Kajaanin keskustaajama 2035 osayleiskaava Liitteet, ehdotus

Liitteet, ehdotus Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 28.1.2019 Liite 2 Luettelo erillisliitteistä Liite 3 Viranomaisneuvottelun muistio, 13.4.2011 Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio, 29.8.2013 Liite 5 Viranomaisneuvottelun muistio, 21.5.2014 Liite 6 Viranomaisneuvottelun muistio, 16.2.2016 Liite 7 Viranomaisneuvottelun muistio, 15.3.2017 Liite 8 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio (lisätään ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun neuvottelu on käyty) Liite 9 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet tai alueet, maakuntakaava 2020 Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 Liite 11 Alakoulujen etäisyysvyöhykkeet Liite 12 Yläkoulujen etäisyysvyöhykkeet Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Liite 14 Päivittäistavarakaupan etäisyysvyöhykkeet Liite 15 Tilastokeskuksen asumistilastoja, 2014 Liite 16 Kajaaninjoen siltavaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin yhteenveto -taulukko Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehdon valinnasta, 20.12.2016 Liite 18 Väestökehitys, -ennusteet ja -tavoitteet taulukossa Liite 19 Valmistuneet omakoti-, rivi- ja kerrostalot 1998-2017 Liite 20 Asuntojen lukumäärä 1998 2017 Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset Liite 22 Asukaskyselyn karttatehtävien tulokset Liite 23 Vapaat tontit, 19.10. 2018 Liite 24 Valmistuneet liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset 1998 2017 Liite 25 Kajaanin keskustaajaman uudet asuinalueet, luokitteluehdotus

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2035 OAS 28.1.2019 (23.5.2011, 11.9.2013, 3.4.2014, 22.2.2016, 21.2.2017, 6.3.2018, 28.1.2019) KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2035 Osayleiskaavan muutos, keskustaajaman kaupunginosat lähialueineen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Karttaan on rajattu alustava osayleiskaavan alue. TEHTÄVÄ JA SUUNNITTELUALUE Laadittavana on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jolla määritetään Kajaanin keskustaajaman yhdyskuntarakenne ja maankäyttö yleisellä tasolla julkisten ja yksityisten palvelujen palveluverkko rakentamisen ja muut maankäytön muutoksen alueet mm. asumiseen, työpaikkoja varten, keskustatoiminnoille ja palveluille liikenneverkko viher- ja virkistysalueverkko luonnon- ja maisemansuojelu energia-, vesi- ja jätehuollon tilavaraukset

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS 28.1.2019 Osayleiskaavan muutos uudistaa Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaavan keskustaajaman kaupunginosien (asemakaavoitetun alueen) ja niiden laajennus- ja lähialueiden osalta. Kaavoitettava alue on osin keskustaajama 2015 aluerajausta pienempi. Kajaanin keskustaajama 2035 rajauksen ulkopuolelle jäivät jo aiemmin Pukkisaaren, Hoikankankaan, Hevossuon, Teerisuon, Pirunvaaran sekä Parkinniemen kärjen alueet. Myöhemmin ulkopuolelle rajattiin myös Kontiosaari Kuninkaanniemen, Tikkapuro Pärsänsuon ja Äkälänniemen alueet ja tavoitevuosi muutettiin vuodesta 2030 vuoteen 2035. Ohjausryhmä päätti ottaa osan Kontiosaaren alueesta keskustaajama 2035 osayleiskaavaan 8.2.2017. Ulkopuolelle rajattuja osa-alueita käsitellään erillisinä osayleiskaava-hankkeina. Muiden rajauksen ulkopuolelle jäävien alueiden osalta jää voimaan keskustaajama 2015 osayleiskaava. Keskustaajama 2035 osayleiskaava -alueen pinta-ala on 4 650,5 ha ja sillä asuu noin 30 000 asukasta. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, suunnittelutarveratkaisuja ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua, joissa vasta ratkaistaan tarkempi maankäyttö sekä määritellään rakentamisen periaatteet (rakennusoikeus, rakennuspaikat ja -alat sekä kerrosluvut). Suunnittelualue rajautuu - pohjoisessa Kuninkaanniemen alueeseen, Paltaniemen ja Kirkkoaho-Pärsänsuo- Takkarannan osayleiskaava-alueisiin sekä Heinisuon alueeseen, - idässä viitostiehen ja Äkälänniemen alueeseen, Pukkisaareen, Mustalahteen ja Ruunarinteeseen - etelässä Karankalahteen, Karankajärveen, Hoikankankaaseen, Mustankankaaseen sekä Teerisuon ja Hevossuon kyliin ja - lännessä Olliskannevan ja Pirunvaaran alueisiin sekä Parkinniemen kärkeen. Osayleiskaavan rajausta voidaan tarkistaa kaavaprosessin aikana ja osia alueesta voidaan tarvittaessa käsitellä erillisinä kaavahankkeina tai eri teemoja vaihekaavoina. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Keskustaajaman osayleiskaavan uudistaminen on otettu Kajaanin kaupungin talousarviossa 2016 yhdeksi keskeisistä strategisista tavoitteista. Tavoitteena on, että Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyy keskustaajaman uuden osayleiskaavan vuonna 2019. Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1992, lainvoimainen 1994) on pääosin toteutunut ja toimintaympäristö lainsäädäntöä myöten on muuttunut. Karankalahden rannalla on voimassa Nuasjärven osayleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 2000, lainvoimainen 2004). (kts. aluerajaus s. 1) Kajaanin keskustaajaman osayleiskaavan uudistaminen tuli vireille 2011. Kaavatyö on järjestetty uudelleen vuonna 2016. Joulukuussa 2016 kaupunginhallitus linjasi, että kaavaluonnosta työstetään Kruununpuodinmäen siltavaihtoehdon pohjalta. VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN- KÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät kaavoitusta koskevat tavoitteet, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Seuraavassa on tiivistettynä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) keskeisiä osia, jotka koskevat keskustaajaman osayleiskaavaa. Alueiden omat vahvuudet ja sijaintitekijät ovat aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittämisen perusta. Tavoitteet tähtäävät olemassa olevien verkostojen ja aluevarausten hyödyntämiseen, yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, työpaikkojen, virkistysalueiden ja palveluiden sijoittamiseen asutuksen läheisyyteen ja sitä kautta hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumisen tarpeen vähenemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Tavoitteet pyrkivät edistämään kevyttä ja joukkoliikennettä henkilöautoliikenteen sijaan, mitä hyvät liikenneyhteydet ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tukevat. Liikennejärjestelmän osalta tärkeää on myös liikenneturvallisuus. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä korostuu elinympäristön laatu. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Riittävät aluevaraukset eri toiminnoille turvaavat asuntotuotannon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä terveellisyys ja turvallisuus huomioon ottaen. (VAT luvut 4.2, 4.3 ja 4.5). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio, josta pitkällä aikavälillä on tarkasteltava erilaisia vaihtoehtoja. (VAT luku 4.3) Tavoitteissa kiinnitetään huomiota ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseen ja jo olevien haittojen vähentämiseen mm. pilaantuneiden maa-ainesten, melun, tärinän ja ilman epäpuhtauksien osalta. Uusia asuinalueita ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. (VAT luku 4.3)

