VirtuaaliAMK (AMK-verkosto) TIETO KASVAA VERKOSTOSSA, VERK- KOKOULUTUKSEN LAADUN TEKIJÄT KOKONAISHANKE. Valmistumisaika 30.12.2006



Samankaltaiset tiedostot
VirtuaaliAMK 2004: palvelut ja välineet

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli Jari Uimonen

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Koulutustuotanto

Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksik. misyksikön n toiminta wwww.amk.fi

VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikkö. Hyväksytty VirtuaaliAMK:n johtoryhmässä. pvm

Virtuaaliorganisaation ruusut ja horsmat VirtuaaliAMK

Virtuaaliammattikorkeakoulu (?)

VirtuaaliAMK verkoston rakentajana Luonnonvara-alan alan yhteistyö seminaari

Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu - Ajankohtaista

Virtuaaliammattikorkeakoulu

Virtuaaliammattikorkeakoulun strategia (8)

VirtuaaliAMK ja AMK- opiskelijan mahdollisuudet Marja Rautajoki

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Ajatuksia uuden koulutustuotantoprojektin tiimoilta

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Virtuaaliammattikorkeakoulu - Vuoden 2004 projektit Marja Rautajoki marja.rautajoki@virtuaaliamk.fi

VirtuaaliAMK-verkosto Verkostojen verkosto

1(45) Laatijat. Virtuaaliammattikorkeakoulu AMK-verkosto, ESR-kokonaishanke LOPPURAPORTTI

Opiskelu ja opettaminen tänään ja tulevaisuudessa - virtuaalistako?

Asianomistajaryhmien tausta

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät Juha Knuuttila

Laadukasta opintotarjontaa Virtuaaliammattikorkeakoulun portaaliin

VirtuaaliAMK ajankohtaista Yhteyshenkilöpäiv

SVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä?

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekti Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa

Ajankohtaista VirtuaaliAMK:sta, Marja Rautajoki Aineisto SVA-Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu: Ajankohtaista on portaalissa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULUN TAVOITTEET JA TOIMINTA

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

llöntuotanto, toimintamalli ja tuottajapalvelut vuosina

VirtuaaliAMK verkostojen verkosto

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli. Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa Tiina Pyrstöjärvi

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

Digiajan opettajan selviytymispaketti

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikkö

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari Ilmari Hyvönen

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Pedagogisen johtamisen katselmus

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen

yhteyshenkilö ihmeidentekijä?

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

Yleiset periaatteet. Sisällöntuotantorenkaat. Tuotantorenkaan organisointi (mahdollisia rooleja) Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu.

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Minne menet virtuaaliyliopisto? Hannu Peltola

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Saamelaisalueen etäopetuspäivät Eeva-Liisa Rasmus

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne.

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA

VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULUN OPINTOIHIN JA OPISKELUUN LIITTYVÄT YLEISET MENETTELYTAPAOHJEET

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

VirtuaaliAMK - Vapaus valita

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Virtuaaliluokkahankkeen kokous

Kommentteja FinELibin strategiaan

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työvälineet -teemaryhmä

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tietostrategia Päivitetty

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Tuotantorenkaat VirtuaaliAMK:ssa toimintamalli, tuotetut sisällöt, esimerkkejä ja kokemuksia

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Transkriptio:

