maaseutu& Kevät 2009 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti Maaseutuyrittäjyyttä suurella sydämellä Suomalaista viiniä Ajan Jäljissä Raumalla Ohjelmapalveluja ulkomaisille matkailijoille
2 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 3 Pääkirjoitus Sisältö 3 4 8 10 12 13 14 16 18 19 20 23 Pääkirjoitus Maaseutumatkailua ulkomaisille matkailijoille Suomalaista viiniä, s il-vouz-plaît Ajan Jäljissä Rauman seudulla Teemaryhmän vetäjä esittäytyy Majoituspalveluita arvioimaan Laatua Skotlannista Retkellä Muoniossa Maaseutuyrittäjyyttä suurella sydämellä Kasvava yrittäjä Lentojätkä Itä-Suomeen yhtenäinen matkailutilasto Ajankohtaista s. 19 Vuoden 2009 kehittyvä maaseutumatkailuyritys Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm. 0400 1850 69 pirjo.rasanen(at)laurea.fi www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa toimitus(at)peakpress.net www.peakpress.net Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kannen kuva: Jaakko Kilpiäinen Kattava lukupaketti matkailualan toimijoille Matkailun teemaryhmän toimittama Maaseutumatkailu-lehti leviää verkossa jopa 10 000 lukijan ulottuville. Aiemmin lehti ilmestyi vain painettuna, mutta verkkojulkaisuiden kehityttyä huimaa vauhtia, siirryttiin kokonaan verkkoon. Nyt lehti palveleekin hyvin laaja kirjoa erilaisia toimijoita. Aiemmatkin numerot on siirretty verkkoon kaikkien ulottuville, ja ne käsittelevät matkailun kehittämisen haasteita laidasta laitaan. www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/lehti Erityisen haasteen Maaseutumatkailu-lehden toimittamiselle asettaa lukijoiden laaja kirjo. Lehteä lukevat yrittäjien lisäksi niin matkailun hankevetäjät kuin matkailun rahoittajat ja muut kehittäjät. Kaikille yhteisenä nimittäjänä on viime kädessä liiketoiminnan kehittäminen, joskin tarkastelunäkökulmat vaihtelevat. Haasteena on tuoda koko tämän laajan joukon ulottuville uusia näkökulmia, parhaita käytäntöjä, kiinnostavia teemoja sekä liiketoiminnan menestymisen edellytyksiä. Jokaisessa Maaseutumatkailu-lehdessä esitellään matkailuyritysten toimintaa ja arkea. Yritysten edustajat pystyvät parhaiten kertomaan yrittäjänä toimimisen haasteista, menestyksen eteen tekemästään työstä sekä tulevaisuuden näkymistä. Valotamme lehdessä myös erilaisilla toiminta-alueilla ja erilaisella rahoituksella käynnissä olevien hankkeiden toimintaa. Maaseutumatkailu lehdessä esitellään tänä keväänä käynnistyneet ensimmäiset valtakunnal- liset koordinaatiohankkeet, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita alueellisille hankkeille ja toimijoille. Lisäksi esittelemme pienempien, esimerkiksi toimintaryhmien hankkeita, joista voi saada hyviä vinkkejä oman alueen pienimuotoiseen kehittämiseen. Kerromme menneistä ja tulevista tapahtumista, nostamme esille ajankohtaisia teemoja ja käsittelemme erilaisia matkailututkimuksia, selvityksiä, strategioita ja raportteja. Tarjoamme myös kattavan linkkiluettelon ja -kirjaston. Me teemaryhmässä uskomme, että Maaseutumatkailulehti täyttää lukijoidemme toiveet ja tarpeet sekä tarjoaa kiinnostavan lukupaketin. Haluamme, että Maaseutumatkailu-lehti toimii yhtenä foorumina verkostoitumisille ja uusien yhteistyökumppaneiden haulle. Enää ei voi sanoa, että lehti kuluu lukijoidensa käsissä, vaan säilyy luettuna ja käytettynä linkkinä, jota voi silmäillä ja lukea tarpeen tullen. Toivotamme virikkeellisiä ja kiinnostavia lukuhetkiä kaikille lukijoillemme! Aurinkoisin terveisin, Pirjo Räsänen Päätoimittaja ja Matkailun teemaryhmän pääsihteeri Reijo Martikainen Teemanryhmän puheenohtaja
4 Maaseutu & Matkailu Hanke: Outdoors Finland Maaseutu & Matkailu 5 Maaseutumatkailua ulkomaisille matkailijoille Outdoors Finland -hanke kokoaa pienet ohjelmapalveluyritykset kehittämään kesäaktiviteetteja kansainvälisille markkinoille. Kehitettävät teemat ovat pyöräily, vaellus ja sauvakävely, melonta, wildlife-tuotteet, kalastus sekä hevosmatkailu. >> Teksti: Terhi Hook Kuvat: MEK ja Juha Wirekoski
6 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 7 kuka Ei enää tätä, vaan tätä Terhi Hook Olen kauppatieteiden maisteri, joka jo opiskeluaikana suuntautui matkailuaineisiin ja gradun myötä jäikin alalle. T >> austana koko Outdoors Finland -hankkeelle on, että ulkomaisille yksittäisille Internet-sivuilta www.mek.fi kohdasta Tutkimukset. suuntaa, Terhi Hook toteaa. Strategiat löytyvät MEKin matkailijoille tarjottuja kesäisiä aktiviteettipalveluja on vähän, niiden tarjonta on tuote- ja laatukriteereitä, jotka toimivat ohjenuorana Parhaillaan hankkeessa määritellään teemakohtaisia hajanaista ja laadultaan vaihtelevaa, kertoo hankkeen kansainvälisillä markkinoille pyrkiville yrityksille. projektipäällikkö Terhi Hook. Lisäksi tarjontamme Pyrkimyksenä on, että kaikki ulkomailla markkinoitavat vaellusreitit luokiteltaisiin Suomen Ladun määrit- painottuu voimakkaasti ryhmiin. Asiakkaiden keskuudessa on paljon omatoimisesti telemän vaativuusluokittelun mukaan helppoihin, keskivaativiin ja vaativiin reitteihin, ja että luokittelu olisi liikkuvia matkailijoita, jotka tekevät lyhyitä retkiä, haluavat syödä ravintolassa ja nukkua yönsä hotellinomaisessa majoituksessa. Asiakkaalle ei kuitenkaan voi vain Luokittelu perustuu samoihin värikoodeihin kuin las- myös merkittynä maastoon. ojentaa karttaa ja toivottaa hyvää matkaa. Hän tarvitsee kettelurinteillä, joten se on helppo ymmärtää. matkan varrella lukuisia palveluita, joista täytyy saada helposti tietoa ja jotka on helppo ostaa, Terhi Hook Mitä uutta hanke tarjoaa? jatkaa. Luontoelämyksien tarjoamisessa ulkomaiselle matkailijalle ei ole mitään uutta. Sitä on tehty niin kauan kuin Strategiasta käytäntöön Suomea on matkailumaana markkinoitu. Mitä uutta MEKin ja Matkailun teemaryhmän yhteistuumin käynnistämän hankkeen rahoitus saatiin Manner-Suomen Aktiviteettien kehittäminen kansainväliseen myyn- hanke saa sitten irti Suomen luonnosta? maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanke toteuttaa asiantuntijaryhmien valmistelemia teemakohtaisia kehit- toteuttaa erityisesti tuotekehityksessä ja paketoinnissa, tiin edellyttää verkostomaista toimintatapaa, jota tulisi tämisstrategioita. Hook selvittää. Kaikkien kesäaktiviteetteja kehittävien tahojen, Näin myös useampi yritys hyötyy alueelle rahansa myöskin alueellisten, tulisi seurata niissä määriteltyä investoivasta matkailijasta. Ja kun takana on tarpeeksi Pyrkimyksenä on, että kaikki ulkomailla markkinoitavat vaellusreitit luokiteltaisiin Suomen Ladun määrittelemän vaativuusluokittelun mukaan. iso yritysverkosto, profiloituu Suomikin kesäaktiviteettimaana. Eihän Suomea nykyisin tunneta maailmalla esimerkiksi melontakohteena, vaikka asummekin tuhansien järvien maassa. Alueelliset tapahtumat Outdoors Finland hanketta toteutetaan aktiivisesti jo aluetasollakin kuten Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan hanketta vetävä Raija Wirekoski kertoo, että yrittäjiä houkuttelee mukaan se, että ensimmäisen kerran yhteistä teemaa edistetään yhteisesti päätetyn suunnan mukaisesti joka puolella Suomea. OF Pohjois-Karjala tuottaa tietoa oman alueensa ulkomaiseen markkinoitiin sopivista vaellus- ja melontareiteistä. Matkailijoille tarkoitettujen palvelujen riittävyys reiteillä tarkistetaan ja tarvittavat investoinnit infrastruktuuriin kartoitetaan. Myöhemmin reittien kehittämistä ohjaa valtakunnallisen hankkeen tuottama Vaativuusluokat, kriteerit Reitin merkki Korkeuserot Maastopohja HELPPO REITTI KESKIVAIKEA REITTI VAIKEA REITTI Korkeuseroja vähän. Ohjeellinen keskimääräinen korkeusero enintään 50 m/km. Ohjeellinen maksimikaltevuus enintään 15 %. Korkeuseroja jonkin verran. Ohjeellinen keskimääräinen korkeusero korkeintaan 120 m/km. Ohjeellinen maksimikaltevuus enintään 30 %. Reitillä on jyrkkiä tai vaikeakulkuisia osia. Pohjaltaan tasainen ja pinta on tarvittaessa pohjustettu tai varustettu pitkospuin. Sallitaan jonkin verran vaikeakulkuisia paikkoja. Reitillä voi olla kahluuta vaativa osuus. opaskirja. Yritys pääsee hyötymään valtakunnallisen tason hankkeesta ottamalla ensin yhteyttä alueelliseen matkailuorganisaatioonsa tai alueella toimivaan kehittämishankkeeseen. Valtakunnallinen hanke ei korvaa alueellisia hankkeita, joiden avulla pystytään yksityiskohtaisemmin toteuttamaan juuri tietyn alueen tarpeita. Jollei tiedä, mikä taho omalla alueella tekee matkailun kehittämistyötä, neuvon mielelläni, lupaa Terhi Hook. Lisätietoja: Terhi Hook, Projektipäällikkö, MEK Puh. 050 5970 999, terhi.hook@mek.fi www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/ matkailu/outdoors_finland Viitoitus ja maastomerkinnät Selkeästi viitoitettu ja merkitty maastoon. Selkeästi viitoitettu ja merkitty maastoon. Maastossa on havaittava polku tai ura ja reitillä voi olla vähäistä viitoitusta. Keskimääräinen etenemisnopeus 12 15 min/km 16 20 min/km Yli 21 min/km aiemmin vaikutin yrittäjänä matkailun konsultointi- ja projektitöissä. Monille varmasti olen kuitenkin tuttu aiemmalta työsaraltani MEKissä, jossa vedin kesäprojektia sekä sitä ennen Saksan markkinoilta MEKin tytäryhtiöstä Nord Infosta, jossa olin markkinointipäällikkönä. Saksassa sain kokemusta myös brändi- ja kuluttajamarkkinoinnista. odotan työltäni mielenkiintoisia haasteita. Outdoor -hanke on ehdottoman tärkeä aihealue Suomen matkailulle. Myös minulle se on luonnollinen jatke jo kesäprojektissa aloittamalleni työlle kesäaktiviteettien parissa. arvostan elämässäni hidasta liikkumista, auringossa kimaltavasta vedestä nauttien. Käytän aikaani luonnossa liikkuen, matkustellen sekä myös jalkapallokentän reunalla värjötellen. Ja kotoisin olen Tervakoskelta!