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS 28.1.2019 Kulttuuri- ja luonnonperinnön osalta on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät arvot säilyvät. Lähtökohtina alueidenkäytön suunnittelussa ovat viranomaisten laatimat inventoinnit. Keskustaajaman alueella tällainen inventointi on valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelu- ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Luonnon virkistyskäyttöä ja luonto- ja kulttuurimatkailua edistetään parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. (VAT luku 4.4) KAAVATILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa keskustaajaman osayleiskaava 2015 (vahvistettu 1993). Osayleiskaavan aluerajaus on laajempi kuin nyt vireillä olevan kaavan. Suunnittelualueen kaakkoisosassa Karankalahdella on voimassa Nuasjärven osayleiskaava (vahvistettu 2003). (kuva 2) Asemakaava Osayleiskaavan 2035 suunnittelualue on suurimmalta osin asemakaavoitettu. Asemakaavoitettu alue laajenee reuna-alueiltaan kaupungin kasvun asettamien tarpeiden mukaan. Aluerakenneselvitys Vuolijoen kunnan liityttyä Kajaaniin on laadittu Koko Kajaani 2020 -aluerakenneselvitys (2008), jossa on käsitelty sekä keskustaa, kaupunginosia että keskustaajaman laajentamismahdollisuuksia ja maankäytön muita muutostarpeita. (kuva 3) Kuva 1. Ote Kainuun maakuntakaavasta 2020 Kainuun maakuntakaava 2020 on saanut lainvoiman 2009 ja siinä on monia Kajaanin keskustaajaman maankäyttöä ja suunnittelua koskevia määräyksiä sekä ohjeita. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa on Kajaanin keskustaajamaa koskevia kaupan palveluverkkoon liittyviä määräyksiä ja ohjeita (lainvoimainen 2016). Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt 1.6.2015. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus tullaan huomioimaan osayleiskaavassa, mikäli tämä on yleiskaavatyön aikataulu huomioiden mahdollista. (kuva 1) Kuva 3. Ote Koko Kajaani 2020 -aluerakenneselvityksestä Selvitykset Suunnittelualueelle on tehty useita kaavan sisältöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä. Tehdyt ja tekeillä olevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu erillisessä liitteessä. Yleiskaavaprosessin aikana voi lisäksi nousta esiin muita kaavan kannalta oleellisia selvitystarpeita ja liitteen luetteloa voidaan täydentää kaavan edetessä. Kajaani Sotkamo rakennemalli -selvitystyössä on tarkennettu väestötavoitetta. Kajaaninjoen siltavaihtoehtojen vaikutuksia selvitettiin vuonna 2016 Selvityksessä Kajaaninjoen siltavaihtoehdoista. Aiemmin siltavaihtoehtoja oli selvitetty vuonna 1999 tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa (Ajoneuvoliikenteen poistaminen Kajaanin linnan raunioilta). Kuva 2. Ote Kajaanin ajantasayleiskaavasta (2019).

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS 28.1.2019 TAVOITTEET Kajaania kehitetään maakunta- ja kaupunkikeskuksena niin, että Kainuussa pysyvät ja kehittyvät monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut sekä teollinen tuotanto. Kajaanista on maakuntaan ja muihin keskuksiin hyvät yhteydet: Kajaani on haluttu toimipaikka ja matkailukohde. Kajaanin liikennejärjestelmä on turvallinen ja sujuva sekä kevyttä ja joukkoliikennettä edistävä. Asumistarpeiden ja -toiveiden muutos otetaan huomioon niin, että Kajaani on haluttu asuinpaikka. Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus ja osa keskustaa ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja kaavalla luodaan ohjaus niiden suunnittelulle ja rakentamiselle edistäen virkistys- ja matkailukäyttöä. Kaupunkirakenteeseen, kulttuuriympäristöön ja liikennejärjestelmään vaikuttava tavoite on poistaa ajoneuvoliikenne Kajaanin linnanraunioilta. Luonnon monimuotoisuutta keskustaajaman alueella vaalitaan Kajaanin kaupunkirakenteen eheyttä edistetään. Kaavan laatimisen näkökulmia ovat energiatehokkuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen sekä hyvinvoinnin edistäminen ottaen huomioon väestön ikärakenteen muutos. Tavoitteita kehitetään ja täsmennetään kaavaprosessin aikana. Tavoitteita on täsmennetty käsiteltäessä Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittista ohjelmaa 2014 2018. Kansallisen kaupunkipuiston edellytysten ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi on poistettu kaavan tavoitteista. OSALLISET Osayleiskaavaan voivat vaikuttaa asukkaat, yhdistykset (mm. alueen asukas- ja kyläyhdistykset, Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys ry, Kajaanin Seudun luonto ry, Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry), yritykset, maanomistajat (mm. UPM, ev.lut. seurakunta, Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus) ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lisäksi mm. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto, kylä- ja kaupunginosaohjelman seurantaryhmä ja kaupunkikeskustan seurantaryhmä, joissa ovat edustettuina myös alan järjestöt ja viranhaltijat sekä yrittäjäjärjestöt. Tekninen verkosto Mm. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (liikenne), Liikennevirasto, Fingrid Oyj, Loiste Sähköverkko Oy, Loiste Lämpö Oy, Kajaanin Vesi -liikelaitos, Kainuun Voima Oy, Kaisanet Oy, Sonera Oy, Ekokymppi Oy, Finavia Oyj Kaupungin luottamuselimet Päätöksenteko: kaupunginhallitus ja -valtuusto Lausunnot: ympäristötekninen lautakunta ja sivistyslautakunta Viranomaiset Kainuun ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus (liikenne), Liikennevirasto (rautatiet ja vesiväylät), Kainuun liitto (alueiden käyttö), Kainuun sote Ympäristöterveydenhuolto, Kainuun Pelastuslaitos / Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Museovirasto / Kainuun Museo, Puolustusvoimat (3. logistiikkarykmentti) / Kainuun Prikaati, Suomen Turvallisuusverkko Oy (STUVE Oy) TIEDOTTAMINEN Kuulutukset vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen olennaisista muutoksista, luonnoksen ja ehdotuksen nähtäville panemisesta, hyväksymispäätöksestä ja voimaan tulosta julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja Kainuun Sanomat ja Koti-Kajaani -lehdissä. Lisäksi tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla. Osayleiskaavaa ei tulla käyttämään suoraan rakennusluvan perusteena, joten osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ei ole tarpeen lähettää ilmoitusta muualla asuville maanomistajille ja haltijoille. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKU- TUKSEN JÄRJESTÄMINEN Suunnittelun tavoitteista ja muista suunnitteluun liittyvistä asioista voi esittää mielipiteitä sekä saada tietoja suunnittelijoilta/ suunnitteluryhmältä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen tavoiteaikataulusta käy ilmi suunnittelun eri osapuolten välinen vuorovaikutus, osallistuminen suunnitteluun ja kaavan vaikutusten arvioinnin järjestäminen pääpiirteissään sekä kaavan arvioitu aikataulu. Kaavoituksen kulun edetessä järjestetään kaavan esittelemiseksi yleisötilaisuuksia, joihin kutsutaan osallisia ja asiantuntijoita. Lisäksi toteutetaan verkkopohjainen Harava-kysely asumisesta ja kaavaluonnoksesta. Kaavahankkeella on oma facebooksivu.

