Asuntojen märkätilojen korjaus Kevät 2013 TkT Jari Virta
Lähde: REMO2000
Korjaustarpeet taloyhtiöissä 2012 2017 Kyllä- vastausten %- osuus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Piharakenteet, ml. salaojat Ikkunat ja ulko- ovet Vesi- ja viemärijärjestelmä Julkisivut Vesikatto Huoneistojen märkätilat Parvekkeet Sähkö- ja tietojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Yleiset tilat Muut Hissit Perustukset ja runko Esteettömyyskorjaukset Lähde: Korjausrakentamisbarometri 2012, Suomen Kiinteistöliitto
Märkätilojen korjausohjeet uudistuneet Uudistuneet SisäRYL 2013 RIL 107-2012 RT 84-11093 Uudistumassa C2 Kosteus, Määräykset ja ohjeet 1998
Märkätilatöissä esiintyneitä puutteita Vedeneristekerros liian ohut Sementtiliima tai pöly betonin pinnassa Tuoteperhe ei ole oikein Betonipinta on epätasainen Kallistukset eivät ole riittävät Kaivoliitos on tehty väärin Kynnys on tehty väärin Lähde: Vakuutusyhtiö Tapiola, 2008
Vedeneristys rakenteissa, osa 1 RT 822.34 kylpyhuone puutaloon 1949-kortti ohjeisti käyttämään vesieristeinä kuumabitumisivelyä sekä kermieristystä ja valuasfalttieristystä. Eristyshuopana käytettiin bitumilla imeytettyä, mutta pintaamatonta bitumihuopaa. RT 893.33 kylpyhuoneet kivitaloon 1953-kortti ohjeisti. Kerrostaloissa kylpyhuoneen lattiarakenne muodostui kantavasta betonivalusta, tasausbetonista, kermieristyksestä, suojabetonista, kiinnityslaastista ja laatasta. Seinärakenteissa vedeneristys nostettiin seinälle 15 20 cm.
Vedeneristys rakenteissa, osa 2 Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 veden- ja kosteudeneristysmääräys otettiin käyttöön vuonna 1976. Rakentamismääräys C2 vuodelta 1976 kohdassa 2.2.3 vedeneristykselle ei ollut asetettu ehdotonta tiiveysvaatimusta Rakentamismääräys C2 uudistui vuonna 1998 ja tässä määräyksessä tuotiin uusi käsite märkätila. Samalla märkätiloiksi luokiteltiin enemmän tiloja kuin aikaisemmin. Määritelmän piiriin tulivat kaikki tilat, jotka ovat alttiina roiskevedelle.
Saneerauskohteiden ongelmat Kosteus- ja homeongelmat Asbestikartoitus, asbestipurkutyö Kuivaus ja kosteuden mittaus (RH%) Vanhat kaivot: kupari-,valurauta-, muovikaivo Vanhat rakenteet: suojabetoni + bitumieristys (haitta-aineet) muovimatot, peltikylpyhuoneet, kylpyammeet kosteussulku tai ei mitään vedeneristystä Kipsilevyt tai jopa lastulevyt Pölynhallinta!
Korjaushankkeen periaatteellinen vaiheistus HYVÄT SUUNNITELMAT VÄHEMMÄN LISÄTÖITÄ RIITTÄVÄT LÄHTÖTIEDOT HYVÄT SUUNNITELMAT LAADUKAS TARJOUS Korjaus- tai muutostarve Suunnittelu Urakoitsijan valinta Korjaaminen Takuuaika Suunnittelu- ja valvontasopimus Urakkasopimus SOPIMUKSISSA HUOMIOON?
Kylpyhuoneen korjauksen tehtävät Lähde: Korjaustöiden laatu 2011, Rakennustieto
Työn suunnittelu Mitä tehdään ennen remonttia? Mitä tehdään remontin aikana? Mitä tehdään remontin jälkeen?
