EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.10.2014 COM(2014) 615 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vuosikertomus vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (varainhoitoasetuksen 99 artiklan 5 kohta) {SWD(2014) 293 final} FI FI
1. Johdanto...2 2. IAS:n rooli: Riippumattomuutta, puolueettomuutta ja vastuullisuutta koskevat tavoitteet sekä kertomuksen laajuus...2 3. Katsaus tarkastustoimintaan...3 3.1. Vuoden 2013 tarkastussuunnitelman täytäntöönpano... 3 3.2. IAS:n suosituksia koskevat tilastotiedot... 3 4. Tärkeimmät havainnot ja suositukset...4 4.1. Horisontaaliset toimet... 4 4.1.1. Tarkastuskirjelmä uusien tehtävien siirtämisestä toimeenpanovirastoille (useita pääosastoja)...4 4.1.2. Henkilöstöhallinnon tehokkuutta finanssikriisiin vastaamisen yhteydessä käsittelevä toiminnantarkastus talouden ja rahoituksen, kilpailun ja sisämarkkinoiden ja palveluiden pääosastoissa (useita pääosastoja)...4 4.2. Maatalous, luonnonvarat ja terveys... 5 4.2.1. Jäännösvirhetason laskentaa koskeva rajoitettu tarkastus (pilarit 1 ja 2) (AGRI)...5 4.2.2. Valvontastrategian tarkastus toteutus maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa (AGRI)...6 4.3. Koheesio... 7 4.3.1. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston tuloksellisuuden mittausjärjestelmien toiminnantarkastus (REGIO)...7 4.3.2. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston tuloksellisuuden mittausjärjestelmien toiminnantarkastus (EMPL)...8 4.4. Tutkimus, energia ja liikenne... 8 4.4.1. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston raportointivuoden 2012 jäännösvirhetasoa koskevan laskelman ja taustalla olevan menetelmän rajoitettu tarkastus (RTD)...9 4.4.2. Avustusten hallinnointia Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirastossa koskeva IAS:n ja sisäisen tarkastuksen yksikön yhteinen tarkastus (Tarjouspyynnöt Projektinhallinta) (TEN-T EA)...9 4.4.3. Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston valvontastrategiaa koskeva tarkastus (EACI)..9 4.4.4. Seitsemännen puiteohjelman valvontajärjestelmien täytäntöönpano tutkimuksen toimeenpanovirastossa (REA)...10 4.5. Yhteisön ulkopuolelle suunnattu tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat... 11 4.5.1. Jäännösvirhetasoa koskevan laskelman ja menetelmän rajoitettu tarkastus (DEVCO)...11 4.5.2. Kehitys- ja yhteistyöpääosaston valmistautuminen tilintarkastustuomioistuimen tarkistetun tarkastuslausumamenetelmän soveltamiseen (DEVCO) (Toiminnantarkastus)...11 4.5.3. Hankinnat hajautettu (DEVCO)...12 4.6. Koulutus ja kansalaisuus... 12 4.6.1. Kansallisten toimistojen toiminnantarkastus (EAC)...12 4.7. Talous- ja rahoitusasiat... 13 4.7.1. GMES-/Copernicus-ohjelman toiminnantarkastus (ENTR)...13 4.8. Korkea edustaja ja henkilöstöhallinto... 13 4.8.1. Eurostatin valmius hoitaa tehtävänsä talouden ohjausjärjestelmässä (ESTAT) (Toiminnantarkastus)...13 4.9. Tietoteknisten järjestelmien tarkastus... 14 4.9.1. EU:n päästökauppajärjestelmän tietojärjestelmän turvallisuuden hallinnoinnin toiminnantarkastus (pääosastot CLIMA ja DIGIT ja pääosasto HR:n turvallisuuslinja)...14 2
4.9.2. SYGMA Vaihe 1 Kehittämisprosessin toiminnantarkastus (CNECT, RTD)...15 5. Komission taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimen kuuleminen... 16 6. Päätelmät... 16 1. JOHDANTO Tämän kertomuksen tarkoituksena on tiedottaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle komission sisäisen tarkastuksen (IAS) toiminnasta varainhoitoasetuksen 99 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Se perustuu komission sisäisen tarkastajan asetuksen 99 artiklan 3 kohdan nojalla laatimaan kertomukseen, joka koskee IAS:n tarkastusta, ja vuonna 2013 1 valmiiksi saatuihin komission pääosastoja, yksikköjä ja toimeenpanovirastoja koskeviin konsultointikertomuksiin 2. Oikeusperustansa mukaisesti kertomukseen sisältyy yhteenveto tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista toimista 3. 