Boliden Kokkola Yhteiskuntavastuun raportti 2014
Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas Boliden Kokkola on 315 000 tonnin tuotantokapasiteetiltaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Suuri osa tehtaan raaka-aineena käyttämästä sinkkirikasteesta tulee Bolidenin omilta kaivoksilta Ruotsista, Irlannista ja Suomesta, mutta rikasteita ostetaan myös muilta kaivosyrityksiltä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Perusta. Boliden Kokkolan päätuote on puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Pienin tuotekoko on 25 kilon sinkkiharkko ja suurin 4 000 kiloa painava jättijumbo. Tuotannosta noin 85 prosenttia menee vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Sinkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Vuoden 2014 lopussa tehdas työllisti 530 henkeä. Tuotetun sinkin arvo oli 495 miljoonaa euroa. Osa kansainvälistä metallikonsernia Boliden Kokkolan emoyhtiö on ruotsalainen Boliden AB. Konsernin päätuotteet ovat sinkki ja kupari. Yhtiö tuottaa myös kultaa, hopeaa ja lyijyä. Bolidenilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa. Kokkolan sinkkitehtaan lisäksi Boliden omistaa Suomessa Harjavallan kuparisulaton sekä Kylylahden kupari-, kulta- ja sinkkikaivoksen. Kylylahti siirtyi Bolidenin omistukseen lokakuussa 2014. Vuonna 2014 Boliden-konsernin liikevaihto oli 36 891 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 4 055 miljoonaa euroa ja liikevoitto 2 759 miljoonaa kruunua eli 303 miljoonaa euroa. Konserni työllisti vuoden lopussa 4 900 henkilöä. Bolidenin osake noteerataan Tukholman pörssissä. 1969 Sinkin tuotanto Kokkolassa aloitetaan. Tehdas on osa Outokumpukonsernia. 1974 Ensimmäinen laajennus valmistuu. Tuotantokapasiteetti 150 000 tonnia vuodessa. 1988 Sinkkitehdasta modernisoidaan. Vuotuinen tuotantokapasiteetti nousee 170 000 tonniin. 1990 Outokumpukonsernin toimintoja yhtiöitetään. Sinkkitehtaasta muodostetaan Outokumpu Zinc Oy. 1998 Sinkkitehdasta laajennetaan. Tuotantokapasiteetti nousee 225 000 tonniin. 2001 Neljäs laajennus nostaa tuotantokapasiteetin 260 000 tonniin. Kokkolan tehtaasta tulee yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. 2
Hopea talteen ja myyntituotteeksi Sinkkitehtaan yhteyteen rakennettu hopean talteenottolaitos otettiin virallisesti käyttöön joulukuussa 2014. Vihkiäisiä vietettiin konsernin juhlavuoden teemalla 90 years of knowledge. Hopean talteenotto on Kokkolan tehtaalle merkittävä investointi, joka tehostaa raaka-aineen käyttöä ja parantaa kannattavuutta. Investoinnin arvo oli 27 miljoonaa euroa. Uuden prosessivaiheen myötä sinkkirikasteessa luontaisesti oleva hopea voidaan ottaa talteen myyntituotteeksi. Kokkolasta hopea lähtee maailmalle hienojakoisena rikasteena, josta jalometallitehtaat valmistavat metallista hopeaa. Hieman yli puolet maailmalla tuotetusta hopeasta käytetään sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Hopea on myös merkittävä koruteollisuuden materiaali. Konsernijohtaja Lennart Evrell vihki hopean talteenottolaitoksen käyttöön allekirjoituksellaan toimitusjohtaja Jarmo Herronen piti avajaispuheen vieraat kävivät kierroksella uusissa tuotantotiloissa ja juhlat jatkuivat illalla kaupungintalolla. 2004 Sinkkitehdas siirtyy Bolidenin omistukseen. Vuotuinen tuotantokapasiteetti 275 000 tonnia. 2004 2008 Useita teknisiä muutoksia, jotka parantavat tehtaan suorituskykyä ja nostavat tuotantokapasiteettia. 2009 Tuotantokapasiteetti 306 000 tonnia. 2010 Rikkihappotehdas siirtyy Kemiralta Bolidenin omistukseen. 2012 Uusi tuotantoennätys 314 742 tonnia. 2014 Pasuton toista uunilinjaa laajennetaan. Hopean talteenottolaitos vihitään käyttöön. 3
Moderni maailma tarvitsee sinkkiä Sinkki on yksi teollistuneen yhteiskunnan käytetyimmistä metalleista. Kokkolassa tuotettu sinkki menee pääasiassa rakennus- ja autoteollisuuden käyttöön. 4
5