Tarkastuslista ennen remonttia Lähtötilanteen selvitys (vaarallisten aineiden kartoitus, rakenteet, vauriot) Luvanvaraisuuden ennakkotiedustelu (rakennusvalvontavirasto) Suunnittelijoiden pätevyystiedustelu (rakennusvalvontavirasto, FISE) Palveluntuottajien valinta (suunnittelijat, valvojat, urakoitsijat) Sopimusten laadinta (mitä huomioon erityisesti!) Suunnitelmat, työselostukset ja selvitykset (tarkista huolella!) Turvallisuusasiakirjan laadinta ja turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen Ilmoituksen tekeminen, luvat, lausuttaminen Tiedottaminen (urakasta aiheutuvista haitoista muille tiedottaminen)
Tarkastuslista remontin aikana Työmaa-alueen järjestelyt (jätelavat jne.) ja turvallisuustoimet Aluesuunnitelma (luvat tarvittaessa) Mahdolliset katselmukset (aloitustarkastus!) / kokoukset Aloittavat työt (suojaus, osastointi jne.) VARSINAINEN KORJAUSTYÖ (muista työnaikaiset tarkastukset!) Työmaakokoukset (ratkotaan ilmenneitä ongelmia, lisätyöt jne.) Valvonta Osakkaan oma valvoja (voi valvoa myös laatua) Taloyhtiön valvoja (ei välttämättä valvo laatua) Viranomaisvalvonta (valvoo lupaehtojen täyttymistä) Tarkastukset ja dokumentointi (muistiot, valokuvat, tarkastusasiakirja / työkohdepäiväkirja) Loppukatselmus (lopputarkastus!) Taloyhtiölle ja/tai rakennusvalvonnalle luovutettavat aineistot
Tarkastuslista remontin jälkeen Työtilan, kulkureittien ja piha-alueiden siivous Jätteiden poiskuljetus Mahdollisen käyttö- ja huolto-ohjeen laadinta Taloyhtiölle ja/tai rakennusvalvonnalle luovutettavat aineistot
RAKENNUSTEKNISIÄ ASIOITA
Mihin kiinnitettävä huomio? Korjausvaihtoehtoja on esitetty Asuntojen märkätilojen korjauskortissa! 1. Vanha/uusi rakenne 2. Alustan kosteus 3. Riittävät kaadot 4. Alustan tasaisuus/puhtaus 5. Primer + vedeneriste (2 siv.) 6. Laatoitus 7. Lattiakaivon liitännät 8. Läpiviennit ja nostot 9. Elastiset saumaukset 10.Tarkastukset
YLEISIN KYSYMYS: Saako kylpyhuoneen vanhan muovimaton jättää vedeneristeeksi laatoituksen alle? Kyllä, jos edellytykset on kunnossa (alle 10-vuotta vanha, ehjä ja alkalinkestävä) Käytännössä ei
Kokemusten mukaan ratkaisut, joissa kuiva kiviaineinen kerros on jäänyt kahden vedeneristyksen väliin, on toiminut TOISEKSI YLEISIN KYSYMYS: Saako vanhan vedeneristeen jättää rakenteeseen uuden vedeneristeen alle? Pääsääntöisesti ratkaisuja, joissa materiaali jää kahden vesitiiviin kerroksen väliin, tulisi välttää
KOLMANNEKSI YLEISIN KYSYMYS: Voiko lattiasta irronneita laattoja korjata paikkakorjauksella? Kyllä voi, kunhan uuden ja vanhan vedeneristeen limitys saadaan toimivaksi Käytännössä ongelmana on vanhan vedeneristeen limityspinnan puhdistus ja saman tuoteperheen valinta
Veden- ja kosteudeneristyksen tarve Lähde: RT 84-11093, KH 92-00503
Märkätilan osittaisessa korjauksessa Seinän vedeneristys voidaan rajata roiskevesialueelle (1,5 metrin säteellä suihkusta). Vihreä katkoviiva tarkoittaa vedeneristettyä aluetta.
