Hämeenlinnan kaupunki IITTALAN YHTENÄISKOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

- 1 - Hämeenlinnan kaupunki IITTALAN YHTENÄISKOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA (päivitetty 21.11.2011) KOULUN TURVALLISUUSTYÖ ON USEIDEN ASIOIDEN YHTEENSOVITTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ MONIEN TOIMIJOIDEN KANSSA.

SISÄLLYSLUETTELO: - 2 - Esipuhe... 3 OSA I KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA... 4 1 Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä... 5 2 Vaaratilanteet... 5 3 Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt... 6 3.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt... 6 3.2 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat... 6 3.3 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt... 6 4 Turvallisuusorganisaatio ja koulutus... 6 5. Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta (suunnitelma toiminnasta erilaisissaonnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa)... 7 5.1 Hätäilmoituksen teko... 7 5.2 Toiminta tulipalon sattuessa... 7 5.3 Toiminta tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa... 7 5.4 Toiminta sähkö-, vesi- ja lämmityskatkon sattuessa... 7 5.5 Toiminta ympäristölle tai terveydelle vaarallisen aineen aiheuttaman onnettomuuden sattuessa... 8 5.8 Toiminta väestönsuojaan suojauduttaessa... 8 6 Liitteeksi rakennuspiirustukset:... 10 6.1 Asemapiirros, johon merkitään:... 10 6.2 Pohjapiirrokset kerroksittain. Pohjapiirroksiin merkitään turvajärjestelyt:... 10 6.3 Rakennuspiirroksiin merkitään myös vaaraa tuottavat kohteet kuten esim.... 10 OSA II YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA KOSKIEN OPPILAITOKSEN MUUTA TURVALLISUUTTA... 11 1 Henkilöturvallisuus... 11 1.1 Kiusaaminen ja erilainen häirintä... 11 1.2 Väkivalta... 12 1.3 Odottamattomat vaaratilanteet... 12 1.4 Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen... 14 2 Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely... 14 3 Ankkuri - moniammatillinen yhteistyö ja koulupoliisitoiminta eli laillisuuskasvatus... 14 TOIMENPITEET KIUSAAMISEN LOPETTAMISEKSI... 18 Ohjeita oppilaalle... 20 Ohjeita vanhemmille... 20 TOISEN/KOULUN OMAISUUDEN VARASTAMINEN TAI TÄRVELEMINEN... 22 OMAISUUSRIKOKSISTA POLIISILLE ILMOITTAMINEN... 22 Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö... 22 HUUMEIDEN/PÄIHTEIDEN KAUPITTELU KOULUALUEELLA... 23 Alkusammutinten sijoituspaikat... 26

2. Esipuhe - 3 - Koulun turvallisuutta on menneinä vuosina totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Ajat ovat muuttuneet, ja tänä päivänä koulun turvallisuus nousee toistuvasti keskustelujemme keskiöön. Lisääntyvä turvallisuuden vaatimus koskettaa fyysisiä ympäristöjä, työskentelytiloja, teknisiä ja erityisesti tietoteknisiä laitteita ja ympäristöjä sekä keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Turvallisuuden takaamiseksi toimitaan monella eri taholla. Työturvallisuudesta ja työsuojelusta huolehtiminen, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy, liikennesuunnitelmat, pelastautumissuunnitelmat ja -harjoitukset, koulu- ja kuntakohtaisten kriisiohjeiden ja toimenpidemallien noudattaminen sekä riskien kartoitus kuuluvat kaikki osaltaan tähän aihealueeseen. Olisi erittäin toivottavaa, että kaikkia näitä aihealueita voitaisiin käsitellä samassa asiakirjassa. Tähän ei kuitenkaan ole vielä päästy. Turvallisuuteen liittyviä aiheita käsitellään opetussuunnitelmissa, oppilashuollon suunnitelmissa ja erillisissä muissa asiakirjoissa. Nyt käsillä oleva ohjeistus on yksi tällainen asiakirja. Tämän asiakirjan ohjeistus käynnistyi syksyn 2007 tapahtumista Jokelan koululla. Tällöin koulujen turvallisuusohjeissa todettiin puutteita, jotka tulisi korjata. Valtakunnan tasolla annettiin ohjeita turvallisuussuunnitelmien laatimiseksi ja käynnistettiin useita aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia. Tätä turvallisuusohjetta on valmisteltu koulun, poliisin ja pelastustoimen yhteistyönä. Martti Paananen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksesta, Janne Ylijärvi Hämeenlinnan poliisista ja Pasi Rangell Hämeenlinnan opetustoimesta ovat tehneet arvokasta työtä ohjeiston laatimisessa. Tämän turvallisuusohjeen perusteella jokaisen koulun tulee luoda oma ohjeistonsa. Mikäli kiinteistössä toimii useampi kouluyksikkö, tulee ohjeisto laatia koulujen yhteistyönä. Koulukohtaisen ohjeiston laatiminen on tärkeä prosessi, jonka aikana asiat käydään keskustellen läpi. Oleellista on, että jokainen koulukiinteistössä toimiva tietää ja tuntee nyt tarkistettavan ohjeiston. Koulukohtaisen ohjeiston laatimisessa kouluja autetaan järjestämällä yhteinen työpaja toukokuussa 2008. Tässä työpajassa asiantuntijat opastavat ohjeiston laadinnassa. Kiitän lämpimästi turvallisuusohjeen laatinutta työryhmää arvokkaasta työstä. Ohjeen laatijat ovat kiteyttäneet turvallisuustyön oleellisen seuraavasti Koulun turvallisuustyö on useiden asioiden yhteensovittamista ja yhteistyötä monien toimijoiden kanssa. Näin toimien olemme matkalla kohti turvallista ja hyvinvoivaa koulua. Kirsti Mäensivu opetustoimen johtaja

- 4 - OSA I KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA Tämän osion tarkoituksena on antaa ohjeita ja neuvoja koulujen pelastussuunnitelman laatimiseksi. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on: 1. ennalta ehkäistä vaaratilanteita 2. auttaa koulussa oleskelevia henkilöitä omatoimisessa suojelussa sekä 3. toimimaan oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa. Jotta suunnitelma toimii hyvin, sen edellytyksenä on suunnitelman perehdyttäminen koulun henkilökunnalle ja oppilaille. Suunnitelman päivittäminen vuosittain varmistaa, että muutokset henkilökunnassa tai koulurakennuksessa eivät heikennä koulun turvallisuutta. Suunnitelma on tarkoitettu sekä normaali-, että poikkeusolojen vaara- ja onnettomuustilanteita varten. Tämä suunnitelma on tehty Iittalan yhtenäiskoululle Hämeenlinnassa. Koulun perustiedot ovat: Iittalan yhtenäiskoulu Hollaajantie 2 14500 IITTALA Koulun puhelinnumerot: rehtori Laatikainen Anne (03) 6213988 apulaisreht. Aalto Pasi (03) 6215112 koulusiht. Huovilainen Riitta (03) 6215113 Opettajainhuone (03) 6213186 Henkilökuntaa ja oppilaita on paikalla maanantaista perjantaihin klo 7-16. Liikuntasalit ja muutamat luokkatilat ovat iltaisin klo 16-22 sekä viikonloppuisin koulun ulkopuolisten tahojen käytössä.