8 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 9 Suomalaista viiniä, s il-vouz-plaît Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Ari Mäkelä ja Sepeteus Kansainväliset vieraat ovat haltioissaan. Perinteisistä viinimaista tulevat asiakkaamme pitävät tätä eksoottisena ja kehuvat tuotteitamme pilviin, kertoo Mustilan viinitilaa luotsaava Maria Tigertedt. Suomalaiset marja- ja hedelmätuottajat olivat viitisentoista vuotta sitten huolissaan siitä, mitä Euroopan Unionin jäsenyys toisi mukanaan. Yhteisistä keskusteluista syntyi uusi innovaatio. Tästä alkoi suomalaisten viinitilojen tarina. Suomalainen viinimatka Suomalaiset viinitilat ovat vakiinnuttaneet paikkansa maaseutumatkailukohteina. Monen matkailijan reittivalinnat kulkevat viinitilojen kautta ja näin myös alueen muut yritykset hyötyvät imusta. Puhtaus, tuoreus ja korkealuokkaiset, paikalliset raaka-aineet ovat tärkeitä suomalaisilla viinitiloilla niin viinien kuin muiden elintarvikkeiden valmistuksessa sekä lähiruokaan perustuvissa ruokapalveluissa. Lisäksi tiloilta löytyy erilaisia elämyspalveluita, maaseudun monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä kaunista luontoa silmänkantamattomiin. Asiakaspalautteista on ilmennyt, että moni kävijä piipahtaa parilla kolmella viinitilalla kesässä. Tätä ilmiötä Elimäkeläisen Mustilan viinitilan tirehtööri Maria Tigerstedt on viinialan pioneereja Suomessa. Hän kertoo, että viinien raaka-aineena käytetään suomalaisia, puhtaita marjoja ja hedelmiä. Viinintuotanto on sidottu paikallisiin raaka-aineisiin, esimerkiksi viinirypäleitä ei tuotannossa saa käyttää, hän kertoo. Useat suomalaiset viinitilalliset tuottavat myös muun muassa hilloja, hyytelöitä ja mehuja. Yhtenä rintamana Suomessa on noin 30 viinitilaa. Niistä 18 on lyöttäytynyt yhteen ja puuhaa parhaillaan suomalaista viinimatkailua edistävää kampanjaa. Edellinen kampanja järjestettiin vuonna 2002. Tutkimusten mukaan tiedämme, että suomalaisilla viinitiloilla käyvä asiakas vierailee kahdella tai kolmella tilalla kesän aikana. Haluamme nostaa tämän määrän viiteen, valottaa Tigerstedt kampanjan taustaa. Valtaosa viinitilojen asiakkaista on suomalaisia, keskiikäisiä tai hieman keski-iän ylittäneitä pariskuntia sekä bussiryhmiä. Meillä käy myös paljon perheitä. Viinitilat kun ovat usein monipuolisia maaseutumatkailukohteita, Tigerstedt selventää. Suomalaisessa matkailukentässä viinitilalliset ovat melko poikkeuksellinen joukko. Yhteistyö on ollut tiivistä siitä asti, kun toiminta Suomessa 15 vuotta sitten on nyt haluttu rohkaista ja kehittää edelleen kampanjalla Suomalainen Viinimatka. Ajatuksena on houkutella kävijöitä vierailemaan kuluvan vuoden aikana yhteensä viidellä kampanjassa mukanaolevista 18 viinitilasta. Palauttamalla määräaikaan mennessä viiden eri viinitilan leimalla varustetun kupongin, saa matkailija vastineeksi 35 euron arvoisen lahjakortin, joka kelpaa maksuvälineeksi millä tahansa näistä 18 viinitilasta. Vaihtoehtoisesti matkailija voi osallistua kylpyläviikonlopun arvontaan. Kotimaan matkailun nosteessa on nyt yksi porkkana lisää: Suomalainen Viinimatka. Lisätietoja: www.viinitilat.net pyörähti käyntiin. Viinituottajat tekevät yhteistä markkinointia, yhteisiä kampanjoita ja onpa heiltä valmistunut vuosittain yhteinen esitekin. Tämä on ainutlaatuista ja olemme siitä hyvin ylpeitä. Suomalaisten viinien erityislaatu Armas kallis Suomenmaa ei vilahtele viinintuottajamaiden kärkilistoilla, mutta Maria Tigerstedt tyrmää ajatuksen suomalaisen viinin heikosta laadusta. Aina välillä törmää ajatukseen, että Suomessa tehdään vain marjamehua. Muistutan, että viini on valmistusprosessi, eikä raaka-ainesidonnainen asia, hän painottaa. Ulkomaiset asiakkaat ymmärtävät suomalaisten viinien erityislaadun. Kansainväliset vieraat ovat haltioissaan. Perinteisistä viinimaista tulevat asiakkaamme pitävät tätä eksoottisena ja kehuvat tuotteitamme pilviin. Ravintolapuolella suomalaisetkin viinit on todettu salonkikelpoisiksi. Mustilan viinitilan viinejä on saatavilla esimerkiksi useissa helsinkiläisissä ravintoloissa. Viinitilan lippulaiva Mustan Everstin Kosto valittiin juuri Suomen vuoden tilaviiniksi. Meidän viinimme ovat moniin suomalaisiin viineihin nähden aivan tietoisesti voimakkaampia, täyteläisempiä ja makeampia, Tigerstedt kertoo ja kehottaa poikkeamaan maistiaisilla. Kerää viisi leimaa viinitiloilta, saat 35 :n lahjakortin tai mahdollisuuden voittaa kylpyläviikonlopun kahdelle! Suomalaisella viinimatkalla mukana: A ALAHOVIN VIINITILA, Kuopio B ANOLAN VIINITILA JA GOLFKESKUS, Pieksämäki C BOTHNIAPLAIN OY - Pohjanmaan viinitila, Räyrinki D CIDERBERG OY, Lohja E VIINITILA KOSKIMÄKI, Loimaa F LEPAAN VIINI- JA PUUTARHATILA, Lepaa, Hattula G MUSTILA VIINI OY - MUSTILA VIN AB, Elimäki H OLLINMÄEN VIINITILA OY, Anttola I PUNAISEN TUVAN VIINITILA, Alajärvi J RÖNNVIKIN VIINITILA, Pälkäne, Laitikkala K TAMMILUODON VIINITILA OY, Parainen L TEISKON VIINI, Kämmenniemi M TYRYN VIINI OY, Mäntyharju N UUSI-YIJÄLÄN TILA, Jämsä O VIINITALO AITO-ONNI OY, Haapavesi P VIINI- JA PUUTARHATILA PIHAMAA, Kalkkinen Q VIINIHEILA JA HEILA LÄHIRUOKATORI, Heinola R VUOKATIN VIINI, Vuokatti Tornio Kemi O Rovaniemi Oulu Kajaani Kemijärvi C I Kaavi Vaasa Kuopio Seinäjoki A Ilomantsi Joensuu Äänekoski B Varkaus Pieksämäki Jyväskylä N Mikkeli L Savonlinna Pori Tampere H M Rauma J P Lappeenranta F Lahti Q Hämeenlinna Kouvola E G Kotka Turku K D Helsinki Parainen Kerää kilpailukuponkiin viisi leimaa eri viinitiloilta ja palauta se Viinitilayrittäjille postitse. Saat paluupostissa 35 :n lahjakorttiin, jonka voit käyttää ostoksiisi viinitiloilla (ei alkoholiostoksiin). Halutessasi voit lahjakortin sijaan osallistua kylpyläviikonlopun arvontaan. Leimat on kerättävä 31.12.2009 mennessä (ei edellytä ostoa, yksi per vierailu). Arvonta suoritetaan Matka 2010 -messuilla. Voittajille ilmoitetaan kirjeitse. Palautathan kupongin osoitteeseen: Suomen Viiniyrittäjät ry. c/o Maria Tigerstedt, Taimitarhantie 104, 47200 Elimäki. R
