1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Sisällys TTYY:n kansainvälistymis- ja kielisuunnitelma 2016-2018 TTYY:n kansainvälistymis- ja kielisuunnitelma 2016-2018... 1 Sisällys... 1 TTYY ja toiminnan tavoitteet... 2 Määritelmät... 2 Edunvalvonnalliset tavoitteet... 2 Vaihtoonlähdön helpottaminen... 3 Kotikansainvälistymisen tukeminen... 3 Vieraiden kielten opetus ja englanninkielinen opetus... 3 Suomen kielen opetus... 3 Ylioppilaskuntatoiminnan alle kuuluvat tavoitteet... 4 Englanninkielinen viestintä... 4 Kiltojen ja kerhojen kv-ohjeistus ja tukeminen... 5 Kv-tutkinto-opiskelijat kiltoihin... 5 Englanninkielisen kandidaatintutkinto-ohjelman opiskelijat... 6 Kansainvälisten tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden jääminen Suomeen... 6 Toimenpiteet ja niiden aikataulu... 6 Suunnitelman seuranta ja päivitys... 7 Suunnitelman hyväksyminen... 7 23 Päivitetty: Emmi Hallikainen 22.11.2015 Sivu 1/7
24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 TTYY ja toiminnan tavoitteet Kansainvälisyydellä on yhä suurempi rooli yliopistollamme ja työelämässä. TTYY:n jäsenistöön kuuluu satoja kansainvälisiä opiskelijoita; vaihto-opiskelijoita, tutkintoopiskelijoita ja jatko-opiskelijoita. Lisäksi TTY:n henkilökunta on kansainvälistä. Kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä on yhä kasvamassa ja kansainvälistymisen tärkeyttä painotetaan suomalaisille opiskelijoille. Siksi edellä mainittuihin ylioppilaskunnan edunvalvonnallisiin ja kasvatustehtäviin kuuluu myös kansainvälisiin asioihin liittyvä edunvalvonta ja jäsentensä kansainvälistymisen edistäminen. TTYY:n tavoitteena on, että jokaisen jäsenen on mahdollista osallistua ylioppilaskunnan toimintaan. Koska kansainväliset opiskelijat ovat TTYY:n jäseniä, heillä tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Yhdenvertaiseen asemaan pääseminen suomalaisten opiskelijoiden kanssa edellyttää tietyissä tilanteissa erityistä huomiointia tai positiivisia erityistoimia. Jäsenten yhdenvertaisuutta käsitellään laajemmin ylioppilaskunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Ylioppilaskunnan kansainvälistymisen tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi on selvitetty tässä suunnitelmassa. Useat kansainvälisten asioiden sektorin tavoitteet ovat sellaisia, että niitä on vaikea saavuttaa yhden hallitusvuoden aikana. Suunnitelman on tarkoitus tukea kansainvälisten asioiden toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden toteuttamista seuraavien kolmen vuoden aikana. Ylioppilaskunta pyrkii näihin tavoitteisiin joko edunvalvonnallisin keinoin tai suoraan omalla toiminnallaan. Tavoitteita ja suunnitelmaa voi päivittää tarpeen mukaan. 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 Määritelmät Vaihto-opiskelija Kv-tutkinto-opiskelija Kv-jatko-opiskelija Kv-opiskelija Kv-kerho TTY:lle opiskelijavaihtoon tullut ulkomaalainen opiskelija. Kuuluu opiskelijayhteisöön tyypillisesti ½-1 lukuvuotta. Ylioppilaskunnan jäsen. TTY:n kansainvälisessä kandi- tai maisteriohjelmassa opiskeleva opiskelija. Ylioppilaskunnan jäsen. TTY:llä toimiva ulkomaalaistaustainen jatko-opiskelija. Täysin rinnastettavissa suomalaisiin jatko-opiskelijoihin oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Voi halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi. Kansainvälinen opiskelija; ulkomailta tullut tutkinto-, jatko- tai vaihto-opiskelija. TTY:llä toimivat seuraavat kv-kerhot: AIESEC, BEST, EESTEC, ESTIEM, IAESTE ja ESN INTO. 61 62 63 64 65 66 67 68 Edunvalvonnalliset tavoitteet TTYY harjoittaa normaalia edunvalvontaa tai lobbausta edistääkseen suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista yhteiskuntaan ja työllistymistä opintojen aikana sekä niiden päätyttyä Suomeen. Ylioppilaskunta ei harjoita itsenäistä kansainvälisiä asioita koskevaa edunvalvontaa valtakunnallisella tasolla, vaan tällä tasolla edunvalvonta on kanavoitu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta. Tämän kansainvälistymis- ja kielisuunnitelman tavoitteet on rajattu yliopistoyhteisön sisällä tapahtuvaan toimintaan. Päivitetty: Emmi Hallikainen 22.11.2015 Sivu 2/7
69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 Vaihtoonlähdön helpottaminen Vaihtoonlähtijöiden määrä ei ole lisääntynyt viime vuosina yliopiston strategisten tavoitteiden mukaisesti. Ylioppilaskunnan tavoitteena on edistää ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua sekä auttaa sujuvoittamaan byrokratiaa ennen ja jälkeen vaihtoopiskelujakson. Kaikilla tutkinto-opiskelijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkuvuusjakson suorittamiseen. Ylioppilaskunnan tavoitteena on saada kaikille opiskelijoille tutkintoon valmiiksi suunniteltu vaihto-opiskelujakso, jonka aikana suoritetut opinnot hyväksiluetaan tutkintoon. Vaihto-opiskeluaikana tulisi olla mahdollista suorittaa kokonainen opintokokonaisuus. Ylioppilaskunta tiedottaa jäsenistöään vaihtoon lähdön ja työharjoittelun mahdollisuuksista. Kotikansainvälistymisen tukeminen Kotikansainvälistyminen määritelmällisesti tarkoittaa kansainvälistymistä lähtemättä opiskelupaikkakunnalta. Tällaista toimintaa on muun muassa englanninkieliselle kurssille osallistuminen, TUT Tandem kieliopinnot, monikulttuurisessa harjoitustyöryhmässä toimiminen, harjoitustyön tekeminen englanniksi, vaikka kurssin luennointikieli olisikin suomi, toimiminen kansainvälisenä tutorina, toimiminen kv-kerhossa ja toimiminen muun alayhdistyksen kansainvälisten asioiden vastaavana sekä kv-jaostossa aktiivinen toimiminen. Lisäksi yliopistolla assistenttina toimiminen englanninkielisellä kurssilla sekä ulkomaisen professorin tai muun ulkomaalaisen henkilökunnan jäsenen assistenttina toimiminen on kotikansainvälistymistä. Kotikansainvälistymisen ja vaihtoonlähdön välimaastoon kuuluvat muun muassa kansainväliset excursiot ja kv-kerhojen kansainväliselle kurssille tai muuhun tapahtumaan osallistuminen. Ylioppilaskunta tiedottaa kotikansainvälistymisen mahdollisuuksista. Vaihtoon lähtemistä ei voi vaatia jokaiselta opiskelijalta, jolloin kansainvälistymisjakso on oltava mahdollista suorittaa eri kotikansainvälistymisen keinoilla. Näiden keinojen tulee olla kuitenkin riittävän antoisia kansainvälistymistavoitteeseen nähden. Tällöin voi esimerkiksi olla vaihtoehtona suorittaa kansainvälistymisjakso useamman kotikansainvälistymisosion yhdistelmänä. Vieraiden kielten opetus