HANKEKUVAUS LIITE 1 1 (5) VirtuaaliAMK Hanke tallennus: www.amk.fi / Kehitys > ESR-HANKE 04-06 > Tietoa hankkeesta www.amk.fi / Koulutus > ESR-HANKE 04-06 > Tietoa hankkeesta PVM 15.12.2003, hyväksytty johtoryhmässä 5.11.2003, päivitetty 29.11.2004 VirtuaaliAMK (AMK-verkosto) TIETO KASVAA VERKOSTOSSA, VERK- KOKOULUTUKSEN LAADUN TEKIJÄT KOKONAISHANKE Hankkeen asettaja / rahoittaja AMK-verkosto, OPM, ESR 3 Etelä-Suomi, ESR 1 Lappi ja ESR 1 Itä-Suomi Projektityyppi Kehittämisprojekti Aloittamisaika 1.1.2004 Tausta ja nykytilanne sekä kehittämistarpeet Valmistumisaika 30.12.2006 Hankepäällikkö(t) Uimonen, Vesikko, Lappi hankkeen proj. päällikkö, Kehittämisyksikkö 1. Virtuaaliammattikorkeakoulun taustaa ja nykytilanne Virtuaaliammattikorkeakoulutoimintaa ohjaa strategiassa määritelty visio: Virtuaaliammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulujen muodostama yhteistyöverkosto, joka tuottaa, kehittää ja tarjoaa kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä koulutuspalveluita ja koulutustarjontaa. Koulutuspalvelut hyödyntävät joustavasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Verkostoyhteistyö syntyi marraskuussa 2001 allekirjoitetulla Virtuaaliammattikorkeakoulun verkostosopimuksella, jossa on mukana Suomen ammattikorkeakoulut. Virtuaaliammattikorkeakoulusta on muodostunut erittäin vahva toimija Suomessa ja kansainvälisesti. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen välillä on tiivistä. Virtuaaliammattikorkeakoulu on tullut jäädäkseen osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa sekä vakiintunut ammattikorkeakoulujen väliseksi verkostoyhteistyöksi. Toimintaa koordinoi kehittämisyksikkö, joka sijaitsee TAMKissa (Tampereen AMK). Kehittämisyksikön henkilöstöä on sijoitettu Tampereen ohella myös muualle Suomeen (RAMK, HAMK, LAMK). ESR-rahoituksilla toteutettavien hankkeet edistävät alueellista kehitystoimintaa ja tulokset ovat hyödynnettävissä koko AMK-verkostossa. Projektipäälliköt työskentelevät hyvin tiiviissä yhteistyössä kehittämisyksikön kanssa. Virtuaaliammattikorkeakoulutoiminta lähti liikkeelle, kun ESR-rahoitteiset hankkeet aloitettiin vuonna 2000. Kaikki ammattikorkeakoulut saatiin mukaan käynnistämällä kolme erillistä hanketta (ESR 3 tukialue, ESR 1 Lappi ja Itä-Suomen alueet). Vuosina 2000 2003 tuotettiin n. 250 ov:n verran koulutustarjontaa ammattikorkeakoulujen käyttöön ja portaalin (www.amk.fi) kautta tarjottavaksi. ESR 3-tukialueen hankkeen rahoituksella rakennettiin myös Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali. Lisäksi kehitettiin lukuisia palveluita, kuten ammattikorkeakoulujen opiskelijahallintojärjestelmien tietojen joustava siirtyminen portaalin kautta hyödynnettäväksi ja sähköinen asiointi, joka mahdollistaa opiskelijoiden joustavan opinto-oikeuden toteutumisen ammattikorkeakouluissa. Portaalipalvelut ovat laajasti käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa. Opiskelijoiden easiointi portaalin kautta on ollut erittäin aktiivista (portaali avattiin 2.9.2002). Virtuaaliammattikorkeakoulutoiminnan kannalta merkittävää on, että Suomessa on haluttu myös rahoituksen osalta toimia verkostossa. Nämä kolme ESR-hanketta (Lappi, Itä ja 3-alue) ovat rakentaneet perustaa koko Virtuaaliammattikorkeakoulutoiminnalle. Hankkeen tulokset ovat olleet kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä. Koulutustuotanto on tapahtunut ammattikorkeakoulujen muodostamissa alakohtaisissa tuotantorenkaissa ja opiskeluun ilmoittautuminen on rakennettu portaalin kautta joustavasti tapahtuvaksi. Yhden luukun periaate on toteutunut käytännön tasolla. VirtuaaliAMK:n koulutustuotantorenkaissa on rakennettu toimintamallia verkkokoulutustuotteiden tuottamiseen valtakunnallisesti. Toimintamallin rakentaminen on käytännössä merkinnyt suunnittelu- ja tuotantoprosessin vaiheistamisen mallintamisen, laatukäsikirjan, työkalujen kehittämisen, sopimusmallien ja lomakepohjien tekemisen.

