Kunnanhallitus 346 08.09.2014 Kunnanvaltuusto 105 06.10.2014 Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 6/2004; Ämmässuon ilmassa olevien hiukkasten sisällön analysoimisesta 904/11.03.00/2012 Kunnanhallitus 346 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.6.2014: Vastaus valtuustoaloitteeseen 6/2004: Ämmässuon ilmassa olevien hiukkasten analysoiminen Dnro 313/2004 Valtuutettu Kristo Savola ensimmäisenä allekirjoittajana jätti valtuuston kokouksessa 26.2.2004 32 seuraavan aloitteen: "Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on toiminut jo vuodesta 1987. Sinä aikana alueelle on läjitetty mm. sekajätettä sairaalajätettä, asbestia, voimalaitostuhkia ja pilaantuneita maamassoja. Alueella käsitellään myös mm. rakennusjätettä ja biojätettä. Toiminnasta aiheutuu erityyppisiä päästöjä: pölyjä, hajuja, päästöjä vesiin.ja ilmaan. Lähiseudun asukkailta saatujen tietojen mukaan heidän keskuudessaan esiintyy yllättävässä määrin sydän- ja verisuonivaivoja ja systeemisairauksia. Esimerkiksi voimalaitostuhkien sisältämän vanadiinin on suurina annoksina todettu rottakokeissa aiheuttavan sydämen laajentumaa ja keuhkojen ylipainetautia, joita sairauksia asukkaiden kertoman mukaan alueella esiintyy. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusalueella asuvien kuntalaisten terveydentila kartoitetaan sen selvittämiseksi, esiintyykö heidän keskuudessaan joitakin sairauksia tavanomaista enemmän. Ämmässuolla seurataan alueen ilmanlaatua niin, että mitataan ilman hiukkasten määrää mutta ei laatua. Kun tiedetään, että siellä käsitellään ja sinne on sijoitettu mitä moninaisinta jätettä, olisi välttämätöntä tutkia, mitä hiukkaset sisältävät. Esitämme, että kunta ryhtyy toimiin, jotta Ämmässuolla aletaan pikaisesti analysoida ilmassa olevien hiukkasten sisältöä sen selvittämiseksi, onko hiukkasissa terveydelle vaarallisia aineita tai yhdisteitä." Savolan lisäksi aloitteen olivat allekirjoittaneet Outi Hakkarainen, Antti Kilappa, Juha Voipio, Flemming Bergh, Eero Hirvonen, Ulf Kjerin, Gustaf Åberg, Raija Vahasalo, Johanna Tuomi, Kalervo Kumpula, Airi Hyvönen, Lasse Streng, Janne Miilukangas, Seppo Lintunen, Kari Hujanen ja Anja
Leinonen. Konsernihallinto oli lähettänyt aloitteen lausunnoille kunnan terveystoimeen sekä ympäristönsuojelyksikköön. Terveystoimen johtava ylilääkäri Tuija Kumpulainen antoi asiasta seuraavan lausunnon: Nykyiset seurantamenetelmät Jätteenkäsittelyn aiheuttamia ympäristöhaittoja seurataan aktiivisesti Ämmässuon alueella ja raportit ovat luettavissa YTV:n www-sivuilta. Ympäristön asukkaiden terveydentilasta suhteessa jätteenkäsittelyyn ei ole erillistä tietoa. Sen sijaan alueella työskentelevät henkilöt ovat välittömässä kontaktissa mahdollisiin haittoihin ja siten heidän työterveystulostensa arviointi antaa pohjatietoa riskeistä. Tiedot asukkaiden terveydentilasta Yhden kilometrin säteellä alueen reunasta Kirkkonummen puolella asuu n. 200 henkilöä. Terveystoimella ei ole käytössä erillisiä tietoja alueen asukkaiden sairauksista. Aloitteessa mainittu keuhkojen ylipainetauti ei ole käsitteenä lääkärille tuttu, sydämen laajentumakin on epätarkka ja sillä on mahdollisesti tarkoitettu sydämen vajaatoimintaa tai sydänlihaksen jotain sairaustilaa. Kaatopaikan aiheuttamat mahdolliset terveysriskit / työterveyshuolto alueella työskenteleville tehdään yleistarkastus 3 vuoden välein, paitsi bioaltistelaitoksella toimiville kerran vuodessa. Tarkastusvälin pituus kertoo arvioiduista riskeistä. tutkimus keskittyy keuhkojen tilan selvittelyyn, koska työhygieniä riskejä ovat pölyn leviäminen ja aumakomposti. Pölyyn voivat liittyä mikrobit ja niiden tuottamat endotoksiinit. Pölyämistä voidaan vähentää mm. työmenetelmillä, kaatopaikan teiden päällystyksillä ja kosteudella. raskaan liikenteen pakokaasujen aiheuttamia mahdollisia altistuksia seurataan asbestijätteiden käsittelyprosessi on suljettu ja leviämistä ei tapahdu sairaalajätteet viedään Ekokemille työperäisiksi todettuja sairauksia ei ole todettu Asukkaiden mahdollinen tutkiminen Jos kunta haluaa selvittää po. alueen asukkaiden yleisen terveydentilan suhteessa muun kunnan väestöön tai johonkin muuhun väestöön, niin kunnan tulisi ensin määritellä, mitä asukkaista halutaan yleisellä tasolla tutkia. Tämän jälkeen olisi mahdollista tehdä terveydentilan yleisselvitys, joka tulee tehdä myös vastaavalle verrokkiväestölle. Tutkimuksia ei ole mahdollista tehdä terveystoimen normaalina työnä. Terveydellistä perustetta tällaisen selvityksen tekemiseksi ei ole tiedossa.