- 5-1 Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä 1. Turvallisessa koulussa ehkäistään etukäteen vaaratilanteet koulurakennuksessa ja koulun eri toiminnoissa. Tämä edellyttää, että koulurakennukseen ja koulun eri toimintoihin (oppitunnit, välitunnit, retket, opintokäynnit, yökoulut jne.) liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. 2. Turvallisessa koulussa on suunniteltu etukäteen, miten koulu takaa koulun oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön turvallisuuden. Miten vaarat pyritään estämään ennalta? Koulussa on myös selvitetty, miten toimitaan vaaratilanteessa ja miten toimintaa voidaan jatkaa erilaisissa häiriötilanteissa. 3. Turvallisessa koulussa on varauduttu suorittamaan sellaiset pelastustoimenpiteet, joihin koulussa omatoimisesti kyetään. Hälytys- ja toimintaohjeet on laadittu. Rakennuksesta poistuminen on suunniteltu. Opettajat sekä muu henkilöstö on koulutettu. Tarpeellinen välineistö on hankittu. Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitava, että koulun on pärjättävä omatoimisesti, kunnes ambulanssi, palokunta tai poliisi saapuu paikalle auttamaan. 2 Vaaratilanteet Pelastussuunnitelmassa käsitellään kaikki vaaratilanteet, jotka edellyttävät ennakkosuunnittelua ja omatoimista varautumista sekä henkilöstön koulutuksen että rakennuksen osalta: Tulipalo Tapaturma / sairaskohtaus Kemikaalivuoto Säteily- ja kaasuvaara Murto Pommiuhkaus Sähkökatko

- 6-3 Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 3.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt Hälytykset annetaan rehtorin tai vastaavan opettajan toimesta keskusradion kautta ja hän huolehtii, että jokaiselle ryhmälle tieto vaarasta menee perille ryhmän sijainnista huolimatta. Ohjeissa ilmoitetaan toimintaohjeet. Noudata niitä. 3.2 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat Opettaja vastaa oman ryhmänsä siirtymisestä kokoontumispaikalle. Kokoontumispaikat ovat kirjattu luokkien seinille ja tarkistetaan vuosittain. Opettaja siirtää ryhmänsä turvallisinta ja lyhintä reittiä kokoontumispaikalle. Opettajat vastaavat siitä, että kaikki pääsevät ulos talosta. Kokoontumispaikalle saavuttua opettaja tarkistaa, että kaikki hänen ryhmänsä oppilaat ovat paikalla. Jos oppilas puuttuu, on välittömästi selvitettävä, missä hänet on viimeksi nähty ja milloin. Lisäksi päätös hänen pelastamisekseen on tehtävä välittömästi. Rehtori tai vastaava opettaja varmistaa, ettei kukaan jää rakennukseen. 3.3 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt Alkusammuttimien sijainti (s.22) Hälytysajoneuvojen esteetön pääsy koululle varmistetaan pitämällä kulkureitit avoinna polkupyöristä, mopoista ym. esteistä koulun alueella. Pelastushenkilöstön opastus tapahtuu koulun sisääntulo-ovien välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Turvataulun sekä koulun henkilökunnan edustajan ( esim. hälytyksen tekijä) avulla. 4 Turvallisuusorganisaatio ja koulutus Koulun turvallisuusorganisaation vastaava on rehtori. Turvallisuussuunnittelusta vastaa rehtori Anne Laatikainen, opettaja sekä laitosmies Ari Sulander. He vastaavat myös pelastuksesta ja sammutuksesta. Ensiavusta vastaa paikalla ollessaan terveydenhoitaja, muulloin ensiapuun koulutettu henkilö(t): Turvallisuuskoulutus järjestetään ja siitä eteenpäin vuosittain. Alkusammutuskoulutus järjestetään joka vuosi 5.- luokkalaisille (pelastuslaitos) Koulun poistumisharjoitukset järjestetään vuosittain: 2011-2012 kevätlukukauden aikana ( Liitteenä henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen seurantakortti) 4.1 Henkilökunnan turvallisuustiedottaminen Tiedotusvastuu on rehtorilla

- 7-5. Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta (suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa) 5.1 Hätäilmoituksen teko 1. Hätäilmoituksen tekee vaaran havainnut aikuinen heti, kun se on mahdollista. Henkilövahinkojen minimointi on ensimmäinen tehtävä! 5.2 Toiminta tulipalon sattuessa Havainto tai epäily tulipalosta on ilmoitettava heti lähimmälle aikuiselle Tulipalon havainnut henkilö suorittaa alkusammutuksen, mikäli se on tilanteessa mahdollista. Kyseinen henkilö suorittaa hälytyksen painamalla lähintä hälytyspainiketta. Hälytysääni alkaa soida koko kiinteistössä ja hälytys menee suoraan palolaitokselle ja palokunta saapuu paikalle. Koulu evakuoidaan poistumisohjeen mukaisesti. 5.3 Toiminta tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa Annetaan välitön ensiapu, mikäli henkilöllä on siihen taito ja mahdollisuus. Ohjataan tapaturman uhri kouluterveydenhoitajan luo. Soitetaan numeroon 112 ja kutsutaan ambulanssi. Pysytään uhrin luona, kunnes ammattiapu saapuu paikalle. Täytä ilmoitus tapaturmasta lomake Tapahtumapaikalle ensin saapunut koulun henkilökunnan jäsen on velvollinen antamaan välittömän ensiavun. Terveydenhoitaja on koululla Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, saa hän ensiavun koulussa. Jatkohoidosta huolehtii oppilaan huoltaja. Ennen kuin oppilas voidaan lähettää kotiin, on huoltajaan saatava yhteys ja lupa oppilaan lähettämisestä kotiin saatava. Vastaanottaja kotona! Terveydenhoitaja huolehtii ensiapukaappien täydennyksestä. Erityisistä sairastapauksista esim. diabetes- ja epilepsiapotilaiden hoidosta eri ohjeet opettajanhuoneessa. Vastuussa on kyseisen oppilaan oma opettaja tai muu siihen vastuutettu henkilö, mutta tarvittaessa jokaisen häntä opettavan on osattava hoitaa häntä tarpeen tullen.

