Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

Samankaltaiset tiedostot
(2n 1) = n 2

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

4 Matemaattinen induktio

Ensimmäinen induktioperiaate

Ensimmäinen induktioperiaate

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matematiikkaan

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

811120P Diskreetit rakenteet

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Vastaoletuksen muodostaminen

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Determinantti 1 / 30

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

4.3. Matemaattinen induktio

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy /197

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Johdatus matematiikkaan

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Matematiikan peruskurssi 2

Tehtävä 1. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) = 1. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on. p 2j i. p j i

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

Matematiikan tukikurssi

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Induktio, jonot ja summat

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Johdatus matematiikkaan

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

Matematiikan mestariluokka, syksy

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Koodausteoria, Kesä 2014

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Johdatus matematiikkaan

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

Matematiikan tukikurssi

1.1. RATIONAALILUVUN NELIÖ

d ) m d (I n ) = 2 d n d. Koska tämä pätee kaikilla

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Konvergenssilauseita

Perustele vastauksesi hyvin ja selvästi! Esitä riittävästi lähdeviittauksia: mitä tämän kurssin määritelmää, lausetta, esimerkkiä tms. hyödynnät.

JOHDATUS MATEMATIIKKAAN. Petri Juutinen

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

33. pohjoismainen matematiikkakilpailu 2019 Ratkaisut

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

JOHDATUS MATEMATIIKKAAN. Petri Juutinen

Ominaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi

3. Teoriaharjoitukset

Lukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa)

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Sarjojen suppenemisesta

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

1.5 Suljetulla välillä jatkuva funktio. Perusominaisuudet.

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Transkriptio:

Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,.... Tässä väite P(n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa on kaksi vaihetta: (i) Osoitetaan, että väite on totta, kun n = 0. (ii) Oletetaan, että väite on totta, kun n = k (tätä kutsutaan induktio-oletukseksi), ja osoitetaan, että se on totta, kun n = k + 1 (tätä kutsutaan induktioväitteeksi). Kohdista (i) ja (ii) seuraa, että väite on totta kaikilla n = 0,1,2,..., sillä kohdan (i) perusteella väite on totta, kun n = 0, joten kohdan (ii) perusteella väite on totta, kun n = 1. Edelleen kohdan (ii) perusteella väite totta, kun n = 2 jne. 1 / 13

Induktiotodistus Induktion ei tarvitse välttämättä alkaa luvusta n = 0: induktion avulla voidaan todistaa myös muotoa väite P(n) on totta kaikille n = n 0,n 0 + 1,n 0 + 2,... oleva väite, kun n 0 N. 2 / 13

Induktiotodistus Esimerkki 1 Osoita, että kaikilla n = 1,2,.... 1 + 3 +... + (2n 1) = n 2 Todistetaan väite induktiota käyttäen. (i) Tarkistetaan, että yhtäsuuruus on voimassa, kun n = 1: Vasen puoli: 1 Oikea puoli: 1 2 = 1. Siis väite pätee kun n = 1. (ii) Oletetaan, että väite pätee, kun n = k, ja osoitetaan, että väite pätee, kun n = k + 1. Induktio-oletus: 1 + 3 +... + (2k 1) = k 2. Induktioväite: 1 + 3 +... + (2k 1) + (2(k + 1) 1) = (k + 1) 2. 3 / 13

Esimerkki 1 jatkuu Induktioväitteen todistus. Lähdetään liikkeelle induktioväitteen vasemmalta puolelta. Induktio-oletusta käyttäen saadaan =k 2 (induktio-oletus) {}}{ 1 + 3 +... + (2k 1) +(2(k + 1) 1) = k 2 + 2(k + 1) 1 = k 2 + 2k + 2 1 = k 2 + 2k + 1 = (k + 1) 2. Näin päädyttiin induktioväitteen oikealle puolelle. Siis induktioväite on tosi. Induktioperiaatteen nojalla väite on tosi kaikille n = 1,2,.... 4 / 13

Summamerkintä Olkoot a 1, a 2,..., a n R. Merkitään n a j = a 1 + a 2 +... + a n. j=1 Esimerkki 2 3 1 2 i = 2 1 + 2 2 + 2 3 i=1 l 2 a k = a + a 2 +... + a l k=1 5 / 13