10 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 11 Hanke: AJAN JÄLJET Vuojoen kartanolla Eurajoella juhlitaan aina elokuun lopulla Kartanon Suviehtoota. Lapset viihtyvät historiakohteissa, jos heidät otetaan huomioon jo ohjelmaa ja palveluita suunniteltaessa, kuten Rauman pitsiviikoilla. Kyläläiset kunnostivat pahasti rapistuneen Panelian rivimyllyn toimintakuntoiseksi 90-luvulla, ja siellä jauhetut jauhot ovatkin nykyään suosittuja kotiinviemisiä. Ajan Jäljissä Rauman seudulla Rauman seudun ainutlaatuinen historia on koottu Ajan Jäljiksi, joita pitkin kulkemalla kokee ja näkee kaksi UNESCOn maailmanperintökohdetta: Sammallahdenmäen Lapissa ja Vanhan Rauman. Teksti: Marja Kares-Oksman ja Reeta Partanen Kuvat: Rauman matkailun kuva-arkisto Ajan Jäljet -historiamatkailuverkostoon kuuluu viitisenman seudun aluekeskusohjelmasta ja Sata- alueiden välinen hanke, toiminnanjohtaja rahoitusta toteuttamiseen on saatu mm. Rautä kahden toimintaryhmän alueella toimiva kymmentä kohdetta, jotka kuntaliiton EAKR-varoista. Kares-Oksman toteaa. Kun aikaisemmin vastaavasta hankkeesta olisi pitänyt tehdä kaksi moninaisuudessaan tarjoavat Viimeisimmän Kulttuurimatkailua Ajan kokeneellekin kulttuurimatkaajalle löytämisen iloa ja ihmetyksen aiheita. Monipuolinen valikoima museoita, historiallisia nähtävyyksiä, merellisiä kohteita sekä yrityksiä takaa sen, että tarjolla on myös erilaisia palveluja. Etsiipä matkailija sitten näyttelyjä, opastettuja kierroksia, hemmotteluhoitoja tai tasokkaita ravintola- ja hotellipalveluita, löytyy Ajan Jäljiltä sopiva kohde. Yhteistyössä on voimaa Ajan Jäljet -verkosto on kehittynyt monien vaiheiden ja hankkeiden kautta. Määrätietoinen kehittäminen aloitettiin vuonna 2003, ja Jäljissä -hankkeen hakijana ja toteuttajana on seudullinen elinkeinoyhtiö Rauman Seudun kehitys Oy. Hanketta rahoittavat Leader-toimintaryhmät Ravakka ry ja Pyhäjärviseutu ry Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta. Kaksi vuotta verkostoa luotsannut Sanna Lanki kertoo, että rahoituslähteenä Leader oli luonteva ratkaisu, sillä Leader-toimintaryhmä Pyhäjärviseutu ry:n toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman sattui istumaan viereisessä työhuoneessa. Kun hanketta haluttiin toteuttaa koko Rauman seudulla, oli luontevaa tehdä sii- suunnitelmaa ja kaikki raportointikin kahdessa osassa, tällä ohjelmakaudella riittää, kun raportoidaan vain alueelle, josta hankkeen päähakija on, hän selvittää. Myös Ravakka ry:n toiminnanjohtaja Maritta Lindqvist on yhteistyöstä mielissään. Alueiden välinen hanke lisää toimintaryhmien välistä yhteistyötä kokousten ja hankkeen järjestämien tapahtumien kautta, hän iloitsee. Verkostoitumista edistämässä Hankkeen projektikoordinaattorina toimii nykyisin Reeta Partanen. Kohteiden verkottumisella, tuotteiden kehittämistyöllä ja yhteisellä markkinoinnilla Rauman seutua on mahdollista kehittää yhä vetovoimaisemmaksi historiamatkailualueeksi, hän kertoo. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa nykyistä verkostoa kehittämällä yritys- ja yhdistystoimintaa, lisätä palveluita sekä edistää tuotekehitystä, hän jatkaa. Keskeisessä osassa hankkeessa ovat erilaiset toimijoiden verkostoitumista edistävät tapahtumat. Syksyisin ja keväisin järjestetään yhteistyössä Rauman matkailutoimen kanssa teema-aamuja. Nämä ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa koulutustilaisuuksina, joissa uusienkin osallistujien on helppo tutustua muihin alan toimijoihin. Kerran vuodessa järjestetään verkostoon kuuluvien kohteiden väelle yhteinen tutustumisretki oman seudun ulkopuolelle, ja lisäksi hanke koordinoi kesäkuun alussa järjestettävää Rauman seudun museoviikonloppua. Valtakunnallista näkyvyyttä Ajan Jäljet -verkosto pyrkii lisäämään myös kohteidensa valtakunnallista näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Monille pienille matkailutoimijoille valtakunnanlaajuinen markkinointi tai osallistuminen suuriin matkailualan tapahtumiin voi tuottaa hankaluuksia. Osana Ajan Jälkiä kohteet saavat näkyvyyttä pienin kustannuksin vaikka MATKA-messuilla tai valtakunnallisilla myynti- ja markkinointikierroksilla. Tänä vuonna hankkeen julkaisemalle Ajan Jäljet Rauman seudulla -historiamatkailuesitteelle tehtiin ensimmäistä kertaa valtakunnallinen tilausjakelusopimus, jonka myötä suomeksi ja englanniksi julkaistu esite saavuttaa matkailijoita huomattavasti aiempaa laajemmin. Lisäksi hankkeen ja raumalaisen mainostoimisto Mercuriuksen yhteistyönä valmistui kesäksi 2008 lasten oma Rauman Murre -tehtäväkirja, jossa iloinen koirahahmo johdattaa perheen nuorimmaisetkin historian pyörteisiin. Lapset ja lapsenmieliset Myös kuluvana vuonna Kulttuurimatkailua Ajan Jäljissä -hankkeen toiminnassa halutaan huomioida lapset ja lapsiperheet. Monet kohteista pystyvät jo tarjoamaan nimenomaan lapsille tai lapsiryhmille suunnattua ohjelmaa, ja lisäksi hanke tekee läheistä yhteistyötä Ravakka ry:n rahoittaman, Eurajoella toimivan Historiapäivä -hankkeen kanssa, joka on keskittynyt nimenomaan lasten historiallisiin opetuspaketteihin. On tärkeää, että Ajan Jäljet -kohteista löytyy kiinnostavaa tekemistä monenikäisille. Ottamalla huomioon lasten kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, saadaan paitsi lisättyä kohteiden kävijämääriä myös tehtyä tärkeää asennekasvatusta, toteaa Reeta Partanen. Rauman seudun historiamatkailukohteissa lapset pääsevät oppimaan asioita tekemällä ja kokemalla, mikä varmasti osaltaan muuttaa käsitystä siitä, että historia on automaattisesti tylsää! Toivonkin, että tänä kesänä myös muksujen kanssa kotimaata kiertävät uskaltaisivat entistä ennakkoluulottomammin suunnata pienempiin, kaupunkikeskustojen ulkopuolella sijaitseviin kohteisiin. Esimerkiksi kotiseutumuseot tai yksinomaan maaseutuympäristö voivat tarjota odottamattomia elämyksiä, jotka säilyvät mielissä aina aikuisikään saakka, Partanen innostaa. Lisätietoja: www.rsk.fi/index.php?opti on=com_content&task=view&id=73&item id=165
12 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 13 kuka pirjo räsänen harrastan lukemista, liikuntaa ja kulttuuria. Elokuvat ja dekkarit, sanomalehdet ovat minun juttujani. Voimakkaimmat hyvän olon tuntemukset tulevat mm. sukelluksesta, joka on lasteni ja minun yhteinen juttu! arvostan omaa perhettäni ja ystäviäni, jotka ovat olleet mukana hyvinä ja huonoina aikoina, sekä välillämme vallitsevaa läheisyyden ja välittämisen ilmapiiriä. perheeseeni kuuluu 18-, 16- ja 11 vuotiaat lapseni, Karoliina, Juho ja Ville sekä hieman toistaitoinen ja symppis sylikoiramme Niilo. odotan tulevaisuudelta työssä oppimisen iloa ja uusien juttujen, hankkeiden ja aloitteiden yms. suunnittelua ja käynnistämistä. Yksityiselämässä odotan harmoniaa ja rauhoittumista. Teemaryhmän työrukkanen esittäytyy Savolaistyttö lähti maailmalle, päätyi sieltä Pohjanmaalle ja lopulta teemaryhmän pääsihteeriksi. Mukana seikkailussa ovat kulkeneet valtava kiinnostus matkailualaan sekä intohimo yrittäjyyteen. Teksti: Noora Lintukangas Kuva: Päivi Ahvonen Siitä on tasan 30 vuotta, kun lähdin Tuusniemeltä ensin Helsinkiin ja sieltä Tukholman kautta suureen maailmaan, kertoo Pirjo Räsänen, joka aloitti teemaryhmän pääsihteerinä maaliskuun alussa. Hänen ensikosketuksensa matkailualaan syntyi aikoinaan