- 8-5.4 Toiminta sähkö-, vesi- ja lämmityskatkon sattuessa Tilanteen havainnut henkilö tekee ilmoituksen koulun laitosmiehelle Laitosmies ilmoittaa asiasta kaupungin tilapalveluun. 5.5 Toiminta ympäristölle tai terveydelle vaarallisen aineen aiheuttaman onnettomuuden sattuessa Jos vaarallinen aine on nestettä, siihen ei kosketa. Kaasumaisen aineen ollessa kyseessä, pysytään sisätiloissa, suljetaan ikkunat ja ovet sekä pysäytetään ilmanvaihtolaitteet. Kummassakin tapauksessa kuunnellaan radiosta viranomaistiedotuksia ja toimitaan niiden mukaan. 5.6 Toiminta kaasuvaaratilanteessa Jos olet ULKONA: 1. Koulun pihalta siirrytään välittömästi sisälle. 2. Jos joudut kaasupitoiseen ilmaan, LIIKU RAUHALLISESTI. Suojaudu hengittämällä kostean vaatteen läpi. 3. Jos olet maastossa, tarkista tuulen suunta. Poistu tuulen alta sivutuuleen. 4. Pyri korkeampaan maastoon. Ylempänä on turvallisempaa. Jos olet SISÄLLÄ: 1. Sulje ovet, ikkunat ja venttiilit. 2. Avaa radio. Kuuntele alueradio-ohjelmaa 99.2. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Vältä puhelimen käyttöä. 4. Jos tunnet kaasun hajua, hengitä KOSTEAN VAATTEEN LÄPI. 5. Pyri rakennuksen yläkerroksiin, mikäli mahdollista. ÄLÄ POISTU ALUEELTA ILMAN VIRANOMAISTEN LUPAA. VOIT JOUTUA VAARAAN MATKALLA! 5.7 Toiminta säteilyvaaratilanteessa 1. Mene sisälle; rakennuksen keskiosaan 2. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihto 3. Kuuntele radiota ja toimi ohjeiden mukaan 4. Älä käytä puhelinta tai poistu alueelta ilman lupaa

- 9-5.8 Toiminta väestönsuojaan suojauduttaessa Mikäli vaaratilanneon sellainen, että tarvitaan väestönsuojaa, viedään oppilaat ja henkilökunta koulun tiloissa olevaan väestönsuojaan 1.krs:n tila n:o 165 a, b, c ja d. Väestönsuojan koko on 180m2 ja tarkoitettu 240 henkilölle. Oppilaat pidetään koululla väestönsuojassa niin kauan, kunnes heidän huoltajansa pääsevät hakemaan heidät. Lapsia ei saa päästää yksin pois koulusta. Väestönsuojelu / Kanta-Hämeen pelastuslaitos Hämeenlinnan yksikkö palopäällikkö

- 10-6 Liitteeksi rakennuspiirustukset: 6.1 Asemapiirros, johon merkitään: Hälytysajoneuvojen toimintamahdollisuudet pihalla (portit, kääntöpaikat, pelastustiet) Kokoontumispaikat Tontin viemäriverkostopiirustukset 6.2 Pohjapiirrokset kerroksittain. Pohjapiirroksiin merkitään turvajärjestelyt: *Sammutus- ja ensiapuvälineiden sijainnit *Ulosmenokäytävät, varatiet ja hätäpoistumistiet Hissit Automaattiset turvalaitteet Palohälytyspainikkeet *Palo-osastot, osastoivat palo-ovet *Veden ja kaasun pääsulut, sähkön ja ilmastoinnin pääkytkimet Varavoimalaitteet Väestönsuojat ja tilapäiset suojapaikat 6.3 Rakennuspiirroksiin merkitään myös vaaraa tuottavat kohteet kuten esim. Palavien nesteiden tai nestekaasun käyttöpaikat ja määrät Terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien säilytyspaikat ja määrät Muut tärkeät koneet ja laitteet (esim. atk-laitteet) KOULUN TURVALLISUUSTYÖ ON USEIDEN ASIOIDEN YHTEENSOVITTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ MONIEN TOIMIJOIDEN KANSSA.

- 11-5. OSA II YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA KOSKIEN OPPILAI- TOKSEN MUUTA TURVALLISUUTTA Oppilaitoksen muu turvallisuus sisältää turvallisuussuunnitelman poliisitoiminnallisen näkökulman eri tilanteiden varalta. Tässä ohjeessa poliisitoiminnallinen näkökulma on jaettu henkilöturvallisuuteen ja rakennuksen turvallisuutta käsittelevään osaan. Tässä jaksossa käsitellään myös Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksen moniammatillista yhteistyötä eli Ankkuri-hanketta, jolla on todettu olevan hyviä vaikutuksia eri viranomaisten välisessä yhteistyössä ja tiedonvälityksessä. Ankkuri-hankkeen esittely sopii luonnollisella tavalla myös turvallisuussuunnitelma osaksi, sillä moniammatillisen yhteistyön kautta moniin aikaisemmin eri viranomaisten toimivaltaan kuuluneita asioita on voitu keskittää ja saada syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aktiiviseen seurantaan. 1 Henkilöturvallisuus Henkilöturvallisuus on keskeinen osa koulujen turvallisuussuunnittelussa. Käsite henkilöturvallisuus käsittää kuitenkin hyvin laajan joukon erilaisia asioita. Tässä ohjeessa henkilöturvallisuutta lähestytään alla olevien otsikoiden avulla, jotka koulujen tulee ottaa huomioon turvallisuussuunnitelmassa. Otsikot ovat: - kiusaaminen ja erilainen häirintä - väkivalta - odottamattomat vaaratilanteet - väkivaltainen häiriökäyttäytyminen Henkilöturvallisuudessa on perimmiltään kysymys oppilaitoksessa oleskelevien henkilöiden oikeudesta turvalliseen ympäristöön, mikä tulee olla myös turvallisuussuunnittelun keskeinen lähtökohta. 1.1 Kiusaaminen ja erilainen häirintä Koulukiusaamiseen tulee puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Koulujen tulisi erityisesti huolehtia siitä, että kiusaamistapauksiin on olemassa selkeät toimintamallit, joissa soveltuvin osin hyödynnetään myös poliisilaitoksen Ankkuri-ryhmää. Kaikkia kiusaamistapauksia ei kuitenkaan ole pakko - eikä toisaalta tarvitsekaan - tuoda poliisin tietoon. Koulujen tulisi kuitenkin pyrkiä luomaan yhtenäinen linja siinä, mitkä tapaukset ovat automaattisesti poliisille ilmoitettavia asioita. Juuri näissä tapauksissa varhaisella puuttumisella ja eri viranomaisten yhteistoiminnalla on todettu olevan erittäin hyviä vaikutuksia. Poliisin näkökulmasta sellaiset teot, jotka täyttävät jonkun rikoksen tunnusmerkistön on tärkeää tutkia asianmukaisesti huolimatta rikoksesta epäillyn iästä. Häirintä terminä on tässä yhteydessä tarkoitettu kuvaamaan toisenlaista käyttäytymistä kuin kiusaaminen. Häirinnällä tarkoitetaan laaja-alaisempaa toimintaa, joka voi kohdistua myös yksittäisen henkilön sijasta esimerkiksi kokonaiseen opetusryhmään. Myös näissä tapauksissa on tärkeää, että kouluilla on suunnitellut toimintamallit tilanteiden ratkaisemiseksi. Häirinnällä voi olla merkittäviä seurauksia koko yhteisön hyvinvoinnin osalta.

