HUOLTOVARMUUSKESKUS Vuosikertomus 2002
YLIJOHTAJAN KATSAUS 2002 Taiteilija Riikka Soininen To the lighthouse 2002 Riikka Soininen kuvaa teoksissaan värin ja valon leikkiä arkkitehtuurissa ja maisemassa. Hän tavoittaa teoksissaan välähdyksiä ajasta, joka on jo melkein kadonnut. Soinisen öljymaalauksissa värikerrokset sulautuvat utuisesti toisiinsa. Rakennukset viittaavat eurooppalaiseen vanhaan arkkitehtuuriin. Maisemien ja talojen perushahmot korostuvat. Kuvissa on paljon assosiaatiotiotilaa. Tunnelma on rauhallinen ja hiljainen. Soinisen teoksissa näkyvät opinnot Firenzessä ja sittemmin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Soininen (s.1968) asuu ja työskentelee Oulussa. Kansi: Puut ja taivaat 2001 SISÄLLYS Ylijohtajan katsaus 3 Toiminta-ajatus 4 Tavoitteet 6 Talous 7 Perushuolto-osasto 8 Teollisuustuotanto-osasto 10 Energiahuolto-osasto 12 Infrastruktuuriosasto 14 Hallinto-osasto 16 Huoltovarmuuskeskus ja tulosyksiköt 18 Johtokunta 19 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20 Överdirektörens översikt 23 Review of the Director General 24 PTS:n kokoonpano suunnittelukaudella 01.07.2000-30.06.2004 26 Henkilökunta kertomusvuonna 27 Vuotta 2002 leimasivat kansainvälisen talouden epävakaisuus sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen jatkuva kiristyminen erityisesti Lähi- Idän alueella. Useat terroriiskut eri puolilla maailmaa kiristivät turvatoimia ja lisäsivät varautumista terrorismista johtuviin uhkiin myös Suomessa. Jännitystä lisäsi myös Pohjois-Korean päätös aloittaa uudelleen vastoin USA:n kanssa tehtyä sopimusta ydinaseisiin soveltuvan uraanin tuottaminen. Venezuelan huhtikuussa alkaneet taloudelliset ja poliittiset ongelmat kärjistyivät vuoden mittaan ja aiheuttavat lisäpaineita muutenkin rauhattomille öljymarkkinoille. USA aloitti vuoden aikana joukkojen ja kaluston siirrot Lähi-Idän tuntumaan siltä varalta, ettei Irak taivu YK:n joukkotuhoaseita koskeviin päätöslauselmiin. Sodan uhka aiheutti rauhattomuutta sekä pääomaettä tavaramarkkinoilla. Levottomuutta lisäsivät mittavat vararikot ja taloudelliset väärinkäytökset. Tämän johdosta myös dollarin arvo euroon nähden heikkeni merkittävästi. Euroopassa erityisesti teleala ja siitä riippuvat toimijat ajautuivat syveneviin vaikeuksiin, jotka johtuivat pääasiassa alan ylikuumenemisesta vuonna 2000 sekä mittavasta velkaantumisesta umts- toimilupien huutokaupoissa. Pohjois-Atlantin liiton Naton laajentuminen Baltian ja Itä- Euroopan maihin, Venäjän ja Naton uusi yhteistyösopimus sekä EU:n laajentuminen alkoivat muuttaa turvallisuuspoliittisia rakenteita merkittävästi. EU:n ja Naton yhteistoiminta kriisinhallinnan kehittämisessä eteni myös poliittisella tasolla. Maamme osallistuminen kansainväliseen toimintaan huoltovarmuuden alalla jatkui edelleen vilkkaana. EU:ssa valmisteltiin yhteisiä toimia varautumiseksi terrorismista johtuviin uhkakuviin. Komissio kiinnitti huomiota energia-alan tuontiriippuvuuden kasvuun sekä erityisesti öljymarkkinoiden haavoittuvuuteen. Se tekikin direktiiviehdotukset öljyn ja maakaasun huoltovarmuuden lisäämiseksi. Suomen Nizzan huippukokouksessa joulukuussa 2000 tekemä aloite huoltovarmuusulottuvuuden kehittämiseksi EU:ssa johti komission tekemään selvitykseen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA, joka ylläpitää jäsenmaidensa keskinäistä öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmää, monipuolisti keinovalikoimaansa Irakin kriisin varalta. Tarkoituksena on jäsenmaiden koordinoiduin toimenpitein korvata äkilliset raakaöljyn saantihäiriöt. Huoltovarmuuskeskus osallistuu IEA:n pysyvien komiteoiden toimintaan ja ylläpitää öljyvarastoja, jotka on tarkoitettu Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseen. Kaikki Pohjoismaat ratifioivat maiden välisen valtiosopimuksen, jonka tarkoituksena on erityisesti puolustusteollisuuden huoltovarmuuden turvaaminen kaikissa oloissa. Pohjoismaat tekivät myös vuoden aikana puitesopimuksen, joka tähtää yhteisiin toimiin ja keskinäiseen työnjakoon varautumisessa biologisiin, kemiallisiin ja radiologisiin uhkiin terveydenhuollon sektorilla. Suomen ja Norjan väliset neuvottelut bilateraalisesta huoltovarmuussopimuksesta etenivät, mutta eivät johtaneet vielä hallituksen esitykseen eduskunnalle. Pohjoismaiden kesken jatkettiin edelleen yhteistoimintaa, joka liittyi erityisesti yhteisten sähkömarkkinoiden turvaamiseen erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Baltian maiden kanssa jatkui yhteistyö, joka tähtäsi erityisesti EU:n energiadirektiivien sekä IEA:n säännösten huomioonottamiseen kansallisessa lainsäädännössä. Suomi osallistui edelleen aktiivisesti Naton huoltovarmuuskomiteoiden toimintaan. Suomi ja Ruotsi tekivät Natolle ehdotuksen yhteistoiminnan kehittämiseksi sen tilanteen varalta, että useat partner- maat siirtyvät varsinaisiksi jäsenmaiksi. Nato uudisti Prahan huippukokouksessa suunnitteluperusteitaan siten, että siviilisektorin varautuminen ja terrorismiuhan torjunta saivat entistä merkittävämmän aseman. Suomen taloudellinen asema säilyi edelleen vahvana huolimatta maailman talouden vaikeuksista ja kasvun hidastumisesta. Vaihtotaseen ylijäämä kohosi ennätykselliseen 10 mrd. euroon, ja valtion talous pysyi positiivisena. Valtion velkaa lyhennettiin edelleen, ja se oli vuoden lopussa n. 58 mrd. euroa. Valtion velan määrää on edelleen pidettävä suurena, lähes kaksi kertaa valtion vuositulot, mikä vähentää valtion liikkumavaraa lama- ja kriisitilanteissa. Vuoden 2000 lopulla alkanut huoltovarmuuden tavoitteiden uudelleen arviointi saatettiin päätökseen siten, että valtioneuvosto vahvisti 8. päivänä toukokuuta uudet huoltovarmuuden tavoitteet (350/ 2002). Päätöksessä siirrettiin huoltovarmuuden painopistettä yhteiskunnan teknisten perusrakenteiden turvaamiseen ja alennettiin huoltovarmuuden tasoa erityisesti energia- ja elintarvikehuollon osalta. Tästä vapautuvat pääomat n. 100 milj. euroa tuloutetaan valtion budjettiin. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta aloitti organisaationsa uudistamisen siten, että se vastaisi paremmin uusia huoltovarmuuden tavoitteita. Huoltovarmuuskeskuksen liiketoiminta jatkui varsin vilkkaana erityisesti sen johdosta, että varastotasoja alennettiin ja öljyvarastoja kierrätettiin tulevia ympäristönormeja vastaaviksi. Taseen loppusumma oli vuoden päättyessä 1024 mrd. euroa, josta yli 80 % oli varmuusvarastotavaroita. Huoltovarmuuskeskus toimii valtioneuvoston asettaman puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä. Suunnittelukunnan puheenjohtajana toimi edelleen vuorineuvos Heikki Hakala. PTS aloitti selvitystyön laajan organisaationsa uudistustarpeen identifioimiseksi. Suunnittelukunnalla on elinkeinoelämän kanssa 12 toimialakohtaista suunnittelu- ja varautumissopimusta (poolisopimukset). Niiden määrä väheni yhdellä, kun rakentajapooli ja rakennusainepooli yhdistyivät vuoden lopussa. Lisäksi suunnittelukunnalla on 11 jaostoa ja toimikuntaa sekä erilaisia työryhmiä. PTSyhteisössä toimii luokiteltujen yritysten valmiuspäälliköt mukaan lukien yli 2000 henkilöä. Tämä suuri joukko muodostaa huoltovarmuuden mittavan perustan ja informaatiolähteen. Haluamme lausua kaikille parhaimmat kiitokset vuoden aikana tehdystä työstä. Mika Purhonen 2 3
TOIMINTA-AJATUS Huoltovarmuuskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi ja toisaalta omin suorin toimenpitein, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/92) sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (1391/92). Huoltovarmuuskeskuksen tärkeimmät tehtävät ovat: toimia puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) sihteeristönä hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä suunnittelu, rakennuttaminen ja hallinto sekä huolehtia varastojen hoidosta ja valvonnasta edistää turvavarastointia, tehdä valtion puolesta sopimukset ja valvoa sopimusten noudattamista hoitaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin liittyvät hallintotehtävät ja valvoa lainsäädännön noudattamista edistää ja koordinoida viranomaisten valmiutta ohjata maan talouselämää poikkeuksellisissa oloissa edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua ja varautumista poikkeusolojen toimintaan varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta sekä turvata kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa koota tietoa sekä tuottaa ja julkaista tutkimuksia ja selvityksiä huoltovarmuuden alalta huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen järjestämisestä seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin sekä hoitaa muut laitokselle säädetyt ja määrätyt tehtävät. Tässä ja eilen 2002 4 5
HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET TALOUS Uhkakuvissa tapahtuneet muutokset, lisääntyvä kansainvälinen huoltovarmuusalan yhteistyö sekä yhteiskunnan verkottuminen ja teknistyminen ovat kehityspiirteitä, jotka antoivat pohjan huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamiselle. Aikaisemmat tavoitteet oli hyväksytty vuonna 1995, ja sen jälkeen tilanne oli kaikkien näiden osalta muuttunut olennaisesti. Voimassa olevien tavoitteiden edellyttämän rahoitustason saavuttamiseksi kannetaan huoltovarmuusmaksua valmisteverotuksen yhteydessä seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 snt/nm3 *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamista kartoittanut työryhmä luovutti mietintönsä 18.6.2001. Asia oli tämän jälkeen laajalla lausuntokierroksella, ja jatkovalmistelu tapahtui kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä Huoltovarmuuskeskuksessa. Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuuden uudet tavoitteet kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä 8.5.2002. Huoltovarmuuden tavoitteisiin, niiden sisältöön ja mitoitukseen vaikuttaa olennaisesti kolme tekijää. Nämä ovat uhkakuvissa tapahtuneet muutokset, lisääntyvä kansainvälinen huoltovarmuusalan yhteistyö sekä yhteiskunnan verkottuminen ja teknistyminen. Laajamittaisen hyökkäyksen sijasta strategisen iskun merkitys korostuu tulevaisuuden uhkakuvana. Kriisit ovat muuttuneet luonteeltaan alueellisiksi. Uhkakuvissa tapahtuneet muutokset sekä edellä mainittu kehitys vaikuttavat Suomen tarpeeseen ylläpitää kansallista huoltovarmuutta. Kansainvälistymisen, verkostoitumisen ja teknistymisen vuoksi korostetaan erityisesti varautumista yhteiskunnan kriittisiin teknisiin perusrakenteisiin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin. Kansainvälinen huoltovarmuusalan yhteistyö saa varautumisessamme yhä tärkeämmän aseman. Yleistavoitteena on edelleen turvata ensi sijassa kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus vuoden mittaisen kriisin aikana. Tilanteessa yhteiskunnan ja talouselämän toiminnot on mitoitettu perushuollon edellyttämälle tasolle. Huoltovarmuuden kannalta merkittävin uhka on edelleen se, että Suomen mahdollisuus hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja väliaikaisesti vaikeutuu. Emergency Management on suuntaus, joka kehittää menetelmiä uhkatilanteiden tunnusmerkkien havainnointiin, tunnistamiseen ja hallintaan jo siinä vaiheessa, kun tilanne ei ole ehtinyt kehittyä suoranaisen kriisin tasolle. Kehitetyn mallin avulla on mahdollista parantaa myös poikkeustilanteiden aikaista tiedottamista. HVK järjesti huhtikuussa seminaarin "Global Issues in Emergency and Disaster Management Critical Comments after September 11th", jossa pääalustajana oli kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija, Kuopion Yliopiston vieraileva professori MD Eelco H. Dykstra (kuvassa). Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kokouksessa 16.12.2002 käsiteltiin PTS:n organisaation ja toimintamuotojen kehittämistä siten, että valtioneuvoston toukokuussa 2002 antamassa päätöksessä esitetyt huoltovarmuuden tavoitteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa. Kehittämissuunitelman esitteli pääsihteeri Ilkka Kananen. Tavaroiden ja palvelujen saatavuuden voidaan kuitenkin olettaa jatkuvan aikaisempaa suuremmalla todennäköisyydellä myös kriisitilanteessa. Tähän perustuen tuontipolttoaineiden varastointitavoitetta laskettiin aikaisemmasta seitsemästä kuukaudesta viiden kuukauden normaaliajan kulutusta vastaavaksi. Tällä alemmalla tasolla voidaan kattaa kansainvälisen energiaohjelman (IEP) ja EU:n asettamat varastointivelvoitteet sekä Suomen ilmaston, maantieteellisen sijainnin ja tuotantorakenteen edellyttämä huoltovarmuus. Öljyvarastoinnilla varaudutaan myös mahdollisiin häiriöihin maakaasun saatavuudessa. Rehuviljan varastoinnista päätettiin luopua ja korvata se tuontivalkuaisaineiden varmuusvarastoinnilla. Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 49,5 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta n. 1 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni 3,3 milj. euroa edellisestä vuodesta ja oli vuoden päättyessä 1 024 milj. euroa. Liikevaihto oli 106,5 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 163,3 milj. euroa. Ostoista 87 % oli öljytuotteita. Varastojen arvo kasvoi, vaikka määrät alenivat merkittävästi. Suurin kuluerä oli varastointikustannukset, jotka olivat 14 milj. euroa. Tästä 9 milj. euroa johtui viljan varastoinnin hoitokorvauksista. Henkilöstökulut olivat runsaat 1,6 milj. euroa. Infrastruktuurin turvaamiseen käytettiin 2,7 milj. euroa. Turvavarastoinnin korkotukea maksettiin 0,5 milj. euroa ja lääkkeiden varastointikorvauksia 4,8 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 5,3 milj. euroa. Varmuusvarastojen kirjanpitoarvo oli 793 milj. euroa, josta energiatuotteita oli yli 80 %, viljaa ja nurmikasvien siementä 10 % sekä vajaat 10 % erilaisia raaka-aineita ja tarvikkeita. Suojamuuri 2002 6 7
PERUSHUOLTO-OSASTO Tuotannon ja jakelun rakennemuutokset heijastuvat voimakkaasti elintarvike- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluun. Riippuvuus ulkopuolisista palveluista ja toimittajista tekee toiminnoista häiriöherkkiä ja vaikeasti hallittavia. Rajat "normaalihäiriöiden" ja poikkeusolojen välillä ovat entistä häilyvämpiä. Logistiikan toiminnan varmistaminen korostuu varautumisessa. Uuden huoltovarmuuden tavoitepäätöksen antamat lähtökohdat Valtioneuvoston antama uusi huoltovarmuuden tavoitepäätös antoi lähtökohdat myös perushuolto-osaston sekä kuluneen että tulevien vuosien toiminnalle. Peruslinjaukset eivät osaston toimialaan kuuluvien elintarvikehuollon, terveydenhuollon ja yhdyskuntateknisten palvelujen osalta oleellisesti muuttuneet. Nämä toiminnot kuuluvat väestön elinmahdollisuuksien turvaamisen keskeisinä osina varautumisen painopistealoihin uudessakin päätöksessä. Elintarvikehuollon varmuusvarastoinnin rakennetta muutettiin uudessa päätöksessä jonkin verran. Rehukäyttöön osoitetun viljan varmuusvarastoinnista luovuttiin ja sitä korvattiin rehujen valkuaisraaka-aineiden kuten soijan varmuusvarastoilla. Tämä muutos on tarkoituksenmukainen, sillä kotieläintuotantomme taso on hyvin riippuvainen tuontivalkuaisesta. Tällä tavoin varmistetaan rehuhuollon tuotantopanosten saantia mahdollisessa tuontihäiriötilanteessa. Viljaa, joka soveltuu myös ihmisravinnoksi, sekä siemenviljaa varmuusvarastoidaan edelleenkin. Rakennemuutos toteutettiin kuluneena vuotena pääosiltaan. Varmuusvarastoihin hankittiin myös lannoitehuollon varmistamiseksi tarpeellisia tuontiraaka-aineita. Terveydenhuollon osalta päätöksessä korostetaan uusien uhkien ottamista huomioon varautumisessa kuten biologisen, kemiallisen ja radiologisen terrorin uhka (abc-uhat). Supattajat 2002 Kuvassa oikealla tilaisuuden pääesiintyjä viestintäkonsultti Matti Karhu, viestintäkonsultti Päivi Alakuijala sekä elintarvikepoolin valmiuspäällikkö Esa Latvio. Elintarvikehuollon logistiikan varmistaminen haasteena Kuluneena vuonna tehtiin järjestelyt, joilla elintarvikehuollon logististen valmiuksien kehittäminen kytkettiin osaksi toimialajärjestöjen normaaliajan toimintaa. Sekä Elintarviketeollisuusliiton että Päivittäistavarakauppayhdistyksen logistiikka-asioita käsittelevät alajaokset ovat mukana elintarvikehuollon varautumisen kehittämisessä. Myös kaupan ja elintarviketeollisuuden logistiikkaoperaattoreiden varautumisessa painottuu periaate, että ei ole olemassa erillistä poikkeusoloihin varautumista. Varautuminen lähtee normaalioloissa esiintyvistä häiriöistä jatkuen portaattomasti aina ankaran kriisin olosuhteisiin. Palvelutaso täytyy sopeuttaa kulloisenkin tilanteen suomiin mahdollisuuksiin joustavasti. Tällöin voi- Kun jotain epätavallista sattuu, tiedonsaannin merkitys kasvaa huomattavasti. Elintarvikeala on erityisen herkkä näille paineille onhan useasti kyseessä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Elintarvikepooli järjesti tärkeysluokiteltujen yritystensä kriisiviestintävalmiuksien lisäämiseksi seminaarin, joka oli tarkoitettu ko. yritysten viestinnästä vastaaville sekä valmiuspäälliköille. Mukana oli alan teollisuudesta, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä HVK:sta edustajia yhteensä 69 henkilöä. daan reagoida samoilla varautumisjärjestelyillä kaikkiin mahdollisiin häiriötekijöihin. Yritysten varautumisessa lisääntyvä ongelma on niiden edelleen kasvava riippuvuus ulkopuolisista palveluista. Tämä edellyttää varautumisen näkemistä laajempana kokonaisuutena kuin pelkästään oman organisaation toimintaa rajautuvana. Huoltovarmuuskeskus on aloittanut sellaisten menettelytapojen ja järjestelmien kehittämisen, joilla keskeiset logistiikkaoperaattorit kuten kaupan keskusliikkeet ja merkittävät elintarviketeollisuuden konserniyritykset voisivat arvioida heille palveluita tuottavien yritysten toimintavarmuutta sekä varautumista häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ostopalveluista kuten voimahuollosta, tiedonkäsittelystä ja -siirrosta, kuljetuksista sekä erilaisista huoltotoimista vastaavat yritykset. Monilla maatiloilla on uhkakuvien laajeneva kirjo koettu jo käytännössä. Myrskyt ovat aiheuttaneet pitkiäkin katkoksia sähkön saannissa. Kuivuudesta aiheutuneita veden saantiongelmia on koettu monin paikoin. Näissä tilanteissa toimitaan samoin kuin yleensäkin poikkeusoloissa. Kokemukset siis vahvistavat näkemystä, jonka mukaan ei ole tarkoituksenmukaista tehdä jyrkkää rajaa erilaisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen välille. On tärkeää koota tieto näistä kokemuksista sekä erilaisista paikallisista ratkaisuista ja käyttää sitä hyväksi tulevassa varautumisessa. Huoltovarmuuskeskus on tähän liittyen aktiivisesti yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tavoitteena on kehittää yhtenäinen ohjeistus, jota tilat voivat käyttää varautumisessa vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Terveydenhuollon tuontiriippuvuuden uhkia turvataan velvoitevarastoinnilla Lääkkeiden velvoitevarastointia koskevat säädökset säädettiin tilanteessa, jossa Suomen huoltovarmuus perustui suurelta osin oman lääketeollisuuden varaan. Silloin keskeisenä ajatuksena oli varmistaa raaka-aineiden saatavuus tuontihäiriötilanteissa. Nykyisin huoltovarmuutemme perustuu pääosin tuontilääkkeisiin ja -tarvikkeisiin. Tämä muutos on aiheuttanut velvoitevarastointilainsäädäntöön tarkistustarpeita. Huoltovarmuuskeskus teki sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen tämän uudistustyön käynnistämisestä. Sinänsä velvoitevarastointijärjestelmä on huoltovarmuutemme kannalta eräs terveydenhuoltomme perustekijöistä. Ympäristöterveydenhuollon merkitys varautumisessa on noussut viime aikoina esiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vesi- ja jätevesilaitosten toiminnassa sitä, että varmistetaan veden saanti kaikissa olosuhteissa niin, että sitä on riittävästi ja sen laatu on turvallista käyttää. Kuluneena vuonna valmistui vesi- ja viemärilaitosten käyttöön atkpohjainen valmiussuunnittelujärjestelmä (VVVasu). Huoltovarmuuskeskus sekä Vesija viemärilaitosyhdistys käynnistivät yhteistyössä tähän liittyen laitoksille tarkoitetun valmiussuunnittelukoulutuksen. Elintarvikelogistiikan alalla tapahtuu tällä hetkellä suuria rakennemuutoksia. PTS:n jakelujaosto teetti alasta selvityksen, jonka tuloksia käsiteltiin seminaarissa 14.02.2002. Projekti päätyi esittämään, että kokonaisvalmiuden kehittäminen ja ohjausryhmän perustaminen elintarvikelogistiikalle on ehdottoman tarpeellista. Tarvitaan eri tasojen yritys-, toimialaja verkostotasojen tiivistä yhteistyötä ja yhteisharjoituksia, jotka luovat pohjan valmiuden edelleenkehittämiselle. Seminaariin osallistui 65 henkilöä logistiikan eri osa-alueilta. 8 9
