4.3 Kerv Kervll on pnostettu jo pitkään jlnkulkukeskustn kehittämiseen, mikä vikutti osltn kupungin vlikoitumiseen yhdeksi tut ki muk sen kohdelueist. Liikenteellisesti Kervn jlnkulkukeskust perustuu ydinkeskustn kiertävään keskustn kehään, Sibeliuksentie hen, jonk sisäpuolelle jää rsklt utoliikenteeltä ruhoitettu keskust-lue (kuv 64). Ke hätie rkennettiin monilt osuuksiltn jo 1970-luvun lopull, j keskustn kävelylue on ljentunut vihe viheelt 1970 1980-luvun titteest nykypäivään sti (Hermlhti ym. 2009: 16 18). Kervn keskust on kehitetty voimkksti myös 2000-luvull. Ruttiesemn lähiympäristö on kokenut ksvojenkohotuksen j keskustn pohjoisosn on rkentunut niin kupungin uusi pääkirjsto, kerrostlolue kuin keskuspuisto vesiltineen j suihkulähtei neen kin (kuv 62). Kävelyktuun kiinteästi liittyvä Aurinkomäen puisto peruskorjttiin j puiston mfitetteri toimii nykyään ktiivisess käytössä kupungin kesätphtumiss (kuv 63). Myös keskustn tärkeintä pohjois-eteläsuuntist yhteyttä, sikivenktu, on sneerttu vihe viheelt kävelypinotteiseksi kduksi. (Hermlhti ym. 2009: 34 45.) Kuv 62. Uuden keskuspuiston vesiltseen on sijoitettu tiltidett j suihkulähteitä. Kuv 63. Aurinkomäen mfitetteri sijitsee ivn Kervnukion kupeess. 91
Keskustn kehän merkitys liikenneväylänä on ksvnut entisestään, j yhteyttä j sen lähiympäristöä on uusittu utoliikenteen välityskyvyn prntmiseksi (Hermlhti ym. 2009: 40). Sibeliuksentien eli keskustn kehän eri puolet käsitellään ltunlyysissä erillisinä jlnkulkureitteinään, kosk leveä kehätie ei muodost yhtenäistä ktutil sitä ympäröivien jlnkulkureittien knss, vn reitit on rkennettu monin pikoin tiestä erillisiksi, osin lemmss tsoss kulkeviksi kävely- j pyöräteiksi. Sibeliuksentie j ruttie ovtkin keskeisimmät jlnkululle estevikutuksi luovt elementit Kervn keskustss (kuv 65). Tutkimuslueelt erottui selvästi kksi kseli, joiden vrrelle suuri os kupungin toiminnoist keskittyi. Kävelykeskustn keskeisin kseli muodostuu Kuppkren j Smpolnkren yhdistelmästä. Noin 500 metrin mittinen Kuppkri toimii kupllisen keskustn tärkeimpänä selkärnkn j sen vrrell sijitsee myös muun muss Kervn kupungintlo. Kuppkreen yhdistyy useit keskeisiä julkisi tiloj, kuten Aurinkomäen puistolue mfitettereineen j torikupn pikkn toimiv Kervnukio (kuv 66). Kuppkri litt itäpäässään ruttien tilv likulku pitkin rdn toiselle puolelle, missä reitin nimi muuttuu Smpolnkreksi. Smpolnkri toimii pääsiss 1990-luvull rkentuneen Smpoln suinlueen pääktun, j etenkin reitin itäos sopii esimerkiksi erityisen ldukksti toteutetust jlnkulkuympäristöstä suinlueell. Toinen keskustn pääkseleist muodostuu sikivenkdun vrrelle Kervnukiolt pohjoiseen. Ktu on uudistettu jo monin pikoin jlnkulkupinotteiseksi, vikk os uudistustöistä odottkin vielä vuoron. Uudistetuill osuuksill fyysinen ympäristö on korketsoist j ktuun rjutuu ydinkeskustn kohdl- liike- ti toimistorkennus, kdulle vutuvi liiketiloj ti plveluj yhdellä seinustll julkinen