Jos kunta haluaa selvittää po. alueen asukkaiden yleisen terveydentilan suhteessa kaatopaikan läheisyyteen, niin silloin tulee ensin päättää, minkä altisteen suhteen tutkimus tehtäisiin. Altisteen/altisteiden sopimisen jälkeen tulisi tehdä po. altisteiden aiheuttamien terveysongelmien tutkiminen alueen väestölle sekä verrokkiväestölle, jolloin voitaisiin vasta osoittaa näiden altisteiden vaikutus. Perusterveydenhuollon resurssit eivät riitä tällaisten selvitysten tekemiseen. Terveydellistä perustetta tällaisen selvityksen tekemiseksi ei ole mm. työhygienisten selvitysten pohjalta nähtävissä, koska työperäisiä sairauksia ei ole todettu henkilöillä, jotka ovat paljon lähempänä mahdollisia haittatekijöitä kuin lähialueen väestö. Kyselytutkimuksilla voidaan selvittää alueen asukkaiden tuntemuksia haitoista, mutta luotettavien tietojen saaminen edellyttää verrokkiväestön analysointia samalla tavalla. Yhteenveto Lääketieteellistä perustetta alueen asukkaiden erilliselle tutkimiselle ei ole tiedossa. Mikäli kunta kuitenkin haluaa laajemman selvityksen asukkaista, niin edellisen kohdan maininnat tutkimusten oikeasta kohdentamisesta ja verrokkiaineistoista tulee ottaa huomioon. " Ympäristöpäällikkö Erkki Selin antoi asiasta seuraavan lausunnon: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään hyvin erilaisia jätteitä, joiden koostumus ja käsittelytapa vaihtelevat. Kaatopaikalle on tuotu normaalin sekajätteen lisäksi mm. biojätettä, joka käsitellään alueella sekä asbestia ja voimaloiden lentotuhkia. Käsitelytavat ovat myös ajan myötä muuttuneet tekniikan ja menettelytapojen kehittyessä. Biojätteet kompostoidaan laitosmaisesti, asbesti on jo tuotaessa pakattu määräysten mukaisesti eikä leviämistä tapahdu. Biojätteen kompostointiprosessin yhteydessä syntyvän hajun peittämiseksi käytetään eteerisiä öljyjä. Ilman laatua seurataan Ämmässuolla hiukkaspitoisuuden määränä. Hiukkasten sisältöä ei kuitenkaan analysoida hiukkasten mahdollisesti sisältämien terveydelle vaarallisten ainesosien selvttämiseksi. Pölyä ja ilmaan leviäviä hiukkasia muodostuu kaatopaikka-alueella lähes joka vaiheessa, alueelle tuotaessa ja sitä käsiteltäessä eri tilanteissa. Tällä hetkellä kaatopaikalla tehdään kaatopaikkakaasun talteenottamiseen liittyviä, jätekasan läpi ulottuvia, suuren halkaisjan omaavia reikiä. Mitä näiden reikien kautta pääsee ilmaan jo kauan tiiviisti puristetttuna olevasta jätemassasta, ei ole selvitetty. Eräänä ongelmana hiukkasten sisällön selvittämisessä on, että varmuudella ei tiedetä, mitä pitäisi tutkia. Toinen ongelma on, että kaikille aineille ei ole määritetty raja-arvoja. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla este hiukkasten sisällön tutkimiselle. Jo tieto siitä, mitä hiukkaset sisältävät, antaisi mahdollisuudet ryhtyä muutoksiin eri toiminnoissa ja vähentäisi epäilyt ympäristön asukkaiden taholta. Jos hiukkasista tutkimusten perusteella löytyy aineita, joista nyt epäillään aiheutuneen sairauksia, tulisi yhteys sairauksiin selvittää. Miten yhteys selvitetään, on ratkaistava todettujen aineiden perusteella.