ja englanninkielinen opetus Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin perustaitoihin kuuluu luonnontieteiden ja tekniikan ymmärryksen lisäksi riittävä kieli- ja viestintätaito. Yliopisto tarjoaa mahdollisuuden kielenopiskeluun monen eri kielen kursseilla. Ylioppilaskunnan edunvalvonnallinen tavoite on varmistaa opiskelijoiden mahdollisuus monipuoliseen kielten opiskeluun. Koska englannin kieli on vallitseva kansainvälinen kieli, on kansainvälisten kurssien järjestäminen käytännössä mahdollista vain englanniksi. Tämä taas korostaa englannin kielen roolia. Englanninkielinen opetus monipuolistaa opetustarjontaa kv-opiskelijoille, mutta myös parantaa suomalaisten opiskelijoiden englannin kielen taitoa ja edistää kansainvälistymistä. Ylioppilaskunta tukee kielenopetuksen integrointia aineopintoihin, jolloin opiskelijalle kertyy oman alansa kannalta tarpeellista sanastoa vieraalla kielellä. Englanninkielisten kurssien opetushenkilökunnan kielitaitoa täytyy kehittää ja koko kurssin opetusmateriaalin tulee olla saatavilla kattavasti englanninkielisenä. Suomen kielen opetus KV-opiskelijoille täytyy tarjota riittävästi laadukasta ja monipuolisia oppimismuotoja hyödyntävää suomen kielen opetusta, joka tukee integroitumista yhteiskuntaan ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Suomen kielen taito auttaa työllistymistä Päivitetty: Emmi Hallikainen 22.11.2015 Sivu 3/7
115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 hyödyntävien verkostojen luomista. Suurin osa työnantajista Suomessa edellyttää työntekijältä hyvää tai ainakin jonkin tasoista suomen kielen taitoa. Vaikka työtehtävät itsessään eivät suomen kielen taitoa vaatisikaan, on työntekijällä hyvä olla ns. kahvipöytäkeskustelun tasoinen kielitaito, sillä se parantaa työntekijän integroitumista työyhteisöön. Kv-opiskelijat eivät useinkaan ymmärrä suomen kielen opiskelun arvoa, sillä yliopistollamme ja yleisesti Suomessa selviytyy arjesta myös englanniksi. Mieluiten jo opiskelijoiden rekrytointivaiheessa hakijaehdokkaille pitäisi antaa tästä todenmukainen kuva. Kv-tutkinto- ja jatko-opiskelijoille tulee korostaa suomen kielen oppimisen merkitystä viimeistään heidän saavuttuaan Suomeen ja heitä tulee kannustaa suomen kielen harjoitteluun. Jokaiselle halukkaalle kv-opiskelijalle pitää olla paikka suomen kielen alkeiskurssilla ja mahdollisuus edetä kielen opinnoissa. Suomen kielen opetuksen pitää olla kannustavaa ja edistää erityisesti alkuvaiheessa arkipäivän kommunikointia suomalaisten kanssa. Ylioppilaskunta tukee erilaisia keinoja kannustaa kv-opiskelijoita suomen kielen harjoitteluun. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi kieliryhmät, Tandem-kieliopiskelu sekä erilaiset kampanjat. Ylioppilaskuntatoiminnan alle kuuluvat tavoitteet TTYY voi vaikuttaa omalla toiminnallaan suoraan tai melko suorasti tämän luvun alle kuuluviin asioihin. Ylioppilaskunta edistää omalla toiminnallaan kv-opiskelijoiden kotouttamista ja kannustaa suomalaisia opiskelijoita kansainvälistymiseen. Suuri osa tavoitteista toteutuu alayhdistystoiminnan ja jaostotoiminnan kautta. Englanninkielinen viestintä Koska merkittävä osa ylioppilaskunnan jäsenistöstä koostuu suomen