Tukholmassa, hotellin kerrospäällikkönä ja juhlapalveluissa ekstraamalla. Se oli hauskaa ja opettavaista. Kansainvälisyys tarttui itsestään, työntekijöitä oli jo tuolloin kaikista maailman kolkista ja asiakkaat olivat suuressa luxusluokan hotellissa oma lukunsa, Räsänen muistelee. Hotellista jatkoin Aurinkomatkoille oppaaksi ja opastöistä matkanjärjestäjän palvelukseen tuotantopäälliköksi. Matkailuala eli 80 ja 90 -luvun taitteessa voimakasta nousukautta: charterlentojen määrä ja ulkomaan matkailu lisääntyivät räjähdysmäisesti. Maailman eri kolkat tulivat näinä vuosina Räsäselle tutuiksi. Pidän itseäni pitkän linjan matkailualan työntekijänä, Räsänen pohtii. Ruohonjuuritason töistä hän on siirtynyt pikku hiljaa vaativimpiin tehtäviin. Matkailualalla hän on tosiaan ollut vuodesta 1982 lähtien. Koulutukseltani olen matkailumerkonomi ja kauppatieteiden maisteri. Graduni olen tehnyt matkailualan verkostojen kansainvälistymisestä ja siinä menestymisestä. Välillä tein pienen hypyn teollisuuden puolelle, mutta puolen vuoden jälkeen palasin kipin kapin takaisin matkailualan töihin. Viimeiset 14 vuotta Pirjo Räsänen on toiminut yrittäjänä, ja monet tuntevatkin hänet Ellare Oy:stä. Yrittäjänä olin mukana useissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa asiantuntijana. Yrittäjyys on kaiken kaikkiaan lähellä sydäntäni. Olen syntynyt ja kasvanut yrittäjäperheessä, myös kolmesta veljestäni kaksi on toiminut koko ikänsä yrittäjinä, hän kertoo. Oma yritys keskittyi myös pienten ja keskisuurten yritysten ja niiden verkostojen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Joten uskon, että siinä minulla on erityisesti annettavaa matkailun teemaryhmälle, Räsänen hymyilee. Teemaryhmän vetäjänä Pirjo Räsänen aloitti parin viikon varoitusajalla, ja työ tuntui heti omalta. Yrittäjyys on joskus yksinäistä taivalta ja se on suurin yksittäinen syy miksi päädyin toisiin töihin. Lisäksi kaipasin ympärilleni tiimiä, jossa vaihtaa ajatuksia, saada uusia ajatuksia, näkökulmia ja kehittyä itsekin. Tähän mennessä tiimiytyminen onkin ollutkin melkoista: Teemaryhmän sihteerinä olen mukana useissa työryhmissä, jotka ovat oman alansa tiimejä. On ollut avartavaa ja opettavaista tulla mukaan kulttuurimatkailun kehittämiseen ja tutustua kulttuurialan toimijoihin. Lisäksi teemaryhmä itsessään on tiimi, joka ensimmäisessä kokouksessa toimi tiedonvaihtokanavana ja aivoriihenäkin tukien omaa työtäni. Työ siis motivoi ja olen edelleenkin aivan täpinöissäni! majoituspalveluita arvioimaan Matkailuyrittäjille on nyt tarjolla palvelu, jonka avulla voi majoitustilojen kunnosta saada puolueettoman arvion. Teksti ja kuvat: Tarja Jutila Maaseutumatkailun majoitustilojen yleisvaikutelman arviointi on mallinnettu valmiiksi palveluksi. Parisenkymmentä majoitustilojen luokittelijaa on saanut valmiudet arviointien tekemiseen. Näin vähitellen arviointi saadaan konkreettiseen käyttöön. Yleisvaikutelman arviointi on apuväline majoituspalvelujen kokonaisvaltaisempaan laadun arviointiin ja konkreettiseen kehittämiseen. Se täydentää ja tuo lisäarvoa tekniseen luokitukseen (Malo). Se parantaa asiakastyytyväisyyttä ja lisää kilpailukykyä. Yrittäjä voi käyttää arviointia hyväkseen asiakasviestinässään. Tavoitteena objektiivinen arviointi Arvioinnissa tarkastellaan majoituskohteen sisätiloja (sisustaminen ja näkyvät rakenteet) sekä lähimaisemaa ja -ympäristöä. Tarkastelun näkökulmina ovat visuaalisuus ja toiminnallisuus. Sisustamisen arvioinnissa ei tarkastella yksityiskohtia, tyylisuuntia, muotivirtauksia tai vastaavia. Arvioija unohtaa omat mieltymyksensä. Hän harkitsee jokaisen arviointikohdan osalta erikseen, onko jokin piirre tai asia visuaalisesti miellyttävä, ja onko se toiminnallisesti tarkoitukseensa sopiva. Ympäristön luonteeseen liittyvät mieltymykset eivät saa näkyä, esimerkiksi luonnontilaista ei tule pitää osittain rakennettua tai rakennettua parempana, eikä päinvastoin. Arvioinnissa ei tarkastella kohdetta rakennuspaikkana, kohteen kokoa, sijaintia, vesistön kauneutta tai sen puuttumista. Arvioijan tulee unohtaa omat kauneusihanteensa ja tarkastella kohdetta sen omasta lähtökohdasta ja siitä tyylisuunnasta, mitä se edustaa. Luokittelijoiden tulee tehdä mahdollisimman objektiivista arviointia. Yrittäjälle kirjataan huomioita, toimenpide-ehdotuksia ja lisätietoja. Arvioijat eivät toimi sisustus- tai maisemasuunnittelijoina, mutta voivat ohjata ja kannustaa yrittäjää kääntymään kyseisten asiantuntijoiden puoleen. Lisätietoja: Tarja Jutila, Kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus /ProAgria Keskusten Liitto puh. 040 515 7089, tarja.jutila@proagria.fi www.majoitumaalla.fi portal.mtt.fi/portal/page/portal/majoitumaalla Yrittäjälle kirjataan arvioinnista huomioita, toimenpide-ehdotuksia ja lisätietoja. Arvioinnin näkökulmina visuaalisuus ja toiminnallisuus Arviointi tehdään viisiportaisella asteikolla pisteyttämällä tiettyjä arviointikohtia: 1 = heikko (vaatimaton) 2 = välttävä 3 = keskinkertainen 4 = hyvä 5 = erittäin hyvä (korkeatasoinen) Kumpikin osa-alue saa oman pistemääränsä, arvosanansa ja sanallisen luonnehdinnan. Yrittäjälle annetaan kopiot arviointilomakkeista sekä arvioinnista tehty yhteenveto. Sisätilojen arviointi Majoituskohteen sisätilojen arviointi etenee tila tilalta: eteinen /sisääntulo, oleskelutila(t), keittiö / ruokailutila, makuuhuone(et), muut makuutilat / alkovi, parvi, WC / ulkokäymälä, kylpyhuone, pukuhuone, sauna / sauna ja peseytymistilat, terassi / veranta. Kunkin tilan osalta arvioidaan 1. Ensivaikutelma 2. Rakenteet (lattiat, seinät, katto, ovet, ikkunat, listat) 3. Valaistus (yleis-, tunnelma- ja kohdevalaistus) 4. Kalusteet (kiinteät ja irtokalusteet) 5. Sisustustekstiilit ja -esineet 6. Astiat Lähiympäristön arviointi Lähimaiseman ja -ympäristön arvioinnissa määritellään aluksi kohteen luonne joko luonnontilaiseksi, osittain rakennetuksi tai rakennetuksi. Se antaa arvioijalle suuntaviitat ja auttaa häntä orientoitumaan kohteeseen ja sen luonteeseen. Lähimaiseman ja -ympäristön osalta arvioidaan 1. Ensivaikutelma - Kohteen visuaalinen ohjaavuus ja houkuttelevuus - Kohde osana ympäristöä 2. Toimintojen alueet ja viherympäristö - Luonnonympäristön huomioon ottaminen, hyödyntäminen ja ekologisuus - Alueiden tarkoituksenmukaisuus - Aluerajaukset - Kasvillisuus 3. Rakennukset, rakenteet, kalusteet ja varusteet - Materiaalit ja värimaailma - Toiminnallisuus - Rakennetut pinnat 4. Valaistus