Tällä hetkellä YTV on esittänyt jätteenkäsittelykeskuksen laajennuksen yleissuunnitelman ympäristölupahakemusta varten. Tässä suunnitelmassa esitetään laajennusosalle, Kirkkonummen kunnan puolelle louhittavaksi kaksi tuhkalokeroa, joihin laitettaisiin asbestia ja lentotuhkaa. Esim. tuhkan osalta ei ole vielä olemassa lopullista tarkkaa suunnitelmaa, miten tuhka käsitellään ja peitetään lokeroihin. Tuhka sisältää vanadiinia, joten tuhkan sijoittaminen edellyttää eritäin huolellisia ja loppuun saakka harkittuja toimenpiteitä. Ympäristönsuojeluyksikkö toteaa edellämainittuun viitaten, että YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen alueella tulee ryhtyä ilman laadun mittauksissa myös selvittämään ilmaan pääsevien hiukkasten sisältämät aineet. Selvitystyö voitaisiin suorittaa selvimmin normaalin ilmanlaatumittausten yhteydessä. Kun mittausten tuloksena on saatu selville ilmaan mahdollisesti pääsevät haitta-aineet ja niiden määrät, voidaan tulosten perusteella alkaa selvittää alueella ilmenneiden sairauksien laajuutta ja mikä ne saa aikaan. Kun mahdolliset syyt ja seuraukset ovat selvillä, ovat myös vastatoimenpiteet perusteltuja aloittaa." Kunnanhallitus käsitteli edellä esitetyt kaksi lausuntoa kokouksessaan 4.10.2004 ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seuraavalla evästyksellä: Kunnanhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään mahdollisuudet tutkia jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusalueella asuvien kuntalaisten terveydentila ja siten, että kunta velvoittaa YTV:n maksamaan kustannukset. Vuonna 2010 ympäristöpäällikkö Selin laati asiasta uuden selvityksen: "Ämmässuon ilmassa olevien hiukkasten analysoimisesta tehtyä valtuustoaloitetta on käsitelty kunnanhallituksessa 4.10.2004. Kunnanvaltuusto päätti 30.3.2006 käsittelyn jälkeen lähettää yhdyskuntatekniikan lautakunnalle toimenpiteitä varten. Ympäristöpäälliköltä pyydettiin täsmennetty selvitys vietäväksi valtuustoon keväällä 2007. Ympäristöpäällikkö on antanut 6.3.2007 selvityksen silloisen tilanteen mukaan. Selvitystä ei ole kuitenkaan käsitelty kunnanhallituksessa. Ämmässuon alueella on tehty ympäristölupavalvonnan mukaista seurantaa ja tutkimuksia vuosittain. Uusimpien tutkimustulosten perusteella kaatopaikalta ei pääse ympäristöön haitallisia päästöjä siinä määrin, että ne aiheuttaisivat terveyshaittaa ympäröivien asutusalueiden asukkaille. Ilmaan joutuvien hiukkasten määrän vähenemiseen on vaikuttanut huomattavasti kaatopaikka-alueen kallion louhinnan ja kiviaineksen murskauksen loppuminen kaatopaikka-alueen valmistuttua. Seuraavassa lyhyt yhteenveto uusimmista tutkimustuloksista. Joulukuussa 2009 kaatopaikka-alueella mitattiin ilman polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Ne olivat pääosin alhaisempia kuin verrannealueina toimineilla Kallion
kaupunkialueella ja Vartiokylän pientaloalueella. Vain fenantreenin pitoisuus oli korkeampi Ämmässuolla kuin Kalliossa, mutta toisaalta se oli alhaisempi Vartiokylän pitoisuuksiin nähden. Vuoden 2009 tammi-heinäkuussa kaatopaikka-alueella tehtiin hiukkasseurantaa (PM2,5 ja PM10 eli leijuvan pölyn mukana hengitettävät hiukkaset, joiden läpimitta on pienempi kuin 2,5 tai 10 mikrometriä). PM10-pitoisuus ylitti ohjearvon lievästi maaliskuussa 2009 (ohjearvo 70 µg/m3, mitattu pitoisuus 73 µg/m3). PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 15 kertaa raja-arvon tammi-heinäkuussa 2009. Jos raja-arvon ylityksiä on yli 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan ohjearvo ylittyneeksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut vuonna 2009. PM2,5-pitoisuuksille ei ole annettu ohjearvoa, mutta sen vuosikeskiarvo YTV-alueella oli tasoa 8-11 µg/m3. Kaatopaikka-alueella PM2,5-pitoisuudet vaihtelivat välillä 5,5-8,8 µg/m3. Hajua koskevia valituksia (4 kpl) tuli vuonna 2009 vähemmän kuin