Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 141/ / Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen vuosiraportista Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista ja mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. HSY on toimittanut vuotta 2013 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla HSY.fi --> Jätehuolto --> Ympäristö --> Jätteenkäsittelykeskus --> Ympäristöraportit.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Kuva 1. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus etelän suunnalta nähtynä. Käsittelykeskuksen toiminta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana, voimala käynnistyy keväällä pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointilaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskukseen tuodaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2013 oli tonnia, josta kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä tonnia sekä rakenteisiin ja muotoiluun yms tonnia. Loput

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vuonna 2013 kokonaisjätemäärä oli tonnia pienempi kuin vuonna Autokuormien määrä vuonna 2013 oli kpl. Vastaanotetusta jätteestä oli biojätettä tonnia, josta 96 % kompostoitiin omassa kompostointilaitoksessa. Loput toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusaineeksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Valmis tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Vuonna 2013 Kekkilä Oy käytti tuotannossaan HSY:n kompostimateriaalia tonnia. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat jätteet omatoimisesti eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä t/a ja vaarallisia jätteitä t/a. Vuonna 2013 asemalla otettiin vastaan jätettä tonnia, josta vaarallista jätettä oli 366 tonnia. Asiakkaita asemalla kävi henkilöä. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet öljyillä tai polttoaineilla, kreosootilla, PAH-yhdisteillä, kloorifenoleilla, glykoleilla, tributyylitinalla (TBT) tai muilla organotinayhdisteillä. Käsiteltävät maamassat voivat sisältää myös muita haitta-aineita, kuten metalleja, syanidia, PCB yhdisteitä yms., joita voidaan käsitellä kompostoimalla tai huokosilmamenetelmällä. Vuonna 2013 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan tonnia. Lisäksi tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja, mutta kuitenkin pilaantuneiksi katsottuja maa-aineksia otettiin vastaan tonnia. Valtaosa maa-aineksista oli öljyllä pilaantuneita erilaisten vahinkotapausten seurauksena. Käsittelyn jälkeen maa-ainekset on käytetty kaatopaikan rakenteissa ja muotoilussa. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin kaatopaikan vanhalla osalla vuonna 1996 ja uudella osalla vuonna Kaatopaikkakaasu poltettiin aluksi soihtupoltinasemalla, mutta tällä hetkellä hyödynnetään kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa, joka aloitti toimintansa

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Voimalaitoksessa on neljä saksalaista kaasumoottoria. Yhden moottorin sähköteho on 3,6 megawattia ja lämpöteho 4,2 megawattia. Lisäksi voimalan savukaasujen energia otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla. Lämpö hyödynnetään sähkön tuotannossa ORC prosessiyksikön (Organic Rankine Cycle) avulla, tästä saadaan 1,5 megawatin lisäteho. Laitos on pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala. Laitoksen sähkötuotto vastaa noin omakotitalon sähköntarvetta. Sähkö syötetään valtakunnanverkkoon Fortum Oy:n Järvikylän muuntoaseman kautta. Vuonna 2013 kaatopaikan vanhalta ja uudelta osalta kerättiin kaasua 51,39 milj. nm 3 (normikuutiometriä). Kaasua hyödynnettiin voimalaitoksessa 40,93 milj. nm 3 ja poltettiin soihtupolttimessa 10,46 milj. nm 3, jolloin hyödyntämisaste oli 80 %. Hyödyntämisastetta laski kaasumoottoreille tehdyt huollot. Laitos tuotti sähköä 91,5 GWh, josta Ämmässuolla käytettiin 15,9 GWh ja myytiin valtakunnanverkkoon 75,6 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin lisäksi hyödynnettävää lämpöä MWh, joka käytettiin alueen rakennusten lämmityksessä. Kompostointitoiminta Ämmässuolla kompostoidaan biojätteitä vuosina 1998 ja 2007 käyttöön otetuissa kompostointilaitoksissa. Biojäte otetaan vastaan uudessa laitoksessa ja jälkikompostointi tehdään vanhassa laitoksessa. Kompostointilaitoksen prosessi perustuu tunnelikompostointitekniikkaan. Biojäte vastaanotetaan sisätiloissa ja siihen sekoitetaan tukiaines. Laitoksessa on 15 kompostointitunnelia, joiden täyttö ja tyhjennys on automatisoitu. Tunneleiden poistoilma puhdistetaan pesurilla ja biosuodattimella. Laitoksen alla on tiivis vuodontarkkailujärjestelmällä varustettu suojausrakenne. Biojätettä kompostoidaan tunneleissa kolme viikkoa. Esikompostoitu biojäte siirretään vanhaan kompostointilaitokseen noin kahdeksi viikoksi jälkikompostointia varten. Lopuksi komposti viedään ulkoaumoihin. Alueella toimiva Kekkilä Oy jalostaa aumoissa kypsyneen kompostin mullan raaka-aineeksi. Vuonna 2013 otettiin vastaan tonnia biojätettä. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin tonnia, Forssassa toimivaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle toimitettiin tonnia ja kaatopaikalle sijoitettiin 78 tonnia biojätettä. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkokentällä avoaumoissa. Aumoja käännetään noin kolmen viikon välein. Kompostimassat ovat jälkikypsytyskentällä vuodenajasta riippuen 4 12 kuukautta. Kypsymistä seurataan lämpötila-antureilla. Aumojen katsotaan olevan kypsiä, kun lämpötila on o C. Kompostointilaitosten hajunpoisto on toiminut hyvin. Alkuvuodesta 2013 uuteen kompostointilaitokseen rakennettiin uusi poistoilman puhdistuslaitos, ns. biopesuri. Laitosten poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2013 oli ou/m 3 (uusi laitos) ja 987 ou/m 3 (vanha laitos), kun