rkennus suinrkennus su Ke l nt vl ruttie m rke Sirkus sk js kir ik t u t ukio Ku sem pyöräprkki pp k ri mfi SI BE LI U Asem K Kervn p ukio up k skus An e k ttil e ti n tori e uuv v lonuki o Ki. A rism SE N TI E / KE S Viertol K U S T A N n KEHÄ u kio City Kuv 64. Kervn keskustn rkennusten käyttötrkoitukset j keskeinen nimistö. AURINKOMÄKI 92 sikivenukio en i viherlue AMK lukio tu u keskeiset jlnkulkulueet ib k S u li e iv T u tie KESKUSUISTO ik e ti s prkkipikk k n pysäköintitlo se to muu rkennus nsil t Smpolnukio srktlo museo
l runssti erilisi liikehuoneistoj. Kdun vrrelle on sijoittunut myös Kervn vuonn 2003 vlmistunut pääkirjsto. ohjois-eteläsuuntisen pääkselin ltutso Kervnukiolt etelään Aleksis Kiven tietä pitkin on selvästi pohjoiseen suuntutuv osuutt mtlmpi. Ktuun ei rjudu yhtä ktiivisi toimintoj j jlnkulkijn sem suhteess utoliikenteeseen on täällä heikompi. Aleksis Kiven tiehen rjutuv Kervn vnh tori toimii tkpihmisen pysäköintilueen (kuv 67), vikk se sijintins puolest sopisi ktiivisempnkin käyttöön. Vrsinist tori lukuun ottmtt Kervn keskustss on pnostettu huomttvsti erilisten ukioiden j pienten torilueiden rkentmiseen. Aukiot rytmittävät niin Kuppkren, Smpolnkren kuin sikivenkdunkin kävelyreittejä. Uusimpn lisänä ydinkeskustn eteläpuolelle vuonn 2007 vtun Cityin yhdistämiseksi kävelykeskustn on rkennettu osittin Sibeliuksentien lle sijoittuv Viertoln ukio (kuv 68), jonk kutt jlnkulkukeskust yhdistyy myös eteläisiin kupunginosiin. Tutkimuslueen keskeiset torit, ukiot sekä muut solmukohdt j mmerkit on esitetty kuvn 69 krtll. Monipuolisuutt kuvvt kriteerit toteutuivt Kervll kohtlisesti ydinkeskustss j Smpoln lueell. Erityisen sekoittunutt rkenne ei tosin ollut ydinkeskustsskn, vn rkentminen on jkutunut pitkälti erillisiin suin-, liike- j julkisiin rkennuksiin. Kuppkren rkennusknt koostuu pääsiss 2 3 kerroksisist liikerkennuksist, joihin ei sijoitu sumist. Suuri os julkisist tus- j kulttuuriplveluist ts sijitsee keskuspuiston tuntumss omiss rkennuksissn. Tilnne, joss monien liikekeskustn ktujen tphtumi ei voi seurt suntojen ikkunoist, ei ole luonnollisen vlvonnn knnlt prs mhdollinen. jlnkulku rjoittvt reunt v k e s kus AM AM MK K AMK lukio os-lueet i pu s to js K to e l kir 2) jlnkulun knnlt erittäin epäedulliset lueet, kuten suuret prkkikentät, huoltosemt, vrstolueet jne. eli ken ttä 1) fyysisiä esteitä, kuten rutteitä, vltteitä ym. m m kup m p An ttil lt i keskustkesk k ke kes es essk kust ku us lähiö lä äh äh hiö rism rism / V Smpol ki ko srksrk ssr rkt t tlo museo seo ie rt r Ki peelilli p mfi m mfi mfi k p up s u k to kesk k ri & ym upu vn pä ng h ris in n tö tl on sem pyö py yö örräääprrkki ko äki rin m u eri lueet rjttu krttn eri väreillä, rjukset viittellisiä ol Cityt ol o vo v Kuv 65. Kervn keskustn os-lueet j kupunkirkennett jkvt reunt. 93