TEOLLISUUSTUOTANTO-OSASTO Teollisuustuotannon toimivuus on entistä enemmän teknisten järjestelmien varassa. Varmuusvarastointia keskitetään poikkeusolojen kannalta olennaisimpien alojen turvaamiseen. Kuvassa vasemmalta insinöörieversti Jaakko Korpi-Anttila (PE), pääsihteeri Ilkka Kananen (PTS), kenraalimajuri Jouko Oittinen (PE), osastopäällikkö Pekka Pennanen (HVK), osastopäällikkö Markku Rekola (HVK) ja pääsihteeri Osmo Knaapi (metallipooli). Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan poolien, jaostojen ja toimikuntien toiminnan ohjaukseen vaikutti erityisesti kertomusvuonna voimaan tullut valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista. Päätöksen lähtökohtana on edelleen huoltovarmuuden turvaaminen kansallisin toimenpitein ja voimavaroin, mutta samalla kansainvälinen yhteistyö nähdään osana maamme huoltovarmuutta. Uudessa tavoitepäätöksessä myös huoltovarmuuden tavoitealojen painottuminen poikkeaa aikaisemmasta. Teollisuudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia huoltovarmuudelle seurattiin perinteisen huoltovarmuusindikaattorin avulla erityisesti kriittisten toimialojen osalta ja tilannetta arvioitiin tavoitepäätöksen soveltamisen kannalta. Poolien ja hallinnon välistä yhteistyötä kehitettiin järjestämällä harjoituksia, joissa käsiteltiin tuotantoketjuihin liittyviä toimintoja ja niitä palvelevia kuljetuksia. Teollisuuden valmiuspäälliköiden ja kuljetusalan valmiushenkilöstön koulutusta jatkettiin. Harjoitus- ja koulutustilaisuuksia oli 28 ja niihin osallistui yli 900 henkilöä. Pooliorganisaation kehittämisen suunnittelu käynnistettiin keskusjaoston päätöksen mukaisesti ja poolien tulosohjausta jatkettiin. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan suunnitteluelinten puheenjohtajat ja sihteerit osallistuivat joulukuussa pidettyyn suunnittelukunnan kokoukseen, jossa esiteltiin keskusjaoston hyväksymä ehdotus suunnittelukunnan komitearakenteen uudistamiseksi. Suunnittelukunta päätti, että työtä jatketaan ehdotuksen pohjalta pyytämällä siitä lausunnot mm. kaikilta pooleilta ja jaostoilta. Rakennusaine- ja rakentajapoolien yhdistämisprosessi käynnistyi jo vuoden alussa ao. toimialajärjestöjen yhdistyttyä. Yritysten valmiussuunnitteluun liittyvää atk-sovellusta (Vasu) kehitettiin edelleen sekä tietosisällöltään että laajentamalla käytössä oleva yrityskohtainen valmiussuunnitteluohjelma myös ns. konserniversioksi. Kaksi kolmasosaa teollisuuspoolien ensimmäisen tärkeysluokan yli 520 yrityksestä on laatinut valmissuunnitelmansa Vasu-sovelluksella. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin Pohjoismaiden välisessä kuljetussektorin valmiussuunnittelussa sekä osallistumalla Naton PfP-organisaation teollisuus- ja kuljetuskomiteoiden toimintaan. Puolustusvoimien toiminta perustuu nykyisin huomattavassa määrin siviiliyhteiskunnan tuottamiin palveluihin. Huoltoesikunnan sotatalousosasto järjesti 24.10.2002 varautumisyhteistyötä koskevan seminaarin, johon osallistui puolustusvoimien edustajien lisäksi ministeriöiden edustajia, työvoima- ja elinkeinokeskusten valmiusasioista vastaavia, PTS:n poolisihteereitä ja valmiuspäälliköitä sekä HVK:n edustajia. Tavoitteena oli erityisesti yhteistyön tiivistäminen teollisuusinsinöörien, TE-keskusten ja teollisuuspoolien kesken. Poikkeusoloihin varautuminen Ahvenanmaan maakunnassa käynnistynyt Poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitaminen Ahvenanmaan maakunnassa käynnistettiin perustamalla lääninhallituksen ja maakuntahallituksen toimesta yhteistyövaltuuskunta, jonka tehtävänä on mm. käsitellä huoltovarmuutta ja varmuusvarastointia koskevia asioita yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Yhteistyövaltuuskunta esitti perustettavaksi kuusi työryhmää, joista kolmen, elintarvike-, energia- ja kuljetusalojen työryhmän toiminta käynnistyi. Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat esittelivät työryhmille poikkeusoloihin varautumisen yleisiä lähtökohtia ja yritysten valmiussuunnittelua. Teollisuustuotanto-osasto on asettanut yhteyshenkilön koordinoimaan työryhmien toimintaa. Kansainvälinen yhteistyö on puolustusvälineteollisuuden menestyksen ehtona Kansainvälisen yhteistyön merkitys puolustusvälineteollisuudessa on kasvanut, ja alan nopea tekninen kehitys on johtanut entistä kalliimpiin ja teknisesti vaativimpiin järjestelmiin. Niiden ylläpitäminen ja kehittäminen pelkästään omin voimin ei ole mahdollista. Suomessa tapahtunut keskittyminen sekä yritysten välinen yhteistyö on parantanut alan valmiuksia. Alalla on kuitenkin vielä paljon perinteistä tuotantoa, jonka kannattavuus on heikko. Toisaalta sotilasajoneuvojen vientikaupat, puolustusvoimien pyrkimys kotimaisten hankintojensa ajoittamiseen aikaisempaa tasaisemmin ja loppuvuodesta voimaan tullut Pohjoismaista puolustusmateriaaliteollisuuden yhteistyön tukemista koskeva sopimus vahvistavat alan toimintaedellytyksiä. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita turvattiin monin toimenpitein. Kotimaisen puolustuselektroniikkateollisuuden kehitystyö jatkui Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden välisen sopimuksen mukaisesti. Varmuusvarastoja täydennettiin joidenkin puolustusvoimien kulutusmateriaalien osalta. Puolustusvoimien varikkotoiminnan supistaminen käynnisti varastoinnin uudel- Rakennusainepooli ja rakentajapooli yhdistyivät rakennuspooliksi 16.12.2002 allekirjoitetulla sopimuksella. Järjestötaustassa tapahtuneet muutokset tekivät perustelluksi muodostaa koko rakennusalan varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaava pooli. leen järjestelyt. Puolustusvoimien käytöstä poistamia tai huoltovarmuuden kannalta merkitystään menettäneitä materiaaleja myytiin. Kotimaisen ampumatarviketuotannon turvaamiseen liittyviä hankkeita selvitettiin yhdessä puolustusministeriön, puolustusvoimien ja alan teollisuuden kanssa. Huoltovarmuuskeskuksen ja pääesikunnan yhteistyö jatkui niiden välisen yleissopimuksen pohjalta. Alan teollisuuden ja puolustusvoimien teollisuusinsinöörien kanssa koulutettiin puolustusvoimien kannalta tärkeiden yritysten valmiuspäälliköitä. Lisäksi järjestettiin huoltoesikunnan, TE-keskusten ja teollisuuspoolien kesken varautumisyhteistyötä koskeva seminaari. Varmuusvarastoinnin painopiste kemian ja metalliteollisuuden turvaamisessa Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä 1980-2002 Allekirjoittajina eturivissä oikealta ovat PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Heikki Hakala, Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja vuorineuvos Heikki Pentti, Yleisen Teollisuusliiton puheenjohtaja hallituksen puheenjohtaja Jukka Helkama sekä Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtaja toimitusjohtaja Janne Skogberg. Teollisuustuotannon raaka-ainehuollon turvaamiseen liittyviä varmuusvarastohankintoja toteutettiin ja varastoitujen materiaalien laatutasoa ylläpidettiin kierrätystoimin. Materiaalien määrä- ja laatukysymyksiä selvitettiin yhdessä teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoiden kanssa. Huoltovarmuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä ollaan aikaisempaa enemmän siirtymässä välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuuden ja kriittisen tavara- ja palvelutuotannon turvaamiseen huoltovarmuuden tavoitteita koskevan päätöksen mukaisesti. Varastoinnin painopiste oli edelleen kemian ja metalliteollisuuden kriittisissä materiaaleissa. Materiaalista huoltovarmuutta ylläpidettiin myös uudistamalla yritysten turvavarastointisopimuksia. Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastointisopimuksen pohjalta suoritettiin täydentäviä hankintoja. Kuljetussektorin verkottuminen lisää yhteistyön tarvetta Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 1980-2002 Kriisiajan tiekuljetusten tietohallinto- ja viestintäjärjestelmää (Pooleri II) kehitettiin tietosisältöä täsmentämällä ja käytettävyyttä parantamalla. Tavoitteena on integroida puolustusvoimien vastaava varausjärjestelmä tähän järjestelmään. Sen tietokantaa tullaan vielä laajentamaan sisällyttämällä siihen myös työkoneet. Tätä työtä jatkettiin asiantuntijatyöryhmässä. Kuljetussektorin verkottuminen on lisännyt alan hallinnon ja yritysten yhteistyön tarvetta. Merenkulun huoltovarmuuden tilaa seurattiin yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä kuljetusjaoston vesikuljetustoimikunnan kanssa. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston asettama Logistiikan huoltovarmuus -projekti saatiin päätökseen. Siinä kartoitettiin mm. teollisuuden ja kaupan kuljetusten haavoittuvuuskohtia ja esitettiin toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Kuljetus- ja jakelujärjestelmien huoltovarmuus pysyi tyydyttävällä tasolla lukuun ottamatta raskaan kuljetuskaluston varaosatilannetta. Sen parantamiseksi käynnistetty selvitystyö varaosavarastojen aikaansaamiseksi jatkuu. Tiekuljetuspoolin aluetoimikuntien ja läänien yhteyshenkilöiden koulutusta jatkettiin yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Rakentaminen Rakennusaine- ja rakentajapoolien yhdistyminen saatettiin päätökseen. Perustetun rakennuspoolin poolisopimus allekirjoitettiin ja pooliorganisaatio vahvistettiin keskusjaostossa joulukuussa. Rakentajapoolin aluetoimikuntien täydentäminen tuoteteollisuuden edustajilla käynnistettiin ja alueellisilla harjoituksilla tehostettiin alan yritysten ja hallinnon yhteistyötä. Yrityskohtaista valmiussuunnittelua jatkettiin molemmissa pooleissa. Metallihintojen keskiarvot 1996-2002 1 lb = 0,45359 kg 10 11
