täyttäville killoille sekä neljännesvuosisatoja täyttäville alayhdistyksille ilmaiseksi juhlakäyttöön. Valmistuneille tarjotaan saunailta teekkarihintaisena kahden kuukauden aikana valmistumisesta, vain valmistujaiskäyttöön. Valmistuneilla tarkoitetaan diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja tohtoreita, jotka ovat ylioppilaskunnan jäseniä ennen valmistumistaan. 2.4 Alumnitoiminta Alumnitoimintaa ylläpitää ja järjestää pääosin Tampereen teknillisen yliopiston Alumni ry (TTY Alumni ry), mutta myös kiltoja kannustetaan pitämään tiivis yhteys oman opintoalansa alumneihin. Alumnitoimintaan mukaan pääsemiseksi tulee olla opiskellut, valmistunut tai työskennellyt TTY:llä, Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tai Teknillisen korkeakoulun Tampereen osastoissa. Alumnit ovat tärkeässä osassa opiskelijoiden ammatillisessa kasvussa. Sidokset alumneihin ovat erityisen tärkeitä valmistumisen siirtymävaiheessa. Ylioppilaskunta ylläpitää alumnien sähköpostikanavaa ja tiedottaa alumneja aina heitä koskettavissa asioissa. Myös ylioppilaskunnan merkittävimmissä tapahtumissa huomioidaan alumnit. Ylioppilaskunnan osalta alumnitoimintaa koordinoi vuosittain hallituksesta nimitetty henkilö. Sivu 25/29
414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 2.5 Liikunta Liikunta parantaa opiskelukykyä ja tukee opiskelua. Opiskelijaliikunta-asioita järjestetään yhteistyössä Teekkareiden Urheilu- ja Voimailukerho ry:n, tamperelaisten ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitton (OLL) kanssa. Tampereen kaikilla kolmella kampuksella toimiva Unipoli Sport mahdollistaa laadukkaat, monipuoliset ja tasavertaiset liikuntapalvelut Tampereen alueen korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Liikuntapalveluista ja päivittäisestä liikunnasta vastaa TUrVoKe ry yhdessä sen alaisten lajijaostojen kanssa. TTYY tukee TUrVoKe ry:tä taloudellisesti, mikä on määritelty TTYY:n ja TUrVoKe ry:n välisessä sopimuksessa liikuntapalveluiden järjestämisestä, jotta opiskelijoillamme on jatkossakin mahdollisuus nauttia yhtä laadukkaista ja entistä ammattimaisemmin hallinnoiduista liikuntapalveluista. Vuonna 2015 tuen suuruus oli 1,20 euroa per TTYY:n jäsen. TUrVoKe ry:n ja TTYY:n yhteistyössä koordinoima Liikuntajaosto järjestää matalan kynnyksen liikuntaa koko jäsenistölle. TUrVoke ry järjestää matalankynnyksen suunnattua liikuntatutorointia kaikille opiskelijoille TTY:lla. Liikuntatutoroinnin avulla pyritään liikunnasta tekemään osa terveellisiä elämäntapoja. Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen toimii TUrVoKe ry:n hallituksessa tehtävänään tukea, ideoida ja ammattimaistaa TUrVoKe ry:n toimintaa. TTYY ja TUrVoKe ry yhdessä hoitavat opiskelijaliikunnan edunvalvontaa paikallisella tasolla Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Tampereen kaupungin suuntaan. OLL on vastuussa valtakunnallisesta opiskelijaliikunnan edunvalvonnasta. TTYY OLL:n jäsenenä pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisiin opiskelijaliikunnan linjauksiin OLL:n kautta yhdessä TUrVoKe ry:n kanssa. Sivu 26/29