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS 28.1.2019 ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa on alustavasti tunnistettu suunnitelman toteutuessaan aiheuttamia vaikutuksia sekä arvioitu niiden merkittävyyttä. Osayleiskaavan vaikutukset ovat merkittävimmät suunnittelualueella, mutta ulottuvat koko kaupungin alueelle ja edelleen Kainuuseen. Arviointikohteet Näkökohta Ihmiset/ asuminen elinolot ja viihtyvyys sosiaalinen vuorovaikutus ja kulttuuri Ympäristö Liikenne Yritysvaikutukset maisema, maaperä, vesistöt, ilma eläimet ja kasvillisuus rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö melu, päästöt ja muut haitat erityispiirteet liikenneverkko, toimivuus ja turvallisuus ajoneuvo-, joukko- ja kevytliikenne elinkeinopoliittiset ja yritysvaikutukset Kaupunkirakenne kaupunkikuva, eheys, olevan rakenteen käyttö, kaavatalous asuminen ja palvelut elinkeinot ja työpaikat virkistys yhdyskuntatekninen huolto energiatehokkuus Tämänhetkinen tilanne, ajantasa-asemakaava ja Kajaanin Keskustaajama 2015 osayleiskaava (0- vaihtoehto) ovat arvioinnin tärkeimmät vertailukohteet. Osalle alueita tai ratkaisuja voidaan kehittää selvitysten, vuorovaikutuksen ja suunnittelun tuloksena tarvittaessa vaihtoehtoja vertailua varten ja arvioinnin avuksi. Arviointityössä luodaan ja esitellään vaihtoehtoja, pohditaan selvitysten riittävyyttä ja tuloksia, toteutuksen aiheuttamia ympäristömuutoksia, säilyvää sekä säilytettävää ympäristöä ja muutosten vaikutuksia arkielämään, elinkeinoihin ja energiatehokkuuteen. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä vireille tulosta lähtien kaupungintalon ilmoitustaululla (1. krs), pääkirjaston lukusalissa ja Kajaanin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa http://www.kajaani.fi/palvelut/yleiskaavat Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittämättömyydestä osallisen tulisi ensisijaisesti ottaa yhteyttä Kajaanin kaupungin kaavoitukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää tarpeen mukaan ehdotusvaiheeseen saakka. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa muutetaan merkittävästi, siitä tiedotetaan osallisille vastaavalla tavalla kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on alun perin tiedotettu. YHTEYSTIEDOT KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala PL 133, 87101 Kajaani käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjolankatu 13 sähköposti: etunimi.sukunimi@kajaani.fi KAAVOITUS: Kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori p. 044 7100 834 Kaavoitusarkkitehti Piia Väyrynen 1.5.2019 lähtien p. 044 7148 285 Kaavasuunnittelija Riitta Korhonen p. 044 7100 455 Yleiskaavasuunnittelija Ismo Vendelin p. 044 4214 188 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto ja verkostot Suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen p. 044 7100 034 Verkostopäällikkö Markku Piirainen, Kajaanin Vesi p. 044 7100 276 Ympäristön- ja luonnonsuojeluasiat Ympäristönsuojelutarkastaja Paula Malinen p. 044 7100 597 Ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvonen p. 044 7100 574 Kulttuuriympäristö / Kainuun Museo Rakennustutkija Karoliina Kikuchi p. 044 7100 444 Arkeologi Marika Kieleväinen p. 044 7100 501

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2035 OAS 28.1.2019 (23.5.2011, 11.9.2013, 3.4.2014, 22.2.2016, 21.2.2017, 6.3.2018, 28.1.2019) Suunnittelun kulku ja päätöksenteko TAVOITEAIKATAULU Kajaanin keskustaajama 2035 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KÄSITTELYVAIHE OSALLISTUMISMAHDOLLISUUS AIKATAULU Kajaanin keskustaajama 2035 Ilmoitus vireilletulosta Kaupungin ilmoitustaulu Lehti-ilmoitus Kainuun Sanomissa ja KotiseutuPluslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kaupungintalon Infossa, pääkirjaston lukusalissa ja verkossa www.kajaani.fi/palvelut/yleiskaavat Viranomaisneuvottelut 1 a d Mahdollisuus esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä 1.6.2011 2011, 2013, 2014, 2016 15.3.2017 2 kaavaluonnos ja poikkeaminen luonnonsuojelulaista Luonnokseksi kehitettävän siltavaihtoehdon valinta Luottamuselinkäsittely (kaup. hallitus) 20.12.2016 Kaavaluonnoksen käsittely kaupunginhallituksessa: nähtäville Luottamuselinkäsittely 21.2.2017 panopäätös Nähtävillä olosta ilmoittaminen Mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide 2017 talvi Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana. mukaiset lehdet (Koti-Kajaani) Kaavaluonnos on nähtävillä 27.2.-28.4.2017 Kaavaluonnos nähtävillä kaupungintalon Infossa sekä esillä myös pääkirjaston lukusalissa ja verkossa Kaavaluonnoksen esittely 27.3.2017 Lausuntopyynnöt Mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia Infotilaisuus ja Harava-kysely ja mielipiteitä kaavaluonnokseen Kaavaehdotuksen kehittäminen saadun palautteen pohjalta 2017 Poikkeamisluvan hakeminen luonnonsuojelulaista 2018 Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa: nähtäville panopäätös Luottamuselinkäsittely 2019 alkuvuosi Nähtävillä olosta ilmoittaminen Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen mukaiset lehdet Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 vrk Kaavaehdotus nähtävillä kaupungintalon Infossa sekä esillä myös pääkirjaston lukusalissa ja verkossa Lausuntopyynnöt Kannanotot muistutuksiin sekä lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtävät esitykset tarkistuksista ja muutoksista kaavaehdotukseen Viranomaisneuvottelu 3 kaavaehdotus Mahdollisuus esittää kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta nähtävillä oloaikana. Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmät 2019 kevät Mikäli muutokset merkittäviä, kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville (MRA 32 ) Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginvaltuustossa: hyväksymispäätös Hyväksymispäätöksestä kuuluttaminen Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen mukaiset lehdet Luottamuselinkäsittely Luottamuselinkäsittely Kunnan jäsenille ja osallisille, jotka ovat jättäneet osoitteensa, lähetetään hyväksymispäätös. 2019 kesä Mahdollisuus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika 30 vrk. Valitukset käsitellään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituksia koskevista päätöksistä riippuu kaavahankkeen lainvoimaiseksi tulo ja sen ajankohta. Lainvoimaisuudesta kuuluttaminen Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen mukaiset lehdet

Liite 2 Luettelo erillisliitteistä 1, Luettelo erillisliitteistä 6.3.2018 Luettelo erillisliitteistä Keskeiset keskustaajaman osayleiskaavaa koskevat Kajaanin kaupungin selvitykset Ajoneuvoliikenteen poistaminen Kajaanin linnan raunioilta ja korvaavien yhteyksien rakentaminen, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Suunnittelukeskus Oy 1999 Kajaanin ydinkeskustan liittyminen kaupunkiin lähtötilanneselvitys ja yleissuunnitelma, WSP 2011 Kajaanin keskustan kehittämissuunnitelma Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava, seurantaa ja arviointia, 2012 KASELI Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Linea 2013, yhteistyössä Pohjois Pohjanmaan ELYkeskuksen (liikenne), Paltamon, Ristijärven ja Sotkamon kanssa Liikennejärjestelmäsuunnitelman erillinen liite: Ajoneuvoliikenteen poistamiseen Kajaanin linnan raunioilta liittyvien vaihtoehtojen liikenteellisten ja maankäytöllisten vaikutusten arviointi, 9.1.2013 Kajaaninjokilaakson lepakko ja pesimälinnustoselvitys, FCG 2013 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa, FCG ja Linea 2013, yhteistyössä Kainuun liiton kanssa Kajaanin meluselvitys (keskustaajamassa), SITO 2014, yhteistyössä Pohjois Pohjanmaan ELY keskuksen (liikenne) Kajaanin keskustaajama 2030 osayleiskaava, Luontoselvitys, FCG 2014 Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Tutkimusraportti, Pöyry 2015 Kajaani, Keskustaajaman osayleiskaava alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto arkeologiset kenttäpalvelut 2016 Kajaanin keskustaajaman osayleiskaavan päivitys, Siltavaihtoehtojen luontoselvitykset, FCG 2016 Kajaanin kaupunki, Selvitys Kajaaninjoen siltavaihtoehdoista, Ramboll 2016 Selvitys Kajaanin keskustaajaman kulttuuriympäristöstä kaavoitusta varten, Kainuun Museo 2017 Asukaskyselyn yhteenveto, Kajaanin kaupunki 2017, kysely toteutettiin Harava järjestelmällä Kaavaluonnoksen palaute ja vastineet, Kajaanin kaupunki 2017 Kajaani Sotkamo rakennemalli, sisältää väestötavoitteen, Sweco 2017 Kajaanin pyörätieverkon kehittämissuunnitelma, Kajaanin kaupunki ja Pohjois Pohjanmaan ELY keskus 2017 Kruununpuodinmäen sillan liito oravaselvitys, Ramboll 2018 Kruununpuodinmäen sillan ja Pöllyvaaran lepakkoselvitys, Ramboll 2018 Osayleiskaavaehdotuksen vaikutusten kokonaisarviointi, SITO 2018 Muita Kajaanin kaupungin selvityksiä ja strategioita, jotka tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa Kajaanin ulkovalaistuksen tarveselvitys, sisältää maisema analyysiä, SITO 2005 Koko Kajaani 2020 aluerakenneselvitys ja toimenpideohjelma, 2008 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011 2017, Kajaanin kaupungin Tekninen toimiala ja Kajaanin Vesi liikelaitos 2011 Kajaanin raidelogistiikan kehittämisselvitys, Liidea 2011 Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018, 2014 Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 2018, 2014 Kajaanin matkailun Master Plan 2025, FCG 2015 Opinnäytetöitä ja harjoitustöitä Kajaanin jokilaakso, tuotanto ja kulttuurimaisema, harjoitustyöt, Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, Maisema arkkitehtuuri, harjoitustyö 2009 Historia, kaupunkiarkeologia ja kerroksellisuus, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston arkkitehtuurin historian laboratorio, Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito kurssi, harjoitustyö 2010 Kajaanin Vimpelinlaakso, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, Pirjo Honkanen, diplomityö 1995