ENERGIAHUOLTO-OSASTO Varmuusvarastoinnin kohdentaminen ja merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa oli energiahuollon keskeisiä teemoja vuoden aikana. Sähköhuollon toimivuus avoimilla markkinoilla arveluttaa yhä enemmän. Energiajärjestelmämme itsessään ei tuota enää välttämättä riittävää huoltovarmuutta. Brücke 2000 Valtion öljyn varmuusvarastointitavoitteita alennettin Valtioneuvoston huoltovarmuustavoitepäätöksen valmisteluun liittyen vuoden 2002 alkua leimasi voimakas keskustelu siitä, mikä on uhkakuvissa tapahtuneiden muutosten, lisääntyneen kansainvälisen huoltovarmuusyhteistyön ja toisaalta yhteiskunnan verkottumisen ja teknistymisen vaikutus huoltovarmuuden tavoitteisiin ja erityisesti tuontipolttoaineiden, käytännössä öljyn varmuusvarastointitavoitteisiin. Taustalla oli öljyvarastotavoitteiden mahdollisen alentamisen suora valtiontaloudellinen tulorahoitusoptio. Valtioneuvosto antoi toukokuussa päätöksen, jonka mukaisesti tuontipolttoaineiden varastotasotavoite alennettiin 7 kuukaudesta 5 kuukauden tuontipolttoaineiden normaalikulutusta vastaavaksi. Muutokset tavoitteen määrittelyperusteissa sekä maakaasun varapolttoainehuollon parempi huomioonottaminen merkitsivät käytännössä sitä, että valtion omien öljyvarastojen osalta tavoitetasoa pienennettiin 100 milj. euroa vastaavalla öljymäärällä, toisin sanoen runsaalla 10:llä prosentilla. Varastojen alasajo pyrittiin toteuttamaan öljymarkkinoiden volatiliteetti hyödyntäen. Myyntien osalta saavutettua tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Energian huoltovarmuuden kannalta hyviä ja huonoja päätöksiä Syksyllä 2001 Suomea koetteli kaksi ankaraa syysmyrskyä. Nämä aiheuttivat paikallisesti ennätyslaajoja sähkönjakelukeskeytyksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti VTT:n ylijohtajan Jarl Forsténin selvitysmiehen selvittämään tapahtunutta sekä esittämään toimenpide-ehdotukset sähköjärjestelmän kehittämiseksi ja havaittujen puutteiden pikaiseksi korjaamiseksi. Ylijohtaja Forstén kertoi loppuraporttinsa tuloksista myös PTS:n kokouksessa 21.05.2002. Valtioneuvoston tavoitepäätöksen ohella toiseen energian huoltovarmuuden kannalta merkittävään päätökseen eli ydinvoima-asian käsittelyyn Eduskunnassa Huoltovarmuuskeskus pyrki vaikuttamaan myönteistä päätöstä ja päätöksen huoltovarmuudellista merkitystä voimakkaasti tukevilla lausunnoilla ja kannanotoilla. Sen sijaan Vuotos-hankkeen pysäyttänyttä kielteistä oikeuden päätöstä ei voida pitää huoltovarmuuden kannalta perusteltuna. Tehtyyn ydinvoimapäätökseen liittyi kivihiilen käyttöä koskeva ponsi, jonka merkitys hiilen käytön nopeutetun alasajon mahdollisesti toteutuessa on energian huoltovarmuuden turvaamisen kannalta haitallinen. Kuten vuodenvaihteen pakkasjakso osoitti, kivihiilellä on merkittävä rooli sähköhuollon turvaajana jo lievemmissäkin poikkeusoloissa puhumattakaan tilanteesta, johon liittyisi kuivan vesivuoden ja kovan pakkasen ohella vaikeudet sähkön tai maakaasun tuonnissa. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että nykyinen kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa jo vuodenvaihteenkin kokemusten perusteella. Kivihiilisähkön tuotantojärjestelmän ylläpito poikkeusolojen varalta edellyttää kuitenkin, että järjestelmän toiminta-aste normaaliaikanakin on riittävällä tasolla. Nykyinen varautumistapa kivihiilen velvoitevarastoineen perustuu siihen, että kivihiiltä käytetään myös normaaliaikana. Yritysten omistamien kivihiilen velvoitevarastojen korvaaminen valtion omalla varautumisella edellyttäisi HVK:lta yli 50 milj. euron panostusta pelkästään varmuusvarastoitavan polttoaineen osalta. Avoimien sähkömarkkinoiden toimivuus koetuksella Yhteiskuntamme toimivuus on hyvin pitkälle sidoksissa sähköjärjestelmän toimivuuteen. Tilanne, jossa sähkön saanti olisi uhattuna, ei ole hyväksyttävä. Sähkömarkkinoiden avauduttua on kysytty, ovatko nykyiset avoimet sähkömarkkinat toimintamallinsa ja niihin kohdistuvan normiohjauksen osalta riittävät sekä normaali- että poikkeusolojen toimintaan ja voidaanko olettaa, että sähkön hinnoittelu rajoittaa riittävästi sähkön käyttöä niissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa yhteiskunnan valmiuslakiin perustuvat ohjauskeinot eivät vielä ole käytettävissä. Syksyn 2001 sähkön jakeluverkoston häiriöt ja toisaalta viime vuodenvaihteen huippukorkeat sähkön pörssihinnat, jotka vaikuttivat läpi koko sähkön myyntiketjun hintoja nostavasti, mutta sähkön kysyntään juu- rikaan vaikuttamatta, antavat varoittavan signaalin sekä sähkön turvatun saatavuuden, että jatkuvan kohtuullisen hintatason osalta. Lähivuosien energiaratkaisuja tehtäessä onkin tärkeää varmistaa, että kotimaista sähkön tuotannon voimalaitoskapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös tulevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävinä talvikausina. Tämä edellyttää sekä malttia kivihiilikapasiteetin alasajossa, että intoa rakentaa uutta, nopeammin valmistuvaa kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia. Valmiussuunnittelua harjoiteltiin sekä teoriassa että käytännössä Energiahuollon hallinnollista ja tuotannollista valmiutta suunnitellaan PTS:n organisaatioissa energiajaostossa sekä öljy- ja voimatalouspooleissa. PTS:n voimatalouspoolin toiminnasta kertomusvuonna mainittakoon Pohjois-Suomen voima-alueen järjestämä valmiusharjoitus, joka kolmen toimintapäivän ja yhden palautepäivän aikana kokosi noin 60 voimahuollon asiantuntijaa testaamaan kriisiajan järjestelyjä, mm. sähkön ja kaukolämmön säännöstelyä. Energiapoolien yhteinen tutustumismatka elokuussa suuntautui Nordic Peace 2002 harjoitukseen Ruotsiin. Tämä rauhankumppanuusohjelmaan kuuluva harjoitus järjestetään ensi kesänä Suomessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön marraskuussa 2001 vahvistamasta Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteessa valmiusohjeesta valmistui öljypoolin ja sen maakaasujaoston toimittama käyttäjille tarkoitettu tiivistelmä. Loppuvuoden ja vuodenvaihteen pakkasjakso ja kaasun ennätyksellinen kulutus aiheuttivat tilanteen, jossa ohjetta päästiin testaamaan ja se osoitti toimivuutensa. IEA nosti valmiuttaan öljyvarastojen seurantaan ja purkuun Öljyn varmuusvarastointiin liittyen kansainvälinen energiajärjestö IEA toteutti laajan selvityksen koskien öljyvarastojen operatiivista valmiutta ja tarvittavia minimivarastotasoja öljyn jalostuksen ja jakelun logistisessa järjestelmässä. Jäsenmaiden öljyn varastotasoja seurattiin Irakin tilanteen vuoksi tehostetusti. Myös jäsenmaiden valmiutta varastojen purkutoimenpiteiden aloittamiseksi nostettiin. Öljyn varmuusvarastoja vaihdettiin ja purettiin Valtion varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin tehostetusti erityisesti liikennepolttonesteiden osalta. Kierrätyksen tavoitteena oli turvata varastoitujen tuotteiden laadut siten, että ne jatkuvasti täyttävät kansalliset ja EU:n asettamat laatuvaatimukset. Öljymarkkinoiden hintasuhteet mahdollistivat laatumuutosten tekemisen edullisesti. Öljytuotteita myytiin Raakaöljyn hinnankehitys 2001 runsaat 460 000 tonnia ja ostettiin vajaat 300 000 tonnia, ts. varastoja purettiin noin 170 000 tonnilla. Varastojen hoito- ja peruskorjauskustannukset toteutuivat suunnitellusti. Yhteensä varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja noin 4.9 milj. euroa. Energian huoltovarmuus v. 2002 Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan alennetuista varmuusvarastointitavoitteista huolimatta pitää tyydyttävänä. Tavoitetarkastelun yhteydessä todettiin kuitenkin, että energiajärjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on heikentynyt. Energian tuotannon ja käytön tehostumisen myötä ns. vapaa energian tuotantokapasiteetti, operatiiviset polttoainevarastot, vapaa kuljetuskapasiteetti ja energian käytön puolella ns. säästöpotentiaali ovat edellisen tarkastelun jälkeen pienentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on toisin sanoen huonontunut. Toisaalta kansainväliset huoltovarmuusjärjestelyt IEA:n ja EU:n puitteissa tukevat energiahuoltomme varautumista. Energian kulutus, (öljykiloa per capita) 12 13