Kuv 66. Kervnukio yhdistää kupungin keskeisimmät jlnkulkukselit j toimii torikupn pikkn. Kuv 67. Kervn tori on unohtunut keskustn tkpihksi j se toimii tällä hetkellä lähinnä pysäköintilueen. Kuv 68. Esteetön j vr likulku yhdistää Viertoln ukion j Cityin kävelykeskustn. 94
toiminnllinen solmukoht ääkirjsto, mmttikorke j lukio muodostvt pohjoisen keskustn ytimen, jok ryhmittyy jlnkulkulueiden j näyttävän vesiltn ympärille. Visulinen ukioiden srj johdttelee jlnkulkijn kävelykeskustn visulinen solmukoht Kolme 70-80-luvuill rkennettu tornitlo muodostvt yhdessä keskustn näkyvimmän mmerkin. rkennus kir js to keskeiset jlnkulkulueet eli ken ttä mmerkki AMK prkkipikk lukio tie ruttie Aukiot kävelykeskustn päätepisteinä ovt os keskustn ukioiden srj pyöräprkki mfi p up k skus ke An ttil Ruttiesem j bussiterminli muodostvt kupungin tärkeimmän joukkoliikenteen solmu kohdn. Historillinen semrkennus toimii myös kupungin peeli p symbolin mtkustjille. Kervnukio on kupungin keskustori. Välittömästi sen yhteydessä sijitsee Aurinkomäen puistolue esiintymislvoineen j leikkipikkoineen. rism Suuret ruokkupt tuovt siointi kävelykdun länsipäähän, mutt ukiot ympäröivä rkennusknt on heikkoltuist. Kervn kupptori on vjkäytössä j plvelee lähinnä pysäköintilueen. Kirkko j sen edustll sijitsev ukio toimivt kävelykselin päätepisteenä. City Kävelykdun tilvst likulust on yhteys junlitureille rism j City on liitetty osksi kävelykeskust, eikä jlnkulkij joudu kävelemään prkkipikkympäristöön. Smpolnukion kupunginoskeskus Kuv 69. Kervn keskustn toiminnlliset j visuliset solmukohdt sekä keskeiset mmerkit. Sekoittuneest rkenteest nnettiin rvioinniss pisteitä vikk toiminnot eivät olisikn lomittuneet yksittäisen rkennuksen tsoll, jos eri käyttötrkoituksiin osoitettuj rkennuksi vin löytyi trksteltvlt osuudelt ti sen välittömästä läheisyydestä. Kervnukioll j Smpolnukion tuntumss plvelut j suminen kuitenkin sekoittuivt luontevsti keskenään myös yksittäisten rkennusten tsoll, j liiketilojen yläpuolelle sijoittui sumist. ohjkerrosten ktiivisuus, eli käytännössä lähinnä liiketilt, keskittyi selvästi Kuppkren j sikivenkdun kseleille. Lisäksi liiketiloj sijitsi semn tuntumss j torin ympäristössä. ienet kivijlkplvelut piristävät myös Tuusulntipleen jln kulkureittiä trkstelulueen länsireunll. Visulinen monimuotoisuus j kupunkikulttuuri -kriteeri ei tuottnut Kervll erityisen korkeit pistemääriä. Vpmuotoisest kupunkikulttuurist (julisteet, ilmoitukset, tekstit ym.) löytyi hyvin vähän hvintoj, joten suurin os jetuist pisteistä liittyi visuliseen monimuotoisuuteen: kiinnostviin julkisivuihin, hyvään kupunkikuvn ti julkisiin tideteoksiin. tsit j veistoksi löytyi erityisesti Kuppkrelt j keskustn ukioilt. Julkisivujen monipuolisuudess olisi kuitenkin ollut pikoin myös toivomisen vr. Esimerkiksi Kuppkren länsiosn it luovt sivukduille pitkiä j kuolleit seinäpintoj, jotk ovt korketsoisen jlnkulkuympäristön näkökulmst ongelmllisi. Ääriesimerkki löytyy Kuppkren Sirkusukiolt torin suuntn johtvlt kujlt, jolle ei koko korttelin mtkll vudu inotkn ove ti voint ikkunpint. Tässä suhteess ongelmllinen ympäristö jtkuu myös Seunlntiellä (kuv 70). lveluiden j sumisen puuttuminen tekee ympäristöstä utiot j mhdollisesti turvttomn tuntuist etenkin ilt-ikn. 95