Sinkkiä esiintyy luontaisesti maaperässä ja vedessä. Sinkki on yksi luonnon yleisimmistä alkuaineista, ja se on välttämätön kaikkien elollisten olioiden kasvulle ja fyysiselle kehitykselle. Ihmisen elimistössä sinkki vaikuttaa satojen entsyymien ja hormonien toimintaan. Nämä säätelevät muun muassa kasvutekijöitä, munuaisten toimintaa, vastustuskykyä, näkökykyä, makuaistia, sokeritasapainoa ja lisääntymiskykyä. Suurin osa korroosiosuojaukseen Helpon muokattavuuden ja suojaavien ominaisuuksiensa ansiosta sinkki on yksi maailman käytetyimmistä metalleista. Sinkkiä käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Maailmalla tuotetaan sinkkiä noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin puolet tästä määrästä käytetään terästuotteiden sinkitykseen. Sinkityksessä sinkki muodostaa teräksen pinnalle suojaavan kerroksen, joka pidentää tuotteiden elinkaarta ja siten parantaa niiden ekotehokkuutta. Sinkki on ympäristön kannalta hyvä valinta myös sen vuoksi, että sinkkiä voidaan kierrättää loputtomasti. Kokkolan tehtaan tuotannosta suurin osa menee suurille terästehtaille, jotka valmistavat sinkittyä terästä esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuuden käyttöön. Sinkki on yksi teollistuneen yhteiskunnan käytetyimmistä metalleista. Se on myös välttämätön hivenaine, jota saadaan mm. kasviksista. 6
7
Ruotsalaisen Garpenbergin sinkkikaivoksen laajentaminen ja hopean talteenoton käynnistäminen Kokkolassa ovat olleet konsernin viime vuosien suurimpia investointeja. Uuden prosessivaiheen ansiosta Kokkolassa pystytään hyödyntämään tehokkaasti Garpenbergin hopeapitoista sinkkirikastetta. Kuvassa puretaan Garpenbergista tullutta rikastelastia. Tuotannollisesti haasteellinen vuosi Boliden Kokkolassa tuotettiin vuoden 2014 aikana 302 024 tonnia sinkkiä, mikä on noin 9 700 tonnia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärään vaikuttivat sekä prosessivaikeudet että heinäkuun lopulla sattunut liuotusreaktorin rikkoutuminen, jonka jälkeen tuotantoa jouduttiin tilapäisesti rajoittamaan. Sinkkitehtaan kehittämisen kannalta merkittävin tuotannollinen tapahtuma oli hopean talteenoton käynnistyminen. Tehtaan pääprosessissa olleiden vaikeuksien vuoksi tuotantomäärässä ei vielä päästy tavoitteeseen. Toinen merkittävä investointi kohdistui tuotantolinjan alkupäässä olevan pasutusvaiheen kehittämiseen. Investointi nostaa kyseisen tuotantovaiheen kapasiteettia ja luo pohjaa prosessin jatkokehitykselle. Vahva taloudellinen tulos Tuotannossa olleista hankaluuksista huolimatta sinkkitehtaan taloudellinen tulos oli vahva. Sinkkitehdas teki liikevoittoa 49 miljoonaa euroa, mikä oli 22 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hyvä tulos perustui sinkin hintaan ja valuuttakursseissa tapahtuneisiin muutoksiin. Vientiteollisuuden yrityksenä Boliden Kokkola hyötyy euron kurssin heikkenemisestä suhteessa dollariin. 8
Reaktoririkosta uuteen nousuun Sinkkitehtaan toimintaan tuli täysin odottamaton käänne heinäkuun lopulla, kun yksi sen liuotusreaktoreista meni rikki. Onnettomuudessa reaktorin pohja putosi, minkä seurauksena tehdashallin lattialle ja piha-alueelle virtasi laimeaa rikkihappoa sisältänyttä prosessiliuosta. Tehtaalla oli hyvät valmiudet tilanteen hoitamiseen. Tärkeintä oli, että kukaan ei loukkaantunut eikä ympäristölle aiheutunut vahinkoa, toimitusjohtaja Jarmo Herronen sanoo. Turvallisuuden varmistamiseksi kyseinen prosessivaihe ajettiin välittömästi alas ja se pidettiin ohitettuna, kunnes onnettomuuden syy oli selvitetty ja kaikki vastaavat reaktorit tarkastettu ja vahvistettu. Laiterikon vaikutus tuotantomäärään jäi lopulta verraten pieneksi. Prosessiin tehtyjen muutosten ansiosta tuotantomäärä pystyttiin nostamaan varsin pian takaisin 100 prosenttiin, vaikka häiriytynyt prosessivaihe oli ohitettuna useita viikkoja. Onnettomuuden syiden selvittämisessä käytettiin kahta toisistaan riippumatonta tutkimusryhmää, joiden jäseniksi oli kutsuttu alan parhaat asiantuntijat Suomesta ja Ruotsista. Sivutuotteista