TYÖRUKKANEN MUISTIO 6/10 Aika 27.1.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Atlantic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez Hannele Lohilahti Satu Sarkkinen-Vuorinen Sanna Kujala Anne Ahonen Liisa 1. Tilannekatsaus Vuosi 2009 Vuotta 2009 koskeva maksatushakemus ja raportti on tehty ja lähetetty Kolpeneen palvelukeskukseen vkolla 3. Samassa yhteydessä lähetetään myös kunnille laskut vuoden 2009 omarahoitusosuuksista. Kehittäjätiimien kanssa on työstetty tulevaisuusverstaan pohjalta saatuja kehittämiskohteita käytännön toimintasuunnitelmiksi. Asiakkaiden kuulemisia ei ole vielä toteutettu. Koulutuskartoitus on meneillään siitä enemmän kohdassa 3. Oheismateriaalina: - Raportti 31.12.2009 - maksatushakemus 2009 - kuntien omarahoitusosuudet Vuosi 2010 Projektiaikataulun mukaan alkuvuoden ohjelmassa on kehittämiskohteiden valinta, hyvien käytäntöjen kartoitus ja uusien toimintatapojen määrittelyt ja pilotoinneista sopiminen. Oheismateriaalina on työntekijöiden laatima toimintasuunnitelman runko Kokkolan alueelle. Jyta-alueen ja klinikan osalta vastaavaa runkoa ei vielä ole tehty. Oheismateriaali: - Kokkolan alueen toimintasuunnitelmarunko 12.1.2010
Työrukkanen merkitsee maksatushakemuksen ja raportin tietoonsa ja keskustelee Kokkolan toimintarungosta. Keskustelussa tuli esille seuraavaa: - työmenetelmänä huoli puheeksi; aiemmin on koulutettu paljon työntekijöitä, miten on käytännössä? - Syksyllä alkaa perhetyön erikoistumisopinnot, joissa osa opinnoista voidaan moduloida myös ulos myytäväksi - Uuden neuvolalain mukaan on tehtävä toimenpidesuunnitelma, jossa yhtenä osana on moniammatillisen työn toteuttaminen; yhteensovitus Jytaalueen kanssa, yhteensovitus lastensuojelusuunnitelman ja hankkeen moniammatillisen työsuunnitelman kanssa - On selkeytettävä keneen/mille tasolle otetaan perustyöstä milloinkin yhteyttä, kun huoli herää - Yhteistyö erityispalvelujen (esim. esh) kanssa - Myöhemmässä vaiheessa kannattaa tehdä prosessimallinnus, joka selkeyttää toimijoiden roolia moniammatillisessa työssä - Alueellinen ajattelu on osin hävinnyt organisaatiouudistuksissa, mitä tilalle? - Varhaisen tuen koordinointi ei kenenkään vastuulla; lastensuojelusuunnitelmassa ehdotuksena lapsiasiamies - Miten perhevalmennus saadaan kiinnostamaan nuoria pareja? 2. Perhetyöntekijän palkkaaminen hankkeen varoilla neuvolaan/kokkolan alue Pohdittaessa varhaisen tuen palveluja keskeiseksi toimijaksi on noussut neuvolatyö. STM:n PERHE-hankkeen aikana 2005-2007 useimmissa hankekunnissa keskeisin kehittämisen kohde oli perhevalmennusten uudistaminen moniammatilliseksi valmennukseksi sekä neuvolan perhetyö. Kokkolan kehittäjätiimissä tämä myös nousi selväksi kehittämisen kohteeksi. Neuvolan perhetyön toiminta-ajatuksena on varhaisen tuen tarjoaminen eli perheen tukeminen jo ennen ongelmien kasautumista ja perhetilanteen kriisiytymistä. Perhetyön tavoitteena voidaan nähdä mm. perheen voimavarojen vahvistuminen vanhemmuudessa, parisuhteessa, lasten kasvatuksessa ja muissa arjen haasteissa. Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä työparina mahdollistavat moniammatillisen yhteistyön ja perheiden tarpeiden laaja-alaisen huomioinnin. Hankkeen taloutta suunniteltaessa siinä näyttäisi olevan liikkumavaraa lisätyöntekijän palkkaamiseen. Lisätyöntekijällä ei voida paikata olemassa olevaa palvelua, vaan sen on voitava tuottaa jotain lisäarvoa nykyiseen toimintaan. Lisäksi kunnan tulisi sitoutua vakinaistamaan toiminta hankkeen jälkeen, mikäli se osoittautuu vaikuttavaksi. Kts. liite: Nuppu kustannusarviot.