440 3. Tukitoiminnot 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 3.1 Hallinto Hallinto vastaa siitä, että ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen päätökset tulevat toteutettua sekä ylioppilaskunnan lakisääteiset velvollisuudet hoidettua. Ylioppilaskunnan hallinnosta vastaa pääsihteeri yhdessä hallituksen puheenjohtajan ja talousvastaavan kanssa. Ylioppilaskunnalla on sääntöjen mukaan edustajiston valitsema, 6 10 -henkinen hallitus (27, 1 momentti). Hallitus jakaa toimialueet ja tehtävät keskenään parhaaksi katsomallaan tavalla. Ylioppilaskunnassa on vakinaisia toimihenkilöitä hallituksen sopivaksi katsomiin tehtäviin. Lisäksi on mahdollista palkata projektisihteereitä erillisiin projekteihin. Ylioppilaskunnalla on siviilipalvelusrekisterin mukaan oikeus ottaa siviilipalvelushenkilö. Sihteeristön esimiehenä toimii pääsihteeri, jonka hallitus ylioppilaskunnan sääntöjen mukaan valitsee. Muut toimihenkilöt ja toimenkuvat päättää hallitus edustajiston osoittamien määrärahojen puitteissa. (32, 5) Vuonna 2015 ylioppilaskunnan sihteeristöön kuuluvat: pääsihteeri, työaika 100 % toimistosihteeri, työaika 100 %, lomautettuna 2 kk kesällä koulutuspoliittinen sihteeri, työaika 75 %, työsopimus voimassa 10 kk vuodesta sosiaalipoliittinen sihteeri, työaika 75 %, työsopimus voimassa 10 kk vuodesta tiedotus- ja järjestösihteeri, työaika 75 %, työsopimus voimassa 10 kk vuodesta saunaisäntä, saunailtakohtainen korvaus / tuntityö ATK-sihteeri, tuntityö projektisihteerit (esimerkiksi wappu, vuosijuhla, yritysyhteistyö) 3.1.1 Palkat ja palkkiot TTYY:n edustajisto vahvistaa vuosittain talousarvion yhteydessä ylioppilaskunnan palkkioiden ja palkkojen perusteet. Ylioppilaskunnan perusteet palkoille ja palkkioille noudattavat aiempien vuosien maltillista linjaa. Ylioppilaskunnan palkkahallinnosta, laskutuksesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistelusta vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja yhdessä hallituksen talousvastaavan ja pääsihteerin kanssa. Ylioppilaskunnan työntekijöiden palkkausperusteita on pyritty vuosien saatossa yhtenäistämään. Hyvin laaditut palkkausperusteet antavat mahdollisuuden arvioida toimintaa kriittisesti sekä luovat edellytykset toimivaan henkilöstöpolitiikkaan ylioppilaskunnassa. Palkkausta suunniteltaessa on pyritty ottamaan huomioon mm. tehtävän vastuullisuus ja työn vaatima erityisosaaminen. Ylioppilaskunta noudattaa palkanmaksussaan Ylioppilaskuntien työntekijät ry:n ja työnantajapuolen yhdessä laatimaa työehtosopimusta. Lyhytaikaisissa työsuhteissa ylioppilaskunnassa voidaan käyttää työvoimaa erillisellä tuntipalkalla, mikäli työtehtäviä ei muuten pystytä järjestämään. Tuntipalkan suuruus määräytyy tehtävän vaativuustason mukaan. Tuntipalkat määräytyvät em. työehtosopimuksen mukaisesti. Sivu 27/29
488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 3.1.2 Edustajisto Ylioppilaskunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttää 35-henkinen edustajisto. Edustajisto valitaan kahden vuoden välein edustajistovaaleilla. Tämän suunnitelman voimassaoloaikana edustajistovaalit järjestetään vuosina 2017 ja 2019. Edustajiston päätöksenteon tukena on talous-, hallinto- ja kunniavaliokuntien erityistietämys ja -osaaminen. Edustajiston vuosikelloa seuraamalla kaikki sääntömääräiset ja strategiset asiat tulevat vuosittain edustajistossa käsitellyksi. 