INFRASTRUKTUURIOSASTO Teknisten järjestelmien turvaamisen valmiussuunnittelua on tehostettu sekä alueellisesti että toimipaikkakohtaisesti. Uusia varmistamisjärjestelyjä on toteutettu. Aktiivinen harjoitus- ja koulutustoiminta sekä ohjeiden päivittäminen ovat keskeisiä tehtäviä, jotta alan nopeisiin muutoksiin osataan reagoida huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Alan kehityksen seuraaminen ja analysointi on jatkuvasti korostunut. Oksien verkko 2001 Suhdannetaantuma pitkittyi Tietoliikenne- ja viestintäala kärsi vuonna 2002 edelleen taantumasta ja yleinen epävarmuus sävytti markkinoita. Monet alan yritykset tehostivat toimintaansa lykkäämällä investointejaan ja vähentämällä henkilöstöään. Kasvun hiipumisesta huolimatta sähköinen asiointi ja kaupankäynti lisääntyivät. Tietoturvallisuutta kehitettiin ja uudenlaisia palveluita siirtyi verkkoon. Myös langattomien teknologioiden käyttöönotto lisääntyi yritysmaailmassa merkittävästi. Maailmanlaajuisen investointilaman seurauksena elektroniikkateollisuuden liikevaihto laski kuitenkin jo toista vuotta peräkkäin, joskin tuotanto kääntyi loppuvuonna nousuun tilauskannan vahvistuessa. Tietotekniikka-alan kasvu ei lähtenyt käyntiin, sillä tuotteiden ja palvelujen kysyntä pysyi heikkona varsinkin teollisuudessa. Erityisesti tietoturva- ja konsultointiyhtiöiden vaikeudet jatkuivat. Yritysten yhdistymiskehitys jatkui ja rakennejärjestelyjä toteutettiin. Loppuvuodesta suomalainen Sonera Oyj ja ruotsalainen Telia AB yhdistyivät, minkä seurauksena syntyi Pohjoismaiden suurin teleoperaattori TeliaSonera. Sonera luopui tietoliikenneverkkojen rakentamis- ja ylläpitoliiketoiminnasta myymällä tytäryhtiönsä Primatel Oy:n YIT-Yhtymälle. Koko ICT-alalle olikin ominaista keskittyminen ydintoimintoihin, ulkoistaminen ja toimialojen välisten kumppanuuksien lisääntyminen. Sähköisten joukkoviestintäyritysten tappiot syvenivät vuoden aikana. Digitaalinen televisiotoiminta eteni odotettua hitaammin. Painetun joukkoviestinnän suhdannenäkymät heikkenivät loppuvuodesta entisestään; graafinen tuotanto ja sitä palvelevat toiminnot olivat edelleen laskusuunnassa. Finanssisektorin kehityspiirteitä olivat erilaisten rahoituspalvelujen kansainvälistyminen, kilpailun kiristyminen ja toimialaerojen kaventuminen. Yhteisvaluutta euron käyttöön siirtyminen tapahtui maassamme joustavasti ja ongelmitta. Vuoden aikana saatiin valmiiksi mittava lainsäädäntöuudistus, jonka perusteella jatkossa puhelin-, matkaviestin-, Internet- ja televisioverkkoja sekä verkoissa tuotettavia palveluja säännellään samoilla perusteilla kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomessa viestintädirektiivien kansallinen käyttöönotto on pisimmällä koko EU:n alueella. Viestintämarkkinalakiin sisältyvät myös huoltovarmuuden turvaamista koskevat säännökset. Vilkasta harjoitustoimintaa ja uutta ohjeistusta Tietojärjestelmäjaoston vuoden pääteemoja olivat TIETO 2002-harjoitus, alueorganisaation toiminnan käynnistäminen ja Suomeen soveltuvien oppien hakeminen syyskuun 2001 terrori-iskusta. Tietojärjestelmäalan alueelliseksi varautumisorganisaatioksi perustettiin 12 tietojärjestelmäalan valmiustoimikuntaa (TIVA), joihin nimettiin kaikkiaan 142 henkilöä. Toimikuntien ensimmäisen toimintavuoden tärkeimmät tulostavoitteet osallistuminen TIETO 2002-harjoitukseen, valmiussuunnitelmien laatiminen ja toiminnan käynnistäminen saavutettiin hyvin. Kaikki TIVA-toimikunnat osallistuivat kattavasti TIETO 2002-harjoitukseen, samoin kuin edustajat kaikista tietojärjestelmäjaoston toimikunnista, sähkö- ja elektroniikkapoolista sekä alan viranomaisista. Tiedonkäsittelytoimikunta julkaisi kaksi varautumisohjetta vuoden aikana. Tietotekniikan turvallisuus ja toiminnan varmistaminen on uusittu opas, joka on tarkoitettu tukemaan ja edistämään yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden tietotekniikkapalveluiden valmiussuunnittelua. Myös hallinnolle tarkoitettu Tiedonkäsittelytoiminnan ohjaus ja sääntely sekä säännöstely poikkeusoloissa -valmiusohje uudistettiin ja vahvistettiin. Toimikunnan julkisiin lähteisiin perustuvaa selvitystä New Yorkin WTC -terrori-isku ja toiminnan jatkuvuus, joka oli laadittu oppaaksi suomalaisille yrityksille ja julkishallinnolle, jaettiin laajasti PTS:n toimielimille ja tärkeysluokiteltujen yritysten valmiuspäälliköille. Lisäksi toteutettiin kriittisten atk-tarvikkeiden huoltovarmuusselvitys sekä kartoitettiin palvelintiloiksi kriisioloissa soveltuvia vapaita suojatiloja ja niiden varustusta. Tiedonsiirto- ja tiedonkäsittelytoimikunta jatkoivat systemaattista alan huoltovarmuuden seurantaa ja analysointia päivittämällä muutos- ja uhka-arvion Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuille. Toimikunnat järjestivät myös tärkeysluokiteltujen yritysten johdolle yhteisen seminaarin, joka perustui päivitettyyn seuran- taraporttiin ja sen toimenpide-ehdotuksiin. Tiedonsiirtotoimikunta jatkoi telealan valmiusohjeiden supistamista kaikkein olennaisimpaan perusohjeistukseen. Joukkoviestintätoimikunta teki selvityksen sähköisen joukkoviestinnän merkityksestä tietosodankäynnissä ja viimeaikaisten sotien opetuksista oman toiminnan turvaamiseksi poikkeusoloissa. Sähköja elektroniikkapoolissa valmistui tutkimus alan toimintakyvylle kriittisten komponenttien saatavuuden ja hankintakanavien turvaamisesta. Graafinen pooli teki selvityksen painoviestinnän kriittisten tuontimateriaalien huoltovarmuudesta ja varastointitarpeesta sekä koulutti yritysten valmiuspäälliköitä. Rahoitushuoltotoimikunta uudisti organisaatiotaan ja tiivisti yhteistyötään vakuutusalan toimikunnan kanssa. Infrastruktuuriosasto osallistui Viestintäviraston CERT-FI -työryhmän sekä teleyrityksien rakenteellista suojausta ja tietoturvallisuutta koskevia määräyksiä tarkistavien työryhmien työhön. Tietoturvaloukkauksia raportoitiin CERT-FI:lle vuoden aikana kaikkiaan 138. Varmistamisjärjestelyt laajenivat Valtion atk-varakeskus (VAVK) jatkoi toimintaansa ylläpitämällä asiakkaiden varajärjestelmien käyttöönottovalmiutta. Suojakopioinnin tietoliikenneyhteyden kapasiteetti kaksinkertaistettiin ja tuotantokäyttö aloitettiin kesäkuussa. Laitteistokannan uudistaminen aloitettiin asiakkaiden tuotantolaitteistojen kehittymisen mukaisesti. Varakeskuksen palvelinhotellitoiminnan käynnistämistä koskevat perusselvitykset tehtiin. Valtakunnallisen puhelinliikenteen varaverkon (2V) ylläpitoa jatkettiin. Järjestelmän kehittämiseksi käynnistetty VIP-pilottiprojektin loppuraportti valmistui kesällä. Se tuotti perustietoa turvallisuusverkkojen jatkokehittämisen pohjaksi. Viranomaisten hätätiedotusten välittämiseen rakennetun RDS-hätätiedotusjärjestelmän kehittämistä jatkettiin hankkimalla uusille radioasemille vastaanottimia ja toteuttamalla marraskuussa koko maan kattava kuuluvuustestaus. Selvitys vastaavan digitaalisen järjestelmän käyttöönotosta aloitettiin. Uutena turvallisuusviranomaisille tarkoitettuna viestinnän varajärjestelmänä otettiin käyttöön DARC-hälytyspalvelu, joka perustuu muista tiedonsiirtoverkoista riippumattomaan, ULA-radioverkon yhteyteen rakennettuun tekniikkaan. DARChälytyspalvelu toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön, sisäasiainministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen välisin sopimusjärjestelyin. Hyötyajoneuvojen yleisimpien käynnistysakkutyyppien varmuusvarastointijärjestelyt toteutettiin. Viranomaisradioverkon (VIRVE) sähkönsaannin varmistamista selvitettiin. Varaosatietopankkitoimintaa kehitettiin yhteisin projektein sidosryhmien kanssa. 14 15
HALLINTO-OSASTO Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä säilyi entisenä (keskimäärin 25). Vaihtuvuutta oli 1 henkilö. Rekrytoinneissa on viime vuosina painotettu logistiikan ja IT-alan asiantuntemusta. Keski-ikä on kertomushetkellä 49,9 vuotta ja mediaani 51 vuotta. Keskimääräinen palvelussuhteen kesto tähän mennessä on 11,6 vuotta. Akateemisen koulutuksen saaneita on 17, keskiasteen koulutettuja 6 ja perusasteen koulutettuja 1. Vuoden 2005 jälkeen on odotettavissa vaihtuvuuden nopeutuminen eläkkeelle siirtymisten johdosta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan eri toimielimissä tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Kolmessa poolissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri. Laskentatoimi siirtyi valtion yleisen käytännön mukaisesti euroihin vasta siirtymäkauden lopussa eli 1.1.2002 lukien. Valuutan vaihdossa ei ollut suuria ongelmia. Tietohallinnon keskeisenä projektina oli asiakirjahallinnon sovelluksen suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu. Julkisuuslain edellyttämästä asiakirjojen turvaluokittelusta laadittiin sovellusohje ja henkilökuntaa koulutettiin sen käyttöönottoon. Toisena suurena hankkeena käynnistettiin tietoturvakartoitus. Valmiussuunnittelun tietojärjestelmää Vasua ja VasuNetiä kehitettiin yhdessä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan elinten kanssa. Tiedotus Kansalaistiedottamisessa näkyvin tapahtuma oli osallistuminen omalla osastolla Jyväskylässä pidetyille Maanpuolustus 2002 -messuille. Osaston teemana oli Näin selviydymme poikkeusoloissa. Kaikkiaan kolmipäiväisessä tapahtumassa kävi yli 15.000 vierasta, ja kiinnostus osastoamme kohtaan oli vilkasta. Sidosryhmätiedottamisessa keskeisenä mediana on tiedotuslehti Varmuuden vuoksi, joka ilmestyi vuoden aikana 2 kertaa. Internetsivuillamme julkaistiin useita vuoden aikana valmistuneita tutkimuksia ja raportteja. Järjestötalo 2001 Kuvat: HVK Huoltovarmuuskeskus osallistui Jyväskylässä syyskuun alussa pidetyille Maanpuolustus 2002 -messuille. Messuilla esiteltiin erittäin kattavasti maanpuolustuksen kaikki eri sektorit Kolmipäiväisessä tapahtumassa kävi yli 15.000 vierailijaa. Myös Huoltovarmuuskeskuksen osastolla oli runsaasti kävijöitä, ajoittain jopa tungokseen saakka. 16 17