2. IAS:N ROOLI: RIIPPUMATTOMUUTTA, PUOLUEETTOMUUTTA JA VASTUULLISUUTTA KOSKEVAT TAVOITTEET SEKÄ KERTOMUKSEN LAAJUUS IAS:n tehtävänä on edistää hyvää hallintoa Euroopan komissiossa. Se tarkastaa sisäisiä hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä ja arvioi niiden tehokkuutta, jotta tilannetta voitaisiin jatkuvasti parantaa. IAS:n riippumattomuus on kirjattu varainhoitoasetukseen 4, ja komissio on hyväksynyt sen toimenkuvauksen. IAS raportoi kaikista tarkastuksistaan sisäisen tarkastuksen seurantakomitealle 5. IAS:n työ perustuu varainhoitoasetukseen ja siinä noudatetaan sisäisten tarkastajien järjestön (Institute of Internal Auditors) kansainvälisiä ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä. IAS ei tarkasta järjestelmiä, joiden avulla jäsenvaltiot valvovat komission varoja. Tällaisista tarkastuksista, jotka ulottuvat yksittäisten edunsaajien tasolle, vastaavat 1 2 3 4 5 Tähän kertomukseen sisältyvät 1. helmikuuta 2014 mennessä valmistuneet tarkastus- ja konsultointikertomukset. Kertomus ei kata unionin erillisvirastoja, Euroopan ulkosuhdehallintoa tai muita IAS:n tarkastamia elimiä, jotka saavat erilliset vuosikertomukset. Kuten sisäisten tarkastajien järjestön (IIA) sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien suoritusstandardissa 2060 vaaditaan. Varainhoitoasetuksen 100 artikla. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea auttaa komission jäsenten kollegiota varmistamalla, että komission yksiköt ottavat asianmukaisesti huomioon IAS:n, sisäisen tarkastuksen yksiköiden ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen työn ja että sen perusteella toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia. 3
jäsenvaltioiden sisäiset tarkastajat, kansalliset tarkastusviranomaiset, muut komission pääosastot ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin. IAS tarkastaa kuitenkin komission yksiköiden toteuttamia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valvoa ja tarkastaa jäsenvaltioiden tarkastuselimiä ja muita elimiä, joiden tehtävänä on maksaa EU:n varoja, kuten Yhdistyneet kansakunnat. Kuten varainhoitoasetuksessa säädetään, IAS voi suorittaa näitä tehtäviä paikan päällä myös jäsenvaltioissa. 3. KATSAUS TARKASTUSTOIMINTAAN 3.1. Vuoden 2013 tarkastussuunnitelman täytäntöönpano Määräaikaan 31. tammikuuta 2014 mennessä IAS oli suorittanut 6 100 prosenttia suunnitelluista tarkastuksista (tavoite 100 %). IAS laati 87 kertomusta (89 vuonna 2012 ja 77 vuonna 2011). Niistä 23 koski tarkastuksia, 59 seurantatarkastuksia, 4 rajoitettuja tarkastuksia ja yksi tarkastuskirjelmää. Liitteenä olevassa valmisteluasiakirjassa on taulukko, joka sisältää vertailukelpoista tietoa tarkastustoimeksiannoista ja laadituista kertomuksista vuosilta 2011 2013. 3.2. IAS:n suosituksia koskevat tilastotiedot Vuonna 2013 IAS antoi 134 uutta suositusta (joista 2 on kriittisiä, 59 erittäin tärkeitä, 67 tärkeitä ja 6 toivottavia). IAS:n arvion mukaan näitä suosituksia koskevat toimintasuunnitelmat olivat tyydyttäviä. Tarkastuskohteet ilmoittivat, että 79 prosenttia vuosina 2009 2013 annetuista hyväksytyistä suosituksista oli pantu täytäntöön vuoden 2014 alkuun mennessä. Kaikista erittäin tärkeiksi tai kriittisiksi luokitelluista, vuosina 2009 2013 annetuista suosituksista 10 erittäin tärkeää suositusta (2,3 %) oli yli kuusi kuukautta aikataulusta jäljessä. Kolme muuta aikataulusta jäljestä olevaa erittäin tärkeää suositusta oli annettu ennen vuotta 2009 7. Yhtään kriittistä suositusta ei ole panematta täytäntöön. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitealle ilmoitettiin säännöllisesti kriittisistä tai hyvin tärkeistä suosituksista, jotka olivat yli kuusi kuukautta aikataulusta jäljessä, ja se muistutti tarvittaessa yksikköjä niiden velvollisuudesta panna suositukset täytäntöön. Vuosina 2009 2013 annettujen hyväksyttyjen suositusten, joista IAS oli tehnyt seurantatarkastuksen vuoden 2013 loppuun mennessä, kokonaismäärä on 686. IAS:n seurannan yhteydessä vahvistui, että suosituksia on pantu täytäntöön tyydyttävällä tavalla, mikä parantaa valvontajärjestelmiä tarkastuksen kohteena olevissa yksiköissä. IAS saattoi päätökseen 96 prosenttia seurannan kohteena tällä ajanjaksolla olleista suosituksista. 6 7 Liitteenä olevassa valmisteluasiakirjassa luodaan yleiskatsaus kaikkiin päätökseen saatuihin tarkastuksiin ja seurantatarkastuksiin. IAS - 2006 - DIGIT - 001 Datakeskus - Toiminnot ja turvallisuus, IAS - 2007 - DIGIT - 001 Tietoverkkoinfrastruktuurit ja -palvelut sekä IAS.B - 2008 - ADMIN - 004 Turvallisuutta koskeva tarkastus. 4
Liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa annetaan tarkempia tietoja uusien suositusten hyväksymisasteista ja vuosia 2009 2013 koskevien suositusten toteuttamisesta. 4. TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT JA SUOSITUKSET 4.1. Horisontaaliset toimet 4.1.1. Tarkastuskirjelmä uusien tehtävien siirtämisestä toimeenpanovirastoille (useita pääosastoja) Tässä tarkastuskirjelmässä käsiteltiin tärkeimpiä horisontaalisia kysymyksiä, joita ilmeni IAS:n vuoden 2010 yhteenvetokertomuksessa toimeenpanovirastoista ja myöhemmissä tällä alalla tehdyissä tarkastuksissa. Sen tarkoituksena oli tukea johtoa tehtävien siirtämisessä toimeenpanovirastoille ja lieventää siihen liittyviä riskejä. Sen tarkoituksena ei ollut antaa arviota tilanteesta tai esittää kantaa. Ensimmäinen esille otettu kysymys koski sitä, että eri vaihtoehtojen arvioinnissa käytettävän kustannus-hyötyanalyysin olisi perustuttava hyvin määriteltyyn ja johdonmukaiseen menetelmään ja siinä olisi käytettävä asianmukaisia välineitä ja menetelmiä, joilla tuetaan henkilöstön jakamisprosessia. Lisäksi koko hankkeen keston ajan olisi säännöllisesti vahvistettava, että valittu vaihtoehto on oikea. Kun toimeenpanovirastojen henkilöstömäärä kasvaa ja ne saavuttavat kriittisen määrän hallinnoitavia ohjelmia, olisi harkittava vaihtoehtoisia tapoja saada aikaan kustannussääntöjä ja tehokkuushyötyjä kokoamalla yhteen eri virastojen horisontaaliset palvelut kuten tietotekniikka, henkilöstöhallinto tai viestintä. Lisäksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota niiden suorituskyvyn parantamiseen, jotta voitaisiin vastata sidosryhmien kasvaviin odotuksiin. IAS totesi myös, että kun otetaan huomioon ohjelmien hallinnoinnin siirtämisen laajuus, olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että pitkällä aikavälillä on jatkuvasti käytettävissä riittävästi henkilöstöä, jolla on vaadittu profiili, ja samalla pyrittävä säilyttämään viraston henkilöstö. Tarkempia tietoja liitteen 2.1 jaksossa. 4.1.2. Henkilöstöhallinnon tehokkuutta finanssikriisiin vastaamisen yhteydessä käsittelevä toiminnantarkastus talouden ja rahoituksen, kilpailun ja sisämarkkinoiden ja palveluiden pääosastoissa (useita pääosastoja) Jotta olisi mahdollista vastata finanssikriisin aiheuttamiin uusiin haasteellisiin velvoitteisiin, komissio lisäsi merkittävästi talouden ja rahoituksen (ECFIN), kilpailun (COMP) sekä sisämarkkinoiden ja palveluiden (MARKT) pääosastojen henkilöresursseja. Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, ovatko kyseisten pääosastojen henkilöstöhallinnot pystyneet vastaamaan tehokkaasti henkilöstöhallinnon haasteisiin, jotka liittyvät finanssikriisin johdosta toteutettaviin toimiin. IAS katsoi, että mainitut kolme pääosastoa osoittivat olevansa erittäin voimakkaasti sitoutuneita vastaamaan henkilöstöhallinnon haasteisiin. Tämän ansiosta ne 5
pystyivät jatkamaan poliittisten ja operatiivisten tavoitteidensa tavoittelua, myös kriisistä johtuvien tavoitteiden. Pääosastojen on kuitenkin vaihtelevassa määrin edelleen tarpeen lisätä henkilöstöhallinnon välineitään päätöksenteon tehostamiseksi. Pääosastojen olisi kehitettävä edelleen monivuotista henkilöstöhallintostrategiaansa. Erityisesti niiden on tehtävä laadullinen ja määrällinen analyysi henkilöstötarpeista ja kavennettava tarpeiden ja nykytilanteen välistä kuilua. Henkilöstöstrategian toteuttamista olisi tuettava välineillä, joiden avulla voidaan mitata ja seurata sen tehokkuutta ja raportoida siitä. Henkilöstösuunnittelun osalta niiden olisi otettava käyttöön välineitä, joilla arvioidaan säännöllisesti henkilöstön työmäärää ja asetetaan tehtävät tärkeysjärjestykseen. Henkilöstö olisi jaettava tämän perusteella. Pääosastojen olisi tehostettava henkilöstöhallintoon liittyviä toimia koskevaa seuranta- ja raportointiprosessiaan laatimalla kattava henkilöstöhallintoa koskeva kertomus, joka kattaa henkilöstöhallinnon eri näkökohdat, mukaan lukien siihen liittyvät keskeiset tulosindikaattorit. Tällä tavoin pääosastot pystyisivät mittaamaan henkilöstöhallintonsa tehokkuutta, ja henkilöresursseja koskevien päätösten tekeminen helpottuisi. Kaikki kolme pääosastoa laativat toimintasuunnitelmat, joita IAS piti riittävinä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja kyseisiä pääosastoja koskevista havainnoista esitetään liitteen 2.3 jaksossa. 