lisätuloja Pääosa sinkkitehtaiden liikevaihdosta saadaan sinkistä. Sinkkirikaste sisältää luontaisesti aina myös epäpuhtauksia eli sivuaineita, joista tehtaat voivat jalostaa myytäviä tuotteita. Tiukassa kilpailutilanteessa kyky epäpuhtauksia sisältävien rikasteiden käsittelyyn on noussut merkittäväksi kilpailutekijäksi. Boliden Kokkolalle merkittävimpiä sivuaineita ovat hopea ja kupari, jotka otetaan Kokkolassa talteen hopearikasteena ja kuparisakkana. Metallien lisäksi Boliden Kokkola saa lisätuloja rikkihaposta sekä höyrystä ja prosessilämmöstä. Sinkkirikasteessa esiintyy sinkin lisäksi luontaisesti myös muita metalleja, joista voidaan jalostaa myytäviä tuotteita. Kuvassa sinkkirikasteen käsittelyä. Maali ja miten se saavutetaan Henkilö- ja ympäristöturvallisuus Boliden Kokkolassa tehostettiin tavoitteiden viestintää vuonna 2014. Oheisen kuvion avulla visualisoitiin yhtiötason suunta ja tavoite sekä tärkeimmät osa-alueet. Jokainen osa-alue esimerkiksi henkilö- ja ympäristöturvallisuus rakentuu yksityiskohtaisista tavoitteista, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti tiimien, osastojen ja koko yhtiön tasolla. Toiminnan kehittäminen Maailmanluokan sinkintuottaja Kustannustehokkuus Vakaa tuotanto 9
10
Kokkolan suurin yksityinen työnantaja Toiminnan jatkuvan kehittämisen ansiosta Boliden Kokkola on kestänyt maailmantalouden heilahtelut. Henkilöstölle ja Kokkolan talousalueelle tämä on merkinnyt työpaikkojen vakautta. 11
Boliden Kokkolassa sosiaalisen vastuun lähtökohtana on suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka, joka perustuu muutosten ennakointiin useiden vuosien aikajänteellä. Tämän ansiosta yhtiö on pystynyt tarjoamaan henkilöstölleen pitkäkestoisia työsuhteita, kokopäivätyötä ja mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen. Uutta henkilöstöä palkataan Vuoden 2014 lopussa tehtaan palveluksessa oli 530 henkilöä. Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan uutta henkilöstöä noin 10 20 henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2014 vakinaisessa työsuhteessa aloitti 12 henkilöä ja tehtaan palveluksesta poistui 29 henkilöä. Alueellisesti merkittävä Boliden Kokkola on vuosien ajan ollut Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Oman henkilöstön lisäksi se työllistää vuosittain yli 100 kesätyöntekijää sekä lukemattoman määrän eri alojen alihankkijoita. Suurin osa kesätyöntekijöistä ja alihankkijoista tulee Kokkolan talousalueelta. Työllistävän vaikutuksen lisäksi sinkkitehdas on myös merkittävä veronmaksaja ja paikallisen toiminnan tukija. Vuonna 2014 Boliden Kokkola maksoi yhteisöveroa 6,9 miljoonaa euroa. Sponsoritoiminnan avulla halutaan tukea erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia. Näkyvyyden kannalta merkittävin sponsorointikohde on Kokkolan Tiikerit, joka kaudella 2014 voitti SMhopeaa ja Suomen Cupin mestaruuden. Tehtaalla tarvitaan monien eri alojen osaajia. Pasi Nykänen toimii vuoromestarina. Boliden Kokkolan sponsoroima lentopallojoukkue Kokkolan Tiikerit voitti kaudella 2014 SM-hopeaa ja Suomen Cupin mestaruuden. 12
Boliden mukana lasten Yrityskylässä Boliden Kokkola on mukana Yrityskylä-oppimisympäristön tuottamisessa kuudesluokkalaisille. Vuosien 2014 2016 aikana Bolideniin tutustuu noin 15 000 koululaista Pohjanmaan alueelta. Yrityskylä on lapsille suunnattu oppimispaikka, jonka kautta he saavat ensimmäisen kosketuksen työelämään. Siirrettävistä seinäelementeistä rakennettava Yrityskylä on samalla yhteiskunnan pienoismalli, jossa lapset toimivat yhden päivän ajan työntekijöinä, kuluttajina ja veronmaksajina. Bolidenin minikokoisella tehtaalla koululaiset ottavat vastaan asiakkailta tulevia tilauksia, valmistavat myytäviä tuotteita, hoitavat laadunvalmistuksen ja lähettävät tuotteet asiakkaille. Yrityskylä kuulosti loistavalta idealta ja lähdimme siihen innolla mukaan. Tämä on kätevä tapa tutustuttaa koululaisia Bolidenin toimintaan ja opettaa heille työpaikoilla ja muualla yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, henkilöstöjohtaja Tarja Halonen sanoo. Kuudesluokkalaisille sinkkitehtaan pyörittäminen oli mieliinpainuva kokemus. EU:n komissio on palkinnut Yrityskylän yrittäjyyden edistämisestä. Hanke on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta. 13