HUOLTOVARMUUSKESKUS JA TULOSYKSIKÖT JOHTOKUNTA Grigio 2001 Huoltovarmuuskeskuksessa toimii viisi yksikköä. Neljä näistä eli perushuoltoosasto, teollisuustuotanto-osasto, energiahuolto-osasto ja infrastruktuuriosasto osallistuvat oman erikoisalansa huoltovarmuuden kehittämiseen ja vastaavat mm. tähän kuuluvista kauppatoimista. Hallinto-osasto hoitaa yleishallintoa ja tuottaa muiden osastojen tarvitsemia tukitoimia. Kauppa- ja teollisuusministeriö Huoltovarmuuskeskuksen päällikkönä on ylijohtaja. Hän vastaa keskuksen johdosta ja toiminnan kehittämisestä siten, että laitos toimii taloudellisesti ja tehokkaasti. Ylijohtaja myös ylläpitää yhteyksiä muihin viranomaisiin ja elinkeinoelämään sekä vastaa kansainvälisen yhteistyön järjestämisestä. Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta Ylijohtaja Hallinto-osasto yleissuunnittelu laki- ja talousasiat PTS:n hallinto tietohallinto tiedotus Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu johtokunnalle, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on 12 jäsentä ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Nykyisen johtokunnan määräys päättyy vuoden 2004 lopussa. Johtokunta vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunnan työvaliokunta päättää valtion varmuusvarastointiin liittyvistä kauppatoimista ja muista taloudellisista sitoumuksista. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa ja työvaliokunta 9 kertaa. Tilikaudella 2002 tilintarkastajina ovat toimineet KHT, JHTT Jarmo Lohi ja KHT Ari Lehto. Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta 31.12.2002 Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Muut jäsenet Yksikön päällikkö Lauri Aaltonen Ulkoasiainministeriö Apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco-Sequeiros Sosiaali- ja terveysministeriö Ylijohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö Johtaja Eija Malmivirta Merei Energy Oy Ltd Neuvotteleva virkamies Risto Ranki Kauppa- ja teollisuusministeriö Johtaja Eila Rummukainen Sonera Oyj Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan työvaliokunta 31.12.2002 Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö Poppelitorni 2000 Perushuolto- Teollisuustuotanto- Energiahuolto- Infrastruktuuriosasto osasto osasto osasto elintarvikehuolto teollisuustuotanto energiahuolto tekniset järjestelmät terveydenhuolto kuljetukset pankki- ja vakuutustoiminta yhdyskuntapalvelut rakentaminen elektroniikkateollisuus graafinen teollisuus Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén kävi 4.4.2002 tutustumassa Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan. Kuvassa vasemmalta HVK:n johtokunnan puheenjohtaja apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist, ministeri Jari Vilén ja HVK:n ylijohtaja Mika Purhonen. Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Muut jäsenet Ylijohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus 18 19
PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELUKUNTA Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan (PTS) kuuluvat käytännön toimintaa johtava keskusjaosto sekä 11 eri aloilla toimivaa jaostoa ja toimikuntaa sekä 12 poolitoimikuntaa (rakennusainepoolin ja rakentajapoolin yhdistyttyä 1.1.2003 rakennuspooliksi). Lisäksi PTS-organisaatiossa on lukuisia näiden alaelimiä sekä erilaisia projektiluonteisia työryhmiä. Elinkeinoelämän varautuminen perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, sillä valmiuslain (1080/91) varautumisvelvoite koskee vain valtion ja kuntien viranomaisia, valtion liikelaitoksia ja kunnallisia itsenäisiä laitoksia. Elinkeinoelämälle korvataan sopimusten perusteella osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menot on Huoltovarmuuskeskuksen perustamisesta lähtien rahoitettu sen tulo- ja menoarvion kautta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminta PTS kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Toukokuun kokouksen aiheina olivat ajankohtainen katsaus huoltovarmuudesta sekä kauppa- ja teollisuusministeriön edellisen syksyn sähkökatkosten vuoksi asettaman selvitysmiehen Jarl Forsténin alustus sähköjärjestelmän varautumisesta ja toimitusvarmuudesta. Jarl Forstén käsitteli alustuksessaan verkonhaltijan ja käyttäjän oikeuksia, velvollisuuksia ja varautumistarvetta sekä korvauskysymyksiä sähkökatkostilanteissa. Joulukuun kokouksen aiheena oli ajankohtaisen katsauksen lisäksi ehdotus puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaation kehittämiseksi huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Kokoukseen oli tämän vuoksi kutsuttu myös PTS:n alaisten suunnitteluelinten puheenjohtajat ja sihteerit. Organisaatioehdotuksen esitteli pääsihteeri Ilkka Kananen. Hyväksyttyään perusratkaisun suunnittelukunta päätti pyytää organisaatiouudistuksesta lausunnot kaikilta PTS:n suunnitteluelimiltä, viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Saatujen lausuntojen perusteella päätetään yksityiskohtaisemmista jatkotoimista. Yleinen valmiussuunnittelu, koulutustoiminta ja tutkimusten rahoittaminen PTS:n toimielimissä jatkettiin tulosohjaukseen perustuvaa valmiustoimintaa. Toimipaikkojen valmiussuunnitteluohjelmaan (VaSu) perustuvaa yritysten valmiussuunnittelua jatkettiin tärkeimpien poolien tärkeysluokitelluissa yrityksissä ja järjestelmään perehdyttämiseksi järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Vesi- ja viemärilaitosten käyttöön tarkoitettu ohjelmaversio otettiin käyttöön vuoden 2002 aikana. Konsernien valmiussuunnittelua varten perusversiosta tehtiin ns. Konserni-VaSu. VaSuNetin raportointia kehitettiin. Projekti tiedonkäsittelyalan valmiussuunnitteluun tarkoitetun TietoVasu:n kehittämiseksi käynnistettiin. Erilaisia valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin 132 kappaletta ja niihin osallistui noin 2660 henkilöä hallinnosta, yrityksistä ja elinkeinoelämän jär- jestöistä. PTS:n toiminnasta aiheutui Huoltovarmuuskeskukselle noin 774 000 euron kustannukset. Erilaisten projektien osuus tästä oli noin 187 000 euroa. Tutkimukset käsittelivät mm. nurmikasvin siementen tuotannon kehittämistä, työvoimatoimistojen valmiussuunnittelumallin kehittämistä, systemaattisen menetelmän kehittämistä sähköhuollon normaaliaikaisten häiriöiden tunnistamiseksi ja niiden vaikutusten arvioimiseksi, tietotekniikan turvallisuutta ja toiminnan varmistamista, logistiikan huoltovarmuutta, Luoteis-Venäjän energiaklusterin merkitystä Suomen energiahuollon kannalta, sähkön tarvetta poikkeusoloissa, sähköisen joukkoviestinnän merkitystä tietosodankäynnissä ja viimeaikaisten sotien opetuksia oman toiminnan turvaamisesta poikkeusoloissa sekä New Yorkin WTC-terrori-iskua ja toiminnan jatkuvuutta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston toiminta PTS:ssa käsiteltävät asiat ratkaisee keskusjaosto, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu vähintään neljä suunnittelukunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Keskusjaostoon on kertomusvuonna kuulunut puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä. Keskusjaosto kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa. Valtioneuvoston päätös uusiksi huoltovarmuuden tavoitteiksi hyväksyttiin toukokuussa 2002. Keskusjaosto teki suunnitelman PTS:n organisaation kehittämisestä näiden huoltovarmuuden tavoitteiden mukaisesti. Ehdotus uudeksi organisaatiomalliksi käsiteltiin PTS:n joulukuun kokouksessa. Huoltovarmuuden seurannan ja raportoinnin apuvälineenä käytettiin vuosittain päivitettävää ns. huoltovarmuusindikaattorijärjestelmää. Sen avulla tarkastelun ja kehittelyn kohteeksi otettiin erityisesti toimialat ja toiminnot, joissa katsottiin olevan heikko tai välttävä huoltovarmuus. Uusia valmiusasiakirjoja hyväksyttiin mm. vaatetuspoolin ja tiedonkäsittelytoimikunnan sektoreilla. Keskusjaosto käsitteli myös valmistuneita tutkimuksia ja selvityksiä sekä huoltovarmuuden eri osa-alueiden tilannekatsauksia. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kokouksessa 21.05.2002 aiheina oli ylijohtaja Mika Purhosen ajankohtainen katsaus huoltovarmuudesta sekä selvitysmies Jarl Forsténin alustus sähköjärjestelmän varautumisesta ja toimitusvarmuudesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Keskusjaosto Sopimuksiin perustuva varautuminen Elintarvikepooli Graafinen pooli Kemian pooli Metallipooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli Rakennusainepooli Rakentajapooli Sähkö- ja elektroniikkapooli Tiekuljetuspooli Vaatetuspooli Voimatalouspooli Öljypooli Acanthus 1998 Julkisen sektorin varautuminen Maatalousjaosto Jakelujaosto Teollisuusjaosto Energiajaosto Kuljetusjaosto Rakennusjaosto Tietojärjestelmäjaosto Kuntatoiminta Koti- ja suurtaloustoimikunta Rahoitushuoltotoimikunta Vakuutusalan toimikunta 20 21
ÖVERDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2002 Året 2002 präglades av instabilitet i den internationella ekonomin och åtstramning av det säkerhetspolitiska läget, särskilt i Melllanöstern. Flera terrordåd på olika håll i världen gav anledning till intensifierade skydddsåtgärder och utökad beredskap mot hot från terrorismen, även i Finland. Spänningen ökade också på grund av Nordkoreas beslut att i strid mot avtalet med USA återuppta produktionen av uran lämpat för kärnvapen. De ekonomiska och politiska problemen i Venezuela, vilka startat i april, tillspetsades under året och gav upphov till ökat tryck på den redan tidigare oroliga oljemarknaden. USA påbörjade under året förflyttning av trupper och utrustning till området kring Mellanöstern i händelse att Irak inte böjer sig för FN:s resolutioner gällande massförstörelsevapen. Krigshotet föranledde oro både på kapital- och varumarknaderna. Rastlösheten tilltog med anledning av storskaliga bankrutter och finansiella oegentligheter. Till följd av detta sjönk även dollarns värde betydligt mot euron. I Europa råkade speciellt telebranschen och av den beroende aktörer i allt djupare svårigheter, vilka i huvudsak berodde på branschens överhettning år 2000 samt den enorma skuldsättningen vid auktionerna av umts-licenserna. Nordatlantförbundet Natos utvidgning till de baltiska och östeuropeiska länderna, Rysslands och Natos nya samarbetsavtal samt EU:s utvidgning började märkbart ändra på de säkerhetspolitiska strukturerna. EU:s och Natos samverkan för utvecklingen av krishanteringen framskred också på det politiska planet. Vårt lands deltagande i den internationella verksamheten för försörjningsberedskapen fortgick livaktigt. Inom EU förbereddes gemensamma göranden för att bereda sig mot hotbilderna från terrorismen. Kommissionen fäste uppmärksamhet vid tillväxten av energibranschens importberoende samt speciellt vid oljemarknadens sårbarhet. Kommissionen gjorde