4.2. Maatalous, luonnonvarat ja terveys (pääosastot AGRI, ENV, CLIMA, MARE, EAHC ja SANCO) 4.2.1. Jäännösvirhetason laskentaa koskeva rajoitettu tarkastus (pilarit 1 ja 2) (AGRI) IAS suoritti ensimmäistä kertaa rajoitettuja tarkastuksia jäännösvirhetasoista, joita maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (AGRI) (tämä jakso), tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (RTD) (ks. 4.4.1 jakso) ja kehitys- ja yhteistyöpääosasto (DEVCO) (ks. 4.5 jakso) ilmoittivat raportointivuotta 2012 koskevien toimintakertomustensa luonnoksissa. AGRI käyttää jäännösvirhetason laskennassa perustana pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia valvontatilastoja, jotka ovat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan epäluotettavia. Näin ollen on vaarana, että AGRIn jäännösvirhetasot eivät pidä paikkaansa. Vuoden 2012 jälkeisiä vuotuisia toimintakertomuksia varten jäsenvaltioiden tilastojen luotettavuutta olisi parannettava. 8 8 On odotettavissa, että uusi lainsäädäntö kaudeksi 2014 2020 ja sen tiukempi valvonta parantaa tilannetta tulevaisuudessa. 6
AGRIn olisi lisäksi varmistettava, että jäännösvirhetasot on laskettu paikkansa pitävien ja edustavien tietojen perusteella. Sen olisi puututtava havaittuihin epäjohdonmukaisuuksiin ja varmistettava, että täydentäviä ehtoja koskevat virheet on sisällytetty laskelmaan. Jos ne eivät ole mukana laskelmassa, olisi selitettävä sen vaikutus. AGRIn olisi lisäksi harkittava varaumien esittämismenettelyn mukauttamista, jos jäsenvaltioiden valvontatilastot tukevat sitä. Tämä vastaisi paremmin muiden yhteistä hallinnointia toteuttavien pääosastojen käyttämiä olennaisuuskriteerejä. AGRI oli samaa mieltä kaikista rajoitetun tarkastuksen havainnoista ja suosituksista ja hyväksyi ne. Se tunnusti suositusten kiireellisyyden ja sitoutui panemaan ne täytäntöön. AGRI laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Suunnitelman toteuttamista seurattiin raportointivuoden 2013 vuotuisen toimintakertomuksen yhteydessä. Seurannassa ilmeni, että huomattavaa edistystä oli saavutettu jo vuoden 2012 vuotuista toimintakertomusta varten ja erityisesti vuoden 2013 vuotuista toimintakertomusta varten. Tarkempia tietoja liitteen 3.1 jaksossa. 4.2.2. Valvontastrategian tarkastus toteutus maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa (AGRI) Nämä tarkastukset olivat jatkoa IAS:n vuonna 2012 tekemälle tarkastukselle AGRIn tarkastuksista vastaavan linjan valvontastrategiasta. Tavoitteena oli arvioida tarkastus- ja valvontastrategian toteuttamista, erityisesti tarkastustoimeksiantojen tehokasta toteuttamista, niiden valvontaa ja korjaavia toimenpiteitä heikkouksien korjaamiseksi jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä. Tarkastajat antoivat tunnustusta AGRIn jatkuville ponnisteluille virhetasojen laskemiseksi ja talousarvion suojelemiseksi erilaisilla havaitsemista helpottavilla ja korjaavilla toimenpiteillä. Tarkastusprosessissa on kuitenkin parantamisen varaa. Se on välttämätöntä vankan pohjan luomiseksi tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevalle laadunvarmistusprosessille. Valmistelevat asiakirjat olisi saatava oikeaan aikaan, ja ne olisi tarvittaessa käännettävä ja analysoitava. Koordinointi operatiivisten yksikköjen kanssa olisi optimoitava, jotta voidaan hyödyntää niiden tietämystä ja asiantuntemusta sekä tunnistaa avainkysymykset ja käsitellä niitä asianmukaisesti. Uusintatarkastuksia olisi tehtävä paikan päällä. Olisi myös varmistettava, että keskeiset vaiheet on dokumentoitu asianmukaisesti. On myös tärkeää, että AGRIlla on käytössään järjestelmä, jolla voidaan seurata jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien todellisia ja kestäviä parannuksia. AGRIn olisi saatava valmiiksi nykyinen tietotekniikkajärjestelmänsä mukaan lukien tietojen validointitarkastukset ja käytettävä sitä tarkastussuositustensa jäljittämiseksi ja seuraamiseksi paremmin. Lisäksi AGRIn olisi tämän järjestelmän 7
avulla valvottava omien tarkastustensa edistymistä, tarkastusten kattavuutta ja objektiivisia saavutuksia. AGRI laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 3.2 jaksossa. 4.3. Koheesio (pääosastot REGIO ja EMPL) 4.3.1. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston tuloksellisuuden mittausjärjestelmien toiminnantarkastus (REGIO) Tarkastuksen päätavoitteena oli arvioida, missä määrin alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolla (REGIO) on asianmukaiset tuloksellisuuden mittausjärjestelmät toimien tuloksellisuuden seurantaa sekä niistä raportointia ja niiden arviointia varten niin operatiivisten ja hallinnollisten toimien (sisäinen) kuin toimintapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen (ulkoinen) osalta. REGIOn olisi integroitava painopisteensä paremmin hallintosuunnitelmaan ja selitettävä, miten ne edistävät erityistavoitteiden saavuttamista. Lisäksi tavoitteet olisi määriteltävä tarkasti, ja niihin olisi liitettävä asianmukaiset välitavoitteet ja indikaattorit, jotka ovat merkityksellisiä, hyväksyttyjä, uskottavia, selkeitä ja kestäviä (RACER 9 ). Politiikan täytäntöönpanoa varten vuosina 2014 2020 olisi kehitettävä indikaattoreita, jotka perustuvat kunkin toimenpideohjelman kokonaistuloksen arviointiin. Olisi varmistettava, että vuosia 2014 2020 koskeva arviointistrategia perustuu nykyiseltä kaudelta saatuihin kokemuksiin, erityisesti kokemuksiin siitä, miten arviointinäyttöä saadaan ajan mittaan ja miten se voi edistää vuotuisen toimintakertomuksen ja 318 artiklan täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen laatimista. Lisäksi REGIOn olisi yhdessä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (EMPL) kanssa (ks. jäljempänä) kehitettävä strategia, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden raportoimien toiminnan tuloksellisuutta koskevien tietojen luotettavuutta, ja harkittava siinä yhteydessä monialaista lähestymistapaa. REGIOn olisi myös parannettava edelleen ohjelmakautta 2007 2013 varten raportoitujen tietojen laatua. Lisäksi REGIOn olisi tehostettava maantieteellisten yksiköiden roolia toimenpideohjelmien suorituskyvyn seurannassa ja varmistettava, että tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän antamassa hallinnon lausumassa. Sen olisi kehitettävä selkeä lähestymistapa, jonka perusteella saadaan varmuus koheesiopolitiikan suorituskyvystä ja jossa esitetään, miten tämä varmuus voidaan taata muun muassa seurannan, arvioinnin ja tarkastusten avulla. 9 RACER: Relevant, Accepted, Credible, Easy, Robust (sisäisen valvonnan standardi nro 5). 8
REGIO laati toimintasuunnitelman, jota IAS pitää riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 4.2 jaksossa. 4.3.2. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston tuloksellisuuden mittausjärjestelmien toiminnantarkastus (EMPL) Tarkastuksen päätavoitteena oli arvioida, ovatko käytössä olevat tuloksellisuuden mittausjärjestelmät riittäviä. EMPL-pääosaston olisi integroitava hallintosuunnitelmaansa paremmin pääosaston operatiivisen toiminnan, joka edistää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) erityistavoitteiden saavuttamista, tavoitteet ja suunnitellut tuotokset, sekä tärkeimpien horisontaalisten ja hallinnollisten toimien tavoitteet. Lisäksi sen olisi parannettava indikaattoreita RACER-kriteerien täyttämiseksi ja varmistettava, että sen tavoitteet on määritelty tarkasti. ESR:n politiikan täytäntöönpanoa varten vuosina 2014 2020 olisi kehitettävä indikaattoreita, jotka perustuvat EMPLpääosaston arvioon kunkin toimenpideohjelman kokonaistuloksesta. Lisäksi pääosaston olisi parannettava ESR:n saavutuksista raportointia lisäämällä laadullista analysointia ja antamalla enemmän tietoja kontekstista. Tähän asti tehdyn työn pohjalta sen olisi edelleen kehitettävä lähestymistapaansa työmäärien arviointiin siten, että se kattaa kaikki toiminnot, jolloin parannetaan resurssien kohdentamista. Sen olisi varmistettava, että sillä on ajantasaiset tiedot henkilöstösuunnitelmansa kehittämiseksi edelleen. EMPL-pääosaston olisi myös yhdessä REGIOn kanssa kehitettävä strategia, jolla parannetaan toiminnan tuloksellisuutta koskevien tietojen luotettavuutta. Vaikka pääpaino on seuraavalla ohjelmakaudella, sen olisi edelleen parannettava ohjelmakauden 2007 2013 aikana raportoituja tietoja. Lisäksi EMPL-pääosaston olisi tehostettava maantieteellisten yksiköiden roolia toimenpideohjelmien tuloksellisuuden seurannassa ja varmistettava, että tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän antamassa hallinnon lausumassa. Sen olisi kehitettävä selkeä lähestymistapa, jonka perusteella saadaan varmuus ESR:n toiminnasta, mukaan lukien tarve toiminnantarkastuksiin, joissa hyödynnetään monialaisia tiimejä. EMPL-pääosasto laati toimintasuunnitelman, jota IAS pitää riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 4.3 jaksossa. 4.4. Tutkimus, energia ja liikenne (EACI, ERCEA, CNECT, JRC, REA, RTD, TEN-T EA, MOVE, ENER) 9