Kuv 70. Tyhjät j monotoniset julkisivut eivät rohkise jlnkulkuun. Näkymä Seunlntieltä. Kuv 71. Keskiktu on kuollut sreke keskellä keskust. Ktutil rjvt pysäköintitlot j tkpiht. rhimmt monipuolisuuspisteet Kerv svutti toiminnllisill solmukohdill j kohtmispikoill. Keskustn kävelyreittejä rytmittävät ukiot muodostvt korketsoisen j viimeistellyn kokonisuuden j luovt lueelle identiteettiä. Moni jlnkulkureitti on yhteydessä pienempiin ti suurempiin ympäristöstä erottuviin solmukohtiin, jotk toimivt myös luontevin kohtmispikkoin. Sinänsä korketsoisten ukioiden pisteitä lskee kuitenkin mukvien oleskelupikkojen, kuten penkkiryhmien, kesäkhviloiden j kioskien puute. Fyysiset puitteet mhdollistisivt sekä useill Kuppkren ukioill että esimerkiksi sikivenukioll pljon ktiivisemmnkin sosilisen elämän, jos kdunklusteit olisi trjoll hiemn runsmmin j plvelut olisivt monipuolisempi. Yksipuolinen ympäristö korostuu ydin keskustn Keskikdull, jok muodost eräänlisen monotonisuuden srekkeen keskelle kupungin keskust (kuv 71). Ktuun rjutuu useit pysäköintilitoksi, kksi Kervn mmerkkeinä toimivist kolmest 1970-luvun torni tlost, tyhjäksi jäänyt entinen kirjsto j lukion j mmttikorken tkost. Aktiiviset Kup pkren j sikivenukion lueet kääntävät selkänsä Keskikdulle, vikk ktu voisi sijintins puolest oll merkittävä os Kervn jlnkulkukeskust. 96
ukio, hyvä ukio, keskitso reitti, keskitso reitti, heikko keskeisimmät viherlueet (ei luokiteltu) AMK lukio kir js to reitti, hyvä eli ken ttä ukio, heikko keskeiset retit viherlueill (ei luokiteltu) sem peelilili p pyöräprkki p up k skus ke mfi An ttil rism srktlo museo City Kuv 72. Kervn jlnkulkureitit j ukiot luokiteltun monipuolisuus- j ltukriteeristön mukn. Erityistä huomiot kehitystyössä olisi kiinnitettävä ktutson toimintojen ktivointiin. Vnhn kirjston tontin rkentuminen vikuttnee jonkin verrn ivn Keskikdun lun elävyyteen. Tontille kvoitetun suinkerrostlon pohjkerrokseen on kvss määrätty rkennettvksi liiketiloj Keskiktuun j sikivenktuun rjutuville seinustoille (sikivenpuiston 2007: 8). Myös Keskikdun poikki Kuppkrelt sikivenukiolle j keskuspuistoon johtvt reitit kipisivt kehitystä ehostettuin ne voisivt trjot luontevi yhteyksiä jlnkulkukeskustn eri osien välillä j prnt myös korttelirkenteen toimivuutt. Yksipuolisen korostui myös keskustn koillisosn pysäköinnin dominoim ympäristö j semn itäpuolell prkkikenttien tkn sijitsev 1970-luvull rkennettu kerrostlolue. Hyvällä pikll sijitsev suinlue kipisi ympäristön peruskorjuksen lisäksi luerkennett monipuolistv täydennysrkentmist j lueen sitomist tiiviimmin osksi Kervn keskust. Suuret liityntäpysäköintilueet suinlueen j ruttiesemn välillä rikkovt kupunkirkenteen jtkuvuuden j erottvt