14 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 15 Hanke: Quality Boost for Tourism Skotlannissa on käytössä erityisryhmille suunnatusta asiakaspalvelusta kertovia merkkejä. Esimerkiksi Welcome Cyclist -merkki kertoo, että yrityksessä osataan neuvoa parhaille pyöräilyreiteille, pyörille on katettu suoja, pyöriä osataan huoltaa ja tarvittavia työkaluja löytyy yrityksestä. Vastaavia merkkejä on muun muassa golfaajille, vaeltajille, ryhmämatkailijoille ja koiranomistajille. Quality Boost for Tourism -hankkeen tulevat tapahtumat Laatutyökalujen benchmarking matka Viroon ja Latviaan vko 38 Laatutyökalujen workshop ja kehittäjien trendipäivä 6.-8.10. Quality Boost for Tourism -seminaari maaliskuu 2010 Lisätietoja: Tia Hoikkala, 050 372 5717, tia.hoikkala@haagaperho.fi info (yläkuva) Tyytyväinen benchmarking-ryhmä sekä VisitScotlandin Colin Houston Hotel Malmaisonin aulassa. (alakuva) 100k Welcomes -ohjelma on yksi uusimmista laatutyökaluista Skotlannissa. Tästä ryhmä sai konkreettisen maistiaisen tiivistetyn valmennuspäivän muodossa. (iso kuva) Edinburghin linna hallitsee keskustan katukuvaa. Matkailukaupunki on myös rakennuttamassa raitiovaunulinjaa. Aiempi raitiovaunuverkosto purettiin vuonna 1956. (yläkuva) Skotlannin katukuvaan kuuluu säkkipillinsoittaja, ja tätä tunnelmaan sopivaa musiikkia kuulikin eri puolilla kaupunkia. Skottilaisista perinteistä ryhmä testasi muun muassa haggiksen ja viskin. Kumpikin sai positiivisen arvioinnin. (alakuva) Päivät olivat pitkiä ja täynnä tietoa, mutta hyvällä porukalla jaksoi pakertaa. Isäntien järjestämä ohjelma oli hyvin mielenkiintoinen. Laatua Skotlannista Monikansallinen Quality Boost for Tourism -hanke nostaa matkailun laatua. Tänä keväänä suomalainen laatutyöryhmä kävi Edinburghissa tutustumassa Skotlannin matkailun asiakaspalvelu- ja laatuohjelmiin. Matkan vaikutteita aiotaan imeä myös laadukkaan suomalaisen matkailun kehittämiseen. Teksti: Pirjo Räsanen ja Tia Hoikkala Kuvat: Tia Hoikkala Quality Boost for Tourism -hanke on Leonardo da Vinci -rahoitteinen projekti, jota koordinoi Suomessa Haaga-Perho. Hanke on monikansallinen ja Suomen lisäksi siinä on mukana partnereita Latviasta, Virosta ja Skotlannista. Suomesta mukana ovat JAKK, Jyväskylän Aikuisopisto ja Lapin Yliopisto sekä Matkailun teemaryhmä. Hankkeen tavoite on kehittää laatutyökaluja kaikissa osallistujamaissa. Hanke järjestää benchmarking-matkoja sekä workshopeja yhteisten keskustelutilaisuuksien lisäksi. Tietoa vaihdetaan myös verkossa. Suomessa toimii myös oma kansallinen laatutyöryhmä, jossa Matkailun teemaryhmän lisäksi ovat mukana LeoFinland, Haaga-Perhon Laatutonni, Laatukeskus, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus sekä ProAgria Keskusten Liiton Maakuntien Parhaat. Suomalaisen laatutyöryhmän tavoitteena on koordinoida laatutyökalujen kehitystä, tehdä niistä yhteensopivia sekä muodostaa Kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen, ammattimaisesti toimiva ja laadukas matkailuyritys kilpailukyvyn arviointi ja kehittäminen Maaseutuyritysten kilpailukykyarviointi Laatupalkinnot laatujohtaminen Maakuntien Parhaat ja auditointi Laatutonni, Laatuverkko valmiudet kehittää Palvelua Sydämellä -valmennus, asiakaspalautejärjestelmä Tunne Turvaa -koulutus, turvallisuusasiakirja Polku laatutonniin, Laatuosaaja Setla, turvallisuusauditointi Perustyökalut Hygieniapassi, Alkoholipassi, Turvallisuuspassi, EA-koulutukset, Malo Laadun Portaat havainnollistavat, minkälaisia laatutyökaluja matkailuyritys voi käyttää ja miten ne nivoutuvat toisiinsa. niistä yritysten näkökulmasta järkevä kokonaisuus. Laatutyökalut on koottu yhteen laadun portaiksi. Kansallinen työryhmä otti keväällä osaa kansainvälisen hankkeen järjestämälle opintomatkalle Skotlannin Edinburghiin. Matkan isäntänä toimi VisitScotland. Asiakaspalvelu huipussaan Matka Skotlantiin oli hyvin antoisia, ja ohjelma perehdytti monipuolisesti paikallisen matkailun laatutyöhön. VisitScotlandin edustajan kertoi paikallisesta Quality Assurance -ohjelmasta, Scottish Enterprisen johdolla tutustuttiin 100k Welcomes -ohjelmaan ja Scottish Tourist Forum, joka on matkailuyrittäjien organisaatio, perehdytti Skotlannin matkailustrategiaan. Lisäksi tavattiin yrittäjiä, joilla oli käytössään Skotlannin laatutyökaluja, sekä laatu- ja asiakaspalvelukouluttajia, jotka toimivat kentällä suoraan yritysten kanssa. Skotlannissa on resursoitu huomattavan paljon asiakaspalvelukoulutukseen, ja VisitScotland on tiiviisti mukana toteuttamassa sitä yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Skotlannissa on useita erilaisia asiakaspalveluohjelmia eri asiakasryhmille. Omat ohjelmat löytyvät mm. koiranomistajille, vaeltajille ja pyöräilijöille. Nämä ovat lyhyitä, helposti toteutettavia osioita. Kullakin ohjelmalla on oma merkkinsä. Uusia näkökulmia Opintomatkan antia purettiin myöhemmin Tuorlan Majatalossa kahden päivän ajan. Workshoppiin osallistui Skotlannissa olleiden lisäksi Palvelua Sydämellä -valmentajia. Workshopissa käytiin läpi Skotlannin matkailun organisaatiot, kunkin tehtävät ja asiakaspalveluohjelmien sisältö. Aiheet herättivät paljon keskustelua, ja yhteisesti todettiin, että matka antoi paljon vinkkejä ja uusia näkökulmia Palvelua Sydämellä -valmennuksen kehittämiseksi. Valmennusta voidaan kohdentaa entistä paremmin, ja muun muassa matkailukohteen ja sesonkityöntekijät ovat potentiaalisia kohderyhmiä. Myös koulutusmetodeja ja oppimateriaalia voidaan kehittää sekä valmennusta tiivistää. TEKIJÄ: Laatutyön ja asiakaspalveluvalmennuksen kehittämistä ja uusien ideoiden hakemista jatketaan seuraavalla benchmarking-matkalla, joka suuntautuu Viroon ja Latviaan. Matka toteutetaan viikolla 38 ja matkapäivät ja alustava ohjelma tarkentuvat lähiviikkoina. Uudet osallistuja ovat erittäin tervetulleita ja mukaan kaivataan erityisesti yrittäjiä. Skotlannin matka oli innostava ja se näkyi myös Tuorlan workshopissa. Quality Boost for Tourism -hankkeen konkreettisena tuloksena vuonna 2010 julkaistaan uudistettu Palvelua Sydämellä -valmennus. Osallistumalla benchmarking-matkoille ja workshoppeihin osallistut myös valmennukseen kehittämiseen. Lisätietoja: www.haagaperho.fi Haaga-Perho Pähkinänkuoressa Leonardo da Vinci -rahoitteisen Quality Boost for Tourism -hankkeen Skotlannin laatutyökalujen benchmarking toteutettiin pääsiäisen jälkeen. Skotlannin matkailun laatukriteeristöä esitteli VisitScotland, 100k Welcomes -ohjelmaan tutustuttiin Scottish Enterprisen ohjaamana ja Skotlannin matkailustrategiaan perehdytti yrittäjien ääni Scottish Tourism Forum. Lisäksi useat yrittäjät ja muut laadunkehittäjät tyydyttivät benchmarkingryhmän tiedonjanoa. Suomen osalta benchmarkingin antia purettiin toukokuun workshopissa. Vuonna 2010 julkaistaan konkreettisena tuloksena uudistettu Palvelua Sydämellä -valmennus.