2. Virtuaaliammattikorkeakoulutoiminnan kehittämisen tarpeet (hankkeen rahoituskohteet) 2 (5) Kolmen vuoden kehittäminen on osoittanut selvästi jatkokehittämistarpeita: tarvitaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Oppimateriaalin tuotannossa siirtyminen oppimisaihiopohjaiseen tuottamiseen, merkitsee aineistojen joustavaa uudelleenkäytettävyyttä. Tekninen kehitys mahdollistaa monikanavajulkaisun, monimediasisältöjen kehittämisen ja toisaalta laadukkaiden pedagogisten sisältöjen tuottamisen. Laadunvarmistus on erittäin tärkeä osa tuotekehitystä ja tuotantoa. Tärkeätä on varmistaa opiskelijalle suunnattujen tukipalveluiden (tutor- ja tukiverkosto) luominen. Toteutunut hanke osoitti selvästi, että ilman verkkoteknologista ja pedagogista koulutusta tuotantorenkaissa ei pystytä tuottamaan laadukasta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää koulutustarjontaa. Myös kirjasto- ja tietopalveluiden kytkeminen osaksi Virtuaaliammattikorkeakoulun koulutustuotteiden ja palveluiden kehittämistä, tuo merkittävää lisäarvoa sekä tuottajille että koulutustuotteiden käyttäjille. Tässä hankkeessa rahoitusta on haettu em. kehittämisen alueille siten, että eri rahoituslähteiden tuki kohdennetaan tukialuetta hyödyntäviin kehittämiskohteisiin ja alueella olevien ammattikorkeakoulujen tietoverkkoja hyödyntävän opetuksen kehittämiseen. Kirjastopalveluiden osalta kehittämistyö rahoitetaan OPM:n erillishankerahoituksella. I Etäoppijan oppimisprosessin tutor-ja tukiverkoston luominen (Lappi) Hankkeessa kehitetään tutor- ja tukiverkoston toimintamalli, jonka tarkoituksena on tukea ja ohjata etäoppijan oppimisprosesseja ja niitä tukevia tekijöitä, jotka voivat olla esimerkiksi sosiaalisia, teknisiä tai oppimistaitoihin liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on suunnitella ja kehittää tukiverkoston ohjausohjelma, jonka avulla voidaan tukiverkostoa tuottaa ja ylläpitää. II Koulutuspalveluiden ja tuotteiden laadunvarmistus (Itä-Suomi, OPM-hankerahoitus) Virtuaaliammattikorkeakoulun palveluiden laadunvarmistusta tehdään tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja kehittämisyksikön kanssa. Projektissa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden laatua tutkitaan ja testataan mm. käytettävyystestauksin. Lisäksi kehitetään erilaisia soveltuvia laatumittareita, tavoitteena laatusertifioidut koulutustuotteet. Laatuhanke on osa Itä-Suomen hanketta. Laatukriteeristö ja laatujärjestelmä portaalin kautta jaettavalle aineistolle laaditaan yhteistyössä Virtuaaliyliopiston kanssa. III Portaalipalveluiden kehittäminen (Etelä-Suomi, OPM-hankerahoitus) Hankkeessa jatkokehitetään www.amk.fi -portaalin palveluita tuotantoa ja opiskelua palvelevaksi (etuotantoympäristö ja eopiskeluympäristö). Portaaliin rakennetaan työkaluja, joiden avulla on mahdollista tuottaa opintojaksoja oppimisaihioita hyödyntäen. etuotantoympäristöä kehitetään siten, että se palvelee digitaalisten materiaalien joustavaa hallinnointia ja varastointia Amk-verkostossa. Opiskelijan eopiskelua kehitetään osaksi portaalin palveluita. IV Koulutus (Etelä-Suomi, Lappi, Itä-Suomi) Tuotantorenkaisiin tarvitaan asiantuntemusta sisältöjen tuottamisesta oppimisaihiolähtöisesti, hankkeessa syntyviä pedagogisia malleja ja tutkimustuloksia hyödyntäen. Tarvitaan koulutusta esim. verkkotuottamisen prosessista, verkkokäsikirjoittamisesta ja verkkopedagogiikasta. Kukin osahanke vastaa oman alueensa henkilöstön kouluttamisesta. Koulutukset suunnitellaan yhdessä kehittämisyksikön kanssa (sisältö ja tavoitteet ovat samanlaisia kaikkialla). Koulutus tulee tapahtumaan verkko-opiskeluna tutoroituna opiskeluna (koulutuksessa voi olla muutama lähipäivä mukana) www.amk.fi-portaalin kautta. V Pedagoginen tutkimus (Lappi) Tutkimusosio tuottaa tietoa etä ja virtuaaliopetuksen sekä opiskelumenetelmien kehittämiseen yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa, liite 1. Tavoitteena on kytkeä tutkimus luontevaksi osaksi Virtuaaliammattikorkeakoulutoimintaa. Tavoitteena on soveltavan tutkimuksen organisoiminen ja asiantuntijaverkoston luominen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla yhteistyössä kehittämisyksikön kanssa. Tutkimuksella vahvistetaan Virtuaaliammattikorkeakoulun asemaa kotimaisella ja kansainvälisellä koulutuskentällä sekä dokumentoidaan tehtyä kehitystyötä. Koska AMK-verkoston vahvuus on käytännönläheisyydessä ja tuloksellisessa toiminnassa, myös tutkimuksessa on tärkeää säilyttää käytännönläheisyys ja yhteys Virtuaaliammattikorkeakoulun toimijoihin. Ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämisen näkökulmasta keskeisiä tutkimusteemoja ovat: - Verkko-opetuksen järjestäminen korkeakoulussa (verkko-oppimiskulttuuria edistävien toimintatapojen tunnistaminen ja kehittäminen) - Työelämäyhteyksien rakentuminen verkko-opetuksessa - Verkko-opetuksen verkostoituminen (koulutusorganisaatioiden sisällä ja niiden välillä) - Toimintatutkimus sisällöntuotannossa - Erilaiset verkkopedagogiset mallit ja menetelmät - Verkko-opetuksen pedagoginen laatu - Ammattikorkeakoulupedagogiikan todentuminen verkko-opetuksessa ja koulutuksessa - Tutkimuksella lisätään tietoa ja käytetään sitä toiminnan kehittämiseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