- 12-1.2 Väkivalta Väkivaltatilanteet ovat poikkeuksetta poliisille ilmoitettavia asioita. Moniammatillisen yhteistyön eli Ankkuri-hankkeen kautta on pystytty erittäin hyvin puuttumaan kiusaamistapauksiin ja puuttumisella on todettu olevan hyviä vaikutuksia. Ankkurin kautta on pystytty konkreettisesti todentamaan nuorelle, kuinka vakavasta teosta tosiasiassa on kysymys. Lähitulevaisuuden suurimpina kouluihin kohdistuvana turvallisuusriskinä voidaan pitää väkivallan eri muotojen yleistymistä yhä nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Tämän vuoksi varhaisen puuttumisen ja moniammatillisen yhteistyön keinoin koulujen tulisi suunnitella toimintamallit väkivaltatilanteiden hoitamiseksi. Valitettavan usein väkivaltatilanne on jatkunut kohtuullisen pitkään ja useimmiten alkanut perusmuotoisesta kiusaamisesta. 1.3 Odottamattomat vaaratilanteet Pommiuhkaus esimerkkinä Kouluihin kohdistettavat pommi- tai muut uhkaukset ovat sangen harvinaisia. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin nostaneet myös nämä kysymykset esille, joten niiden käyminen tässä yhteydessä läpi on erityisen perusteltua. Pommiuhkaustilanteessa on yleensä kyseessä eri viranomaisten välinen yhteistoimintatilanne, jossa johtovastuu on poliisilla. Pommiuhkaustilanne rakentuu hyvin voimakkaasti poliisin oman ns. TEPO-toiminnan (lyhenne TEPO tulee sanoista terroripommi) ja muun operatiivisen poliisitoiminnan varaan, johon kuuluu siten tiedonhankinta ja uhka-arvion tekeminen, eristäminen, tilanteen mukainen evakuointi, tiedottaminen sekä muut tilanteen kannalta oleelliset seikat. Kanta-Hämeessä poliisilla on valmius käynnistää pommiuhkaussekä muiden vaativien poliisitilanteiden edellyttämät toimenpiteen nopeasti ja saada paikalle ammattitaitoinen henkilöstö. Akuutissa pommiuhkaustilanteessa koulujen tulee erityisesti huomioida voimassaoleva pelastussuunnitelma mahdollista evakuointia silmällä pitäen. Pelastussuunnitelman laadinnassa tulee siis ottaa yhtenä osatekijänä myös pommiuhkauksiin liittyvät seikat, jotka tosin ovat hätäevakuointia ajatellen lähes identtiset muunkin yllättävän vaaratilanteen kanssa. Koulujen tulee erityisesti huolehtia myös siitä, että pommiuhkaustilanteissa oppilaitoksen henkilökunnalla on selvät toimintamallit. Vain toimintamallien suunnittelulla ja toiminnan harjoittelulla voidaan välttää paniikinomaisia reaktioita yllättävissä tilanteissa ja tiedostaa inhimilliseen käyttäytymiseen liittyvät seikat. IITTALA Vastaanottaessasi pommiuhkauksen puhelimitse tai kirjeitse toimi seuraavien ohjeiden mukaisesti: - Suhtaudu JOKAISEEN pommiuhkaan vakavasti. - ILMOITA pommiuhkauksesta heti esimiehelle. Esimies ilmoittaa välittömästi poliisille. - Kaikki tilat on TYHJENNETTÄVÄ. - Koulu suljetaan VÄLITTÖMÄSTI.

- 13 - Ohjeita pommiuhkasoiton vastaanottajalle 1) Älä häkelly vaan pyri rauhallisesti keskustelun pitkittämiseen. 2) Kirjoita muistiin uhkasoiton sanamuoto. 3) Kysy tarkemmin missä räjähtää ja milloin. 4) Kysele tarkemmin pommista, minkälainen se on, mikä on teho ja miten se on piilotettu. 5) Kysele kuka on räjäytysaikeen takana ja miksi. 6) Tee havaintoja: soittajan iästä, sukupuolesta ja sivistystasosta, kielestä, murteesta, puhetavasta, äänen tasosta, taustaäänistä 7) Kirjoita jo puhelun kestäessä tai välittömästi poliisin hälyttämisen jälkeen paperille tiedot pommiuhkasoitosta 8) Esimies ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian poliisille 10022 tai 112 ja kertoo kaikki edellä mainittu tiedoksi poliisille. Jos pommiksi epäilty esine löydetään, toimitaan samoin kun pommiuhkasoiton yhteydessä. Pommiksi epäiltyyn esineeseen, pakettiin tai laukkuun EI MISSÄÄN NI- MESSÄ saa koskea. Iittalan koulun evakuointisuunnitelma pommiuhkassa on sama kuin tulipalon sattuessa. Pommiuhkasta ilmoitetaan välittömästi poliisille ja uhkanalainen tila/koulu eristetään välittömästi.

- 14-1.4 Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen Kouluissa uudenlaisena odottamattomana vaaratilanteena on esiintynyt väkivaltainen tai sillä uhkaava häiriökäyttäytyminen, joka kohdistuu kouluun ulkopuolelta. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alainen henkilö, joka enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti valitsee kohteekseen koulun tai toisaalta henkilö, jolla on jonkinlaiset siteen oppilaitokseen esimerkiksi omien lastensa kautta. Kyseiset tilanteet kuuluvat pääsääntöisesti poliisin toimivaltaan. Poliisin soittaminen oppilaitokseen on kuitenkin harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen, erityisesti siinä tilanteessa, jos kyseessä on oppilaan huoltaja. Poliisi voi antaa tilanteeseen tehokasta ensiapua, mutta oppilaitoksen edun mukaista on selvittää teon motiivi, varsinkin jos siihen voi liittyä koulun oppilas. IITTALA: Mikäli koulussa on uhkaavasti käyttäytyvä henkilö, on hänen pääsy oppilaiden luo estettävä. Toimi tilanteen vaatimalla tavalla: Onko henkilöllä asetta vai onko mahdollista poistaa hänet tarvittavin voimakeinoin. Älä ole sankari; suojele oppilaitasi ja itseäsi. Lukitse luokkatilan ovet ja sulje ikkunat. Sijoita oppilaat mahdollisimman turvalliseen paikkaan kauas ovesta ja ikkunoista. Ilmoita poliisille. Odota lisäohjeita. 2 Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely Henkilöturvallisuuden ohella omaisuuteen kohdistuva kaikenlainen ilkivalta ja vahingonteko on toinen merkittävä uhkatekijä, joka tulee ottaa huomioon oppilaitosten turvallisuussuunnittelussa. Kyseeseen voivat tulla siten sekä tahallisesti aiheutetut vahingot ja muut rikokset sekä kiinteistön käytön häiriöt että riippumattomasta ulkopuolisesta syystä aiheutuva muu aineellinen vahinko. Koulujen tulisi turvallisuussuunnittelussaan huolehtia siitä, että erilaiset toimintamallit yllättäviin ja äkillisiin kiinteistöön liittyviin tilanteisiin olisivat olemassa. Oppilaitoksissa on kautta aikain esiintynyt näpistelyä erilaisissa muodoissaan. Turvallisuussuunnittelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ja määrittää puuttumislinjat näpistelytapauksissa vaikka teon tekijä ei olisikaan selvillä. Näpistys on asianomistajarikos eli edellyttää aina asianomistajan - oppilaan ja hänen huoltajansa - kannan selvittämistä asian jatkotoimenpiteitä varten. Tehokkaalla puuttumisella näpistelyyn voidaan saada aikaan edes jonkinlainen yleistävä vaikutus. Oppilaille on tosin ehdottomasti muistettava painottaa omaisuutensa huolellisen säilyttämisen merkitystä näpistelytilaisuuksien vähentämiseksi. IITTALA 1. Asian tultua aikuisten tietoon se käsitellään ja siihen puututaan välittömästi 2. Asianosaisia kuullaan, siten että paikalla on vähintään kaksi aikuista. Myös mah-