Liite 2 Luettelo erillisliitteistä 2, Luettelo erillisliitteistä 6.3.2018 Polvila asuinaluesuunnitelma Kajaanin Siikalahteen, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, Anne Siltavuori, diplomityö 2010 Kainuun liitto Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun maakunta kuntayhtymä 2011 Kainuun ympäristöohjelma 2020, Kainuun liitto 2013 Kainuun väestöennuste 2014 2035, Kainuun liitto 2013 Kainuu ohjelma, Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu, Maakuntasuunnitelma 2035/ Maakuntaohjelma 2014 2017, Kainuun liitto 2014 Kainuun Museo Kajaani Kajana, kaupunkiarkeologinen inventointi, Teemu Mökkönen 2001 Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, Päivi Tervonen 2006 Kainuun ELY keskus Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma 2016 2021, Kainuun ELY keskus 2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, liikenne (Tiehallinto) Kajaanin liikenneturvallisuussuunnitelma 2009, Tiehallinto 2009 yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa Valtatie 5 Kajaanin lentoasema yhteystarveselvitys, Valtatien 5 liittymien kehittämisselvitys, Tieliikelaitos konsultointi 2004 yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa Valtatien 22 kehittäminen välillä Oulu Kajaani, Esiselvitys, Ramboll 2011 Suomen ympäristökeskus (SYKE) Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa, Jalankulku, joukkoliikenne ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985 2010, Kajaani, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/ 2013 Rakennetun alueen laajeneminen Suomen kaupunkiseuduilla, Kehitys vuosina 2000 2012, Kajaani, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/ 2014 VTT Asuntotuotantotarve 2015 2040, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2016 Tietokantoja Museoviraston rekisteriportaali, Muinaisjäännösrekisteri, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Rakennusperintörekisteri (sisältää suojellut rakennukset, joiden suojeluperusteena on Laki rakennusperinnön suojelusta, Asetus 480/ 85, Kirkkolaki, Laki ortodoksisesta kirkosta ja Rautatiesopimus 1998). https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx Inka tietokanta, Kajaanin keskustaajaman rakennusten inventointi 2002 Kajaanin kaupunki Hertta tietokanta, Ympäristöhallinto Matti rekisteri, Maaperän tilan tietojärjestelmä, Ympäristöhallinto Trimble Locus paikkatietosovelluksen kautta käytössä mm. rakennusrekisteri, kiinteistörekisteri (mm. maanomistustiedot), kantakartta, maastotietokanta, pilaantuneiden maa ainesten kohdetiedot, ympäristöluvat, maaainesluvat, pohjavesialueet, kaavavaranto, poikkeamisluvat sekä johtotiedot. SYKE/ Avoin tieto, www.syke.fi/avointieto (kts. http://www.ymparisto.fi/tietojarjestelmat) mm. Kallionperä, Maaperä, Suojellut alueet, Valuma alueet Latauspalvelu Lapio: http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Elinympäristön tietopalvelu Liiteri: http://www.ymparisto.fi/liiteri (mm. YKR aineisto Liiteri sopimuksella)

Liite 3 Viranomaisneuvottelun muistio, 13.4.2011

Liite 8 Viranomaisneuvottelun muistio Liite lisätään ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun neuvottelu on käyty.

Liite 9 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat kohteet tai alueet, maakuntakaava 2020

Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 8.2 Kajaani Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Kajaanissa - RKY 2009 kohteet. Kunta RKY 2009 -kohde Kajaani Hoikankankaan kasarmialue Kajaani Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori Kajaani Kajaanin keskustan kirkot Kajaani Kajaanin rautatieasema Kajaani Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus Kajaani Murtomäen rautatieasema Kajaani Otanmäen kaivosyhdyskunta Kajaani Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset: Ämmäkoski ja Koivukoski Kajaani Paltaniemen kirkkotie ja kylä Lähde: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 (www.rky.fi) Kainuun kulttuuriympäristötyöryhmän arvion mukaan Kajaanin historialliseen kokonaisuuteen kuuluvat Kaukametsä-opisto ja -sali sekä musiikkiopisto, Vanha kirjasto (Brahenkatu 3), tervakanava, möljät, lussitupa, Koskikara (Brahenkatu 5), Kalkkisillan makasiini, Ensilän kartanon navetta, Kajaanin Oy:n porttipaloasema, hautausmaa ja siunauskappeli sekä yleinen sairaala. Lailla ja asetuksella suojellut rakennusperintökohteet Kajaanissa. Kunta Alue Suojelu Kajaani Kajaanin kirkko Kirkkolaki Kajaani Kajaanin rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Kajaani Kajaanin seminaari Asetus 480/85*) Kajaani Murtomäen rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Kajaani Osuuskauppa Maakunnan liikerakennus Rakennussuojelulaki Kajaani Paltaniemen kirkko Kirkkolaki Kajaani Raatihuone Rakennussuojelulaki Kajaani Ratapiha-tilan rakennukset Laki rakennusperinnön suojelemisesta Kajaani Seppäläm maatalousoppilaitos Asetus 480/85 Kajaani Vuolijoen kirkko Kirkkolaki *) Asetus 480/85 on lakkautettu suojelun välineenä, ja valtionkin rakennusten suojelusta päätetään rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (2010) mukaisesti. Aiemmin asetuksen 480/1985 nojalla tehdyt suojelupäätökset pysyvät kuitenkin voimassa. Lähde: www.kyppi.fi Kajaanin maakunnallisesti arvokkaiden rakennushistoriallisten kohteiden kuvaus. Kajaani Kohde Peruste *) Ryhmä Kohteen kuvaus 1 Asemakatu (Sissilinna, Kainuun Museo, meijerikonttori) H, R, M Sivistyshistoria Kokonaisuus edustaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten kaupunkirakentamista ja siihen kuuluvat Sissilinna, Kainuun Museo piharakennuksineen, entinen meijerikonttori ja rakennusten väliin jäävä noppakivillä päällystetty katualue. 2 Haukilammen kämppä H Metsätalous Vuosina 1950 1951 rakennettu entinen metsätyökämppä, joka on ulkoisesti säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. 3 Kajaanin kaupungintalo ja kaupunginteatteri H, R, M Hallinto rajamaakunnassa Vuodelta 1905 oleva Kajaanin kaupunginteatteri ja aivan sen viereen vuonna 1976 valmistunut kaupungintalo muodostavat yhdessä arkitehtonisen kontrastin. Kokonaisuus on arvokas niin historiallisesti, rakennushistoriallisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Kainuun liitto 21

Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 4 Kajaanin lentoaseman asuinalue H, R, M Liikenne Asuinalue liittyy kiinteästi lentokentän historiaan. Asuinrakennukset (5kpl, rak. 1950-l puoliväli) ovat vaaleita, rapattuja omakotitaloja, joiden sisäänkäyntinä on tiilipylväällä koristettu katettu kuisti. 5 Kajaanin lyseo H, R, M Sivistyshistoria Lyseon klassistisen, vuodelta 1924 olevan päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Selim Savonius. 6 Kajaani Oy:n entinen pääkonttori, talonmiehen asunto ja kaupunkipuutalo -kokonaisuus 7 Keskuskoulun ja entisen Linnan lukion alue 8 Keskusurheilukentän katsomo H, R, M Teollisuus Kajaani Oy:n entinen pääkonttori vuodelta 1911 on ravintolakäytössä (Wanha Kerho). Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi keltainen talonmiehen asunto ja vihreä kaupunkipuutalo. H, R, M Sivistyshistoria Keskuskoulu, entinen Linnan lukio ja Kainula muodostavat edustavan julkisten rakennusten kokonaisuuden, jota täydentävät 1950-luvulla rakennetut Kainuunkatu 3 ja 5 sekä Linnankatu 10 ja Väinämöisenkatu 29 asuinkerrostalot. Kokonaisuuteen kuuluu myös Itkumuuri. R, M Matkailu ja vapaa-aika Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema, 1955 valmistunut betonirakenteinen katsomorakennus on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja edustaa Kainuussa harvinaista vanhempaa urheilurakentamista. 9 Kirkkopuistojen alue H, R, M Kirkollishistoria Alue muodostuu valtakunnallisesti merkittävästä kirkkopuistojen alueesta (RKY2009) ja sitä täydentävistä maakunnallisesti arvokkaista rakennuksista, Kirkkokatu 20 (Karvosen talo eli Kalevan koulu), Väinämöisenkatu 22 (Väinölän koulu) ja Koivukoskenkatu 9 (Tapiolan päiväkoti), Sillmannin talo (Tapionkatu 11), Sammon puistosta ja Veteraanipuistosta. 10 Koutaniemen seuraintalo H, M Seuraintalot Hirsirakenteinen, kylätien välittömässä läheisyydessä sijaitseva seuraintalo on rakennettu kyläläisten talkootyönä vuonna 1950. 11 Käkisaaren kannas ja kanava H, M Liikenne Kiveämätön kanava kaivettiin jossain vaiheessa 1600-lukua venäläissotilaiden työnä alavan niitty- ja suomaiseman läpi. Kanava erottaa Käkisaaren mantereesta. 12 Lamminkatu, Purola H, R, M Asuminen Kainuuseen saatiin talvisodan jälkeen yhteensä 100 Ruotsin valtion lahjoittamaa asuintaloa sodan aiheuttamien menetysten korvaamiseksi. Lamminkadun alun lahjatalojen rivistö (8 kpl) edustaa ajan saatossa tehtyine muutoksineenkin yhtä jälleenrakennuskauden vaihetta. 13 Maijalan pihapiiri R, M Talonpoikaisrakentaminen Maijala on edustava esimerkki alueen talonpoikaisesta rakennusperinnöstä. Pihapiiriin kuuluu kaikkiaan 14 rakennusta, kuten paljon erilaisia aittoja 1800 1900- lukujen vaihteesta sekä 1886 rakennettu tuulimylly. 14 Nakertajan vanha koulu eli Vanahis H, R, M Sivistyshistoria Nakertajan vanha koulu on vuodelta 1924. Rakennus toimii nykyisin kylätalona. 15 Parkinniemen telakka H, R Metsätalous Kajaaninjoen varteen sijoittuva 1919 perustettu telakka liittyy uiton historiaan ja edustaa alueen teollista perintöä. Kohde palvelee edelleen Oulujärven laivaliikennettä. 16 Rajavartioston kasarmialue H, R, M Hallinto rajamaakunnassa Itsenäisen Suomen rajavartiolaitoksen historiaa edustavalle alueelle on syntynyt ajan saatossa vaihteleva ja monipuolinen rakennuskanta. Vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat: Rajakatu 8 (komentajan talo ja pihasauna), Rajakatu 1 (vartiotupa ja varasto, sotilaskoti), Kerhokuja 7 (perinnetalo), Kerhokuja 6-4 (toimiupseerikerho ja ent. esikuntarakennus) sekä Leirimäenkaari 2 ja Rajapolku 2 (3 asuinkerrostaloa 1950-luvulta). 17 Rehjansaari H, M Matkailu ja vapaa-aika Rehjansaari on nykyinen Kajaanin kaupungin virkistysalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1800- luvun alusta. Maakunnallisesti arvokas kokonaisuus muodostuu Toivolahti huvilasta ja lisärakennuksista. Kainuun liitto 22

Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 18 Saaresmäen tie H Liikenne Saaresmäki on tiettävästi Kainuun vanhinta pysyvän asutuksen aluetta. Saaresmäen tie kulkee vuosisataista reittiään halki kumpuilevan viljelymaiseman. 19 Salmijärven sairaala-alue R, M Terveydenhuolto Kohteeseen kuuluu Salmijärven entisen sairaalaalueen vanhimmat rakennukset (sairaalan vanhin osa, kolmiosainen rivitalo rantasaunoineen ja vanhin kerrostalo). Sairaalan vanhin osa ja kolmiosainen rivitalo ovat vuodelta 1953, suunnitelijana arkkitehti Eino Pitkänen. Vanhin kerrostalo on vuodelta 1961 ja sen on suunnitellut Eero Huotari. 20 Seppälän maamieskoulu H, R, M Sivistyshistoria Seppälän maamieskoulun muodostama kokonaisuus on arvokas historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti. Tilan päärakennus on vuodelta 1890, Impilinna vuodelta 1928 (suojeltu asetuksella) ja koulurakennus vuodelta 1954. 21 Sivola Tuomaalan arvokas maisema-alue R, M Talonpoikaisrakentaminen Kokonaisuuteen kuuluvat Sivolan ja Törmäälän pihapiirit sekä niitä ympäröivät metsien ja rannan rajaamat hoidetut peltoaukeat. Peltoaukealla on molempien talojen hyväkuntoiset tuulimyllyt. 22 Sokajärven huvila-alue H, R, M Matkailu ja vapaa-aika Nauhamaisesti järvenrantaan sijoittuva Sokajärven huvila-alue muodostaa maisemallisesti ja arkkitehtonisesti Kainuun yhtenäisimmän huvilayhdyskunnan. Kokonaisuuteen kuuluvat Kalliorannan, Karvosen, Kiven, Suvirannan, Toivolan, Jylhän ja Kalliosaaren huvilat. 23 Suksikatu R, M Asuminen Kokonaisuuteen kuuluvat Suksikadun paritalot ja pienet omakotitalot (sis. 42 asuinrakennusta), joista osa sijoitettu tontille vinoon katulinjaan. 24 Uittoyhdistyksen entinen konttori 25 Vanhan vesitornin ympäristö 26 Vuolijoen kirkko ja pappilat 27 Vuolijoen vanha terveystalo R, M Metsätalous Uittoyhdistyksen entinen konttori- ja asuinrakennus on rakennettu vuonna 1920. Sen on suunnitellut arkkitehti Hugo Laitinen. R, M Hallinto rajamaakunnassa Kalliokatu 7-11 on Kajaanin keskustan ainoa säilynyt puutalokatuosuus, joka yhdessä vesitornin, valtion eri aikoina rakennettujen virastojen ja Ridellinkuja 10:n kanssa muodostaa Kajaanin hallintohistoriaa edustavan, rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. R, M, I Kirkollishistoria Kokonaisuuteen kuuluvat rakennustaiteellisesti merkittävä kivikirkko vuodelta 1906, vanha pappilarakennus vuodelta 1923 sekä uudempi pappila vuodelta 1957. H, R, M Terveydenhuolto Terveystalo rakennettiin vuonna 1950 sodan jälkeisessä materiaalipulassa ruotsalaisen Norsjön kunnan lahjavaroin ja on aikanaan ollut edistysaskel kunnan tarjoamissa terveyspalveluissa. 28 Ärjänsaari, Herrainniemi H, R, M Matkailu ja vapaa-aika Herrainniemi oli Kajaani OY:n johtajien vapaa-ajan viettopaikka, jota käytettiin myös yhtiön vieraiden kestitsemiseen. Herrainniemessä on viisi rakennusta: Vierasmaja (1951), ruokalarakennus (1955), savusauna, liiteri (1950-l.) ja käymälä. *) Perusteet: H = Historialliset perusteet, R = Rakennushistorialliset perusteet, M = Maisemalliset perusteet sekä I = Visuaalisuus sekä Identiteetti ja symbolimerkitykset. Tarkemmin Kainuun maakunnallisten rakennushistoriallisten kohteiden arvottamiskriteerit on kuvattu taulukossa 2. Kainuun liitto 23

Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 Kuva 3. Kajaanin maakunnallisesti arvokkaiden rakennushistoriallisten kohteiden sijainti. Kainuun liitto 24

Liite 11 Alakoulujen etäisyysvyöhykkeet Alakoulut ja niiden etäisyysvyöhykkeet Kajaanissa. Sininen vyöhyke 5 km, turkoosi 3 km, vaalean vihreä 2 km, keltainen 1km, oranssi 0,5 km ja punainen 0,25 km. Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri 3.6.2016.