VI Tutkimustointa ja verkkopedagoginen tuotekehitys (AMK-verkoston rahoitus) Pedagoginen tuotekehitys on merkittävä kehittämisen painopistealue ja kiinteä osa tutkimustulosten hyödyntämisessä. Ammattikorkeakoulujen kokemukset ja kehittämistarpeet työstetään uusiksi toimintamalleiksi ja teknisiksi ratkaisuiksi pedagogisen tuotekehityksen avulla. Painopistealueena on kehittää ja tuottaa erilaisia AMKpedagogiikkaan soveltuvia verkkokoulutusta tukevia innovatiivisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat esim. ongelmalähtöisten oppimistehtävien tekemisen sekä mahdollisuuden yhdistää eri alojen asiantuntemus yhteen. Pedagoginen tuotekehitys tapahtuu yhteistyössä ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tuotantorenkaiden kanssa tuottaen sisältöjä ja toimivia verkkopedagogisia malleja. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Lappi-hankkeen kanssa. VII Tutkimustoiminta ja tekninen tuotekehitys (Itä-Suomi) Tutkimustoiminnan tukee vahvasti virtuaaliopetuksen tarpeita edistäen mm. monikanavaista julkaisua (DigiTV, mobiilipäätelaitteet). Lisäksi tutkimustoiminnalla tuetaan yksittäisen ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaa (alueellinen vaikuttavuus) ja edistetään yhteistyötä sekä yliopistojen että paikallisten yritysten kanssa. VIII Oppimateriaalituotanto oppimisaihioita hyödyntäen (Etelä-Suomi, Lappi) Koulutustuotteiden toteuttaminen perustuu uudelleenkäytettäviin oppimisaihioihin. Oppimisaihioihin perustuva tuottaminen on aivan uudenlainen ja haastava tapa kehittää sisältöjä, jotka ovat uudelleenkäytettäviä, siirrettäviä ja joustavasti erilaisissa oppimisymäristöissä hyödynnettävissä. Oppimisaihiopohjainen ajattelu vaatii panostusta tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tarvitaan alakohtaisia koordinaattoreita, jotka kartoittavat eri koulutusalojen tarpeita siten, että oppimisaihioista saatava hyöty olisi mahdollisimman hyvä (päällekkäisen työn minimointi: samoja oppimisaihioita voidaan hyödyntää useammassa verkko-opintojaksossa). Oppimisaihioita ja sitä kautta opintojaksoja tuotetaan tuotantorenkaissa. Renkaat muodostetaan ammattikorkeakoulujen henkilöistä (lähinnä opettajat, informaatikot, muut asiantuntijat). Oppimisaihioihin liittyvä tuotekehitys ja oppimateriaalituotanto jää hankkeen jälkeen palvelemaan ammattikorkeakoulujen opetusta ja opettajia. Koulutustuotanto toteutetaan strategian määrittelemien tavoitteiden mukaisesti, laaja-alaisesti ja kattavasti eri kohderyhmille. Hankkeessa tuotetaan n. 800 op:n verran koulutussisältöjä. Kehittämisyksikkö koordinoi ja ohjaa tuotantoprosessia. IX Oppimisaihioiden tuotteistaminen (Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lappi) Tulevaisuudessa verkkopalveluiden ja koulutustuotteiden tuotteistamisella on suuri painoarvo. Tuotteistaminen on osa tuotekehitysprosessia. Tuotteistamisella varmistetaan hankkeessa tuotettujen koulutustuotteiden monimediaisuus, korkea laatu, käytettävyys ja monikanavajulkaisu sekä ammattikorkeakoulujen kansainvälinen koulutustarjonta (kieliversiot). Hankkeessa kehitetään tuotteistamisprosessi tulevaisuuden verkkotuotteiden tuottamiseksi ja viimeistelemiseksi. Tuotteistaminen toteutetaan tuotantorenkaiden tuotteille alueittain. Tuotteistamiseen on osoitettu rahoitusta kaikilta kolmelta ESR-rahoitusalueelta, Lappi-hankkeessa se sisältyy oppimateriaalintuotanto-osuuteen. Projektin lopputulostavoitteet Tämän hankkeen lopputulostavoitteena on Oppimisaihiotuotanto -> koulutustuotanto -> opintojaksotuotanto Hankkeessa tuotetaan koulutusala- ja teemakohtaisia oppimisaihioita, joista koostetaan koulutustarjontaa (etelä: n. 750 op, lappi: n. 60 op) portaalin kautta tarjottavaksi. Oppimisaihioissa pohjaksi otetaan pedagoginen tuotekehitys. Koulutustuotteet ovat laadultaan korkeatasoisia (monimediapohjaisia ja soveltuvat julkaistavaksi monikanavaisesti). Laadunvarmistuksella pyritään laatusertifoituihin Virtuaaliammattikorkeakoulun koulutustuotteisiin ja palveluihin. Portaalipalveluiden kehittäminen hyödyntää koko ammattikorkeakoulukenttää ja varmistaa hankkeen jälkeen joustavan verkkopohjaisen koulutuksen tuottamisen, tarjoamisen ja opiskelijoiden sähköisen asioinnin portaalin kautta. Henkilöstökoulutus varmistaa verkkopedagogisten ja tuottamiseen liittyvän tuotantoprosessin hyödyntämisen koulutustuotteissa. Tutkimus & tuotekehitys sekä sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen tutkimustoiminta sekä tuotekehitys varmistaa toimintatapaa, jolla hankkeen jälkeen ammattikorkeakoulut voivat varmistaa kotimaista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tutkimustoiminta antaa perustan laadullisesti korkeatasoisten koulutustuotteiden ja palveluiden toteuttamiseen hankkeen jälkeenkin. Etäoppijan oppimisprosessin tutor-ja tukiverkoston luomisella varmistetaan opiskelijalähtöisten tukipalveluiden rakentaminen. Tuotteistamisen lopputuloksena saadaan malli, jolla tulevaisuudessa uusien sisältöjen tuotteistaminen hoidetaan. Kirjastohankkeella varmistetaan, että kirjastopalvelut saadaan toimivaksi osaksi virtuaalikoulutustuotantoa ja virtuaaliopetusta. Kaikki syntyvät mallit ja toteutukset hyödynnetään ammattikorkeakoulujen virtuaalikoulutustuotantoon ja koulutuspalveluihin. Syntyneet toteutukset liitetään osaksi Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalia 3 (5)