16 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 17 Retkellä Muoniossa Maanantaiaamu valkeni sakeassa lumisateessa, mutta juuri seminaarijunan saapuessa Kolarin asemalle Tunturi-Lappi näytti parhaat puolensa: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, tuuli laantui ja hanget hohtivat valkeana. Oli aika aloittaa 35. maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari. Teksti: Nina Vesterinen Kuvat: Nina Vesterinen ja Jean Noël Lanthiez Seminaari alkoi lähialueen maaseudun matkailuyrityksiin tutustumisella. Vierailtuja kohteita olivat Ylläksen Viini ja Willa, Haltia- Kammi, Kylmämaan ohjelmapalvelut, Kaalamaniemi ja Harriniva. Yhteistyön tärkeys menestystekijänä nousi vahvasti esille. Retken päätteeksi todettiin yhdessä, että matkailuyritykset voivat tehokkaalla yhteistyöllä palvella suuriakin asiakasjoukkoja, kun yhteistyö on oikein organisoitua ja taloudellisesti kaikkia osapuolia tyydyttävä. Verkostossa koko palveluketjun on sujuttava. Pienet yritykset tarvitsevat isoja tuekseen, mutta myös isot pienien tarjoamia ainutlaatuisia elämyksiä ja henkilökohtaista palvelua. Yhteistyötä ja ystävyyksiä vahvistettiin maanantain ja tiistain iltaohjelmissa. Maanantaina juuri valmistunut Tarja Veiston Särkijärven Majojen ravintolan laajennusosa vastaanotti yrittäjäyhdistyksen vuosikokousosallistujat ja illan muut vieraat. Leppoisassa illassa kisailtiin leikkihenkisissä olympialaisissa. Tiistai-iltana Janne Sammalkangas esitti rumpuja joikhaustaitojaan ja tanssiyhtye Meän Tahit vei meät viihteen ja parketin lumhoihin, unohtamatta vuoden yrittäjien palkitsemista. Verkkoon, verkkoon Sähköinen liiketoiminta ja sähköisten toimintatapojen käyttöönotto ovat ajankohtaista yrityksille ja organisaatioille kokoon katsomatta. Matkailun kansainvälistyessä entisestään on elintärkeää olla mukana sähköisillä kauppapaikoilla. Kehityskulku johtaa toisaalta myös työn ja vapaa-ajan Muonion seminaarissa verkostoiduttiin, tutustuttiin Tunturi-Lapin yrittäjyyteen lysthin pitoa unohtamatta. Yhteistyö nousi seminaarin kantavaksi teemaksi. Verkkokaupassa mukana olevat yritykset tekevät myös huomattavasti suurempaa tulosta kuin ne, jotka eivät siellä vielä ole. rajan hämärtymiseen. Asiakkaat ovat usein yhteydessä töihin loman aikana, joten sähköisten palveluiden saatavuus on tärkeää. Verkosta ostetaan eniten matka- ja majoituspalveluja. Verkkokaupassa mukana olevat yritykset tekevät myös huomattavasti suurempaa tulosta kuin ne, jotka eivät siellä vielä ole. Myös taantuma on lisännyt verkkokaupan suosiota. Jos et ole verkossa, et ole olemassa, muistutti Kirsi Mikkola Kirsi Mikkola Consultingista tiistain puheenvuorossaan. Vuonna 2006 valmistuneessa Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 matkailutoimijat nostivat esille yhteisen matkailun informaatio- ja kauppapaikan tarpeen. Tämän vuoden kesäkuun lopussa avataan MEKin vetämänä hankkeena rakennettu maaportaali. Maaportaali vie Suomen matkailun uuteen aikaa ja sinne on helppo liittyä, kiteytti portaalipäällikkö Inkeri Starry Matkailun edistämiskeskuksesta. Elämyksillä lisää euroja Elämys on huomattavasti enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu. Elämysmatkailutuote on tuotteistettu kokemus, jonka sisältö ja toteutustapa on suunniteltu asiakaslähtöisesti, ja se on räätälöitävissä asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan, kertoi Sanna Tarssanen Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksesta. Erottumalla ja oikein tuotteita kohdistamalla saadaan yrityksiin myös lisää euroja, Tarssanen painotti. Taantuman keskellä palveluiden kehittäminen elämyksiksi ja liiketoimintaan panostaminen edesauttavat kilpailukyvyn ja markkina-aseman säilyttämisessä. Kolmen yritysesimerkin myötä elämykset avautuivat käytännössä. Yrittäjä Alli Ohenoja Torassiepin Lomapallaksesta on luonut omat tuotteensa panostamalla käsitöihin ja paikalliseen kulttuuriin. Hyvin pienillä asioilla saadaan matkailijalle elämys aikaan, Ohenoja vakuutti. Yrittäjä Kyösti Köpi Pietikäinen Harrinivan Lomakeskuksesta tarjoaa asiakkaille unohtumattomia luontoseikkailuja. Älä kerro asiakkaille kaikkia ohjelman yksityiskohtia, vaan jätä yllätyksille sijaa, hän kehotti. Tomi Kuosmasen tarina oman pienen yrityksen kasvusta osaksi isoa konsernia tähdensi erikokoisten yritysten yhteistyön merkitystä. Ajankohtaisissa työpajoissa keskusteltiin sähköisestä kauppapaikasta, suojelualueiden käytöstä ohjelmapalveluyrityksessä, saavutettavuudesta ja yritysten turvallisuuteen liittyvistä asioista. Kaikissa työpajoissa todettiin, että yrittäjien ja viranomaisten tulee tiivistää keskinäistä yhteistyötään. Näin saadaan molempia ja ennen kaikkea matkailijoita tyydyttävämpiä ratkaisuja kuten toimivat laajakaistat, uudenlaisia luontoelämyksiä, palvelevia kutsutaksijärjestelmiä ja turvallinen matkailuelämysympäristö. Kolmen työntäyteisen päivän jälkeen 150 osallistujaa palasi shamaanirummut kaulassaan takaisin arkirutiineihin. Lisätietoja: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/muonio2009
18 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 19 Vuoden 2009 Kellokas Maaseutuyrittäjyyttä suurella sydämellä Kavalton tilalla on ollut tekemisen meininkiä 1600-luvulta saakka. Ajan hengessä pysyminen ja asiakkaiden kuuntelu ovat olleet palkitun maaseutumatkailuyrityksen menestyksen avain. Teksti: Tuija Kauppinen Kuvat::Kavalton tila Vuoden 2009 kehittyvä maaseutumatkailuyritys Lentojätkästä vuoden 2009 kehittyvä maaseutumatkailuyritys Teksti: Tuija Kauppinen Kuvat: Lentojätkä Piikkiönlahden rannalla sijaitsevalla Kavalton tilalla on ihanteellinen sijainti: Turun kupeessa, vain 150 kilometriä pääkaupunkiseudulta. Asiakkaiden, tai heidän nauttimansa ruuan raakaaineiden, ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja. Meri antaa kalaa, vihannekset ja marjat saadaan omasta pihasta ja muutkin raaka-aineet tulevat lähialueen tuottajilta. Tilan keittiössä häärää kolme naista: kuumakko, kylmäkkö ja sokerikko loihtivat herkkuja, joiden vuoksi tilalle palataan ja joista kerrotaan muillekin. Asiakkaat ovat parhaita markkinoijiamme, kertoo Heli Kavalto, joka yhdessä miehensä Markun kanssa on valittiin helmikuussa vuoden Kellokkaaksi. Kellokas on Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n myöntämä korkein tunnustus yrityksille tai henkilöille, jotka ovat toimineet erityisen ansiokkaasti maaseutumatkailun saralla. Pitkät perinteet Kavalton tilalla on ikää yli 300 vuotta. Tie maatilasta menestyväksi maaseutumatkailuyritykseksi on vaatinut paljon pitkäjänteistä työtä, investointeja, toiminnan jatkuvaa kehittämistä, lisätyövoimaa sekä yhteistyötä muiden alueen yrittäjien kanssa. Ruokohelpin ja ohran viljely ovat edelleen mukana kuvioissa, mutta matkailusta on tullut tilan pääasiallinen tulonlähde, ympärivuotisesti. Järjestimme vuonna 1985 asiakkaiden toiveesta navetan vintillä bileet, ja sillä tiellä olemme, muistelee Heli Kavalto matkailutoiminnan alkuvaiheita. Nykyisin tilalla vierailee vuosittain 35 000 asiakasta ja yritys työllistää vakituisesti kymmenen henkilöä. Perhejuhlat ristiäisistä muistotilaisuuksiin, kokoukset sekä erilaiset yritysten ja yhteisöjen tilaisuudet tuovat Kavalton tilalle vuosittain 700 ryhmää. Pääosa asiakkaista on suomalaisia, mutta onpa yrityksessä nähty vieraana ryhmä, jossa oli 40:n eri kansallisuuden edustajia. Pahin kilpailijamme on Ruotsin-laiva. Me emme pysty tarjoamaan yhtä edullista seisovaa lounaspöytää tai tax-free myymälöitä. Valttinamme on kuitenkin alusta asti itse tehty ruoka ja rauha kokoustaa ilman häiritseviä tekijöitä. Meillä saadaan aikaan tulosta, emäntä vakuuttaa. Asiakkaat tuotekehittäjinä Maaseutumatkailu