kieltä taitamattomista opiskelijoista, on englanninkieliseen viestintään kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos suomea taitamattomille opiskelijoille ei välity samaa tietoa kuin suomea puhuvalle, on näiden mahdotonta olla täysin yhdenvertaisessa asemassa. Ihannetilanteessa kaikki ylioppilaskunnan viestintä olisi kaksikielistä. Ylioppilaskunnan virallinen kieli on kuitenkin suomi eikä ylioppilaskunnalla ole resursseja kääntää kaikkea englanniksi. Siksi kaksikielisyyttä ylioppilaskunnan kaikessa toiminnassa ei voida vaatia. Ylioppilaskunnan tiedotuksesta tulee olla englanniksi kansainvälisille opiskelijoille tarpeellinen tiedotus. Periaatteena tälle tarpeellisuudelle voidaan pitää, että kaikki tieto on kv-opiskelijalle tarpeellista, ellei se koske yksinomaan suomalaisia tai suomen kieltä osaavia opiskelijoita. Ylioppilaskunnan hallitus noudattaa tätä linjaa omassa tiedotuksessaan ja korostaa sen noudattamisen tärkeyttä alayhdistyksille. Englanninkielinen viestintä ylioppilaskunnan alaisissa jaostoissa ja alayhdistyksissä on erityisen tärkeää, jotta kv-opiskelijat voivat päästä mukaan alayhdistyksen toimintaan. Ylioppilaskunnan virallisissa asiakirjoissa sekä kokouksissa käytetään suomea. Mm. edustajiston kokoukset ja sääntömääräiset jaostot on siis pidettävä suomeksi. Jaostojen puheenjohtajat voivat kuitenkin halutessaan pitää tempausluontoisesti esimerkiksi yhden kokouksen vuodessa englanniksi ja mainostaa tätä kv-opiskelijoille. Myös edustajiston iltakoulu voidaan pitää tempausluontoisesti englanniksi. Kansainvälinen jaosto eli kvjaosto ja International Degree Student foorumi eli IDS-foorumi liittyvät oleellisesti kansainvälisten opiskelijoiden asioihin. Nämä eivät ole sääntömääräisiä jaostoja, ja ne pidetään aina englanniksi. Päivitetty: Emmi Hallikainen 22.11.2015 Sivu 4/7
163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 Jos edustajistoryhmässä on suomen kieltä osaamattomia jäseniä, on ryhmän pidettävä huoli, että nämä saavat tarvittaessa apua kokousmateriaalien ja kokouksen keskustelun ymmärtämisessä. Edustajistoryhmä voi pyytää ylioppilaskuntaa käännättämään kirjallisesti tai esittelemään suullisesti tarvittavat keskeisimmät kokousmateriaalit englanniksi. Kiltojen ja kerhojen kv-ohjeistus ja tukeminen Jokaisen alayhdistyksen tulee toivottaa kv-opiskelijat yhtä tervetulleiksi kaikkeen toimintaansa kuin suomalaiset opiskelijatkin. Ylioppilaskunta kehottaa alayhdistysten hallituksia toimimaan tässä suhteessa aktiivisesti. Jokaisella kerholla ja killalla, jonka virallinen kieli on muu kuin englanti, on oltava nimetty henkilö, johon voi ottaa yhteyttä englanniksi. Kyseinen henkilö voi olla joko hallituksen jäsen tai toimihenkilö (ns. kvvastaava tai kv-toimari). Alayhdistyksen hallituksen on syytä kiinnittää huomiota kv-opiskelijoille suunnattuun tiedotukseen, käyttäytymiseen kiltahuoneella kv-opiskelijoiden saapuessa, sekä hallituksen, kv-vastaavan/-toimarin ja kv-tutoreiden väliseen yhteistyöhön. Kiltojen on lisäksi erittäin suotavaa esittäytyä kv-fukseille oman tiedekuntansa tiedotustilaisuuden yhteydessä fuksiviikolla ja tammikuun ensimmäisenä kouluviikkona. Alayhdistysten on hyvä myös esittäytyä