Kehittäjätiimi kokoaa pienen työryhmän miettimään mm. perhetyöntekijän tehtävänkuvaa ja sijoituspaikkaa. Työrukkanen - Hyväksyi neuvolan perhetyöntekijän palkkaamisen hankkeen työntekijäksi Kokkolan alueelle noin vuodeksi. Neuvotellaan SoTe-hallinnon kanssa tehtävän saamista vakinaiseksi vuoden 2011 alusta. Neuvola-asetus edellyttää lisäresursseja myös moniammatilliseen työhön, jolloin vuoden 2011 talousarvioon esitetään perustettavaksi perhetyöntekijän tehtävä neuvolaan - Hyväksyi kelpoisuusvaatimukseksi keskustelun jälkeen sosionomi (AMK) ja perhetyön opinnot sekä käytännön kokemusta perhetyöstä. Ruotsinkielen taito luetaan eduksi. - Hanke julistaa tehtävän haettavaksi ja valinta tehdään ja työsuhteen ehdot määritellään yhteistyössä Sote-hallinnon, neuvolan ja perhepalvelujen kanssa. - Nimesi valmistelevan työryhmän: Satu Lohilahti, terveydenhoitaja, Miia Kauppinen, Anita Pöyhönen, Marita Loukiainen ja Liisa Ahonen. Työryhmän tehtävänä on mm. määritellä tarkemmin toiminta-alue, asiakasryhmät ja indikaatiot sekä tehtäväkuvaus. Pilotoinnin vuoksi tiedon kokoaminen, vaikuttavuuden selvittäminen ja mittareiden kehittäminen ovat tärkeitä. - Kaksi aikuislinjan sosionomi amk-opiskelijaa on halukas tekemään opinnäytetyön neuvolan perhetyöstä, mikäli se sopii koululle. Mahdollisesti heidän työpanos on käytettävissä syksyn aikana. - Perhetyön opintoihin liittyvät opiskelijoiden työt voidaan nivoa palvelemaan Nuppu-hankkeen tavoitteita - Hankkeen aikana huolehditaan myös siitä, että Jyta-alue saa lisäpanosta varhaisen tuen palveluihin asukaslukunsa edellyttämässä suhteessa 3. Koulutus Hankkeen varoin on mahdollisuus järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia ja asiantuntijaluentoja. Kehittäjätiimien välityksellä on pyydetty henkilöstön koulutustarpeita 22.1.2010 mennessä. Valtionavustusviranomaiselle on erikseen selvitettävä maksatusten yhteydessä järjestetty/maksettu koulutus sekä asiantuntijapalvelut. Osahankkeiden projektipäälliköt ovat pitäneet koulutuksista videopalaverin, jossa mm.sovittiin, että koulutuskutsut ja materiaalit julkaistaan PaKasteen sivuilla, jolloin osallistuminen toisten osahankkeiden koulutuksiin on mahdollista.
Tämänhetkinen koulutustoiveluettelo on alla. Mikäli asiaa on jo työstetty, siitä on selvitys: - Verkostotyön / varhaisen avoimen yhteistyön koulutus; alustava tarjous prosessiluonteisesta koulutuksesta pyydetty THL - Lapsilähtöinen työskentely/lapsen kohtaaminen; mahdollinen esim. Pesäpuun 2-pv koulutus tilauskoulutuksena - Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen - Ryhmänvetäjän koulutus; AMK? - Vuorovaikutuskoulutus - Lasten psyykkiset häiriöt - Lapsi perheen kriisitilanteessa - Nuori seksuaalisen kaltoinkohtelun uhrina Alustava tarjous pyydetty - Työyhteisön pahoinvoinnista hyvinvointiin Awen Oy luottamus/epäluottamus/johtaminen Työrukkanen hyväksyi alustavan suunnitelman. Neuvolan suunnalta toivottiin priorisoitavan ryhmänvetäjän koulutus. Mikäli hanke tarjoaa koulutuksen perhepalvelujen työntekijöille, siihen voi osallistua maksullisesti myös muilta toimialueilta. Jyta-alueelle toivottiin valmennusta: miten perhekeskus tehdään? 4. Arviointi Arviointi on olennainen osa myönnettyjen hankkeiden toteutumisen seurannassa. Ulkopuolista arviointia ei kuitenkaan edellytetä. Hankkeen aikana arvioinnin merkitys on tarkistaa, onko hankkeen toiminta oikean suuntaista ja tarvittaessa korjata sitä. Hankkeen päätyttyä huomiota kiinnitetään erityisesti tulosten vaikuttavuuteen, hyödynnettävyyteen ja yleistettävyyteen. Hankesuunnitelmassa arvioinnista on kirjoitettu seuraava: Perhetyön keskuksen resursointi on alueellisesti merkittävä rahallinen panostus kehittämistyöhön, joten sen toimintaa tulee tarkastella kriittisesti arvioiden, myös suhteessa tavoitteeseen eli pysyvään sosiaali- ja terveydenalan kehittämisrakenteeseen. Arvioinnissa tulee huomioida kehittämistyön hitaus varsinkin, kun kysymyksessä on rakenteisiin kohdistuva kehittämistyö merkittävässä muutos- ja murrosvaiheessa. Hankkeessa arviointi painottuu sisäiseen arviointiin. Lastensuojelu- ja perhetyön vaikuttavuuden arviointiin kerättävä tieto mahdollistaa sisällöllisen kehittämisen
arvioinnin; sen avulla voidaan myös arvioida hankkeen vaikutuksia asiakkaiden elämäntilanteisiin. Arvioinnin tarkoitusperiin voidaan käyttää prosessien mallinnuksia ja toiminnan dokumentaatiota. Opinnäytetyöt tuottavat omista näkökulmistaan tietoa eri sisältöalueista. Arviointi tehdään ja raportoidaan vuosittain hankkeen aikana, yhteistyössä kokonaishankkeen ja erityisesti sosiaalityön osuuden kanssa. Hankkeen toimintaa suunnataan arvioinnin perusteella. Toimintaa arvioidaan myös sidosryhmille kohdistetulla kyselyllä. Työrukkanen totesi tähänastisen työn olleen oikean suuntaista. Neuvolan perhetyön pilotoinnista voidaan tehdä opinnäytetyö, esim. sen vaikuttavuudesta. Selvitetään mahdollisuutta hankkeen itsearviointiin esim. kompetenssimetelmällä. Arviointiin palataan myöhemmissä kokouksissa. 5. Muut asiat Tarja vie tietoa Nuppu-hankkesta erikoissairaanhoitoon. Hanketyöntekijät verkostoituvat toisen Kaste-hankkeen Tervein mielin Pohjois-Suomessa kanssa tapaamalla sen hankkeen projektityöntekijää. 6. Seuraava kokous 24.3.10 klo 9-11 Kirjasi Liisa