kerrostlolueen keskustst erilliseksi lähiöksi. Fyysistä ltu kuvvt kriteerit toteutuivt yleisesti Kervll huomttvsti monipuolisuuskriteereitä premmin, mihin sttvt vikutt myös useiden jlnkulkureittien j ukioiden sneerukset 2000-luvull. Korketsoiseksi uudistettuun jlnkulkuympäristöön pääsee tutustumn heti ruttiesemlt lähtien. Asemnukiolt Iso-Hollon ukion j sikivenukion (kuv 73) kutt keskuspuistoon kävellessä s hyvän läpileikkuksen Kervn 2000-luvun kehityksestä. Suurin pistemäärä rvioinniss kertyi esteettömyyttä j pyöräilyn mhdollisuuksi kuvvst kriteeristä, mutt myös jlnkulkijn sem ktutilss j viherympäristö nousivt verrttin korkeisiin pistekertymiin. Viherympäristö oli erityisen korketsoist kes- 97
Kuv 73. Jlnkulkupinotteist sikivenktu. Näkymä sikivenukion j Iso-Hollon ukion välistä. Kuv 74. Smpolnkren pienimittkvinen jlnkulku ympäristö trjo runssti hvinnoitv kävelijälle. Kuv 75. Korketsoisi jlnkulkureittejä Sibeliuksentien j Tuusulntien risteyslueell. Toiminnllinen monipuolisuus korttelirkenteest erotetuill reiteillä ei kuitenkn toteudu. 98
kuspuiston tuntumss, Aurinkomäellä j pikoitellen myös Sibeliuksentietä reunustvien uusien kevyen liikenteen väylien vrrell. Kupunki ympäristö oli kokonisuutenn ldukst Kup p kren j Smpolnkren kävelykselill (kuv 74) j sitä rytmittävillä ukioill. Suurimpn osn ktutiloist liittyi myös vettä läpäiseviä pintoj, kiveyksiä, istutuskistoj ti muit viherlueit, jotk uttvt pikllisess hulevesien hllinnss. Jlnkulkijn sem keskustn kduill oli pääsääntöisesti kohtuullisen hyvä. Sibeliuksentien ympäristössä jlnkulku on utoliikenteeseen nähden listeisess semss, mikä on keskustn liikennertkisun kokonisuuden knnlt jossin määrin ymmärrettävää. Vilkksti liikennöidyn j leveän tien ympäristö muodostuu kuitenkin monin pikoin jlnkulun knnlt epämiellyttäväksi. Tässä tilnteess jlnkulun sijoittminen osin eri tsoon utoliikenteen knss näyttäytyi toimivn rtkisun esimerkiksi Sibeliuksentien j Tuusulntien risteyksen tuntumss (kuv 75), missä jlnkulkureitit svuttivt melko hyviä pistemääriä vilkksti liikennöidyn väylän tuntumsskin korketsoisen toteutuksens nsiost j siksi, että liikenteen hittvikutuksi jln kul kijoille j pyöräilijöille oli stu rkenteellisesti vähennettyä. Esteettömyys toteutui keskust-lu eel l hyvin. Kävelylueiden pinnoitteet olivt tsisi, keskustn jlnkulkulueet liittyvät toisiins smss tsoss j suuri os suojteistä oli korotettu jlkkäytävän korkeudelle, mikä helpott ktujen ylittämistä. Ydinkeskustn ul ko puo lellkin risteyksien reunkivet oli yleensä mdllettu niin, ettei merkittävää estevikutust muodostunut. Keskeisiin julkisiin kupunkitiloihin ei liittynyt vrsinkn viime vuosikymmeninä uusituill lueill juuri portikkoj, jotk hnkloittisivt kulku. Ruttiesemn likulkutunneleist olisi esteettömyysnäkökulmst voi nut oll nykyistä usempi hissiyhteyksiä lituritsolle inot hissiyhteydet semlitureille sijitsevt semtunneliss. Keskeinen Smpoln likulku tukeutuu pitkiin