4.4.1. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston raportointivuoden 2012 jäännösvirhetasoa koskevan laskelman ja taustalla olevan menetelmän rajoitettu tarkastus (RTD) Tavoitteena oli tarkastella vuoden 2012 toimintakertomuksen luonnoksessa raportoituja jäännösvirhetasoja koskevaa laskelmaa ja taustalla olevaa menetelmää. Jäännösvirhetasoa koskevan laskelman paikkansapitävyyteen vaikuttavat yhteisen edustavan tarkastusotoksen puutteelliset tarkastukset (84 %). Vaikka pääosasto ei voi vaikuttaa osaan tarkastusten viivästymiseen johtaneista syistä, RTD:n olisi kuitenkin edelleen parannettava yhteisen edustavan tarkastusotoksen tarkastusten suunnittelua, jotta voidaan parantaa tarkastusotoksen suorittamisastetta raportointipäivänä. Lisäksi RTD:n olisi sovellettava nykyistä varovaisempaa lähestymistapaa ekstrapoloidessaan ex-post -tuloksia sen huomioon ottamiseksi, että jotkut ekstrapoloiduista systemaattisista virheistä eivät toteudu. RTD hyväksyi suosituksen ja teki korjauksen vuoden 2013 vuotuista toimintakertomusta varten. Tarkempia tietoja liitteen 5.1 jaksossa. 4.4.2. Avustusten hallinnointia Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirastossa koskeva IAS:n ja sisäisen tarkastuksen yksikön yhteinen tarkastus (Tarjouspyynnöt Projektinhallinta) (TEN-T EA) Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) suoraan hallinnoimiin avustuksiin liittyvän sisäisen valvonnan järjestelmän riittävyyttä ja tuloksellista soveltamista. Tässä yhteisessä tarkastuksessa keskityttiin avustusehdotusten arviointiprosessiin. Tarkastuksen kohteena olleen prosessin osalta ei havaittu merkittäviä riskejä, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Tarkempia tietoja liitteen 5.2. jaksossa. 4.4.3. Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston valvontastrategiaa koskeva tarkastus (EACI) Tarkastus kattoi tärkeimmät osatekijät varmuuden saamiseksi hallinnoiduista rahastoista, ennakko- ja jälkitarkastukset ja varmuuden ilmaisemisen vuotuisessa toimintakertomuksessa. IAS suositteli, että EACI:n olisi kuvailtava perusteellisesti valvontastrategiansa ja arvioitava uudelleen sisäisen valvonnan järjestelmää, mukaan lukien keskeisten tarkastusten ja niiden tulosten sekä laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien erityisten varmuuteen liittyvien tavoitteiden välinen yhteys. Viraston olisi päivitettävä menettelynsä, jotka koskevat valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän raportointia, lisäämällä valvontaan liittyviä keskeisiä tulosindikaattoreita, ja sen olisi arvioitava uudelleen ennakko- ja jälkitarkastusten painoarvoa sen mukaisesti, millainen varmuus on saatava. EACI:n olisi myös vahvistettava ennakkotarkastuksiaan kehittämällä riskeihin perustuva lähestymistapa, joka pohjautuu luotettaviin ja johdonmukaisiin 10
keskeisiin tulosindikaattoreihin, vahvistettava menojen tukikelpoisuuden tarkastamista ja tehtävä virallisia päätöksiä, joilla annetaan teknisesti pätevälle henkilöstölle valtuudet tehdä hyväksymismerkintöjä. Jälkitarkastusstrategian osalta EACI:n olisi määriteltävä paremmin ja perusteltava yleisluonteiset ja erityiset tavoitteet ja parannettava hankkeiden riskipohjaista valintaprosessiaan. Viraston jälkitarkastusosasto olisi organisoitava uudelleen. Lisäksi EACI:n olisi kehitettävä petostentorjuntastrategia, jotta varmistetaan asianmukainen tietoisuus petoksista sen yleisessä valvontastrategiassa. EACI laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 5.4 jaksossa. 4.4.4. Seitsemännen puiteohjelman valvontajärjestelmien täytäntöönpano tutkimuksen toimeenpanovirastossa (REA) Tarkastuksessa arvioitiin, oliko seitsemättä puiteohjelmaa koskeva REA:n valvontastrategia tuottanut odotettuja tuloksia. Vuosina 2010 2012 suoritetuissa jälkitarkastuksissa havaittiin, että viraston hallinnoimiin pk-yrityksille suunnattuihin ohjelmiin sisältyi merkittäviä virheitä. IAS suositteli, että REA:n olisi arvioitava sääntöjenvastaisuuksien ja mahdollisten petosten riski näissä ohjelmissa ja ilmoitettava se vuoden 2013 toimintakertomuksessaan. Sen olisi myös pantava suunnitellut korjaavat toimenpiteet kokonaisuudessaan täytäntöön ja käynnistettävä erityinen tehostettu tarkastus. Päättäessään varaumista vuoden 2012 toimintakertomuksessaan REA ei käyttänyt yhteistä edustavaa virhetasoa kaikissa seitsemännen puiteohjelman toimissa kuten tutkimusalan pääosastot tekivät. Sen sijaan se sovelsi vaihtoehtoista lähestymistapaa. Lisäksi REA korvasi laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvän virhetason indikaattorilla, joka kuvaa virheiden taloudellista