edellisvuosina ja nekin liittyivät pakkaspäivien inversiotilanteisiin, joissa ilman sekoittuminen oli heikkoa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia kuvaava TRS-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa tammi-heinäkuun tarkastelujakson aikana ja se oli keskimäärin alhaisempi kuin aikaisempina seurantavuosina (2004-2008). Kansanterveyslaitoksen biojäteprojekti toteutettiin vuosina 2004-2005. Kaatopaikan biojätekasojen läheisyydessä sekä lähimmällä asuinalueella 1-2 km päässä mitattiin bakteerien ja homeiden määrää ja verrattiin niitä haja-asutusalueen ja kaupungin vastaaviin määriin. Homeiden ja bakteerien määrät olivat lähimmällä asuinalueella samalla tasolla kuin verranteena olevilla kauempana sijaitsevilla kaupunki- ja haja-asutusalueilla. Kaatopaikalta tulevat hajut koettiin kyselytutkimuksessa häiritsevimmiksi ja niiden yhteyttä terveyshaittoihin tutkitaan parhaillaan. Johtava ylilääkäri Helena Liira toteaa, että YTV on laatinut 1.1.-31.7.2009 väliseltä ajalta ympäristöraportin. Raportin antamat tiedot eivät viittaa siihen, että jätteenkäsittelylaitos aiheuttaisi olennaisia terveydellisiä haittoja alueen lähistöllä asuvalle väestölle. Tehdyn selvityksen perusteella jätteenkäsittelylaitoksen päästöt ovat ympäristönormien mukaiset ja kehitystrendit ovat ympäristön kannalta suotuisia. Alueen väestö on osallistunut ympäristöhaittojen seurantaan. Koska merkittäviä poikkeamia raja-arvoista ei ole esiintynyt, tässä vaiheessa ei ole aihetta tutkia vaikutuksia väestön terveyteen tarkemmin. Tämä selvitys käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa 22.3.2010. Tuolloin kunnanhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seuraavalla evästyksellä: Kunnanhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelun aikana selvitetään mahdollisuudet tutkia jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusalueella asuvien kuntalaisten terveydentila alueen toimijoiden rahoituksella. Lisäksi neuvotellaan HSY-kuntayhtymän kanssa alueen ilmanlaadunmittauksen kehittämisestä niin, että tutkitaan säännöllisesti myös hiukkasten ja pienhiukkasten
koostumusta. Aloitetta on käsitelty uudelleen ympäristönsuojeluyksikössä. Hiukkaspäästöjen mittauksista on keskusteltu HSY-kuntayhtymän sekä Uudenmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajien kanssa Ämmässuon määräaikaistarkastuksen yhteydessä 20.5.2014. Valmistelija: vs. ympäristötarkastaja Ville Alho, ville.alho(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - vireillä olevat valtuustoaloitteet, raportti 1/2014 Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle seuraavan lausunnon: Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii Kirkkonummella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Sen toimivalta on säädetty ympäristönsuojelulain (86/2000) 21 :ssä, minkä mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvat ympäristönsuojelulaissa sille asetetut lupa- ja valvontatehtävät. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle on myönnetty useita eri ympäristölupia, jotka säätelevät keskuksen toimintaa. Toiminnan luonteesta ja koosta johtuen toimivaltainen lupaviranomainen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen osalta on pääosin valtion ympäristölupaviranomainen, eli tässä tapauksessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Vastaavasti kun kyseessä ovat valtion ympäristölupaviranomaisen myöntämät luvat, niiden ensisijainen valvoja on valtion valvontaviranomainen, eli Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toissijaisena valvontaviranomaisena. Toissijaisella valvontaviranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta antaa valtion ympäristöluvalla toimivalle toiminnanharjoittajalle määräyksiä. Siten rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole laillisia keinoja määrätä HSY-kuntayhtymää suorittamaan kunnanhallituksen evästyksessä edellytettyjä hiukkaspäästömittauksia. Ainoastaan valtion viranomaiset voivat tällaisia määräyksiä antaa. Kirkkonummen kunnan ympäristötarkastaja on toissijaisen valvontaviranomaisen ominaisuudessa osallistunut Ämmässuon kompostointilaitoksen määräaikaistarkastukseen 20.5.2014 ja keskustellut tilaisuudessa Ämmässuon ilmanlaatumittausten kehittämisestä