Lattian kallistukset, osa 1 Märkätiloissa lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100 ja suihkunalueella vähintään 1:50 noin 0,5 m:n säteellä lattiakaivosta. Tavoitekaltevuudesta voidaan poiketa mm. wc-istuimen ja pyykinpesukoneen kohdalla, mutta kaltevuuden on oltava sielläkin sellainen, että vesi valuu lattiakaivoon. Alueilla, joilla liikutaan lattian kaltevuus saa olla paikallisesti enintään 1:12,5 /SisäRYL/ Lähde: SisäRYL 2013, RIL 107-2012, RT 84-11093
Lattian kallistukset, osa 2 Arkkitehdin pohjapiirustukseen esim.: Kallistukset Etäisyydet Laattajako Mitat Kalusteet ja varusteet Sähkölaitteet Lähde: RT 84-11093, KH 92-00503
Elastiset saumaukset, osa 1 Lattialaatoitus jaetaan, rakenteelliset liikuntasaumat huomioiden, joustavilla saumoilla laattakenttiin, joiden koko on noin 3 x 3 m (9 12 m 2 ) Liikuntasaumoja käytetään, kun alueiden sivujen suhde on suurempi kuin 1:2. Esim. muodoltaan suorakaiteen muotoisissa laatoituksissa, kun käytävän lattian leveys on 1 m ja pituus 3 m, varustetaan lattia joustavalla märkätilaan soveltuvalla saumalla, tässä esimerkissä noin 1,5 m kohdassa. Lähde: SisäRYL 2013
Elastiset saumaukset, osa 2 Laatoituksen jatkuessa yhtenäisenä tilasta toiseen, käytetään oviaukoissa yleensä elastista saumaa mm. saunan ja pesuhuoneen ja pukuhuoneen välisen oviaukon lattioissa. Lähde: RIL 107-2012
Elastiset saumaukset, osa 3 Lattia- ja seinälaatoituksen rajakohdassa käytetään märkätilaan soveltuvaa elastista sauma-ainetta eli ns. saniteettisilikonia. Tavallinen silikoni mm. homehtuu ajanmittaan. Lähde: RIL 107-2012
Käyttöikätavoite Pintarakenteiden taakse tulevat rakenteet vedeneristyksineen valitaan ja suunnitellaan siten, että näiden käyttöikätavoite on vähintään 25 vuotta. Vedeneriste, joka toimii samalla pintarakenteena, tulee oikein huollettuna täyttää käyttöikätavoite 25 vuotta. Lähde: RIL 107-2012
Seinän/lattian sallitut tasaisuuspoikkeamat Lähde: SisäRYL 2013
Vedeneristyksen liittäminen lattiakaivoon 1. Kiinnityslaasti 2. Elastinen saumamassa Huom! Vanha vedeneristys Lähde: RT 84-11093, KH 92-00503
Vedeneristyksen liittäminen lattiakaivoon, DET 1 1. Kiinnityslaasti 2. Elastinen saumamassa 3. Kaivokappale + vedeneriste 4. Tiiviste 5. Kiristysrengas 6. Ruostesuojaus 7. Tiivistys valmistajan ohjeiden mukaan 8. Täyttövalu 9. Uusi korokerengas 10. Vanha valurautakaivo 11. Vanha vedeneriste Lähde: RT 84-11093, KH 92-00503
Vedeneristeen liittäminen kaivoon Epätasainen alusta à vedeneriste rikkoutuu helposti à Vahvikekangas kunnollisella kyllästyksellä
Vedeneristeen liittäminen kynnykseen Lähde: RT 84-11093, KH 92-00503
Seinäkiinnitys Lähde: RT 84-11093, KH 92-00503
Nurkkavahvistuksen teko 34
SÄHKÖTEKNISIÄ ASIOITA
Märkätilojen sähköasennukset Vanhemmissa kiinteistöissä peseytymistilojen sähkövarustelu ei täytä laadullisia eikä turvallisuudelle asetettuja nykyisiä vaatimuksia Pienet pesutilat asettavat saneerauksissa aina haasteita toimivan ja turvallisen sähkölaitteiston saamiseksi olemassa oleviin tiloihin