Harraste- ja ammattiainekerhomessuilla (HAA-messut), missä on hyvä houkutella kv-opiskelijoita mukaan toimintaan. Tavoitteena on, että ylioppilaskunnan, jaostojen ja alayhdistystoiminta olisi kaksikielistä. Tämän on kuitenkin lähdettävä alayhdistyksen jäsenten tarpeesta. Killoilla ja kerhoilla pitää olla sekä suomenkieliset että englanninkieliset Internet-sivut, sekä tiedotusta kummallakin kielellä. Kuitenkin ainoastaan tarkoituksenmukaiset osat Internet-sivuista ja tiedotuksesta on tarpeen olla muulla kuin yhdistyksen omalla kielellä. Alayhdistyksiä kannustetaan kansainvälistymään stipendien avulla, joita myönnetään mallikkaasta kansainvälisestä toiminnasta. Tällaista toimintaa on erityisesti kvopiskelijoiden huomioiminen sekä kotikansainvälistymisen tukeminen. Kv-tutkinto-opiskelijat kiltoihin Tavoitteena on, että kv-tutkinto-opiskelijat tuntisivat kuuluvansa kiltaan kuten suomalaisetkin opiskelijat. Kv-tutoroinnin koulutusta on kehitetty vastaamaan suomalaisten tutoreiden koulutusta tavoitteena on yhtenäistää tutorointi. Kiltoja kannustetaan pitämään läheiset yhteydet kv-tutoreihin. Tutorit ovat siitä killasta, mihin kv-tutkinto-opiskelijat kuuluvat. Tutorit kuuluvat oman kiltansa fuksitoiminnan alaisuuteen ja toimivat yhdessä killan muiden tutorryhmien kanssa. Tutoreiden valinta on suomalaisten fuksien tutoreiden kanssa saman tapaista; kiltoja kuullaan kv-tutorvalinnoissa. Kiltoja tulisi informoida haettavien tutoreiden määristä kullekin koulutusohjelmalle. Tavoitteena on, että jokainen TTY:n kv-tutkintoopiskelija kuuluisi johonkin kiltaan tai ammattiainekerhoon. Lisäksi he voivat liittyä harrastekerhoihin ja lajijaostoihin. Tähän voidaan vaikuttaa kv-tutoreiden sekä kiltojen ja kerhojen kansainvälisen toiminnan ohjeistuksen kautta. Kv-tutkinto-opiskelijoilla on myös oikeus esimerkiksi oman kiltansa haalareihin ja teekkarilakkiin sekä kasteeseen killan fuksien mukana. Kokonaisen lukuvuoden vaihtoopiskelevilla on mahdollisuus tilata teekkarilakki. Päivitetty: Emmi Hallikainen 22.11.2015 Sivu 5/7
206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 Englanninkielisen kandidaatintutkinto-ohjelman opiskelijat Vuonna 2016 alkavan uuden englanninkielisen kandidaatintutkinto-ohjelman opiskelijat integroidaan olemassa olevan killan fuksitoimintaan. Ylioppilaskunta tiedottaa uusia tutkinto-ohjelman opiskelijoita ammattiainekerhon perustamisesta ja kiltautumisen periaatteista, jotta he voivat halutessaan sellaisen perustaa. Kansainvälisten tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden jääminen Suomeen Yliopisto-opiskelun pitää olla maksutonta. Tämä onnistuu kansainvälisten opiskelijoiden osalta käytännössä vain, jos kansainväliset tutkinto- ja jatko-opiskelijat jäävät Suomeen valmistuttuaan, jolloin he osallistuvat opiskelukustannusten kattamiseen suomalaisen yhteiskunnan veronmaksajina. Ylioppilaskunnalla on keinoja edistää valmistuneiden kv-opiskelijoiden työllistymistä esimerkiksi käyttämällä tiedotuskanaviaan työpaikkojen markkinointiin, lobbaamalla tamperelaisia yrityksiä rekrytoimaan kv-opiskelijoita, järjestämällä excursioita näihin ja kannustamalla yrittäjyyteen Suomessa. Ylioppilaskunta voi myös tehdä aktiivisesti