Toimenpiteitä Yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on yksi niistä kanavista, joiden kautta henkilöstö saa tietoa yhtiön tilanteesta ja suunnitelmista. Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti. työhyvinvoinnin kehittämiseksi Henkilöstön näkökulmasta työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat näkyvimpiä osoituksia siitä, miten sinkkitehdas kantaa yhteiskuntavastuutaan. Boliden Kokkolassa työhyvinvoinnin perusta on työelämän lakien ja työehtosopimusten noudattaminen. Tämä luo perustaa sille, että työehtoihin sisältyvät asiat hoidetaan kaikissa tilanteissa yleisten sopimusten mukaisesti ja työolosuhteille asetetut vaatimukset täyttyvät. Laissa ja sopimuksissa asetettua minimitasoa täydennetään tehtaan omilla käytännöillä, jotka on kehitetty vuosien mittaan tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa. Työhyvinvointia tuetaan muun muassa oman työterveyshuollon sekä toimivien palkitsemisjärjestelmien ja henkilöstöetujen kautta. Parin viime vuoden aikana työhyvinvoinnin kehittämisen painotusta on suunnattu rakenteellisista asioista kohti työelämän laadun kehittämistä. Työelämän laadulla tarkoitetaan tässä yhteydessä arkiseen työhön liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi työpaikan siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen, työn sisällön kehittäminen ja työkyvyn tukeminen. Boliden Kokkola on vuodesta 2013 alkaen ollut mukana Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteisessä Hyvä Työ Pidempi Työura hankkeessa. Viereiselle sivulle on nostettu muutama esimerkki hyvinvointia tukevista toimenpiteistä, joita hankkeen aikana on toteutettu. Hyvä taso henkilöstökyselyissä Työhyvinvoinnin tilaa mitataan kahdella säännöllisesti toteutettavalla henkilöstökyselyllä: konsernin kaikilla toimipaikoilla kahden vuoden välein toteutettavalla My Opinion kyselyllä sekä Hyvä työ Pidempi työura hankkeeseen liittyvällä kyselyllä, joka toistetaan vuosittain. Kyselyjen tulokset käsitellään hyvinvointihankkeessa, jossa myös määritellään toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Vuonna 2014 toteutetun My Opinion -kyselyn mukaan työhyvinvoinnin hyvä taso jatkuu. Kaikissa kysymyksissä yhtiötason tulokset olivat reilusti positiivisella puolella ja käytännössä täsmälleen samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa. Kummassakin kyselyssä parhaat arviot annettiin oman ammattitaidon laadusta sekä työyhteisöltä saadusta tuesta. Kehitettävää löytyi esimerkiksi palautteen saamisessa sekä koulutusten sisällössä. 14
Esimerkkejä Hyvä työ Pidempi työura hankkeen aikana toteutetuista toimenpiteistä Psykologipalvelut osaksi työterveyshuoltoa Boliden Kokkolan työterveysasema teki vuonna 2014 kumppanuussopimuksen kahden psykologin kanssa. Palvelu on tarkoitettu lähinnä elämäntilanteen muutoksesta eli esimerkiksi avioerosta tai läheisen vakavasta sairastumisesta johtuvaan väliaikaiseen tarpeeseen. Ostopalvelu on henkilöstön käytettävissä tapauksissa, joissa työterveysaseman oman henkilöstön tarjoama tuki ei riitä. Palveluun pääsee työterveyslääkärin lähetteellä. Esimiesten, työterveysaseman ja psykologin tarjoamasta keskustelutuesta saatiin erittäin hyviä kokemuksia reaktoririkon jälkeen pidetyissä jälkipuintitilaisuuksissa, jossa henkilöstö pääsi keskustelemaan onnettomuuden aiheuttamista tunteista.keskusteluapu käynnistettiin heti tapahtuman jälkeen, ja se oli käytettävissä useiden viikkojen ajan. Reaktoririkon herättämiä tunteita käytiin läpi psykologi Sirpa Nymanin vetämissä jälkipuintitilaisuuksissa. Mitä tehtäisiin yhdessä