Märkätilojen sähköasennukset Lopullisen ratkaisun laitteen sijoittamiseksi tekee sähköasennuksen tekijä, ellei suunnittelija ole tasokuvan lisäksi määritellyt asennuspaikkoja Kaikki pesutilassa olevat pistorasiat tulee suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimillä Vanha pistorasia voidaan jättää paikalleen jos se täyttää etäisyysvaatimuksen
Märkätilojen sähköasennukset Lattialämmitys lisää mukavuutta ja tilojen kuivumista Oikein mitoitetulla lattialämmityksellä saadaan mukavuuden lisäksi myös nopeutettua pesutilojen kuivumista Toki kuivuminen edellyttää myös toimivan ilmanvaihdon
Märkätilojen sähköasennukset Kuva: Matti von Dickoff
Märkätilojen sähköasennukset Löylyhuoneiden sähköasennukset sisältävät yleensä vain kiukaan, lämminvesivaraajan, lämmittimen tai valaisimien sähköasennuksia Muita sähkölaitteita, esimerkiksi pistorasiaa, ei löylyhuoneeseen saa asentaa
Märkätilojen sähköasennukset IP20, kuivan tilan laite IP21, tippuvedenpitävä laite IP34, roiskevedenpitävä laite IP55, suihkuvedenpitävä laite IP67, veden alle asennettava laite IP68, veden alle asennettava laite
Märkätilojen sähköasennukset SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Rakennusten sähköasennukset käsikirja D1 2009 Suomen Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto ry
Lähde: RT 84-11093, KH 92-00503
TARKASTUKSIA
Kosteudenmittaus (porareikä) Ennen vedeneristystä Kuva: Matti von Dickoff
Valvonta / tarkastukset Vedeneristyksen jälkeen Kuva: Matti von Dickoff
Valvonta, GVK-pumppu Vedeneristyksen jälkeen (mittaus tarvittaessa) Kuva: Matti von Dickoff
Valvonta, vedentiiveys (GVK-pumppu) Vedeneristyksen jälkeen (mittaus tarvittaessa) Kuva: Matti von Dickoff
Valvonta, kuivakalvonpaksuus Vedeneristyksen jälkeen Kuva: Matti von Dickoff
Valvonta, kuivakalvonpaksuus Vedeneristyksen jälkeen Kuva: Matti von Dickoff
Valvonta, kuivakalvonpaksuus luupilla Vedeneristyksen jälkeen Kuva: Matti von Dickoff
Valvonta, kuivakalvonpaksuus luupilla Vedeneristyksen jälkeen Miksi luupilla saadaan paras mittaustulos? Kuva: Matti von Dickoff
Varalaatat talteen Vastaanottotarkastuksen yhteydessä on suositeltavaa varata esimerkiksi 0,5 1 m 2 kutakin asennuksessa käytettyä laattatyyppiä tulevia korjauksia varten. Myöhemmin hankittavat laatat eivät todennäköisesti vastaa alkuperäistä laatoitusta Lähde: SisäRYL 2013
Keskeiset laadunvarmistustoimet Tekijöiden pätevyyden varmistus (henkilösertifiointi) Alustan kosteuspitoisuuden varmistus (porareikä) Alustan tasaisuuden varmistus Riittävä valvonta (huomautukset työkohdepöytäkirjaan) Lattiakaivojen vaihtaminen tarvittaessa Viemäriputkien etäisyyden huomioiminen seinästä Käytetään saman tuoteperheen tuotteita
Hyvä lähtökohta onnistuneille remonteille Hallitus saa selkeät ohjeet erilaisiin remontteihin liittyvistä asioista