härvid förslag om direktiv att öka beredskapen för olja och naturgas. Finlands initiativ på topppmötet i Nice i december 2000 att utveckla dimensionen för försörjningsberedskapen ledde till att kommissionen gjorde en undersökning. Den internationella energiorganisationen IEA, som upprätthåller ett krisberedskapsssystem för medlemsländernas gemensammma oljeförsörjning, gjorde sitt urval av instrument mångsidigare i händelse av en Irakkris. Meningen är att med hjälp av medlemsländernas koordinerade åtgärder ersättta plötsliga störningar i tillgången på råolja. Försörjningsberedskapscentralen deltar i verksamheten för IEA:s permanenta kommmittéer och lägger upp oljelager, vilka är avsedda för fullgörandet av Finlands internationella avtalsförpliktelser. Samtliga nordiska länder ratificerade statsfördraget mellan länderna, vars ändamål är särskilt att trygga den försvarsindustriella försörjningsberedskapen under alla förhålllanden. De nordiska länderna slöt under året även ett ramavtal, som siktar på gemensamma föranstaltningar och ömsesidig arbetsfördelning vid beredskapen mot biologiska, kemiska och radiologiska hot inom hälsovårdssektorn. Förhandlingarna mellan Finland och Norge om ett bilateralt försörjningsberedskapsavtal avancerade men ledde inte ännu till en regeringsproposition till riksdagen. Inom Norden fortsatte också det samarbete, som anknöt speciellt till tryggandet av elmarknaden i olika störningsoch undantagsförhållanden. Samarbetet med de baltiska länderna fortsatte och tog mest sikte på beaktandet av EU:s energidirektiv och IEA:s författningar i den nationella lagstiftningen. Finland medverkade fortsättningsvis aktivt i verksamheten för försörjningsberedskapskommittéerna inom Nato. Finland och Sverige ställde ett förslag till Nato om utveckling av samarbetet för i fall att många av partnerländerna blir medlemsländer. Nato förnyade vid toppmötet i Prag sina planeringsgrunder så, att civilsektorns beredskap och avvärjning av terrrorhotet erhöll en betydelsefullare position än förut. Finlands ekonomiska ställning bevarade sin styrka trots världsekonomins svårigheter och uppbromsningen av tillväxten. Överskottet i bytesbalansen steg till rekord- talet 10 miljarder euro och statshushållningen höll sig positiv. Statsskulden amorterades fortsättningsvis och den uppgick vid årets slut till 58 miljarder euro. Statskulden måste fortfarande anses vara stor, nästan två gånger statsinkomsterna, vilket inskränker statens rörelsefrihet i depressions- och krissituationer. Den nya utvärderingen av försörjningsberedskapsmålen, vilken startade i slutet av år 2000, slutfördes så, att statsrådet den 8 maj fastslog nya mål med försörjningsberedskapen (350/2002). I beslutet förflytttades tyngdpunkten för försörjningsberedskapen mot tryggandet av tekniska grundstrukturer och sänktes nivån för försörjningsberedskapen särskilt för energi- och livsmedelsförsörjningens del. Det kapital om 100 miljoner euro, som härvid frigörs, avräknas till statsbudgeten. Försvarsekonomiska planeringskommissionen påbörjade förnyandet av sin organisation på så sätt, att den skulle bättre motsvara de nya försörjningsberedskapsmålen. Försörjningsberedskapscentralens affärsverksamhet fortgick synnerligen intensivt inte minst därför, att upplagsnivåer sänktes och oljelager sattes i cirkulation för att svara mot kommande miljönormer. Balansomslutningen uppgick vid årets slut till 1024 miljarder. Försörjningsberedskapscentralen arbetar som försvarsekonomiska planeringskommmissionens sekretariat. Planeringskommisssionens ordförande är alltfort bergsrådet Heikki Hakala. FEP påbörjade utredningsarbetet med att identifiera reformbehovet av sin omfattande organisation. Planeringskommissionen har tillsammans med näringslivet 12 planerings- och beredskapsavtal för olika branscher (poolavtal). Antalet minskade med ett då byggnadspoolen och byggmaterialpoolen sammanslogs under året. Dessutom har planeringskommissionen 11 sektioner och kommittéer samt ett antal arbetsgrupper. I samarbetet för FEP arbetar över 2000 personer, inklusive beredskapscheferna vid de viktighetsklassificerade företagen. Denna stora grupp bildar en omfattande grund för försörjningsberedskapen och en betydande källa för information. Vi vill uttrycka vårt bästa tack för det under året utförda arbetet. Mika Purhonen Handels- och industriministeriet Försörjningsberedskapscentralens direktion Överdirektör Basförsörjnings- Industriproduktions- Energiförsörjnings- Infrastructursavdelningen avdelningen avdelningen avdelningen livsmedelsförsörjnings industriproduktion energiförsörjning tekniska system hälsovårdförsörjnings transporter bank- och försäkringssörjnings byggande verksamhet samhällstjänster Produktionsplanering Livsmedelspoolen Grafiska poolen Kemipoolen Metallpoolen Skogspoolen Plast- och gummipoolen Bryggmaterialpoolen Byggnatspoolen El- och elektronikpoolen Vägtransportpoolen Beklädspoolen Energipoolen Oljepoolen Handels- och industriministeriet Förvarsekonomiska planeringskomissionen Centralsektionen Adminstrativa avdelningen allmän planering juridik och ekonomi FEP:s administration data förvaltning information Adminstrationplanering elektronikindustri grafisk industri Jordbrukssektioner Distributionssektionen Industrisektionen Energisektionen Transportsektionen Byggnadssektionen Informationstekniksektionen hem- och storhushållskommittén Kommunkomittén Finansförsörjningskommittén Försäkringsbranchkommittén 22 23
REVIEW OF THE DIRECTOR GENERAL The year 2002 was characterised by the instability of the international economy and the constant tightening of the security policy situation particularly in the Middle East. A number of terrorist attacks were committed in different parts of the world, leading to stricter security measures and increasing preparations to face terrorism-related threats in Finland as well. The tension was further enhanced by the decision of North Korea to restart the production of uranium, which can be used in nuclear weapons, even though this was against the agreement the country has concluded with the USA. The economic and political problems that began in Venezuela in April became more aggravated in the course of the year, evoking even more pressure in the already restless oil market. The USA began to move troops and military equipment to areas close to the Middle East in case that Iraq would not yield to UN resolutions on mass destruction weapons. The threat of war caused restlessness both on the capital and goods market, and the trend was further impaired by massive bankruptcies and cases of financial misuse. This also reduced the value of the Dollar considerably as compared with that of the Euro. The telecommunications sector and actors depending on it ran into deepening difficulties particularly in Europe, mainly due to the overheating of the sector in 2000 and vast indebting in the UMTS license auctions. Nato s enlargement to the Baltic area and to East Europe, the new co-operation agreement between Russia and Nato, and the EU s enlargement to the east began to radically change the structure of the overall security policy. The EU Nato cooperation in developing crisis management also proceeded at the political level. Finland actively continued to participate in international operation in the field of emergency supply. The EU prepared joint actions to face terrorism-related threats. In addition, the Commission recognised the growth in countries dependence on imports in the energy sector and most of all the vulnerability of the oil market, making directive proposals for improving the emergency supply of oil and natural gas. As a result of Finland s initiative in the Nice summit in December 2000 on developing the emergency supply dimension within the EU, the Commission drew up a special survey on the topic. The IEA, which maintains an oil supply crisis emergency system for its member countries, began to expand its selection of means to prepare for a possible Iraq crisis. The aim was to compensate sudden disturbances in the supply of crude oil through the co-ordinated measures of the member countries. The National Emergency Supply Agency participates in the work of IEA s permanent committees and maintains oil stocks intended for fulfilling Finland s international contractual obligations. All the Nordic countries ratified a multilateral treaty to secure the emergency supply of the defence industry in particular under all conditions. They also concluded a framework agreement during the year, which is targeted at joint actions and the division of tasks between the countries in preparing for biological, chemical and radiological threats in the health care sector. Although the negotiations between Finland and Norway on a bilateral emergency supply treaty advanced, they did not yet lead to a government proposal to the parliament. The Nordic countries continued to co-operate particularly as regards safeguarding the operation of the joint electricity market under exceptional conditions and in the case of disturbances. Co-operation with the Baltic countries continued, targeted particularly on taking the EU s energy directives and IEA s regulations into consideration in the national legislation. Finland continued to attend the operation of Nato s emergency supply committees. Finland and Sweden submitted a proposal to Nato on developing co-operation in case that many of the partner countries become Nato s regular members. Nato renewed its planning criteria in the Prague summit by further emphasising the importance of civil sector precautionary measures and actions to fight the threat of terrorism. Finland maintained its strong economic position despite global economic difficulties and slower growth rate: the