työporukalla? Yksi vuoden 2014 kiitellyimmistä uudistuksista oli ns. tiimirahan käyttöönotto. Tiimirahalla tarkoitetaan jokaiselle tiimille suunnattua virkistysrahaa, jonka tiimi voi käyttää tiettyjen reunaehtojen mukaan haluamallaan tavalla. Tiimirahan avulla halutaan tukea tiimien yhteishenkeä ja kannustaa niitä kehittämään yhteistä tekemistä työajan ulkopuolella. Tiimirahaa on käytetty muun muassa ruokailuihin, retkiin, teatterikäynteihin ja urheilutapahtumien seuraamiseen. Tiimirahan piirissä on tehtaan koko henkilöstö ja siihen varattu summa on samansuuruinen kaikille. Käytäntö jatkuu 2015. Hankintatiimi käytti virkistysrahansa vierailemalla Kokkolan edustalla olevalla Tankarin saarella. Avoin työpaikkahakemus Hyvät ideat ovat usein yksinkertaisia ja helposti kopioitavissa. Esimerkki tällaisesta ideasta on sisäinen hakukanava, jonka kautta henkilö voi ilmoittaa kiinnostuksensa siirtyä uusiin työtehtäviin yhtiön sisällä. Ilmoittautuminen tapahtuu intranetissä, josta tiedot kirjautuvat suoraan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään. Tietopankin tietoja pystytään hyödyntämään esimerkiksi tehtäväkierroissa ja avautuvia työpaikkoja täytettäessä. Ensimmäisen vuoden aikana sisäisen hakukanavan avaaminen on osoittautunut hyvin toimivaksi ratkaisuksi. Idea on lainattu Ruotsissa toimivalta Boliden Rönnskäriltä. 15
Riskienhallintaa ja ennakointia Työturvallisuuden näkökulmasta vuosi 2014 oli käännekohta, jonka aikana alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota ennakoivaan turvallisuustyöhön ja siihen, millä tavalla ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa turvallisuuteen. Uusi lähestymistapa täydentää perinteistä turvallisuusajattelua, jossa keskitytään fyysisen toimintaympäristön ja toimintatapojen turvallisuuteen. Ennakoivassa turvallisuustyössä olennaisia asioita on henkilöstön oma toiminta eli esimerkiksi se, että henkilöstö tunnistaa ja hallitsee työhön liittyvät riskit: kehittää aktiivisesti työtapojaan sekä varmistaa oman ja työkaveriensa turvallisuuden. Ensimmäisten kuukausien aikana näiden asioiden uudenlainen painottaminen ei luonnollisestikaan tuonut läpimurtoa, mutta pidemmällä aikavälillä sen uskotaan tukevan turvallisuuskulttuurin myönteistä kehitystä. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan Boliden Kokkola ei salli turvallisuuden vaarantamista missään olosuhteissa. Henkilöstöä kannustetaan raportoimaan vaaratilanteista ja turvallisuuspoikkeamista, jotta korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan ja tapaturmat estämään. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan perusteellisesti. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan pitämällä työturvallisuuteen liittyviä asioita koko ajan esillä. Hyvä esimerkki tästä on turvallisuusasioiden käsittely kaikissa säännöllisesti toistuvissa kokouksissa. Myös siisteyden ja järjestyksen parantamiseen on panostettu voimakkaasti. Henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioissa jatkuvasti. Minimivaatimuksena on valtakunnallinen työturvallisuuskortti, joka vaaditaan koko henkilöstöltä. Työsuhteen alussa uudet työntekijät osallistuvat turvallisuusperehdytykseen ja tehtävän edellyttämää turvallisuusosaamista kasvatetaan työuran aikana erilaisten lisäkoulutusten kautta. Yksi esimerkki lisäkoulutuksista on työsuojelun peruskurssi, jonka kaikki esimiehet ja työnvalvontaa tekevät asiantuntijat suorittavat. Valtakunnallista työturvallisuuskorttia ja turvallisuusperehdytyksiä edellytetään oman henkilöstön lisäksi kaikilta alihankkijoilta. Lähivuosien aikana turvallisuustyössä keskitytään aikaisempaakin tehokkaammin urakoitsijoiden turvallisuuden kehittämiseen. Tavoitteena tapaturmattomuus Vuonna 2014 tehtaan omalle henkilöstölle sattui kuusi tapaturmaa ja tapaturmataajuus oli 6,5. Urakoitsijoille sattui kahdeksan tapaturmaa. Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli 12,6. 16