käytettäväksi ja edelleen hyödynnettäväksi ammattikorkeakoulujen koulutustuotannossa ja koulutustarjontana www.amk.fi portaalissa. 4 (5) Projektin aikataulu Projektin aikataulu I Etäoppijan oppimisprosessin tutor-ja tukiverkoston luominen (etenee hankkeen alusta loppuun asti) II Laadunvarmistus (etenee hankkeen alusta loppuun asti) III Portaalipalveluiden kehittäminen (etenee hankkeen alusta loppuun asti) IV Henkilöstökoulutus (henkilöstökoulutusta toteutetaan painottuen hankkeen alkuun vuosille 2004, 2005) V Pedagoginentutkimus (etenee hankkeen alusta loppuun asti) VI Pedagoginen tuotekehitys (2005 2006) VII Oppimisaihiotuotanto -> koulutustuotanto (etenee hankkeen alusta loppuun asti) VIII Oppimisaihoiden tuotteistaminen (etenee hankkeen alusta loppuun asti) IX Projektin hallinnointi (etenee hankkeen alusta loppuun asti) Arvioitu hyöty (pitkän tähtäimen tavoitteet) Hanke luo vankkaa pohjaa koko Virtuaaliammattikorkeakoulun toiminnalle Suomessa ja kansainvälisesti sekä alueellisesti kehittää alueen ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä vastata tulevaisuuden koulutuksen haasteisiin. Toteuttamisen riskit Osa projektin tavoitteista edellyttää ammattikorkeakoulujen toimintojen uudistamista yli organisaatiorajojen. Riskinä on, että ammattikorkeakoulut eivät oivalla muutostarvetta ja toimivat liiaksi vanhojen rakenteiden ohjaamina. Rajaukset (kuuluu / ei kuulu) Projektiin ei kuulu syntyvien koulutuskokonaisuuksien toteuttaminen eli varsinainen opetus ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ammattikorkeakouluissa eikä virtuaaliympäristöjen ylläpito. Koulutuskokonaisuuksia kuitenkin testataan ja arvioidaan, joten toteuttamista tehdään jonkin verran.

5 (5) Liite 1: Lappi-hankkeen tutkimusosion rakenne; yhteistyö Lapin yliopiston kanssa: Kaavakuva Lapin hankkeen tutkimusosion rakenteesta.