dollisia silminnäkijöitä kuullaan - 15-3. Asia pyritään ratkaisemaan niin, että oppilas itse korjaa tai korvaa tahallisesti aiheuttamansa vahingon. 4. Asiasta ilmoitetaan huoltajalle. 3 Ankkuri - moniammatillinen yhteistyö ja koulupoliisitoiminta eli laillisuuskasvatus Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella on toiminut vuodesta 2004 lähtien moniammatilliseen yhteistyöhön pohjautuva Ankkuri -hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut luoda moniammatillinen palvelujärjestelmä sekä varhaisen puuttumisen keinot lasten ja nuorten alkavan rikoskierteen katkaisemiseksi. Ankkuri-tiimi koostuu poliisin, sosiaalityön, sairaanhoidon sekä nuorisotyön jäsenistä.

- 16 - Ankkurin keskeisinä tavoitteina ovat olleet mm: 1. Moniammatillisen palvelutiimin ja toimintamallien kehittäminen väkivalta-, kriisi-, ja traumatyöhön kohdentuen poliisin toiminnan kautta tuleviin nuoriin päihde-, rikos-, ja mielenterveysasiakkaisiin. 2. Nuoren asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ja avuntarpeen selvittäminen asiakassuhteen katkeamattomuuden ja joustavuuden mahdollistamiseksi yhteistyössä eri viranomaisten ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. 3. Palvelujärjestelmän vakiinnuttaminen seudulliseksi Hämeenlinnan seutukunnassa. Kuten edellä esitetystä voidaan helposti havaita, Ankkurin keinot ja menetelmät kohdentuvat siis nuoriin ja syrjäytymisvaarassa oleviin henkilöihin. Tätä taustaa vasten peilaten Ankkurin palveluja tulisi käyttää myös osana koulun turvallisuussuunnittelua ainakin siten, että kyseisen moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvan viranomaisorgaanin olemassaolo tiedostettaisiin alueen oppilaitoksissa. Koulut ovat jatkuvassa kosketuksessa lapsiin ja nuoriin, joten varhainen puuttuminen tulee koulujen ja Ankkurin yhteistyön kautta yhä sujuvammaksi, mikäli myös oppilaitoksissa osataan huomioida oikeita asioita ja nuoren oirehtimista. Mikäli nuori saadaan Ankkurin toimintaprosessien piiriin, mahdollisuus siihen, että nuoren alustavan rikoskierteen syyt voidaan selvittää ja asioihin puuttua. Huomattavaa kuitenkin on, että lähes kaikki Ankkurin asiakkaat tulevat poliisityön kautta, mitä voidaan myös tulevaisuudessa pitää tavoitteena, asettamatta kuitenkaan liian jyrkkiä raja-aitoja toiminnan käynnistymiselle. Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella on jo vuodesta 2003 toiminut niin sanottu koulupoliisiryhmä, jonka pääsääntöinen tehtävä on laillisuuskasvatus alueen kouluissa. Koulupoliisit ovat turvallisuusosaston palveluksessa ja laillisuuskasvatukseen liittyvät tunnit, esitelmät ja muu toiminta pidetään aina poliisin kenttäasussa. Koulupoliisitoiminnalla on vuosien aikana todettu olevan erittäin hyviä vaikutuksia ja kaikille Hämeenlinnan kouluille on määritetty oma koulupoliisi, jonka puoleen tarvittaessa voi kääntyä. Turvallisuussuunnitelman keskeinen tavoite tältä osin olisi selvittää, kuka toimiin oppilaitoksen koulupoliisina. Samaten huomionarvoista on päivittää tiedot aika ajoin, sillä koulupoliisienkin henkilökenttä muuttuu. Jos Ankkurin ja koulupoliisien tehtävänkuvaa verrataan toisiinsa, niin karkeasti voidaan todeta, että koulupoliisitoiminta keskittyy laillisuuskasvatuksessa ennaltaehkäisemiseen ja valistukseen erilaisin keinoin. Ankkurin henkilöstö puolestaan tulee useimmiten toimintaan mukaan silloin, kun jotain havahduttavaa on jo sattunut ja pyrkii viranomaisyhteistyön ja asiakassuhteen katkeamattomuuden avulla puuttumaan kokonaisvaltaisesti nuoren elämäntilanteeseen. Koulupoliiseilla ei varsinaisen työnsä vuoksi ole mahdollisuutta näin intensiiviseen työskentelytapaan. Lopuksi on kuitenkin painotettava sitä, että Ankkurin ja koulupoliisien tehtävänkuvat eivät missään tapauksessa sulje toisiaan pois eikä raja-aitoja toiminnan välille ole syytä pystyttää edes mielikuvatasolla. riittävää on erottaa nämä kaksi toimintoa toisistaan. Ankkuri-hankkeeseen kuuluvat henkilöt tavoittaa Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksen puhelinvaihteen (03-65161) kautta arkisin virka-aikana. Koulupoliisia ei lukuvuonna 2011-2012 ole. Poliisiin otetaan yhteys puhelinvaihteen kautta soittopyynnöllä tai sähköpostilla tero.aalto@hameenlinna.poliisi.fi.