3.2.1 Tammikuu o Edustajistoristeily ja edustajiston oman toiminnan suunnittelu Helmikuu o Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma sekä katsaus edellisen vuoden projektien onnistumiseen Maaliskuu o Juveneksen omistajastrategia Huhtikuu o Vuosikokous Toukokuu Syyskuu o Teekkaritoiminnan paperi ja strategiatyö Lokakuu o Omaisuudenhoito/Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Marraskuu o Budjettiedari: talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle Joulukuu o Järjestäytyminen 3.2 Talous Jäsenmaksut Ylioppilaskunnan jäsenmaksu sisältää perustutkinto-opiskelijoille pakollisen YTHSmaksun. Jatko-opiskelijoiden jäsenmaksu ei sisällä YTHS-maksua, sillä jatko-opiskelijat eivät kuulu YTHS:n palveluiden piiriin. TTYY:n jäsenmaksu sisältää SYL:n ja OLL:n jäsenmaksun. Taulukko 1: Jäsenmäärän kehittyminen ja arvio 2015-2020 (tilanne vuosittain 1.10.) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Perusopiskelija 6885 6407 6350 6300 6250 6200 6100 Jatko-opiskelija 246 200 250 250 250 250 250 Jäsenmaksun suorittamisen yhteydessä opiskelija voi maksaa myös vapaaehtoisia maksuja. Tällaisiin maksuihin kuului 2015 kiltamaksu ja SYL:n kehitysyhteistyömaksu. Kiltamaksun suuruudesta tehdään neuvoa-antava päätös kiltaneuvostossa. Päätökseen sitoutuvien kiltojen jäsenmaksu voidaan periä vapaaehtoisena maksuna ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Sivu 28/29
532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 3.2.2 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma TTYY noudattaa vuonna 2015 laadittua keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaa, joka on tämän dokumentin liitteenä. 3.2.3 Varainhankinta ja yritysyhteistyö Ylioppilaskunta aloitti konkreettiset toimet varainhankinnan ja yritysyhteistyön parantamiseksi palkkaamalla kaksi yritysyhteistyöprojektisihteeriä vuonna 2012. Yritysyhteistyö on kehittynyt muutamassa vuodessa merkittävästi ja yritysyhteistyön tuotot ovat olleet tasaisessa kasvussa sekä yhteistyökumppanien määrä nousussa. 3.3 Viestintä Tiedotustoiminnan ohjenuorana toimii viestintäsuunnitelma, joka on tämän dokumentin liitteenä. Tiedotustoiminta kattaa ylioppilaskunnan sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen. Ylioppilaskunta käyttää useita tiedotuskanavia välittääkseen jäsenilleen tarpeellista tietoa. Verkossa ilmestyvä WerkkoAnturi toimitetaan alayhdistysten, yliopiston, sidosryhmien ja ylioppilaskunnan tekemän materiaalin pohjalta kuukauden välein lomakausia ja tenttiviikkoja lukuun ottamatta. Tavoitteena on ylioppilaskunnan toiminnan avoimuus ja näkyvyys jäsenistölle. WerkkoAnturi lähetetään oletusarvoisesti kaikille jäsenille. Mediajaosto ideoi ja kehittää ylioppilaskunnan tiedotustoimintaa. Ylioppilaskunnan nettisivujen sisältöä parannetaan kattavammaksi ja laajemmin ylioppilaskunnan tarpeita vastaavaksi. Viestinnän kehittämisessä osallistutaan POPin jatkokehitykseen toimimalla yliopiston tähän tarkoitukseen järjestämässä työryhmässä. Ylioppilaskunta pitää aktiivisesti yhteyttä yliopiston viestintään ja osallistuu muun muassa opiskelijamarkkinoinnin kehittämiseen. 4. Liitteet A Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma (Hyväksytään alkuvuonna 2016) B Yhdenvertaisuussuunnitelma (Tuodaan tiedoksi alkuvuonna 2016) C Kansainvälistymis-ja kielisuunnitelma (Tuodaan tiedoksi budjettiedarissa) D Viestintäsuunnitelma (Päivitetty 2014) E Tavoitetaulukot (Tuodaan tiedoksi alkuvuonna 2016) F Juveneksen omistajastrategia (Hyväksytty 2015) G Omaisuudenhallintastrategia (Hyväksytään alkuvuonna 2016) H Kunnallispoliittinen ohjelma (Päivitetään 2016) I Kopoa kiltoihin ohje (Tuodaan tiedoksi budjettiedarissa) Sivu 29/29