current account surplus rose to record-high EUR 10 billion while the national economy remained positive. Some of the state debt was repaid, the total debt being approx. EUR 58 billion at the end of the year. The amount of Finland s state debt can still be considered large, however, because it is almost twice as much as the annual state revenues, which in turn gives the state less freedom of action in the case of depression and crisis. The process of reassessing the emergency supply targets that began at the end of 2000 was completed, the Council of State approving the new targets (350/2002) on 8th May. The decision shifted the emphasis in emergency supply to securing technical basic structures in the society and reduced the emergency supply levels of energy and foodstuffs in particular. The released capital of ca. EUR 100 million will be entered as income in the state budget. The National Board of Economic Defence began to reform its organisation to make it better correspond with the new emergency supply targets. The business operations of the National Emergency Supply Agency continued actively mainly on account of reducing stock levels and recycling oil stocks to conform to future environmental norms. The balance sheet total was EUR 1024 thousand million at the end of the year. The National Emergency Supply Agency acts as the secretariat of the National Board of Economic Defence, which was appointed by the Council of State and which is still chaired by Hon. Counsellor Heikki Hakala. The Board has launched a survey to identify reform needs in its broad organisation. It currently has 12 sector-specific planning and preparation agreements (pool agreements) with the economic sector. The number fell by one when the constructor pool and the building material pool were combined during the year. The Board also has 11 sections and committees and several work groups. The community that makes up the National Board of Economic Defence numbers more than 2000 persons, including the emergency preparedness managers of companies. This large group forms a solid foundation for the national emergency supply and a valuable source of information. We wish to express our warmest thanks to everybody for the work done during the year. Mika Purhonen Ministry of Trade and Industry National Emergency Supply Agency Director General Department of Department of Department of Department of Basic supply Industry Energy Supply Infrastructure Food supply Industry Energy Supply Technical systems Medical Supply Transportation Banking and insurance Communal services Construction operations Electronic industry Graphic industry Ministry of Trade and Industry National Board of Economical Defence Executive General Planning based on agreements Foodstuffs industry pool Graphic industry pool Chemical industry pool Metal industry pool Forest industry pool Plastic and rubber industry pool Construction material industry pool Constructor pool Electrical and electronic industry pool Road transport pool Clothing industry pool Power suppliers pool Oli suppliers pool Admintrative Development General Planning Legal and Economical Matters Adminstration of the National Board of Economic Defence Information Planning of the public sector Agriculture section Trade and distribution section Industry section Energy section Transport section Construction section Information systems section Catering services section Local authorities committee Banking committee Insurance committee 24 25
PTS:N KOKOONPANO SUUNNITTELUKAUDELLA 01.07.2000-30.06.2004 HENKILÖKUNTA KERTOMUSVUONNA Ylijohtaja Mika Purhonen mika.purhonen@nesa.fi 6689 1532 0400 404 786 Puheenjohtaja Vuorineuvos Heikki Hakala Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Kansliapäällikkö Matti Ahola Puolustusministeriö Kauppaneuvos Magnus Bargum Algol Oy Oikeustieteen tohtori, dosentti Kaarina Buure-Hägglund Helsingin yliopisto Ylijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeriö Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Ympäristöministeriö Vuorineuvos Matti Honkala Kesko Oyj Finanssijohtaja Satu Huber Valtiokonttori Toimitusjohtaja Anja Hurme Primasoft Oy Puheenjohtaja Esa Härmälä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Vuorineuvos Jukka Härmälä StoraEnso Oyj Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Toimitusjohtaja Kari Jordan Nordea Pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-Yhtiöt Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Espoon kaupunki Johtaja Johannes Koroma Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Kansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö Pääjohtaja Henri Kuitunen VR-Yhtymä Oy Toimitusjohtaja Tapio Kuula Fortum Power and Heat Oy Merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlines Oyj Kansanedustaja Seppo Lahtela Eduskunta Kaupunginjohtaja Elina Lehto Lohjan kaupunki Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Maaherra Tuula Linnainmaa Etelä-Suomen lääninhallitus Alivaltiosihteeri Pekka Lintu Ulkoasiainministeriö Johtokunnan jäsen Matti Louekoski Suomen Pankki Puheenjohtaja Lauri Lyly Sähköalojen ammattiliitto ry Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen Elisa Communications Oyj Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Toimitusjohtaja Leena Nyyssönen Helsingin kaupunki Helsinki Catering Kenraalimajuri Jouko Oittinen Pääesikunta Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig Oy Kansanedustaja Pirkko Peltomo Eduskunta Vuorineuvos Heikki Pentti Lemminkäinen Oyj Maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus Ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriö Johtaja Matti Pukkio Työministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen Oikeusministeriö Toimitusjohtaja Veli-Matti Ropponen Fortum Oil and Gas Oy Valtiosihteeri Rauno Saari Valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuorma-autoliitto ry Johtaja Pasi Salokangas Orion-yhtymä Oyj Orion Pharma Päätoimittaja Heleena Savela Helsingin Sanomat Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen Helsingin kaupunki Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajat ry Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj Toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Toimitusjohtaja Georg Tallberg Shell oy ab Toimitusjohtaja Markku Talonen Enermet Group Oy Tutkija Teija Tiilikainen Helsingin Yliopisto Ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö Riitta Uosukainen Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Ritva Viljanen Väestörekisterikeskus Ylijohtaja Marita Wilska Kuluttajavirasto Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria Fortum Oyj Pääsihteeri Apulaisjohtaja Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Projektipäällikkö Raija Viljanen Huoltovarmuuskeskus Pääesikunnan asettama yhteysupseeri Insinöörieversti Jaakko Korpi-Anttila Pääesikunta (24.1.2002 saakka) Insinöörieverstiluutnantti Niilo Valkonen Pääesikunta (24.1.2002 alkaen) Perushuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala hannes.kulmala@nesa.fi 6689 1531 040 500 0237 Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka pertti.hatakka@nesa.fi 6689 1554 040 546 1382 Valmiusasiamies Riku Juhola riku.juhola@nesa.fi 6689 1543 040 510 7080 Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 6689 1555 040 530 1621 Valmiusasiamies Kyösti Orre kyosti.orre@nesa.fi 6689 1541 0400 426 134 Teollisuustuotanto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen pekka.pennanen@nesa.fi 6689 1535 040 500 5188 Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio seppo.autio@nesa.fi 6689 1544 040 552 9690 Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka jorma.hannulabacka@nesa.fi 6689 1547 040 547 7006 Valmiusasiamies Anssi Lindgren (virkavapaalla 1.9.2002 alkaen) Osastosihteeri Sanna Pulkkinen sanna.pulkkinen@nesa.fi 6689 1551 040 825 6226 Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto soili.suvanto@nesa.fi 6689 1520 040 546 0212 Energiahuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Markku Rekola ( 12.12.2002) Valmiusasiamies Matti Jauhiainen matti.jauhiainen@nesa.fi 6689 1537 040 736 8777 Osastosihteeri Seija Jokiniemi seija.jokiniemi@nesa.fi 6689 1534 040 758 5050 Ylitarkastaja Kaj Krokfors kaj.krokfors@nesa.fi 6689 1525 Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen tapio.pelkonen@nesa.fi 6689 1521 040 500 0236 Infrastruktuuriosasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen ilkka.kananen@nesa.fi 6689 1546 040 500 0238 Projektisuunnittelija Gilbert Appelgren gilbert.appelgren@nesa.fi 6689 1556 040 700 4523 Valmiuspäällikkö (IT-sektori) Veli-Pekka Kuparinen velipekka.kuparinen@nesa.fi 6689 1559 040 771 6688 Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 6689 1555 040 530 1621 Kehityspäällikkö Seppo Sauvala seppo.sauvala@nesa.fi 6689 1553 040 574 1551 Hallinto-osasto Osastopäällikkö Asko Harjula asko.harjula@nesa.fi 6689 1533 Materiaalikirjanpitäjä Mari Lehkonen (18.11.2002 alkaen) mari.lehkonen@nesa.fi 6689 1539 Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 6689 1555 040 530 1621 Taloustarkastaja Anneli Pora anneli.pora@nesa.fi 6689 1550 Pääkirjanpitäjä Pasi Rovanperä pasi.rovanpera@nesa.fi 6689 1550 Tietohallintopäällikkö Erja Saraste erja.saraste@nesa.fi 6689 1538 040 5577 234 Projektipäällikkö Raija Viljanen raija.viljanen@nesa.fi 6689 1552 040 500 5725 Siviilivalmiusasiain erityisasiantuntija Suomen Nato-edustustossa Councellor Anssi Lindgren anssi.lindgren@formin.fi +32 2 706 21 16 +32 476 392 023 Mission of Finland to NATO NATO HQ B-1110 Bruxelles Belgium 26 27
Il bargello 1999 HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki Vaihde (09) 668 9151, fax (09) 6689 1536 ja (09) 6689 1527 www.nesa.fi Mainostoimisto Up-to-Point Oy