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 raja-arvoksi laitosten ympäristöluvassa on määrätty ou/m 3. Ympäristöluvan mukaisesti poistoilman hajua mitataan kerran vuodessa. Hajuyksikön määrittäminen: Hajupitoisuudet määritetään aistinvaraisesti olfaktometrillä. Olfaktometri on kaasunlaimennin, joka tuottaa kaasua kahteen haistelupisteeseen. Toisessa pisteessä on näytekaasua ja toisessa puhdasta ilmaa. Määrityksen tekee hajuraati. Jäsen ei ennalta tiedä kummassa pisteessä on näytekaasua. Hajuraadin (vähintään neljä henkilöä) arvioinnin perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden (D50) muodossa hajuyksikköä/m 3 (oue/m 3 ). Hajupitoisuus tarkoittaa sitä laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirtaa on laimennettava, jotta 50 % hajupaneelin jäsenistä ei enää tunnista näytekaasuvirrassa hajua. Hajupäästö saadaan laskennallisesti kertomalla hajupitoisuus poistuvan kaasun tilavuusvirtauksella. Hajunäytteenotto ja näytteiden hajukynnykset määritetään standardin SFS-EN mukaisesti. Suomessa hajumäärityksiä tekee mm. VTT. Vesiasiat Vuoden 2013 vesien tarkkailusta on laadittu yhteenvetoraportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM 10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ylittyi kerran vuoden 2013 aikana, toukokuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan raja-arvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ylitti kerran ohjearvon 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa, pitoisuus oli 12,6 µg/m 3. Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, ja Vuonna 2012 hajun maastohavainnot tehtiin loka-marraskuussa ja tutkimus jatkui vuoden 2013 maalis toukokuussa. Tutkimusraportti ja johtopäätökset hajutilanteesta valmistuivat Maastossa jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys prosentteina kokonaisajasta. Lisäksi määritettiin hajutilanne 4 jakoisen asteikon (0 = ei hajua, 1 = heikko haju, 2-3 = selvä haju, 3 = voimakas haju) mukaan.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajun esiintymiselle. VTT soveltaa Tanskassa sovellettavia ohjearvoja. Tulosten mukaan kokonaishajun ja selvän hajun esiintyminen on lisääntynyt alueella. Lisääntymistä on tapahtunut koillisen ja luoteen suunnassa. Haju on ajoittain tuntunut selvänä vielä 3 km etäisyydellä kaatopaikasta. Viime vuonna tuli hajuvalituksia HSY:n palautejärjestelmään jätteidenkäsittelykeskuksen lähialueelta 25 kpl. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2013 melumittaukset tehtiin heinä-, loka- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat dbl Aeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä toukokuussa Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä dbl Aeq. Melun päiväajan ohjearvo on 55 dbl Aeq. Ajankohtaista HSY:llä on vireillä aluehallintovirastossa ympäristölupahakemus biojätteiden käsittelylle uutta biojätteiden mädättämöä varten. Lisäksi vireillä on hakemus louhinnalle ja murskaukselle tasoituslouhinnan tekemiseksi jätteidenkäsittelyalueella. Vaasan hallinto-oikeudessa on vireillä valitukset, jotka on tehty aluehallintoviraston antamasta jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan muutos- ja tarkistushakemuksesta. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Tarkoituksena on suunnitella materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttuu oleellisesti, kun sekajätteen käsittely siirtyy Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan vuonna 2014 ja biohajoavan sekä muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna HSY:n nykyisistä toiminnoista alueelle jää kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sorttiasema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. Rakenteilla on lisäksi biojätteellä toimiva mädätyslaitos, jonka on määrä valmistua vuoden 2014 lopussa. Tiedoksi

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7