yhteistyötä yliopiston kanssa, jotta erilaisissa rekrytointi- ja työelämätapahtumissa sekä koulutuksissa huomioitaisiin myös kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet. Työnsaantimahdollisuuksien parantamisen lisäksi kv-opiskelijoiden jäämistä Suomeen opintojen päätyttyä edistävät sosiaalinen verkostoituminen ja integroituminen yliopiston yhteisöön sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Näitä asioita taas edistävät mm. kvtutorointi, kilta- ja kerhotoiminta, sekä suomen kielen opiskelu. Toimenpiteet ja niiden aikataulu Toiminta Tavoitetaso Aikajänne Kiltoja palkitaan kansainvälisestä toiminnasta. Englanninkieliset fuksit integroituvat paremmin Alayhdistysten kansainvälisyys Ylioppilaskunnan jaostojen ja neuvostojen kokouskieli englanniksi tarvittaessa Ylioppilaskunnan tapahtumat ovat aidosti kaksikielisiä KV-tutkinto-opiskelijoiden tutorit kiltoihin. Palkitaan vuosittain kansainvälistä toimintaa kehittänyt kilta. Palkinto perustuu ylioppilaskunnan kansainvälistymisohjeeseen. Suomenkielisestä FuksiAnturista tehdään englanninkielinen käännös Tehdään alayhdistysten kansainvälistymisohjeistus ja tiedotetaan siitä kaikille alayhdistyksille. Mietitään kriteerit kansainvälisyys stipendille. Ylioppilaskunnan alaiset jaostot ja neuvostot vaihtavat kokouskielensä englanniksi tai kaksikieliseksi, mikäli paikalla on suomea puhumattomia osallistujia. Ylioppilaskunnan tapahtumissa otetaan huomioon englanninkieliset osallistujat esimerkiksi huolehtimalla juonnot ja kirjalliset ohjeistukset kaksikielisenä. Killat ottavat kopin omista kvtutoreistaan ja sitä kautta parantavat kv-tutoreiden fuksien integroitumista kiltatoimintaan. Vuodesta 2017 alkaen Päivitetty: Emmi Hallikainen 22.11.2015 Sivu 6/7
Kansainvälisille opiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Vaihto-opiskelun tulisi olla mahdollista kaikille ja opinnot täytyy pystyä sisällyttämään tutkintoon. KV-opiskelijat saavat opiskelijaalennukset joukkoliikenteeseen ja uimahalleihin vaikka suomalainen henkilötunnus puuttuisi. Pankkitilin avaamisen helpottaminen. Ylioppilaskunta tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa (TEK, kauppakameri, Talent Tampere), jotta kansainväliset opiskelijat saavat luotua työllistymistä edistäviä verkostoja. Vaihto-opiskelujakson tulisi olla tutkintoon valmiiksi suunniteltu ja opintojen hyväksyminen tutkintoon pitää olla mutkatonta. Vaihtoopiskelun täytyy olla kaikille tutkintoopiskelijoilla yhdenvertaisesti mahdollista. Vuodesta 2017 alkaen Vuodesta 2017 alkaen Vuodesta 2018 alkaen 228 229 230 231 232 233 234 235 236 Suunnitelman seuranta ja päivitys Päävastuu suunnitelman seuraamisesta ja päivityksestä on TTYY:n kansainvälisten asioiden sektorilla. Hallituksen kansainvälisistä asioista vastaava tarkastelee suuunnitelman totetutumista vuosittain. Uusi suunnitelma tehdään viimeistään vuonna 2018, tarvittaessa aikaisemmin. Suunnitelman hyväksyminen Suunnitelma hyväksytään ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa 39/2015. Suunnitelma tuodaan edustajiston tiedoksi Teekkaritoiminta vuosille 2016-2020 liitteenä edustajiston kokouksessa 16/2014-2015. Päivitetty: Emmi Hallikainen 22.11.2015 Sivu 7/7