Uusi menetelmä turvallisuuden arviointiin Vuonna 2014 tehtaalla kehitettiin järjestelmällinen menetelmä, jolla arvioidaan turvallisuuskulttuurin tasoa tehtaan eri osastoilla. Turvallisuusmatriisiksi nimetty arviointi osoittaa konkreettisia kehityskohteita, joihin turvallisuustyön painotusta kullakin osastolla kannattaa suunnata. Turvallisuusmatriisin avulla työturvallisuutta pystytään kehittämään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, turvallisuuspäällikkö Sirpa Olaussen sanoo. Osastojen turvallisuustason arvioinnista vastaa turvallisuusorganisaatio, joka myös antaa osastoille suositukset kehittämiskohteista. Osastot ottavat tärkeimpinä pitämänsä asiat työn alle ja vievät toimenpiteitä eteenpäin vuotuisten toimintasuunnitelmiensa kautta. Ensimmäisessä vaiheessa turvallisuusmatriisi otettiin käyttöön tuotanto- ja kunnossapito-osastoilla. Riskit korjataan heti Keväällä 2014 sinkkitehtaan pasutolla toteutettiin iso investointiprojekti, jossa toisen uunilinjan kapasiteettia laajennettiin. Työturvallisuuden näkökulmasta projekti oli haastava. Työhön osallistui neljän viikon ajan yhteensä 300 henkilöä, joista suurin osa oli ulkopuolisia urakoitsijoita. Purku- ja asennustöitä tehtiin esimerkiksi ahtauden ja lämpötilan vuoksi vaativissa olosuhteissa. Projektiin sisältyi runsaasti tulitöitä ja työskentelyä erilaisilla ritilätasoilla, mikä nosti tapaturmariskiä. Turvallisuuden varmistaminen aloitettiin hyvissä ajoin ennen projektin käynnistymistä. Projektin riskit arvioitiin, kohteelle tehtiin laaja vaaranarviointi ja jokaiselle työntekijälle annettiin perusteellinen turvallisuuskoulutus ennen työn aloittamista. Projektin etenemistä seurattiin päivittäisissä kokouksissa, joissa kirjattiin ylös kaikki havaitut turvallisuuspoikkeamat. Jokaisen poikkeaman korjaamiselle määriteltiin aikataulu ja henkilö, joka oli vastuussa poikkeaman korjaamisesta. Toimenpiteiden eteneminen käytiin läpi heti seuraavassa kokouksessa, minkä ansiosta turvallisuutta pystyttiin hallitsemaan hyvin järjestelmällisesti ja riskit saatiin poistettua tai minimoitua välittömästi niiden havaitsemisen jälkeen. Tulos oli erittäin hyvä. Investointiprojektissa ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Pasutolla toteutettu investointiprojekti onnistui turvallisuuden näkökulmasta erinomaisesti, vaikka työkohteet ja työolosuhteet olivat vaativia. 17
Ympäristösuorituskyky huippuluokkaa Boliden Kokkola on tehnyt vuosikymmenten ajan järjestelmällistä työtä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Jatkuvan kehittämisen ansiosta tehtaan ympäristösuorituskyky on alan huippuluokkaa maailmassa. 18
19
Boliden Kokkola ottaa toiminnan ympäristövaikutukset huomioon kaikessa toiminnassaan. Tehtaan osastoilla on yhtenäiset toimintatavat, joiden kautta ympäristösuorituskyvyn parantaminen huomioidaan jokapäiväisessä toiminnassa ja pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvassa suunnittelussa. Tavoitteiden minimitason muodostavat lainsäädännön asettamat velvoitteet. Näiden velvoitteiden lisäksi Boliden asettaa vuosittain omia tavoitteita, joiden avulla tähdätään ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain osastojen, yhtiön ja konsernin tasolla. Toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat päästöt ilmaan ja veteen, energiatehokkuus sekä jätteiden ja muiden sivuvirtojen hallinta. Viereisellä sivulla on tarkempi yhteenveto siitä, millainen Boliden Kokkolan suoritustaso on verrattuna alan muihin toimijoihin ja miten vuonna 2014 eri osa-alueilla onnistuttiin. Perustana vakaa prosessi Hyvän ympäristösuorituskyvyn lähtökohta on prosessin vakaus, jonka avulla vältetään häiriötilanteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat päästöt. Vakautta ylläpidetään prosessin huolellisella ajolla ja ennakoivalla kunnossapidolla. Päivittäisen työn rinnalla viedään eteenpäin lukuisia investointeja ja projekteja, jotka tehostavat tuotantoa ja auttavat samalla