on muuttunut vuosien saatossa rajusti. Tämän päivän asiakas on vaativa ja maailmaa nähnyt. Ajan hengessä pysyminen on maaseutumatkailuyrittäjällekin elinehto. Ei ole lainkaan kummallista, jos asiakas haluaa perinteiselle poronkäristykselle italialaisen alkupalan. Se tosin voidaan valmistaa hyvistä suomalaista raaka-aineista. Asiakasta on kuunneltava, he saavat kehityksen aikaan, Heli Kavalto korostaa. Laaja yhteistyöverkosto taikureista tanssijoihin takaa sen, että Kavalton tilalla voidaan keskittyä omaan ydinosaamiseen. Laatu on nykypäivänä perusolettamus, josta ei voi tinkiä. Tärkeäksi nouseekin se, miten asiat tehdään. Pienet yksityiskohdat ovat suurten elämysten ydin. Esimerkiksi orvokinkukat pöydässä eivät maksa mitään, mutta ovat tärkeä yksityiskohta asiakkaan kokemassa kokonaisuudessa. Tätä hommaa ei tehdä vasemmalla kädellä vaan sydämellä, viestittää vuoden Kellokas vinkiksi niin yrityksen vetäjäksi äskettäin siirtyneelle pojalleen vaimoineen kuin kaikille muillekin maaseutumatkailussa toimiville. Lisätietoja: www.kavaltontila.com Lentojätkä on pohjoissuomalainen, vuonna 1998 perustettu ohjelma- ja opaspalveluita tarjoava yritys. Yrityksen nimi on perua uitto- ja tukkisavotoilta, joilla lentojätkiksi kutsuttiin työmiehiä, jotka kulkivat savotalta toiselle sen mukaan, missä työtä oli tarjolla. Yrityksen lähtökohtana olikin tuottaa opaspalveluita matkailualan yrityksille. Vuosien varrella mukaan on tullut myös omaa tuotantoa ja asentopaikkoja : Varjakan Kartano Oulunsalossa ja Uiton Kämppä Kiimingin Koitelinkoskilla. Lentojätkä järjestää muun muassa koskenlaskua, nousuvarjolennätyksiä, köysiseikkailuja, kalastusta, melontaa, tervaveneristeilyjä ja erilaisia iltajuhlia; vuosittain noin 100 erilaista tapahtumaa, pääasiassa yritysten henkilökunta- tai asiakastilaisuuksia. Saman verran tapahtumia järjestetään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2008 Lentojätkän tapahtumiin osallistui noin 12 000 asiakasta ryhmäkoon vaihdellessa yhdestä henkilöstä 2100 vieraaseen. Tunnustus oman alan ihmisiltä tuntuu hyvältä arkisen aherruksen keskellä. Siitä saa mukavasti lisäpotkua ideoida uusia tuotteita ja kehittää yritystä, jonka suurimpana haasteena on jatkuva uudistuminen, kiittelee yrityksen perustaja Veli-Pekka Okkonen. Lisätietoja: www.lentojatka.fi
20 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 21 Hanke: Matkailun alueelliset tietovarannot Itä-Suomeen yhtenäinen matkailutilasto Taloustilanteen kiristyessä monet kotitaloudet ovat päättäneet luopua ulkomaan matkoistaan ja suunnata lomallaan mökille järven rannalle tai sukulaisvierailulle. Tällaisten matkojen aikana käytetään myös kuntien matkailupalveluita. Mökkilomat eivät välttämättä näy virallisissa matkailutilastoissa, sillä esimerkiksi Tilastokeskus kerää tietoa vain yli kymmenen huoneen majoitusyrityksistä. toteutusta. Varsinainen tietojenkeruu ajoittuu vuoteen 2010. Tietovarannon suunnittelussa on lähdetty siitä, että tekninen ratkaisu on riittävä, ei vain Itä-Suomen vaan koko maanlaajuisen matkailutiedon tallettamiseen ja tutkimukseen. Siksi pohjatyöt on tehtävä kunnolla, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, laitoksen johtaja Antti Honkanen matkailualan opetus- ja tutkimuslai- ta ja tutkimusta varten, vaan kerättävän matkailutiedon hyödyntäjiä on useita. Siksi tietovarannon tuottamille tietotuotteille on asetettu erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi viranomaisille pelkkä yritysten perustietorekisterin päivittäminen on tärkeää. Alueelliset matkailuorganisaatiot taas voivat hyödyntää tietovarannon yritysrekisteriä markkinoinnissaan, joten matkailuyritysten kannattaa huolehtia siitä, että tietovarannosta löytyy Jopa 60 prosenttia mökkitiheiden Mökkilomat eivät välttämättä näy virallisissa matkailutilastoissa. Itä-Suomessa kerätään nyt matkailutietoa myös virallisten tietojen ulkopuolelle jäävistä matkailuyrityksistä. Teksti: Outi-Maaria Palo-oja Kuvat: Mia Vepsäläinen ja MEK Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa on tänä keväänä käynnistynyt hanke, jossa kerätään matkailutietoa myös virallisten tilastojen ulkopuolelle jäävistä matkailuyrityksistä. Aluksi tietoa kerätään Itä-Suomessa, mutta tavoitteena on laatia kansallinen, aktiivisesti päivitettävä matkailutiedon tietopankki. Valtakunnallinen matkailun tietovaranto Hanke on saanut tälle vuodelle rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriöstä. Rahoituksen turvin Joensuun yliopisto koordinoi tietovarannon sisällöllistä ja teknistä toksesta Joensuun yliopistosta. Tähän saakka monet ammattikorkeakoulut ja muut matkailun alueelliset toimijat ovat keränneet alueellista matkailutietoa. Ongelmaksi on muodostunut tietojen yhteneväisyys. Eri tavoin ja eri aikoina kerätty matkailutieto ei ole suoraan verrannollista. Siksi myös matkailutiedon keräämiseen etsitään yhteneväinen toimintamalli. Hankkeessa on mukana viisi itäsuomalaista ammattikorkeakoulua. Saimaan ammattikorkeakoulu tekee selvityksen, millaisia alueellisia matkailutietoja on jo saatavilla ja mitä ollaan parhaillaan keräämässä. Näi- viimeisin yritystieto. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on omassa MatkailuSampo-hankkeessaan todennut, että jopa 60 prosenttia mökkitiheiden alueiden majoitustilastoista jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Siksi alueen elinkeinoelämän ja päätöksenteon kannalta on erittäin merkittävää, jos tietovarannon myötä saamme todellista tietoa esimerkiksi matkailun alueellisesta työllistävyydestä ja liikevaihdosta, Honkanen selventää. Lisätietoja: alueiden majoitustilastoista jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. den tietojen perusteella Saimaan ammattikorkeakoulu Outi-Maaria Palo-oja, Projektipäällikkö laatii toimintasuunnitelman, miten matkailutiedot tulee Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke kerätä, jotta saavutamme tiedonkeruussa synergiaetuja ja varmistamme tietojen yhtenevyyden, Honkanen kertoo. Hyödyllistä sisältöä Kuluvan vuoden tehtävistä tärkein on tiedon sisällölli- Joensuun yliopiston hankkeessa kerätään aiemmin tilastoimatonta matkailutietoa. Myös kaikkein pienimmät mökit pääsevät ensi kertaa tilastoihin. nen määrittely. Jo nyt hankkeessa on puntaroitu, miten esimerkiksi majoitusyritys määritellään. Määrittelyyn on saatu apua ja kokemuksia Tilastokeskuksesta sekä yliopiston aiemmista hankkeista kuten tekesrahoitteisesta Travelgatesta. Tietovarantoon ei koota matkailutietoa vain tutkijoi- Hankkeen eteneminen Esimerkki alueellisesta sovelluksesta 1.1.2009 1.1.2010 31.12.2010 Kevät 2009 Syksy 2009 Kevät 2010 Syksy 2010 Sisällöllinen määritys Sisällöllinen koordinaatio Hyödyntäjät: - Yritykset - T&K - opetus - maakunnat, TEM, MEK Jakeluteknologiat esim: xml, wiki, rss, push- ja pull YRITYKSET jakelukanavat Hyödyntämistaso Teknologinen toteutus ohjelmistoympäristö ja tietovaranto ylläpito Toimittaja Knowledge Management Tiedon prosessointi, jalostus toimitus Toimitus ja jalostus Itsenäiset hankkeet (tämä hankerahoituksen ulkopuolella) alueelliset sovellukset Sidosryhmät: - Yritykset - muut korkeakoulut - Kv-kumppanit - Tilastokeskus - MEK - muut käsittely amk:n oma tuotanto sidosryhmät tietovarannon purskeet Tiedon tuottaminen ja kokoaminen Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke jakaantuu kerättävän tiedon sisällölliseen määritykseen ja tekniseen toteutukseen. Kun tietovaranto on valmis, alueet ja ammattikorkeakoulut voivat päivittää ja hyödyntää tietovarantoa omissa hankkeissaan ja sovelluksissaan. Esimerkki Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa tuotetun tietovarannon tulosten hyödyntämisestä ja hyödyntäjistä.