- 17 - SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Tavoitteena koulussamme on turvallinen, hyvään toveruuteen perustuva ympäristö, jossa ei ketään kiusata. Kiusaaminen Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun yksi ja sama lapsi joutuu toistuvasti jonkun muun oppilaan tai oppilasryhmän epämiellyttävän toiminnan kohteeksi. Yhdelle lapselle siis aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Lisäksi kiusaamiseen liittyy yleensä epätasaväkisyys: kiusattu on heikompi ja jollain tavalla puolustuskyvytön. Aivan kaikki lasten välinen tappelu ja kinastelu ei ole kiusaamista. Esimerkiksi rajuotteinen leikki, takaa-ajo ja paini, jota ei ole tarkoitettu toisen vahingoittamiseksi, ei ole kiusaamista. Kiusaaminen on - lyömistä, tönimistä, haukkumista, nimittelyä, pilkkaamista, toisen omaisuuden vahingoittamista, - yksin jättämistä, juoruilua, asiattomien viestien lähettämistä ja puheluiden soittamista toiseen matkapuhelimeen, - kiusaajalla on yleensä mukanaan ryhmä, joka hyväksyy kiusaamisen puuttumatta siihen. Kiusaamisen esiintymistä kartoitetaan vuosittaisella nimettömällä toveriarvioinnilla (liite). Oppilaita ja heidän huoltajiaan rohkaistaan kertomaan esille tulleista kiusaamistapauksista. Kertominen ei ole kantelua, vaan kiusatun puolelle asettumista. TOVERIARVIOINTI 1. Kirjoita niiden luokkatoverien nimet, joita mielestäsi kiusataan. 2. Mikäli, sinua itseäsi kiusataan, voit kirjoittaa oman nimesi. 3. Kuka tai ketkä kiusaavat? 4. Millaisissa tilanteissa kiusaamista tapahtuu? Kiitos vastauksestasi!

- 18 - Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja johdonmukaisen kielteisesti. Ratkaisuun pyritään välittömästi tilanteen synnyttyä keskustelemalla osapuolten ja tilanteessa olevan opettajan kanssa. Jos ratkaisua ei löydy, järjestetään palaveri kiusaajien, kiusatun ja vähintään kahden opettajan läsnä ollessa. Käsittelymallina käytetään kunnallisen opetussuunnitelman mukaista pikatiimi- mallia. Tarvittaessa keskusteluun voidaan kutsua myös oppilaiden vanhemmat. Keskustelusta laaditaan muistio, josta selviää tapahtumien kulku ja seurantapalaverien päivämäärät. Muistion allekirjoittavat kaikki palaveriin osallistuneet. Kopio muistiosta lähetetään osapuolten koteihin allekirjoitettaviksi. Jos koulussa tulee tietoon kiusaamistapaus, perustetaan asiaa selvittämään pikatiimi, johon kuuluvat rehtori, kiusaamiseen osallistuneiden opettajat, mahdollisesti erityisopettaja ja koulupsykologi. i. TOIMENPITEET KIUSAAMISEN LOPETTAMISEKSI 1. Haastattele kiusaamistapauksessa mukana olleita oppilaita erikseen (kiusattu, kiusaaja/t, mahdolliset silminnäkijät). 2. Kirjaa kaikki kiusaamiseen liittyvät asiat ja toimenpiteet muistiin (muistiopohja liitteenä). 3. Järjestä kaikkien mukana olevien tapaaminen, jossa tilanne käydään läpi ja sovitaan miten tilanne ratkaistaan. Tehdään kirjallinen sopimus, josta kopio rehtorille ja lasten koteihin. Kirjataan konkreettiset toimintaohjeet siitä, miten kiusaaminen ratkaistaan. Sopimus sisältää mihin kukin osapuoli sitoutuu ja mitä aikoo tehdä tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi kirjataan seurantapalaveri (selkeä päivämäärä). Tarvittaessa nimetään vastuuaikuinen kiusatulle/kiusaajalle. Alkuperäinen kirjallinen muistio säilytetään siihen varatussa kansiossa rehtorin kansliassa. 4. Jos tapaamisen jälkeen kiusaaminen jatkuu, järjestä uusi tapaaminen, jossa myös lasten huoltajat ovat paikalla - tapaamisessa tehdään kirjallinen sopimus - asiaa käsitellään viimeistään tässä vaiheessa myös oppilashuoltoryhmässä 5. Tapaamisessa tulee sopia seuraamuksista ja tarvittavista erityisjärjestelyistä - mahdolliset kurinpitotoimet (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen) - kurinpitotoimien sijasta voidaan sopia myös muita tapoja miten kiusaaja sovittaa tekonsa, osapuolet määrittävät tai tuottavat itse ratkaisumahdollisuudet - tarvittavat erityisjärjestelyt (esim. valvonta, kiusatun/kiusaajan tuki) 6. Järjestä seurantapalaveri. 7. Jos tilanne koulun toimista huolimatta jatkuu, asiasta tiedotetaan opetusvirastoon opetustoimenjohtajalle.

IITTALAN YHTENÄISKOULU - 19 - Muistio kiusaamistilanteen selvittämisestä Päivämäärä:..20 Läsnä Virka-asema Luokka apulaisrehtori / opettaja / lv oppilas oppilas oppilas Tapahtumakuvaus / yksityiskohtainen selvitys tapahtuneesta: Seuraamukset ja sopimukset Suoritetut toimenpiteet : - 1. - 2. - 3. - oppilaiden huoltajille lähetetään kirjallinen tieto tapahtumasta ja sen käsittelystä - seurantapalaveri pidetään Läsnäolijoiden allekirjoitukset: - muistion yläreunassa oppilaan luokan kohdalla Iittala l..20 Opettajan allekirjoitus Huoltajien allekirjoitukset:..20 Allekirjoitettu lomake palautetaan koulun apulaisrehtorille. Kääntöpuolelle voivat huoltajat halutessaan kirjoittaa palautetta koululle.