HSY-kuntayhtymän sekä Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Keskustelun tuloksena HSY:n ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen on HSY:n kannanottona antanut seuraavan lausunnon: HSY on ollut mukana THL:n toteuttamassa tutkimushankkeessa, jossa on selvitetty jätteenkäsittelykeskuksen osalta seuraavia asioita: Ympäristötutkimus Tavoitteet Ympäristötutkimuksen tavoitteena oli tutkia biologisen jätteenkäsittelyn aiheuttamien mikrobiologisten päästöjen määrää ja koostumusta sekä selvittää kuinka pitkälle päästölähteestä mikrobit merkittävinä pitoisuuksina voivat levitä. Tämän lisäksi selvitettiin hiukkaspäästöjen biologista aktiivisuutta toksikologisin menetelmin. Väestötutkimus Tavoite Väestötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka kaukana jätekeskuksista asukkaat havaitsevat hajua ja kokevat sen häiritseväksi sekä tutkia hajun esiintymisen ja häiritsevyyden yhteyttä asukkaiden kokemien oireiden esiintymiseen. Tutkimushankkeen tulokset on julkaistu tieteellisissä julkaisuissa. HSY jätehuolto on teettänyt vuonna 2010 selvityksen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuuksista kaatopaikka-alueella joulukuussa 2009. Käsittelykeskuksen alueella mitataan 19.2.2014 hyväksytyn mittausohjelman (ohessa) mukaisesti hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia sekä haisevia rikkiyhdisteitä (TRS, kaksi mittausasemaa) sekä sääparametrejä kuten tuulen suunta ja voimakkuus, sadanta ja lämpötila. Yleisesti ottaen voi sanoa, että Ämmässuolla mitatut pienhiukkaspitoisuudet ovat pieniä eli suunnilleen taustan tasolla. Ämmässuon päästöt eivät siten kovin paljon vaikuta pienhiukkasten massaan. Käsittelykeskuksen alueella on ympäristölupien kautta määrätty eri toiminnoille erittäin kattavat ja kalliit seurantavelvoitteet. HSY on hiljattain saanut käsittelykeskuksen kaatopaikka- ja kenttätoimintoja koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan päätöksen (14.12.2012). Päätöksessä on käyty läpi nykyiset toiminnat ja päätetty niihin liittyvistä tarkkailuista. Lupa ei ole vielä lainvoimainen. Parhaillaan HSY on uusimassa biojätteen käsittelyn ja kaasuvoimalan ympäristölupaa.
HSY korostaa, että ympäristöluvanvaraisten toimintojen lupaprosessissa harkitaan toiminnoilta vaadittavat tarkkailut. Hiukkasten koostumuksen tutkiminen edellyttää tietoa siitä, mitä hiukkasista tutkitaan. HSY:n käsityksen mukaan aiemmin on jo tukittu se, mikä on mielekästä huomioiden nykyiset toiminnot. Huomautettakoon lisäksi, että kaatopaikkasijoitus on jo vähentynyt radikaalisti kuluvan vuoden aikana Vantaan Energian jätevoimalan aloitettua toimintansa. Mahdollisten uusien toimintojen (ekoteollisuuspuisto) tarkkailutarpeet ja velvoitteet harkitaan niiden lupaprosessien yhteydessä. HSY ei lausuntonsa perusteella siis pidä mielekkäänä hiukkaspäästöjen nykyistä laajempaa tutkimista Ämmässuolla. Tarkastuksella käydyn keskustelun pohjalta myös Uudenmaan ELY-keskus on valvontaviranomaisena antanut oman kannanottonsa asiaan. ELY-keskuksen ilmansuojelun asiantuntija Hannu Airola on lausunut asiasta seuraavaa: Onko jätteen käsittely tässä tapauksessa erityisen pölyävää ja onko jäte erityisen myrkyllistä/muuten haitallista? Jos ei, niin hiukkasten koostumuksen tutkimiselle löytyy heikosti perusteita. Jos lisäksi lääkäri on perustellusti sitä mieltä, että terveysvaikutustutkimukseen ei ole aihetta jätteenkäsittelykeskuksesta lähialueella, niin sehän sulkee pois myös hiukkasten terveysvaikutustutkimuksen ja sitä kautta koostumustutkimuksen tarpeen yleisemminkin. Tämän lausunnon pohjalta ELY-keskuksen Ämmässuon valvonnasta vastaava ylitarkastaja Marjo Vuola on todennut seuraavan: Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvojana minulla on se käsitys, että toiminnat jätteenkäsittelyalueella eivät ole erityisemmin pölyäviä ja kuivina kausina pölyämistä vähennetään tehokkaasti esim. kastelemalla alueita. Alueella käsiteltävä vaarallinen jäte käsitellään siten, ettei pölyämistä tapahdu. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asiaan ei ole siten tarpeen puuttua erityisillä toimenpiteillä, sillä toiminta Ämmässuolla ei ole erityisen pölyävää eivätkä lääkärit ole lausunnoissaan pitäneet perusteltuina terveystutkimuksia Ämmässuon lähialueilla. Lautakunta huomauttaa hiukkaspäästöjen osalta, että Ämmässuon voimassa olevien ympäristölupien lupaehdot tulevat määräajoin uudelleen harkittaviksi. Tällöin Etelä-Suomen aluehallintovirastolla on lakiin perustuva velvoite pyytää lupaehdoista lausuntoa sekä Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, että Kirkkonummen kunnanhallitukselta. Näissä lausunnoissa voidaan niin haluttaessa ottaa hiukkaspäästömittausasia esille kun niitä seuraavaan kerran tulevaisuudessa pyydetään. Ämmässuon lähialueen asukkaiden terveystutkimusten osalta Rakennusja ympäristölautakunta viittaa aloitteen aiemmassa käsittelyssä saatuihin
lääkärinlausuntoihin, joiden mukaan terveystutkimuksille ei ole olemassa lääketieteellisiä perusteita. Ympäristönsuojeluviranomaisella itsellään ei ole lääkärinlausunnot kumoavaa asiantuntemusta terveystutkimusten tarpeellisuudesta, eikä asiantuntemusta siitä, millaisia tutkimuksia asukkaiden terveydentilaan liittyen ylipäänsä tulisi suorittaa, eikä myöskään kompetenssia arvioida näiden lääketieteellisten tutkimusten kustannuksia, mikä olisi oleellinen tieto esitettäväksi jätteenkäsittelyalueen toimijoille, jos heiltä halutaan saada rahoitusta kyseiseen projektiin. Näin ollen lautakunta toteaa, että jos Ämmässuon lähialueiden tilanteesta ollaan kiinnostuneita yleisesti kansanterveydelliseltä kannalta, vastaa asiaan liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä niiden tarpeen ja kustannusten arvioinnista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tilanteesta yleensä lautakunta toteaa lopuksi seuraavaa: Suurimman osan jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on muodostanut kaatopaikka. Vantaan Långmossebergiin valmistuneen jätevoimalan käynnistyttyä nyt kuluneen kevään aikana, on Ämmässuon kaatopaikalle kuljetettavan jätteen määrä vähentynyt jo merkittävästi ja tulevaisuudessa kaatopaikkatoiminta tulee käytännössä loppumaan kokonaan. Siten toiminnan laajuus Ämmässuolla tulee merkittävästi supistumaan ja sen seurauksena myös toiminnan ympäristövaikutukset ja päästöt tulevat huomattavasti vähenemään. Lautakunta katsoo, että tilanteessa jossa toiminta on supistumassa ja sen ympäristövaikutukset vähenemässä ei ole perusteltua lisätä toiminnanharjoittajan tarkkailuvelvoitteita. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje Kunnanhallitus Valmistelija: johtava kielenkääntäjä Antti Kangasmäki, puh. 050 414 0724, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää
1 merkitä rakennus- ja ympäristölautakunnan edellä olevan lausunnon tiedoksi 2 pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä. Päätös Kunnanhallitus päätti ehdotuksen mukaisesti. Tiedoksi Jatkokäsittelyyn kunnanvaltuustolle Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (kuntalaki 91 ) Kunnanvaltuusto Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää 1 merkitä rakennus- ja ympäristölautakunnan edellä olevan lausunnon tiedoksi 2 pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä. Päätös Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Tiedoksi Muutoksenhakuohje
Kunnallisvalitus