22 Maaseutu & Matkailu Ajankohtaista Maaseutu & Matkailu 23 kuka Matkailun teemaryhmän kuulumisia Teksti: Inkeri Starry Kuva: MEK Teksti: Susanna Kulmala Kuva: MEK Matkailun teemaryhmän kokouksessa käytiin vilkas keskustelu teemaryhmän toimeksiannosta ja toimenpiteistä, joihin se on johtanut. Omalta osaltani ensimmäinen teemaryhmän kokous oli antoisa ja idearikas aivoriihi. Edeltäjäni Nina Vesterisen jäljiltä työtä on ollut helppo jatkaa, toimeksianto on selkeä ja asiat hyvässä järjestyksessä. Teemaryhmään liittyivät uusina jäseninä Maritta Lindqvist Ravakka ry:stä ja Tytti Seppänen Kuntaliitosta. Tervetuloa mukaan! Matkailun teemaryhmä aloittaa valtakunnallisen Road Show n Etelä-Pohjanmaalta. Road Show n tavoitteena on kehittää erityisesti valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä, etsiä uusia yhteistyön malleja ja saada eri tahot puhaltamaan yhteen hiileen. Yhteen hiileen puhaltaen teemme kaikki menestyksellisempää kehittämistyötä. Yhdessä kylämatkailu- ja Outdoors Finland -hankkeiden kanssa teemaryhmä tulee kiertämään varhaissyksyn aikana ympäri Suomea. Teemaryhmän kokouksessa keskusteltiin myös tulevasta kesästä. Yritysmatkailu on vähentynyt selvästi ja erityisesti luxusmökkejä on jäänyt tyhjilleen ja yrityksille suunnattuja palveluita käyttämättä. Asiakkaat ovat siirtäneet lomapäätöksiään entistä myöhäisemmäksi. Asiakkaat ovat alkaneet myös tinkiä ja kysyä viikkoa lyhyempiä mökkivuokrauksia. Markkinointiponnisteluja ei kuitenkaan kannata lopettaa, vaan esillä tulisi olla jatkuvasti jo sitäkin varten, että patoutunut kysyntä muuttuu ostopäätöksiksi lähempänä lomaa. Suomen viinitilat näyttävät rohkeasti esimerkkiä ja starttaavat tulevaan kesään yhteisellä markkinointikampanjalla. Maaseudun matkailuyrityksillä on muutenkin haasteita edessään. Sen lisäksi, että taantuma muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä, muuttavat sitä myös internetin tarjoamat uudet mahdollisuudet ja erityisesti sosiaalinen media. Jotkut yritykset ovat rohkeasti hyödyntäneet mahdollisuuksia ja päässeetkin sitä kautta kansainvälisille markkinoille. Aiemmin kuitenkin väliporras, jakelukanava, hoiti maksuliikenteen kuluttajan ja yrityksen välillä. Nyt kun kauppa tehdään suoraan kuluttajan ja yrityksen välillä, hoidetaan maksuliikennekin suoraan kuluttajan ja yrityksen kesken. Mahdollisuus, mutta myös haaste ja riski! Näitä asioita tulemme vielä pohtimaan yhdessä yritysten kanssa. Maaseutumatkailuyrittäjien seminaari järjestelyt ovat jo pyörähtäneet käyntiin. Itärajan läheisyydessä luonnollinen teema on rajanaapurimme Venäjä. Vuonna 2010 seminaari pidetään Imatralla ja päivämäärät ovat 23. 24.3. Merkkaa päivät jo nyt kalenteriisi. Hyvää ja menestyksellistä kesää kaikille lukijoille toivottaen Pirjo Räsänen Teemaryhmän pääsihteeri Uudistunut VisitFinland.com voimalla verkkoon MEKin lanseeraama uusi VisitFinland-ilme on näkynyt jo messuilla ja mainonnassa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kesällä 2009 aukeaa internetiin uusi kansallinen matkailuportaali www.visitfinland.com. VisitFinland.com uudessa muodossaan tuo Suomen uuteen matkailuaikaan. Sivuston toiminta perustuu käyttäjien itse tuottamaan ja jakamaan sisältöön yhdistettynä kattaviin kohde-esittelyihin ja onlinevarauspalveluun. VisitFinland.com maaportaali sisältää mm: matkailutuotteet majoituspalvelut matkakohteet online-varaukset monipuoliset hakutoiminnot työkalun matkan suunnitteluun kartat ja reitit sääennusteet 10 kielivaihtoehtoa käyttäjien arviot ja suositukset monipuoliset mobiilipalvelut Kuva luonnosvaiheesta Lisätietoja: www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/ (pages)/maaportaali Portaali palvelee kymmenellä kielellä, myös suomeksi. Matkaa suunnitteleva kuluttaja voi portaalin kautta tarkastella Suomen tarjontaa, tehdä varauksia, suorittaa hinta- ja muita vertailuja sekä laatia matkasuunnitelmia. Palvelu on avuksi myös matkan aikana. Useimmat toiminnot on käytettävissä myös mobiilipalveluina. Portaalissa on kattava karttapalvelu, tarkat säätiedot ja paljon muuta. Portaali toimii nykyaikaiseen tapaan web 2.0 - maailmassa, mikä tarkoittaa, että matkailija voi ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen kirjoittaa portaaliin matkakertomuksia, jakaa kokemuksia muiden kanssa, esitellä omia valokuvia ja videoita sekä antaa pisteitä suomalaisille matkakohteille. Kyseessä on yhteisöllinen verkkopalvelu sekä matkailijoille että matkailupalvelujen tarjoajille. Yhteisössä voi lisäksi perustaa intressiryhmiä ja kommunikoida muiden matkailijoiden kanssa. Travel planner -työkalun avulla voit luoda omien kiinnostuksien mukaisen profiilin, jonka perusteella portaali voi tehdä suosituksia tuotteista ja kohteista. VisitFinland.com on paikka, jonka kautta voi tehdä myös varauksia. Metahaku-palvelu näyttää mm. liikenneyhteys- ja majoitusvaihtoehtoja. Metahaku auttaa matkailijaa saamaan vapaiden kohteiden vaihtoehdot eri online-varauspalvelujen vaihtoehdoista yhtenä tuloksena ja tarjoaa saumattoman linkin suoraan tuottajalle varaukseen. Esim. päivämäärähaulla reitille Helsinki-Rovaniemi portaali antaa tulokseksi Finnairin, Blue1:in, VR:n yhteydet verrattavaksi yhtenä tuloksena, josta voi sitten siirtyä kätevästi varaamaan valitsemansa palvelun. Liikenneyhteystiedot täydentyvät syksyllä 2009 Matkahuollon bussiyhteyksillä. Matkailija voi etsiä myös majoitusta samalla tavalla, jolloin portaali listaa mm. hotelliketjujen ja mökkivälittäjien tarjoamat vapaana olevat vaihtoehdot. Lisäksi portaali tarjoaa varausalustan niille, joilla ei ole omaa varausjärjestelmää ja jotka eivät ole mukana jossakin metahaun piirissä olevassa varauskanavassa. Tuottaja tekee sopimuksen MEKin kanssa ja tuottaa kohdetiedot ja varaukseen tarvittavat tiedot portaaliin. Portaali välittää varaustiedot tuottajalle ja luottokorttinumeron varauksen vakuudeksi. Sopimussuhde syntyy varaajan ja tuottajan välille suoraan. Ajan hermolla ja lähellä kylää kylämatkailun kevät ja kesä Lomalaidun ry:n hallinnoima valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke järjestää vuosittain kaksi valtakunnallista kylämatkailuseminaaria. Niistä ensimmäinen järjestetään Syvänniemellä 2.6.2009. Seminaarin aiheena on Kyläteeman kirkastaminen ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaarit tullaan järjestämään pilottikylissä ja niissä painotetaan verkostoitumista sekä testataan kylien palveluita. Hanke avaa kesäkuussa tiedotussivustot osoitteessa www.lomalaidun.fi/kylamatkailu. Sivuille kootaan ajankohtainen tutkimustieto matkailukylien kehittämisen tueksi. Koordinaatiohanke kehittää myös kylämatkailulle soveltuvat laatutyökalut ja -kriteerit. Niissä huomioidaan erityisesti kansainvälisten asiakkaiden vaatimukset. Lisätietoja: Susanna Kulmala, Projektipäällikkö Kylämatkailun koordinaatiohanke Puh. 050 5960 901 susanna.kulmala@lomalaidun.fi Susanna kulmala olen viimeiset kolme vuotta työskennellyt Suomen Yrittäjäopistolla yritystoiminnan kouluttajana, erikoisalana markkinointi. Aiemmin olen työskennellyt mm JAKKssa maaseutumatkailun kehittämisprojekteissa. Koulutukseltani olen mm. tradenomi ja olen suorittanut Maaseudunkehittäjän eat:n. Olen syntynyt Vantaalla mutta asunut aikuisikäni Etelä-Pohjanmaalla. Nyt asun taas vuosien jälkeen pääkaupunkiseudulla. Maaseutumatkailuun olen kasvanut perheyrityksessä Peräseinäjoen kylässä. Arvostan rehellisyyttä ja rohkeutta toteuttaa omia unelmiaan. Harrastan ulkona tapahtuvaa liikkumista kävellen, suksien kanssa tai rullaluistellen. Käyn myös mielelläni katsomassa ja kuuntelemassa livemusiikkia. Vapaa-aikanani lisäksi opiskelen Vaasan Yliopistossa pääaineena kasvuyrityksen johtaminen. Hankkeelta odotan uusia innovatiivisia ideoita ja toimintatapoja, jotka syntyvät usean eri tahon vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Lopputuloksena on asiakaslähtöisiä ja -laatuisia kylämatkailutuotteita, joilla on kysyntää ja joita on helppo myydä sekä ostaa.
maaseutu& -lehden Linkkilista Maaseutupolitiikan teemaryhmät: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat Maaseutu & Matkailu -lehti: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/lehti Matkailun edistämiskeskus: www.mek.fi > Tutkimukset Outdoors Finland hanke: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/outdoors_finland Suomen viinitilat: www.viinitilat.net Ajan Jäljet historiamatkailun kehittäminen Rauman seudulla: www.rsk.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=73&itemid=165 Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitus: www.majoitumaalla.fi MALO-luokitus: portal.mtt.fi/portal/page/portal/majoitumaalla Quality Boost for Tourism hanke: www.haagaperho.fi Maaseutumatkailuyrittäjien- ja kehittäjien seminaari: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/muonio2009 Vuoden 2009 Kellokas: www.kavaltontila.com Vuoden 2009 kehittyvä maaseutumatkailuyritys: www.lentojatka.fi Kansallinen matkailuportaali: www.visitfinland.com, www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/(pages)/maaportaali Kylämatkailun kehittämishanke: www.lomalaidun.fi/kylamatkailu Kuva: Kalle Kataila Aurinkoista kesää toivottaa maaseutu&