Seuraamukset kiusaamisesta - 20 - Kurinpitotoimilla ja palkitsemisilla voidaan säädellä oppilaan aggressiivista käyttäytymistä. Kurinpidon tulee aina kohdistua oppilaan epätoivottuun käyttäytymiseen, ei oppilaan persoonaan. Kurinpidon muotoja voivat olla nuhtelu, vakava ratkaisukeskeinen keskustelu kiusaajan ja opettajan välillä, oppilaan siirtäminen oppitunnilta toiseen luokkaan, oppilaan sijoittaminen välitunneilla valvovan opettajan läheisyyteen, oppilaan lähettäminen rehtorin puhutteluun, jälki-istunto, kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen). Seuraamukset voivat olla kurinpitotoimien sijasta tai lisäksi myös jotain myönteisiä asioita kuten esim. toisen auttaminen, esitelmän pitäminen, samassa joukkueessa toimiminen, pienten palvelusten tekeminen. Lapset voivat myös itse ehdottaa sovittelukeinoja. Vanhemmilla lapsilla voidaan sopia lähestymiskiellosta. Kiusaamisen ennaltaehkäisy Sosiaalisten taitojen opettelu läpäisee koko koulun käyntiajan. Koulutyössä korostetaan hyvän toveruuden ja välittämisen merkitystä. Kiusaamista ja siihen liittyviä ryhmärooleja käsitellään luokissa vuorovaikutus ja draamaharjoitusten avulla. Oppilaita rohkaistaan asettumaan kiusatun puolelle. Oppilaskunta laatii yhdessä opettajien kanssa kiusaamisen vastaiset säännöt, jotka ovat näkyvillä kotiluokkien seinillä. Oppilaita kiitetään hyvästä käytöksestä. Koska suuri osa kiusaamisesta tapahtuu välitunneilla, kiinnitetään huomiota riittävään välituntivalvontaan. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön välituntivihko, johon välituntivalvoja voi kirjata välitunnilla tapahtuneita tilanteita. Tunneilla käytetään vaihtuvia ryhmiä ja istumajärjestyksiä sosiaalisten taitojen kartuttamiseksi. Opettajien tehtävänä on suojella kiusaamisen uhria ja tukea hänen sosiaalistumistaan. Oppilaiden huoltajia kannustetaan pitämään yhteyttä kouluun kaikissa kiusaamiseen liittyvässä toiminnassa ja keskustelemaan kotona kiusaamisesta lastensa kanssa. Koulun kotisivulla ovat seuraavat ohjeet oppilaille ja heidän huoltajilleen. 1. Ohjeita oppilaalle Kerro opettajalle tai muulle aikuiselle, jos huomaat kiusaamista tapahtuvan. Yritä auttaa kiusattua, rohkaise häntä kertomaan asiasta aikuiselle. Ota syrjään jätetytkin mukaan leikkeihin ja kaveriporukoihin. Sano toisillekin, että mielestäsi kiusaaminen on tyhmää. 2. Ohjeita vanhemmille Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet kiusaamista. Jos lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin. Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, ettet hyväksy minkäänlaista kiusaamista ja että kiusaamisen on loputtava. - minkälaiset tapaukset ilmoitetaan aina poliisille?

- 21 - Koulussa esiintyvää kiusaamista on toistuvasti samaan henkilöön kohdistuva suora (nimittely, töniminen, potkiminen jne.) tai epäsuora (eristäminen, jatkuva selän takana puhuminen, huumori jne.) kiusaaminen, joihin on puututtava välittömästi ja tapahtumat kirjattava ylös. Kun kiusaamista esiintyy: Tartu tilanteeseen vakavasti Selvitä tapahtumien kulku tarkasti eri osapuolia ja mahdollisia silminnäkijöitä kuullen Kirjaa tapahtumat paperille Ota yhteys osapuolien koteihin samana päivänä mieluiten puhelimitse ja tapaamalla Tarvittaessa keskustele luokassa tapahtumista huhujen ja väärinkäsitysten välttämiseksi Jos kiusaaminen jatkuu, ota yhteys oppilashuoltoryhmään Väkivalta - koulun toimintamalli väkivaltatilanteiden hoitamiseksi - milloin ilmoitetaan poliisille Tilanteeseen tuleva ensimmäinen aikuinen: Älä poistu paikalta Lähetä oppilaat/opiskelijat hakemaan apua opettajilta ja/tai muilta aikuisilta Hae itsellesi työpari (esim. oppilashuoltoryhmän jäsen tai rehtori) Puuttumisen keinot: Säilytä malttisi, muista oma turvallisuutesi Tee jotain normaalista poikkeavaa esim. huuda lujaa: LOPETA!, SEIS! tai etsi läheltä jotain, jonka avulla saat lujan äänen Toimi koko ajan päättäväisesti ja jämäkästi (tarvittaessa myös oikeinmitoitettua voimaa käyttäen) Tilanteeseen tulevat toiset aikuiset: Tue toisen aikuisen toimintaa Muista oma turvallisuutesi Tilanteen lauettua: Arvioi tarvitaanko ensiapua ja ota yhteys terveydenhoitajaan Jos näkyy lievää vakavampia vammoja, soita 112 ja kutsu poliisi paikalle Vie osapuolet rauhoittumaan eri tiloihin Jos poliisi on kutsuttu odota poliisia Kirjaa ylös osapuolten ja silminnäkijöiden täsmällinen kuvaus tapahtuneesta kaavakkeelle Saata tappelijat samaan tilaan! Ota mukaan joku oppilashuoltoryhmän jäsenistä tai opettaja Tavoitteena on kuulla osapuolten kertomus tapahtuneesta, sopia asia, rauhoittaa ti-

- 22 - lanne ja varmistaa, että tapahtunut ei toistu Kotiin tiedottaminen: Sovi, kuka/ketkä soittavat koteihin. Mieluiten asiaa hoitanut aikuinen. Osaa parhaiten vastata kysymyksiin ja näin vältetään väärinkäsityksiä. Kerro mitä tapahtui ja miten asiaa on hoidettu Kysy, miten huoltajat haluavat menetellä Sovi tapaaminen huoltajien kesken, kun se on tarpeellista. Silloin sovitaan jatkosta ja seurannasta Koulun sisällä tiedottaminen: Rehtori/vararehtori/apulaisrehtori arvioi sisäisen tiedottamisen tarpeen TOISEN/KOULUN OMAISUUDEN VARASTAMINEN TAI TÄRVELEMINEN Jokainen asiasta tietävä kirjoittaa tapahtuneesta oman selvityksen paperille Rehtori/opettaja sekä joku oppilashuoltoryhmään kuuluva keskustelee asianomaisten kanssa Tapahtuneesta otetaan aina yhteys huoltajaan Tarvittaessa pyydetään konsultaatiota poliisilta Oppilas/opiskelija tai huoltaja korvaa aiheuttamansa vahingon OPINTOKÄYNNILLÄ TAI RETKELLÄ TAPAHTUNUT OMAISUUSRIKOS TAI OMAISUUDEN TÄRVELEMINEN Jokainen asiasta tietävä kirjoittaa tapahtuneesta oman selvityksen paperille Retken vastuuhenkilöt keskustelevat yksitellen asianosaisten kanssa Tapahtuneesta otetaan yhteys huoltajaan mahdollisimman pian Tilanteen vaatiessa huoltaja noutaa oppilaan/opiskelijan kotiin Tarvittaessa pyydetään konsultaatiota poliisilta Oppilas/opiskelija tai huoltaja korvaa aiheuttamansa vahingon OMAISUUSRIKOKSISTA POLIISILLE ILMOITTAMINEN Murron tapahduttua tai arvokkaan omaisuuden kadottua Jos kadonneen tavaran epäillään olevan oppilaan/opiskelijan repussa tai taskussa eikä hän suostu yhteistyöhön, pyydetään poliisi paikalle numerosta 10022 Ennalta ehkäisevä toiminta - esim. koulupoliisin kutsuminen puhumaan luokille (laillisuuskasvatus) - aikataulu - huom. turvallisuuskoulutuksen seurantakortti Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö Päihteet ja huumeet ovat riski oppilaan elämässä. Koulun oppilashuoltotyön tulee puuttua oppilaan/opiskelijan päihteiden ja huumeiden käyttöön. Tarvittaessa tulee puuttua oppilaan/opiskelijan lähiympäristön päihteiden ja huumeiden käyttöön tiedottamalla tärkeimmille yhteistyötahoille.