vähentämään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Modernia teknologiaa käyttämällä pystytään toimimaan luontoa säästäen. Hyvä esimerkki tästä on energian käytön tehostaminen, joka huomioidaan aina laitehankintojen ja prosessin kehittämisen yhteydessä. Energiatehokkuutta parannetaan myös kehittämällä toimintatapoja. Vuonna 2014 tehtaan energiahallintajärjestelmä sertifioitiin ISO 50001 -sertifikaatin mukaisesti. Asiasta kerrotaan tarkemmin viereisellä sivulla. Sivutuotteet ja jätteet Sinkin ja rikkihapon tuotannossa muodostuu prosessisakkoja, joista osa pystytään hyödyntämään raaka-aineena muilla tuotantolaitoksilla. Nämä hyötykäyttöön kelpaavat aineet ovat taloudellisesti arvokkaita sivutuotteita ja ne otetaan talteen mahdollisimman tehokkaasti. Uusimmaksi sivutuotteeksi nousi vuonna 2014 hopearikaste. Sivutuotteista kerrotaan laajemmin sivulla 9. Hyötykäyttöön soveltumattomat prosessisakat sijoitetaan voimassaolevan ympäristölainsäädännön ja ympäristöluvan mukaisesti sinkkitehtaan läheisyydessä olevalle jätealueelle. Monipuolisen tarkkailuohjelman avulla varmistetaan, ettei loppusijoituksesta aiheudu haittaa ympäristölle. Boliden Kokkola kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. 20
Boliden Kokkola kahdeksas energiasertfikaatin saaja Suomessa Boliden Kokkolan energiahallintajärjestelmä sertifioitiin ISO 50001 standardin mukaiseksi kesällä 2014. Järjestelmän ansiosta energian kulutusta pystytään seuraamaan aikaisempaa kattavammin ja yksityiskohtaisemmin. Samalla tehtaalle perustettiin energiatiimi, joka seuraa säännöllisesti energiahankkeiden etenemistä. Projektin aikana selkiytettiin rooleja, vastuita ja toimintatapoja. Yksi koko henkilöstölle näkyvä muutos on energiapoikkeamien raportoinnin käynnistäminen. Poikkeamakannassa kaikki voivat käydä ilmoittamassa asioista, joissa energian käytön tehokkuutta voidaan parantaa. Sertifiointiauditoinnissa tehdas sai yhden lievän poikkeaman, jossa auditoijat vaativat tarkempaa analyysiä tuotantoosastojen energiankulutuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Poikkeamaan reagoitiin käynnistämällä laajamittainen selvitys muun muassa elektrolyysin energiakulutukseen vaikuttavista tekijöistä. Tämä on yksi osoitus siitä, kuinka tehokkaasti energia-asioita voidaan uuden energiahallintajärjestelmän kautta kehittää. Boliden Kokkola oli kahdeksas suomalainen yritys, jolle on myönnetty ISO 50001 sertifikaatti. Vastaava sertifikaatti on myös Boliden Harjavallalla. Ominaispäästöt ilmaan Pienemmät kuin sinkkitehtailla keskimäärin (Zn) * Vuonna 2014 sinkkitehtaan päästöt ilmaan olivat edellisvuoden tasolla. Sinkkitehtaaseen kuuluvan, mutta eri ympäristöluvalla toimivan rikkihappotehtaan päästöt olivat edellisten vuosien tasolla. Minkään aineen osalta päästörajoja ei ylitetty. *lähde: Euroopan päästörekisteri, Wood Mackenzie Metallipäästöt vesistöön Matalimpia sinkkitehtaiden vertailussa* Vuonna 2014 Boliden Kokkolan ja Freeport Cobaltin yhteinen jätevesipäästö mereen kuten myös rikkihappotehtaan päästö - alitti selvästi kaikki voimassa olevat vuosiraja-arvot. *lähde: Euroopan päästörekisteri, IZA (Vuonna 2012 voimaan tulleen ympäristöluvan mukaisesti Boliden Kokkola vastaa myös Freeport Cobaltin jätevesien tarkkailusta ja raportoinnista) Energiatehokkuus ja hiilijalanjälki - yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista* - hiilijalanjälki keskimääräistä pienempi** Yhdyskuntajätteiden hyötykäyttö Vuonna 2014 yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste oli 98,1 prosenttia. Ainoastaan 1,9 prosenttia kerätyistä yhdyskuntajätteistä ohjattiin kaatopaikalle. Vuonna 2014 energian kulutus sinkkitonnia kohden oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. *lähde: Wood Mackenzie **lähde: International Zinc Association 21