kävelyluiskiin j Tpulikdult j Asemnsilllt oslle riteist on vin porrsyhteys. Kuppkren jtkeeksi rkennetun Smpoln likulun (kuv 76) viihtyisyyteen oli kuitenkin erityisesti pnostettu. Kttoikkunoiden tuom luonnonvlo, tiln vruus j esillä olevt tideteokset tekevät likulust huomttvsti tvllist jlnkulkutunneli viihtyisämmän kulkureitin rdn toiselle puolelle. yöräilijät oli huomioitu Kervn keskustss melko hyvin jlnkulust eroteltuj pyöräteitä on merkitty useille keskustn kduille. ikoin merkinnät olivt kuitenkin epäselviä, eikä esimerkiksi sikivenkdun Aleksis Kiven tien keskeisellä keskust hlkovll pääreitillä pyörätie jtku yhtenäisenä j selkeästi merkittynä reittinä, vikk pyörätiettömien kdun osuuksien jlkkäytävät onkin merkttu yhdistetyiksi kevyen liikenteen väyliksi. yörätie olisi ollut hyvä erott jlkkäytävistä sneertuill ktuosuuksill esimerkiksi erivärisellä kdun pinnoitteell j helposti hvittvill symboleill. yörien pysäköintiin pikkoj löytyi keskust-lueelt melko hyvin, vikkkin telineissä olisi ollut vielä prnnettv. Runkolukitsemisen mhdollistvi telineitä löytyi Asemnukiolt (kuv 77) j lukittvi pyöräkppej semlt j Kuppkren tuntumst Nikkrinkujlt. Ktu- j toritilojen mitoitus oli kupungin ydinkeskustss melko onnistunutt. Yhtenäisintä ktutiln rjus oli Kuppkren tuntumss, sikivenkdull j Smpolnkrell. Myös korttelirkenne oli näillä lueill helposti hhmotettv, korttelit riittävän lyhyitä j yhteydet eri ktujen välillä sujuvi. Uuteen keskuspuistoon liittyvän sikivenukion ympäristö vikutti toiminnllisuuteens nähden turhnkin väljältä. Tilnnett prntnee kuitenkin tulevisuudess vnhn kirjston tontin rkentuminen ukion eteläreunll. Jlnkulkijn näkökulmst ktutilojen mitoitus j korttelirkenne olivt ongelmllisi etenkin keskustn kehän tuntumss j keskustn pysäköintikenttien vltmiss koillisosiss. Näissä pikoiss selvästi rjttu, ihmisen mittkvn sopiv ktutil ei juuri muodostunut. 99
Kuv 76. Smpoln likulkuun on sijoitettu niin kttoikkunoit kuin tidettkin. Kuv 77. Asemnukioll on mhdollisuus pyörien runkolukitsemiseen, minkä lisäksi lähistöllä sijitsee myös vuokrttvi pyöräkppej. Yhteenveto Kervn trkstelust Kokonisuutenn Kervn keskust näyttäytyi vrsin hyvänä lueen jlnkulun näkökulmst. Etäisyydet ovt lyhyitä j plveluit on sijoittunut ktujen vrsille eri puolille keskust, ei inostn yksittäisiin kuppkeskuksiin. Liikenneväylien iheuttmt estevikutukset on stu suunnittelun keinoin minimoitu, eivätkä ldukkt jlnkulkulueet hjo toisistn irrllisiksi pienlueiksi (kuv 78). Kupunkiin on kävelylueiden kehittämisen myötä muodostunut huomttvn pljon julkist j korketsoist kupunkitil, jot olisi mhdollist vielä entisestään elävöittää trjomll kupunkilisten käyttöön runsmmin kdunklusteit j pieniä kesäkhviloit ti -kioskej, joiden plvelut tukisivt ktutilojen j ukioiden rooli olohuonemisin kohtmisten pikkoin. Joidenkin monipuolisuus- j ltutrksteluss esille tuotujen ongelmkohtien kehittämiseksi on jo tehty erilisi suun nitelmi, jotk eivät ole kuitenkn vielä toteutuneet. Esimerkiksi kävelykdun kupllisesti hiemn tntumn päässeen länsipäädyn hllimisten myymälärkennusten korvmisest sekoittuneen rkenteen umpikortteleill, joihin sijoittuisi niin kupp kuin sumistkin, on jo melko 100