talousarviovaikutusta. REA:n olisi sen vuoksi parannettava virhetasojen ja varmuuden ilmaisemista vuotuisessa toimintakertomuksessaan. Lisäksi REA:n olisi virallistettava erityinen jälkitarkastusstrategia, jossa määritellään tavoitteet, painopisteet, keskeiset tulosindikaattorit tuloksellisuuden seurannalle ja parannettu riskinarviointitapa riskiin perustuvien tarkastusten lisäämiseksi. Myös ennakkotarkastuksille olisi kehitettävä riskiin perustuva lähestymistapa. Lopuksi on todettava, että REA:n olisi toteutettava petostentorjuntastrategiaa koskevaan asiakirjaan sisältyvät toimet, käynnistettävä tutkimuksen alalla pohdinta siitä, miten voidaan tehdä asianmukainen riskinarviointi kaksinkertaisesta rahoituksesta, ja koordinoitava plagioinnin vastaista toimintaa muiden tutkimusalan yksikköjen kanssa. REA laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 5.5 jaksossa. 11
4.5. Yhteisön ulkopuolelle suunnattu tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat (DEVCO, ECHO, ELARG, FPI) 4.5.1. Jäännösvirhetasoa koskevan laskelman ja menetelmän rajoitettu tarkastus (DEVCO) Tavoitteena oli tarkastella vuoden 2012 toimintakertomuksen luonnoksessa raportoituja jäännösvirhetasoja koskevaa laskelmaa ja taustalla olevaa menetelmää. Vuonna 2011 kehitys- ja yhteistyöpääosasto (DEVCO) käynnisti tutkimuksen jäännösvirhetasoaan koskevasta laskelmasta. Tämä oli tärkeä askel kohti sen varmistusprosessin parantamista. IAS:n tarkastelussa paljastui kuitenkin heikkouksia, jotka liittyivät virhetason arvioitua osaa koskevan laskelman luotettavuuteen (esimerkiksi ei ollut menetelmää, jota sovelletaan johdonmukaisesti virheiden arvioinnissa, kun asiakirja-aineistoa ei ole) ja siihen, kuinka jäännösvirhetaso ja muut varmuuden osatekijät sisällytetään vuotuisen toimintakertomuksen luonnokseen. Lisäksi IAS totesi, että vuoden 2012 vuotuisen toimintakertomuksen luonnos ei sisältänyt riittävästi tietoja käytössä olevan yleisen valvonnan kustannustehokkuuden arvioimiseksi (mukaan lukien jäännösvirhetasoa koskeva selvitys). Tällaisen arvioinnin avulla DEVCO voisi tunnistaa mahdollisuudet parantaa kustannustehokkuutta ja/tai alat, joilla valvontaa voitaisiin uudistaa. IAS suositteli, että seuraavaa raportointivuotta varten DEVCOn olisi varmistettava, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan taata sellaisen tietokannan käyttäminen, jonka sisältämät toimet on saatu yhtenäisestä hallintotietojärjestelmästä (Common RELEX Information System, CRIS), jonka tietojen johdonmukaisuus on jo tarkastettu. DEVCO laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. IAS totesi, että DEVCO toteutti asianmukaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan vuotta 2012 koskevan lopullisen toimintakertomuksen jäännösvirhetasoa koskevaa selostusosaa. Tarkempia tietoja liitteen 6.1 jaksossa. 4.5.2. Kehitys- ja yhteistyöpääosaston valmistautuminen tilintarkastustuomioistuimen tarkistetun tarkastuslausumamenetelmän soveltamiseen (DEVCO) (Toiminnantarkastus) Tilintarkastustuomioistuimen uusi lähestymistapa tarkastuslausumaa varten tehtyyn tarkastukseen nostaa todennäköisesti raportoituja virhetasoja, koska vähemmän virhealttiit ennakkomaksutapahtumat eivät sisälly otokseen ja vakavat sääntöjenvastaisuudet julkisissa tarjouskilpailuissa kvantifioidaan 100 prosenttisesti kaikkien hallintotapojen osalta. Tämän vuoksi IAS suoritti tarkastuksen siitä, kuinka hyvin valmistautunut kehitys- ja yhteistyöpääosasto DEVCO on soveltamaan tilintarkastustuomioistuimen tarkistettua tarkastuslausumamenetelmää. 12
Tarkastus osoitti, että DEVCO oli tehnyt riittäviä valmisteluja lieventääkseen vastuuvapauden myöntämistä koskevia riskejä, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen tarkistettuun tarkastuslausumamenetelmään. DEVCO on laatinut kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman ratkaistakseen tarkistettuun tarkastuslausumamenetelmään mahdollisesti liittyvät ongelmat ja muut ongelmat, jotka on havaittu ulkopuolisten tilintarkastajien tarkastuksissa taikka DEVCON sisäisen tarkastuksen yksikön tai IAS:n tarkastuksissa. Tarkempia tietoja liitteen 6.2 jaksossa. 