- 23 - OPPILAALLA/OPISKELIJALLA TAI OPPILAAN/OPISKELIJAN PERHEESSÄ ON PÄIHDEON- GELMA TAI HUUMEONGELMA Oppilas/opiskelija kertoo itse Vanhemmilta/läheisiltä saadaan tietoja/havaintoja Opettaja havaitsee itse Muuta kautta saatu tieto Jos oppilas/opiskelija ottaa asian esille, ole rohkea ja ota selvää. Keskustele oppilaan/opiskelijan kanssa. Älä jää yksin miettimään, vaan kaikissa tapauksissa ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseneen. OPPILAS/OPISKELIJA TAVATAAN PÄIHTYNEENÄ TAI HUUMAUSAINEIDEN VAIKUTUKSEN ALAISENA KOULUSSA Jos oppilas/opiskelija tulee päihtyneenä tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena kouluun, etsi työpariksi lähin aikuinen ja kirjaa tapahtumat. Keskustele oppilaan/opiskelijan kanssa ja arvioi hänen tilanteensa. Jos tilanne edellyttää, vie oppilas/opiskelija terveydenhoitajalle/terveyskeskukseen. Jos sekavasti käyttäytyvä oppilas/opiskelija kieltäytyy koulun toimenpiteistä, kutsu koululle poliisi. Tiedota aina alaikäisen huoltajalle ja pyydä häntä noutamaan päihtynyt oppilas kotiin. Tiedota tapahtuneesta rehtorille/vararehtorille/apulaisrehtorille ja luokanvalvojalle/luokanopettajalle/ryhmänohjaajalle. HUUMEIDEN/PÄIHTEIDEN KAUPITTELU KOULUALUEELLA Jos havaitset tai epäilet huumeita kaupiteltavan koulualueella tai sen välittömässä läheisyydessä, ilmoita välittömästi poliisin päivystysnumeroon. TUPAKOINTI 10 Tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä ei saa elinkeinotoiminnassa myydä eikä muutoin luovuttaa henkilölle, joka on kahdeksantoista vuotta nuorempi. 12 Tupakointi on kielletty oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla. Koulussa, koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä, kouluaikana tai koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa ei saa tupakoida eikä käyttää tai pitää hallussaan päihteitä eikä huumeita. Jos perusasteen oppilas tai lukion opiskelija tupakoi, häntä ohjataan ja hän saa rangaistuksen. Oppilaan/opiskelijan huoltajalle tiedotetaan tupakoinnista ja rangaistuksen antamisesta, kun kyseessä on alle 18-vuotias oppilas. Rasismi

- 24 - Periaatteet: Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Loukkaavaa käyttäytymistä ei hyväksytä, vaan siihen puututaan välittömästi. Loukkaavana käyttäytymisenä pidetään mm. nimittelyä, haistattelua, rasististen viestien esittämistä, kieltäytymistä työskentelemästä toisen kanssa, eristämistä Tiedotetaan osapuolten vanhempia tapahtuneesta ja mikäli tilanne jatkuu tehdään ilmoitus poliisin nuorisotyöntekijälle Rasistiset merkit: Rasistiset merkit ovat kiellettyjä koulussa ja oppilaan/opiskelijan henkilökohtaisessa omaisuudessa Tekijä vastuutetaan poistamaan koulun tai toisten omaisuuteen tehdyt merkit Erityiset alakulttuurit Jos epäilet nuoren kuuluvan johonkin hänen turvallisuutensa vaarantavaan alakulttuuriin (esim. saatanan palvonta, satanismi), kerro havainnoistasi oppilashuoltoryhmälle Toiminta akuuteissa psyykkisissä kriisitilanteissa OPPILAS/OPISKELIJA TAI OPETTAJA KUOLEE ÄKILLISESTI TAI LOUKKAANTUU VA- KAVASTI Tapahtuu koulussa: Lääkinnällinen ensiapu Kutsutaan ambulanssi ja poliisi. Tiedotetaan rehtorille ja kansliahenkilökunnalle. Opettaja jää lapsen luo. Rehtori ilmoittaa onnettomuudesta kotiin, mutta kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa perheelle ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi Rehtori kokoaa kriisivalmiusryhmän ja avainhenkilön (useimmiten oma opettaja tai luokanvalvoja/ryhmänohjaaja) Kriisivalmiusryhmä ja avainhenkilö organisoivat tulevan toiminnan ja tiedotuksen Tapahtuu koulun ulkopuolella: Tieto rehtorille Rehtori kutsuu kriisivalmiusryhmän ja avainhenkilön koolle. Suunnitellaan tulevat toimenpiteet. Rehtori/avainhenkilö tarkistaa tiedot kuolemantapauksesta ennen kuin tiedotetaan opettajille ja oppilaille/opiskelijoille Oppilaan/opiskelijan sisaruksen tai vanhemman kuolema: Tieto rehtorille ja luokanvalvojalle/luokanopettajalle/ryhmänohjaajalle Jos kuolemantapaus sattuu lapsen koulupäivän aikana on hyvä, että joku perheenjäsen tulee kouluun kertomaan asiasta henkilökohtaisesti tai oma opettaja/luokanvalvoja/ryhmänohjaaja kertoo

- 25 - SUUREMMAT ONNETTOMUUDET TAI KATASTROFIT Välittömät toimenpiteet onnettomuuspaikalla: Hälytetään tarvittaessa palokunta, ambulanssi tai poliisi Poistetaan ylimääräiset henkilöt onnettomuuspaikalta ja pyritään estämään mahdollisten lisäonnettomuuksien syntymisen. Ilmoitetaan rehtorille, joka kutsuu koulun kriisiryhmän tarvittaessa koolle Kirjataan onnettomuuden silminnäkijät Jatkotoimenpiteet: Tiedotetaan asiasta henkilökunnalle, oppilaille/opiskelijoille ja koteihin Kuolemantapauksessa omaisille ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi Iittalan yhtenäiskoulu

- 26 - Alkusammutinten sijoittelut. 1. HALLIN KÄYTÄVÄ 2. HALLIN KÄYTÄVÄ 3. YLÄKATSOMO 4. ALKU OPETUS 5. KEITTIÖ 6. LASTAUSLAITURI 7. KOTITALOUS 8. ATK- LUOKKA 9. MANTSA BILSA 10. FYS. KEMIA 11. PORTAIKKO 1-2 12. KUUMAKÄSITTELY 13. TEKNINENTYÖ KÄYT. 14. PANNUHUONE 15. AUDIT. KÄYTÄVÄ 16. KÄYTÄVÄ 3. KERROS 17. KÄYTÄVÄ 5. KERROS 18. KÄYTÄVÄ 6. KERROS 19 E- LUOKKA 20 TEKSTIILITYÖ