pitkälle edenneitä suunnitelmi (Hermlhti ym. 2009: 92). Kuppkren elävyydestä j plveluiden kehittämisestä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä Kervn keskustn elinvoimn knnlt, j vroittvt merkit pikllisen yritystoiminnn vikeuksist on otettv vkvsti (ks. lttl 2011). Myös Kervn torin j sen kkkoispuolell sijitsevn hllintokorttelin kehittämistä on visioitu, smoin kuin keskustn tornitloryppään täydentämistä uusill, nykyisen S-in kortteliin rkennettvill tloill. Jop Kuppkren kävelykdun osittist kttmist on pohdittu in 1980-luvult lähtien, mutt inkin tällä hetkellä päätöksiä on tehty vin kävelykdun vnhimpien osuuksien yleisestä kunnostmisest (Hermjlhti ym. 2009: 98 105). Eniten kehitettävää monipuolisen j ldukkn jlnkulkuympäristön näkökulmst Kervll näytti nlyysin perusteell olevn yksipuolisten, pääsiss 1970 1980-luvuill rkennettujen j fyysiseltä ympäristöltään jo rpistumn päässeiden kortteleiden uudistmisess j niihin rjutuvien ktutilojen elävöittämisessä. Keskustss tämä trkoittisi etenkin Keskikdun luett j Kuppkren länsiosn kortteleit. Rdn toisell puolell liityntäpysäköintiä olisi hyvä sd siirrettyä prkkikentiltä pysäköintilitoksiin j ympäristön tso yleisesti kohennettu. Keskusttoimintojen entistä voimkkmpi levittäminen rdn toiselle puolelle myös sitoisi itäpuolen kupunginost premmin osksi keskust j monipuolistisi nyt pikoin yksipuolisten suinlueiden lähiympäristöä. eli ken ttä Keskuspuiston, sikivenukion, Iso-Hollon ukion j Asemnukion seutu on ldukst j monipuolist julkisten j yksityisten plveluiden sekä virkistyksen luett. Yksipuolinen Keskiktu ktkisee monipuolisen keskustmisen rkenteen. Suuret pysäköintikentät, kunnostust vill olev julkinen ympäristö j peruskorjustrpeess olev rkennusknt pudottvt keskustn koillisen lueen limpn ltuluokkn. to js kir AMK lukio sem p up k skus ke peelilili p pyöräprkki mfi Jlnkulkuympäristön monipuolisuus j ltu keskittyvät Kuppkren j sikivenkdun suuntisille kseleille, jotk risteävät Kervnukioll. An ttil rism Jlnkulkuympäristö keskustn kehän tuntumss on pikoin yksitoikkoist j liikenteestä iheutuu häiriötä jlnkululle. Toislt utot on stu näin kiertämään kupungin jlnkulkupinotteinen ydinkeskust. srktlo museo City Kervn pysäköintilueen toimiv tori s ukioist selvästi heikoimmt pisteet. ukio, hyvä reitti, hyvä ukio, keskitso reitti, keskitso ukio, heikko reitti, heikko Hyperit on sidottu smn ikn sekä osksi jlnkulkuettä utokupungin rkennett. Smpoln lue näyttäytyy jlnkulkijn näkökulmst esimerkillisenä keskustsumisen lueen. keskeisimmät viherlueet (ei luokiteltu) keskeiset reitit viherlueill (ei luokiteltu) Kuv 78. Kervn keskustn ldukkimmt lueet j monipuolisuus- j ltunlyysin tulkint. 101
102