Liite 12 Yläkoulujen etäisyysvyöhykkeet Yläkoulut ja niiden etäisyysvyöhykkeet Kajaanissa. Sininen vyöhyke 5 km, turkoosi 3 km, vaalean vihreä 2 km, keltainen 1km, oranssi 0,5 km ja punainen 0,25 km. Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri 3.6.2016.

Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Keskustaajama 2035 osayleiskaava Uudet asuinalueet päivitetty 29.11.2017 Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Kontiosaaren ranta 29,4 80 240 Liittyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 2 km vyöhykkeen sisällä. Rantarakennuspaikkoja ja muutenkin rannan läheinen alue. Kaupungin maanomistus. Länsi Nakertaja 13,4 60 180 Liittyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 1,5 km vyöhykkeen sisällä. Maaperä pääosin moreenia ja kalliota. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Suvantola 1 15,5 70 210 Sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 2,5 km. Alakoulu alle 1 km:n vyöhykkeen sisällä. Jokirannan läheisyydessä. Etelärinne. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Suvantola 2 27,4 120 360 Sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 2,5 km. Alakoulu alle 1 km:n vyöhykkeen sisällä. Jokiranta. Etelärinne. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen, jos Suvantola 1 toteutetaan ensin. Kadun rakentaminen edullista. Ensilän pelto 8,4 35 105 Sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 1,5 km. Alakoulu alle 1,5 km:n vyöhykkeen sisällä. Jokiranta. Etelärinne. Omarantaiset rakennuspaikat ovat pääosin yksityisen omistuksessa. Teollisuuden melu ulottuu Kontiosaaren eteläkärkeen. Keskustaan n. 4 km. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Maaperä osin hietaa ja rahkaturvetta. Vesihuoltoverkko kallis ja alueella on myös vesiosuuskunnan verkkoa. Vastarannan jäteveden puhdistamon haitat häiriötilanteessa tai päästövaatimusten kiristyessä. Kadunrakentaminen melko kallis. Pyyntikuoppia. Yksityinen maanomistus. Alueella ei ole selkeää identiteettiä (Nakertajan reunaa). Paltaniementien liikennemelu. Keskustaan n. 4 km. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Paltaniementien liikennemelu. Teollisuuden lisääntyvä melu voi estää alueen käyttöönoton. Maaperä pehmeähkö. Peltomaisema osin menetetään. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Teollisuuden melu estää alueen käyttöönoton. Maaperä pehmeähkö. Peltomaisema menetetään. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Teollisuuden melu estää alueen käyttöönoton. Lisäksi Paltaniementien melu ja Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä.

Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Pöllyvaara 21,8 *AK 13000 k m 2 + 75 Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) 475 Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 1,5 km. Maaperä moreenia ja kalliota. Etelärinne. Pöllyvaaran vieressä. Alakoulu alle 1 km:n vyöhykkeen sisällä. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen, mikäli toteuttaminen alkaa kerrostaloista. Vesakko 20,6 98 294 Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Keskustaan n. 2 km. Maaseutumainen ympäristö. Maaperä kalliota ja moreenia. Ilmansuunta hyvä. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Länsi Komiaho 9,0 40 120 Liittyy kaupunkirakenteeseen mutta yhteyksien järjestäminen voi olla haastavaa. Keskustaan n. 2 km. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Vesihuoltoverkko melko edullinen, mikäli rakennetaan samanaikaisesti Vesakon kanssa. Luontoarvot voivat estää alueen käyttöönoton. SOTE:n kiinteistöt purettava. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Osittain UPM:n omistama. Kadun rakentaminen kallista. Maaperä louhikkoinen. Hieman irti kaupunkirakenteesta. Viheryhteyden huomioiminen. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pääviemärin rakentaminen. Vesihuoltoverkon kannattavuus edellyttää suurempaa rakentamisen määrää. Kadunrakentaminen kallista. Yhteyksien järjestäminen olemassa olevan alueen kautta. Pohjoisrinne. Maasto haastava. Maaperä osin saraturvetta. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Kadun rakentaminen kallista. Vainio 8,4 25 75 Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Liittyy olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Keskustaan n. 3 km. Pyörre 2,5 15 45 Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Sijainti jokirannassa. Kevyen liikenteen yhteydet. Kulttuuriympäristö luo alueelle identiteettiä. Keskustaan 2,5 km. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Yksityinen maanomistus. Pehmeä maaperä. Voimalinja rajoittaa alueen käyttöä. Väljä olemassa oleva rakenne. Puro alueen keskellä. Luontoarvot voivat rajoittaa alueen käyttöä. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Vesihuoltoverkon kannalta melko kallis. Kadun rakentaminen melko kallista. Kulttuuriympäristön arvot voivat vaikuttaa alueen käyttöön. Luontoarvot voivat vaikuttaa alueen käyttöön. VT5 ja raideliikenteen melu ja tärinä vaikuttavat alueen suunnitteluun. Vaatii melusuojauksen. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon.

Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Lammen ranta 4,3 AR 65 Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Puistomainen ympäristö lammen läheisyydessä. Etelärinne. Keskustaan n. 1 km. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Teollisuuden ja liikenteen melu. Junaliikenne teollisuusraiteella. Alueen asukasmäärän kasvu voi rajoittaa Renforsin rannan teollista toimintaa (ympäristöluvat, suuronnettomuusvaara). Yksityinen maanomistus. Kaukaranta 2,1 ~ 4 kerrostaloa 120 Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Kaukametsän läheisyydessä ja jokirannassa. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Luontoarvot voivat estää alueen käyttöönoton. Voi estää Kaukametsän laajenemisen (alueelle jää kuitenkin tontti esim. teatteria varten). Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Rajavartiosto 2. vaihe 7,5 35 (*Kerrostalototeutuksena 23 500 k m 2 ) 105 (450) Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Alakoulu sijaitsee alle 1,5 km:n vyöhykkeen sisällä. Keskustaan n. 1,5 km. Puistomainen ympäristö. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Lehtikankaan koulutontti 6,6 25 75 Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lehtikankaan palvelut Haule koulukeskus vieressä. Puistomainen ympäristö ja etelärinne. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. VT5:n ja Niskantien melu vaativat melusuojauksen. Yksityinen maanomistaja. Arkkitehtikilpailussa alue on suunniteltu kerrostaloalueeksi (epävarma kysyntä). Liikennemelu voi vaatia melusuojauksen. Polvila 56,1 235 705 Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lehtikankaan palvelut. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Keskustaan n. 3 km. Sijainti vesistön läheisyydessä. Maisema. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Halla 25,5 100 300 Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Lehtikankaan palvelut. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Yksityinen maanomistus. Maaperä vaihtelevaa. Pehmeitä alueita on. Ranta osittain saraturvetta. Kadun rakentaminen melko kallista. Jos koko alue ei toteudu, vesihuoltoverkon kannalta melko kallis. Lemminkäisen kiviainesten louhinta ja murskausalue rajaa aluetta. Toiminta aiheuttaa melua ja liikennettä. Osittain yksityinen maanomistus. Maaperä paikoin pehmeää. Tallin läheisyys. Alueella ei ole selvää identiteettiä. Keskustaan n. 4 km

Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Laajanlahti 10,1 40 120 Sijainti vesistön läheisyydessä. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Kaupunki omistaa maan. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta. Keskustaan n. 5 km. Rannan loma asuntotontit on vuokrattu ja rakennettu. Sotkamontien melualuetta. Vaatii melusuojauksen. Etäällä vesihuoltoverkosta/ vesihuoltoverkon kannalta melko kallis. Karanka 1 20,6 85 255 Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Maanomistus pääosin kaupungin. Maaperä pääosin moreenia. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta: ei liity tiiviisti nykyiseen rakenteeseen. Identiteetti syrjäinen. Keskustaan n. 5 km. Etäällä vesihuoltoverkosta/ vesihuoltoverkon kannalta kallis. Kadun rakentaminen melko kallista. Karanka 2 51,7 200 600 Sijainti vesistön läheisyydessä. Maaperä pääosin moreenia. Eteläranta. Maanomistus pääosin kaupungin. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta: ei liity tiiviisti nykyiseen rakenteeseen. Rantatontit ovat yksityisessä omistuksessa ja rakennettu. Keskustaan n. 5 km. Etäällä vesihuoltoverkosta/ vesihuoltoverkon kannalta kallis. Kadun rakentaminen melko kallista. Jylhänranta 36,5 150 450 Sijainti vesistön läheisyydessä. Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Maaperä pääosin moreenia. Maisema ja maaston vaihtelevuus. Kaupunki omistaa pääosin maan. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Kadun rakentaminen melko edullista. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen, mikäli koko alue toteutuu. Saapuminen teollisuusalueen läpi. Sotkamontien melu rajaa aluetta. Vesihuoltoverkon kannalta melko kallis, mikäli toteutuu ilman Jylhänranta 2:sta. Keskustaan n. 4 km. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta. Ranta on rakennettu ja yksityisessä omistuksessa. Ilveskangas 1 2,7 10 30 Yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lohtajan palvelut. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Golfkenttä lähellä. Kaupunki omistaa maan. Maaperä moreenia. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Keskustaan n. 4 km.

Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Ilveskangas 2 9,2 40 120 Yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lohtajan palvelut. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Golfkenttä lähellä. Kaupunki omistaa maan. Maaperä moreenia. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Linja autoaseman alue *AK 17 000 k m 2 330 Keskellä kaupunkirakennetta keskustassa. Tiivistää kaupunkirakennetta. Mahdollisia liiketiloja asuinrakennusten yhteyteen. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Keskustaan n. 4 km. Alueella on pilaantunutta maa ainesta sisältävä kohde. Liikennemelu. Maanalainen pysäköinti. Yhteensä 5379 asukasta Pohjoispuoli yhteensä 2224 asukasta Eteläpuoli yhteensä 3155 asukasta Lisäksi on mahdollisia tiivistyvän kaupunkirakentamisen kohteita keskustassa ja asuinalueilla. *Laskennalliset tonttimäärät koskevat asuinpientalotontteja (omakotitalot). Rivi ja kerrostaloista on joko arvioitu kerrosala (k m 2 ) tai rakennusmäärä. Laskennassa käytettyjä määreitä: Kerrostalossa k m 2 / asukas = 52 Omakotitalon keskimääräinen huoneistoala 125 m 2 Kainuun asumisväljyys 42,4 as/ h m 2 (Tilastokeskus, 2016) AO perustontti 2200 m 2 / tontti AO alueella rajoitteita (melu, maaperä, luontoarvot) 2300 3600m 2 / tontti AO/ AR alue tiivis ja matala 1600 2100 m 2 / tontti Tontteihin on laskettu mukaan asuinalueeseen liittyvää katu ja puistoaluetta.

Liite 14 Päivittäistavarakaupan etäisyysvyöhykkeet Päivittäistavarakaupan etäisyysvyöhykkeet Kajaanin keskustaajamassa. Sininen vyöhyke 5 km, turkoosi 3 km, vaalean vihreä 2 km, keltainen 1km, oranssi 0,5 km ja punainen 0,25 km. Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri 30.11.2016.

Liite 15 Tilastokeskuksen asumistilastoja, 2014 Kunta Väkiluku, 31.12.2013 Maapinta ala, km 2 1.1.2013 Taajamaaste, % 1.1.2012 Vuokraasunnossa asuvien asuntokuntie n osuus, % 31.12.2013 Rivi ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnist a, % 31.12.2013 Väestötiheys as/ km 2 (väkiluku 21.12.2013, maapinta ala, km 2 1.1.2013) Asumisväljyys m 2 / henkilö 2013 Kajaani 37 868 1835 88 30,4 53,3 20,6 39,5 + 10,4 Asumisväljyyden kasvu m 2 / henkilö 1989 2013 Kalajoki 12 644 922 74,8 14,2 92,9 13,7 42,3 + 11,7 Oulu 193 798 3031 95,9 37,5 47,9 63,9 38,0 + 8,1 Sotkamo 10659 2649 58,3 21,1 79,4 4,0 42,8 + 13,0 Mikkeli 54 635 2549 84,7 30,4 56,4 21,4 41,3 + 10,5 Järvenpää 39 953 38 99,8 28,6 54,9 1051,4 37,8 + 8,2 Kuopio 106 342 2309 87,6 38,4 40,1 46,1 38,0 + 9,3 Pieksämäki 19 288 1569 75,1 28,6 63,3 12,3 42,9 + 12,2 Jyväskylä 134 658 1171 94,3 39,9 39,6 115,0 37,1 + 7,7 Kokkola 47 031 1444 86,9 26,6 67,4 32,6 41,0 + 9,8 Koko maa 5 451 270 303 891 84,7 30,6 54 17,9 39,5 + 8,8 Lähde: Tilastokeskus

Liite 16 Kajaaninjoen siltavaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin yhteenveto -taulukko SELVITYS KAJAANINJOEN SILTAVAIHTOEHDOISTA 84 9. VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO JA VERTAILU Siltavaihtoehdot Siltavaihtoehtojen vertailu on koottu seuraavaan taulukkoon edellä esitetyistä vaikutusten arvioinneista, joissa hankkeen vaikutukset on pääosin arvioitu vähäisiksi, joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Merkittävimmät kielteiset vaikutukset kohdistuvat vaihtoehdossa VE0.1/VE0.2 (Linnansilta yksisuuntainen) liikenteelliseen toimivuuteen sekä vaihtoehdossa VE1 (Kruununpuodinmäen silta) kulttuuriympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan. Suurimmat positiiviset vaikutukset kohdistuvat vaihtoehdon VE1 liikenteelliseen toimivuuteen. Taulukko 9-1. Yhteenveto siltavaihtoehtojen vaikutuksista. Suuri Keskisuuri Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Keskisuuri Suuri VE0 Nykytilanne VE0.1/0.2 Linnansilta yksisuuntainen VE1 Kruununpuodinmäen silta VE2 Tullikallion silta VE3 Ponttoonisilta VE4 Kontiosaaren silta Liikenteellinen toimivuus Vähäinen Suuri Suuri Keskisuuri Keskisuuri Keskisuuri Liikenneturvallisuus Vähäinen Vähäinen Keskisuuri Keskisuuri Keskisuuri Vähäinen Liikenteen ilmapäästöt Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Liikennemelu Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Kaupunkirakenne Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Kulttuuriympäristö, kaupun- Vähäinen Vähäinen Suuri Keskisuuri Keskisuurivähäinekikuva ja Vähäinen maisema Kasvillisuus ja luontotyypit Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Keskisuuri Vähäinen Vähäinen Linnusto Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Muu eläimistö Vähäinen Ei vaikutusta Keskisuuri Keskisuuri Ei vaikutusta Ei vaikutusta Suojelualueet Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Keskisuuri Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vesistö Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Asuinympäristö Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Matkailu Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen

Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehtojen valinnasta, 20.12.2016

Liite 18 Väestökehitys, -ennusteet ja -tavoitteet taulukossa Kajaanin väkiluvun kehitys 1960 2040 Vuosi 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2 015 2020 2025 2030 2035 2040 Toteutunut väkiluku ilman Vuolijokea 24 389 29 405 34 574 36 428 36 088 35558 Toteutunut väkiluku** 29 179 33 461 38 016 39 577 38 912 38 217 38 157 37 622 Tilastokeskuksen trendiennuste 37 622 37 360 37 093 36 776 36 441 36 056 Tilastokeskuksen omavaraislaskelma 37 622 38 110 38 324 38 373 38 237 37 959 Maakuntaohjelma 2009-14* 38 089 38 089 38 089 38 089 Kajaanin oma tavoite 2013* 38 157 37 995 37 991 38 042 38 060 38 050 Kainuun liitto 2013* 38 157 38 315 38 473 38 631 38 789 38 950 Kajaani - Sotkamo rakennemalli (kasvu 1500) 37 622 37 997 38 372 38 747 39122 Kajaanin kaupungin ennuste 1968*** 23 692 31 000 39 000 45 000 50 000 Yleisasemakaava, Meurman ja Kivinen 1950 15 700 19 200 23 000 Kajaanin kaupungin väestösuunnite 1992 36 428 37 451 37 770 37 964 37 921 Tilastokeskuksen muuttoliikelaskelmassa (trendiennuste) on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestökehitykseen. Omavaraislaskelma ilmaisee, millainen tuleva väestökehitys olisi ilman muuttoliikettä. Omavaraislaskelmassa on otettu huomioon vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus kunnan väestökehitykseen. Tilastokeskuksen trendiennuste ja omavaraislaskelma, 2015 * Kainuun väestöennuste 2014 2035, Kainuun liitto, 19.7.2013 ** Sisältää maalaiskunnan ja Vuolijoen asukkaat *** Ei sisällä maalaiskunnan ja Vuolijoen asukkaita Lukema tulkittu diagrammista. Toteutunut väkiluku: Tilastokeskus, 2016

Liite 19 Valmistuneet omakoti-, rivi- ja kerrostalot 1998-2017 Valmistuneet omakoti-, rivi- ja kerrostalot 1998-2017 Vuosi Valmistuneet omakotitalot OMAKOTITALOT RIVITALOT KERROSTALOT kerrosala yhteensä kerrosala ka. Rivitalot kpl kerrosala yht. kerrosala ka. Kerrostalot kpl kerrosala yht. kerrosala ka. Asuntoja yht. Vuosi 2017 32 4 588 143 2 574 287 42 2017 2016 23 3 795 165 4 1 728 432 43 2016 2015 36 6 029 167 37 2015 2014 35 5 599 160 2 2 657 1 329 71 2014 2013 60 10 798 180 1 412 412 67 2013 2012 70 12 040 172 2 881 441 4 8 472 2 118 172 2012 2011 65 10 688 164 6 1 816 303 3 3 874 1 291 140 2011 2010 52 8 968 172 2 579 290 62 2010 2009 47 7 437 158 1 2 672 2 672 77 2009 2008 88 14 910 169 3 1 161 387 1 1 550 1 550 122 2008 2007 137 24 708 180 8 2 459 307 4 2 976 744 209 2007 2006 115 19 691 171 4 1 747 437 10 12 749 1 275 287 2006 2005 95 16 337 172 3 1 197 399 1 1 996 1 996 133 2005 2004 64 10 636 166 2 1 910 955 2 4 595 2 298 129 2004 2003 63 10 918 173 3 923 308 1 737 737 88 2003 2002 73 11 829 162 1 484 484 3 2 347 782 106 2002 2001 72 13 620 189 3 962 321 7 7 896 1 128 206 2001 2000 44 7 263 165 8 2 886 361 2 3 080 1 540 120 2000 1999 53 9 307 176 12 4 948 412 9 9 123 1 014 248 1999 1998 62 9 831 159 4 978 245 3 3 819 1 273 133 1998 ka. (20 v.) 64 168 339 1 087 125

Liite 20 Asuntojen lukumäärä 1998-2017 Asuntojen lukumäärä 1998-2017 Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä asuntoja 2017 33 9 0 42 2016 26 17 0 43 2015 37 0 0 37 2014 35 0 36 71 2013 62 5 0 67 2012 70 7 95 172 2011 68 21 51 140 2010 53 9 0 62 2009 47 0 30 77 2008 91 13 18 122 2007 147 26 36 209 2006 118 17 152 287 2005 96 14 23 133 2004 68 7 54 129 2003 66 12 10 88 2002 74 3 29 106 2001 85 11 110 206 2000 44 32 44 120 1999 57 60 131 248 1998 65 13 55 133 ka. (20 v.) 67 14 44 125

Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset n luonnosvaiheen asukaskysely.

Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset

Liite 22 Asukaskyselyn karttatehtävien tulokset

Liite 23 Vapaat asuintontit, 19.10.2018 VAPAAT TONTIT 2018 KAUPUNGIN (tonttipörssi) YKSITYISTEN (korot.kiint.vero) YHTEENSÄ KAUPUNGINOSA AO AP AK AR ALY AO AP AK AR ALY AO AP AK AR ALY 2 Keskusta 1 1 1 1 4 Purola 3 1 3 1 5 Lehtikangas 1 1 8 Petäisenniska (Rajavartiosto) 3 5 1 8 1 9 Lohtaja 1 2 1 1 2 1 2 10 Teppana 1 4 1 1 4 1 11 Kätönlahti 6 6 12 Kettu 6 5 6 5 13 Hetteenmäki 3 3 14 Kuurna 1 1 1 1 1 1 15 Heinisuo 1 1 16 Kättö 17 27 1 44 1 16 Pohjois-Kättö 9 17 26 Kaavan varanto. (Ei kunnallistekniikkaa.) 17 Nakertaja 12 42 10 54 10 18 Kylmä 1 6 7 Kaup.tontit: Riitetien TYA tontteja. 20 Komiaho 1 1 2 24 Kangasmaasto 5 2 1 7 1 Kunnallistekniikka on. Rakennettavissa. 24 Kangasmaasto 73 73 Kaavan varanto. (Ei kunnallistekniikkaa.) 230 15 11 17 3 Huom. Huom! Yksityisten tonttien tilanne tammikuussa 2018.

Liite 24 Valmistuneet liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset 1998-2017 Valmistuneet 1998-2017 Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset Vuosi Valmistune et kpl Liikerakennukset Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka. Valmistune et kpl kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka. Valmistune et kpl kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka. Valmistune et kpl kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka. 2017 1 1 918 1 918 4 2 487 622 2 1 532 766 2016 1 1 175 1 175 5 702 140 4 1 069 267 2015 3 2 034 678 1 335 335 2 3 872 1 936 4 1 227 307 2014 3 1 389 463 3 650 217 2013 4 3 255 814 2 530 265 1 127 127 5 2 228 446 2012 7 3 585 512 5 955 191 5 403 81 2011 2 657 329 4 787 197 2010 4 3 169 792 4 560 140 2009 1 4 200 4 200 1 35 35 4 971 243 5 3 534 707 2008 1 3 180 3 180 6 2 250 375 4 4 274 1 069 2007 1 8 200 8 200 6 5 831 972 3 2 106 702 2006 5 11 034 2 207 2 937 469 1 313 313 3 343 114 2005 1 134 134 1 150 150 2004 1 1 444 1 444 2 5 863 2 932 2003 3 163 54 2002 3 1 218 406 2001 2 889 445 3 328 109 2000 2 670 335 2 3 304 1 652 1999 3 2 558 853 2 241 121 1998 3 408 136 4 2 264 566 8 1 718 215 ka. (20 v.) 2 1 321 208 429 293

Liite 25 Kajaanin keskustaajaman uudet asuinalueet, luokitteluehdotus