Summamerkintä Esimerkki 3 m 1 a2 k = a m 2 k = a(2 + 4 + 8 +... + 2 m ) 2 k=1 k=1 Huomaa, että a ei riipu summausindeksistä k, joten sen saa viedä -merkin eteen. p (αx j + βjy j+1 ) = α p x j + β p jy j+1 j=1 j=1 j=1 = α(x + x 2 +... + x p ) + β(y 2 + 2y 3 +... + py p+1 ) 3 n (2j 1)= 1 + 3 +... + (2n 1) j=1 6 / 13

Induktiotodistus Esimerkki 4 Tarkastellaan geometrisen sarjan osasummia: Olkoon b sellainen reaaliluku, että b 0 ja b 1. Merkitään n S n = b j. j=0 Osoita, että kaikilla n = 0,1,2,.... S n = bn+1 1 b 1 7 / 13

Esimerkki 4 jatkuu Todistetaan väite induktiota käyttäen. (i) Osoitetaan, että väite pätee, kun n = 0: Vasen puoli: S 0 = 0 b j = 1 j=0 Oikea puoli: b1 1 b 1 = b 1 b 1 = 1 Siis väite on tosi, kun n = 0. (ii) Induktio-oletus: Väite on tosi, kun n = k, ts. S k = bk+1 1 b 1. Induktioväite: Väite on tosi, kun n = k + 1, ts. S k+1 = bk+2 1 b 1. 8 / 13

Esimerkki 4 jatkuu Induktioväitteen todistus. Induktio-oletuksen perusteella S k+1 = k+1 b j = k b j + b k+1 j=0 j=0 induktio-oletus = b k+1 1 b 1 + b k+1 = bk+1 1 b 1 + (b 1)bk+1 b 1 = bk+1 1 + b k+2 b k+1 b 1 = bk+2 1 b 1. Siis induktioväite on tosi. Induktioperiaatteen nojalla väite on tosi kaikilla n = 0,1,2,.... 9 / 13

Induktiotodistus Esimerkki 5 Osoita, että kaikilla n = 1,2,.... 3 n > 2n Todistetaan väite induktiota käyttäen. (i) Osoitetaan, että väite on totta, kun n = 1: Vasen puoli: 3 1 = 3 Oikea puoli: 2 1 = 2 Koska 3 > 2, niin väite on totta, kun n = 1. (ii) Induktio-oletus: 3 k > 2k Induktioväite: 3 k+1 > 2(k + 1) 10 / 13

Esimerkki 5 jatkuu Induktioväitteen todistus. Induktio-oletusta käyttäen saadaan 3 k+1 = 3 k 3 induktio-oletus > 2k 3= 2k + 4k k 1 2k + 4> 2k + 2= 2(k + 1). Näin ollen induktioväite on totta, ja induktioperiaatteen nojalla väite pätee kaikilla n = 1,2,.... 11 / 13

Induktiotodistus Esimerkki 6 Osoita, että äärellisen monen rationaaliluvun q 1,q 2,...,q n summa q 1 + q 2 +... + q n on rationaaliluku. Todistetaan väite induktiota käyttäen. (i) Osoitetaan, että väite on totta, kun n = 2, ts. kahden rationaaliluvun q 1 ja q 2 summa q 1 + q 2 on rationaaliluku. Olkoot q 1 = m 1 n 1 ja q 2 = m 2 n 2, missä m 1,m 2 Z ja n 1,n 2 Z +. Tällöin q 1 + q 2 = m 1 + m 2 = m 1n 2 + m 2 n 1 n 1 n 2 n 1 n 2 on rationaaliluku, sillä m 1 n 2 + m 2 n 1 Z ja n 1 n 2 Z +. 12 / 13

Esimerkki 6 jatkuu (ii) Induktio-oletus: Kun k kappaletta rationaalilukuja lasketaan yhteen, saadaan rationaaliluku. Induktioväite: Kun k + 1 kappaletta rationaalilukuja lasketaan yhteen, saadaan rationaaliluku. Ts. jos q 1, q 2,..., q k+1 Q, niin q 1 +... + q k+1 Q. Induktioväitteen todistus. Olkoot q 1, q 2,..., q k+1 Q. Koska q 1 +... + q k + q k+1 = (q 1 +... + q k ) + q k+1, missä q 1 +... + q k Q induktio-oletuksen nojalla ja q k+1 Q, niin kohdan (i) perusteella näiden kahden rationaaliluvun summa on rationaaliluku. Siis induktioväite on totta. Induktioperiaatteen nojalla äärellisen monen rationaaliluvun summa on rationaaliluku. 13 / 13