YKSIKKÖ 2014 2013 2012 TALOUDELLINEN VASTUU Tuotanto tonnia 302 204 311 686 314 742 Liikevaihto milj. euroa 218 201,7 198,2 Liikevoitto milj. euroa 49 27,3 29,5 Tuotannon arvo milj. euroa 495 482 474 Investoinnit milj. euroa 22,4 36,4 23,7 Hankinnat milj. euroa 77,8 93,2 82,4 Palkat milj. euroa 26,5 26,2 26,3 Verot milj. euroa 6,9 5,7 7,4 SOSIAALINEN VASTUU Henkilöstömäärä henkilöä 530 550 542 Henkilöstön keski-ikä vuotta 42 42 43 Palvelusvuodet keskimäärin vuotta 14 14,2 16,7 Henkilöstörakenne * työntekijöitä kappaletta 370 385 382 *toimihenkilöitä kappaletta 115 116 123 *ylempiä toimihenkilöitä kappaletta 45 49 37 Naisten osuus henkilöstöstä % 19 18 17,2 * naisia hallituksessa % 20 20 0 * naisia johtoryhmässä % 33 33 33 * naisia päällikkötasolla % 24 27 24 Koulutuspäivät kpl/hlö 2,8 2,4 2,6 Työturvallisuus Tapaturmataajuus kpl/milj.työtuntia 6,5 4,4 7,4 Tapaturmat kpl 6 4 7 Vakavuus sairauspäivää/tapaturma 31,2 45,5 17,3 Työterveys Sairaus- ja tapaturmapoissaolot % 4,8 5,2 4,9 YMPÄRISTÖVASTUU Päästöt ilmaan (happotehdas + sinkkitehdas) Päästöraja Arseeni kg/vuosi 8,3 3,9 27 700 Elohopea kg/vuosi 1,9 1,3 1,2 ei päästörajaa Kadmium kg/vuosi 22,7 20,3 23,5 150 Lyijy kg/vuosi 5,2 5,2 20,9 ei päästörajaa Hiukkaset t/vuosi 22,9 15,9 16,1 ei päästörajaa Sinkki t/vuosi 4,8 4,6 5,3 15 Rikkidioksidi t/vuosi 722 658 554 ei päästörajaa Rikkidioksidi tuotettua happotonnia kohden kg/t 2,2 2,0 1,7 2,5 Päästöt mereen (sinkkitehdas ja Freeport Cobalt Oy)* Päästöraja Arseeni kg/vuosi 24,6 38 22,5 60 Elohopea kg/vuosi 1,04 0,96 0,87 8 Kadmium kg/vuosi 10,8 9,3 8,6 60 Koboltti+Nikkeli kg/vuosi 821 1326,3 1 734 10 000 Typpi kg/vuosi 251454 227 236 326 292 550 000 Kupari kg/vuosi 199 180 172,7 500 Sinkki kg/vuosi 414 551 272,6 2 000 22
YKSIKKÖ 2014 2013 2012 Päästöt mereen/selkeytysaltaaseen (rikkihappotehdas) Päästöraja Elohopea (mereen) kg/vuosi 2,2 2,7 2,7 ei päästörajaa Elohopea (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 2,9 2,7 3,6 5 Arseeni (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 117 199,9 130,8 200 Kadmium (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 1,7 9,8 9,9 20 Sinkki (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 118 89 101,3 ei päästörajaa Hiilidioksidipäästöt Suorat päästöt t/vuosi 7864 8652 16 301** Yhdyskuntajätteiden määrä Energiajae t/vuosi 84,1 109,4 89,9 Biojäte t/vuosi 17,8 21,7 16,1 Lajiteltu kaatopaikkajäte t/vuosi 4,8 19,8 13,4 Keräyspaperi t/vuosi 1,9 3 2,1 Keräyspahvi t/vuosi 14,9 15,6 12,4 Tietosuojamateriaali t/vuosi 0,0 0,0 0,0 Metalli t/vuosi 1,3 1,5 0,9 Lasi t/vuosi 0,99 1,1 0,5 Puujäte t/vuosi 134,2 118,7 78,1 Hyötykäyttöaste % 98,1 93,2 93,7 * Uuden ympäristöluvan mukaan Boliden vastaa myös Freeport Cobalt Oy:n jätevesipäästöistä mereen. Luvut kertovat sinkkitehtaan ja kobolttitehtaan yhteiset päästöt mereen. ** Päästökauppaluvan mukaisesti raportoitavat CO2-päästöt. Hiilidioksidipäästöihin laskettu myös rikasteista vapautuva hiilidioksidi. Ainetase 2013 Kemikaalit (merkittävimmät): rikkihappo 20463 t suolahappo 653 t natriumhydroksidi 11114 t hienokalkki 8994 t happi (nestemäinen) 53046 t natriumsulfidi (liuos + hiutale) 3775 t arseenitrioksidi 563 t Raaka-aineet: sinkkirikasteet 571013 t pasutto 348828 t suoraliuotus 222185 t Tuotanto: sinkki 302024 t rikkihappo 314237 t höyry 305481 MWh kaukolämpö 77001 MWh Vesi: Makea vesi Öjanjärvestä 2,2 milj.m 3 Merivesi (jäähdytys) 13,3 milj.m 3 Boliden Kokkola Energia: sähkö höyry kaukolämpö Jätteet ja sakat: prosessisakat**: yhteisjäte (rauta ja rikki) 211717 t kadmium 1044 t muut jätteet: varastointialueelle sijoitettavat 291 t muualle loppusijoitettavat 14 t hyötykäyttöön 6628 t hyödynnettävät sivuvirrat 24545 t 1 218 298 MWh 176 649 MWh 60 765 MWh Päästöt ilmaan (Zn-tehdas+RHT): arseeni 8.3 kg elohopea 1.9 kg hiilidioksidi 7864 t hiukkaset 22.9 t kadmium 22.7 kg lyijy 5.2 kg rikkidioksidi 722 t sinkki 4811 kg Päästöt veteen (Zn-tehdas+RHT): arseeni 135 kg elohopea 3.2 kg kadmium 6.7 kg typpi 50880 kg kupari 70 kg sinkki 480 kg Tämä raportti on painettu kierrätetylle paperille. **kuivapainona 23