4.5.3. Hankinnat hajautettu (DEVCO) Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida sisäisen valvontajärjestelmän, riskinhallinnan ja hallinnointiprosessien riittävyyttä ja tuloksellisuutta Euroopan kehitysrahastoon (EKR) ja EU:n talousarvioon liittyvien, hajautetun hallinnoinnin alaisten hankintamenettelyjen ratkaisu- ja sopimuksentekoprosessien tapauksessa. Tarkastuksessa havaittiin kaksi erityistä tapausta, jotka liittyvät eettisten periaatteiden tunnistamiseen ja noudattamiseen sekä eturistiriitojen ehkäisemiseen. Sen vuoksi IAS suositteli, että DEVCO selventää näitä seikkoja tarkemmin käytännön oppaansa ohjeissa. DEVCO laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 6.4 jaksossa. 4.6. Koulutus ja kansalaisuus (COMM, EAC, EACEA, HOME, JUST) 4.6.1. Kansallisten toimistojen toiminnantarkastus (EAC) Osallistujamaiden viranomaiset ovat nimenneet kansalliset toimistot panemaan täytäntöön elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa. Ulkoistaminen hallinnointitapana merkitsee poliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta lisäriskejä perustettaessa pääosaston valvontajärjestelmää. Tarkastuksen päätavoitteena oli arvioida, onko koulutuksen ja kulttuurin pääosasto (EAC) perustanut tehokkaan tuloksellisuuden mittausjärjestelmän kansallisten toimistojen toiminnan seurantaa, siitä raportointia ja sen arviointia varten. Tarkastuksessa ilmeni, että vaikka käynnissä on useita toimia EAC:n tuloksellisuuden mittausjärjestelmän määrittelemiseksi vuosiksi 2014 2020, EAC:n olisi saavutettava parempia tuloksia, etenkin niiden indikaattoreiden osalta, joilla mitataan kansallisille toimistoille myönnetyn toiminta-avustuksen tuloksellista ja kustannustehokasta käyttöä. Lisäksi olisi luotava selkeä yhteys kansallisten toimistojen tavoitteiden ja komission tavoitteiden välille. EAC laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. 13
Tarkempia tietoja liitteen 7.1 jaksossa. 4.7. Talous- ja rahoitusasiat (COMP, ECFIN, ENTR, MARKT, OLAF, TAXUD, TRADE) 4.7.1. GMES-/Copernicus-ohjelman toiminnantarkastus (ENTR) Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan (GMES) tarkastuksen tavoitteena oli arvioida hallinnointijärjestelyjen, riskinhallinnan ja sisäisten valvontajärjestelmien tehokkuutta GMES-ohjelman hallinnoinnin tukemisessa. Tarkastus tehtiin vuosina 2011 2013 harjoitetun GMES:n ensivaiheen toiminnan (GIO) ja ohjelman Copernicus-nimellä tunnetun operatiivisen vaiheen, jonka aikana EU:n talousarviosta saatavan rahoituksen kokonaismäärä kasvaa yli kolminkertaiseksi, välisen siirtymäkauden aikana. IAS suosittelee parantamaan hallintokehystä avaruuskomponentin osalta, lisäämään seurantajärjestelmiä ja tekemään perusteellisia analyyseja, jotta voidaan tehokkaasti tukea siirtymistä operatiiviseen Copernicus-vaiheeseen. Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto ENTR laati toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 8.1 jaksossa. 4.8. Korkea edustaja ja henkilöstöhallinto (HR, BUDG, DGT, DIGIT, EPSO, ESTAT, SJ, OIB, OIL, OP, PMO, SCIC, SG) 4.8.1. Eurostatin valmius hoitaa tehtävänsä talouden ohjausjärjestelmässä (ESTAT) (Toiminnantarkastus) Talous- ja finanssikriisi ovat paljastaneet monia rakenteellisia heikkouksia EU:n talous- ja rahaliiton talouden ohjausjärjestelmässä. Osana ratkaisua Eurostatin tehtäviä on vahvistettu ja laajennettu. Valtioiden velkaa ja alijäämiä koskevien korkealaatuisten tietojen tarjoamisen lisäksi Eurostatin velvollisuutena on vahvistaa säännöt ja menettelyt tilastojen väärentämistä koskeville tutkimuksille. Tämä oli aiheena pääosaston valmiusastetta koskevassa tarkastuksessa. IAS suositteli, että Eurostat ryhtyy välittömästi toimiin, joilla virallistetaan sen menettelyt ja tekniset ohjeet ja otetaan huomioon saadut oikeudelliset neuvot. Eurostatin olisi myös arvioitava henkilöresurssi- ja osaamistarpeitaan, joita sen uusien tutkimustehtävien täyttäminen edellyttää. Nämä tarpeet olisi ilmaistava sen hallintosuunnitelmassa. 14
Lisäksi Eurostatin olisi varmistettava, että sen ennakoivien konsultointikäyntien 10 suunnittelussa käytetty riskimalli on hyväksytyn laadunhallintajärjestelmän mukainen. Lisäksi sen olisi varmistettava lisäarvo toimittamalla päätelmänsä ajoissa talous- ja rahoituskomitealle. IAS suosittelee myös, että Eurostat laatii selkeät perustelut jokaiselle tapauskohtaiselle käynnille 11 ja toimittaa yhteenvedon tapauskohtaisista käynneistään keskeisille sidosryhmille. Eurostat laati toimintasuunnitelman, jota IAS pitää riittävänä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tuoreessa seurantatarkastuksessa IAS pani merkille saavutetun edistyksen. Tarkempia tietoja liitteen 9.1 jaksossa. 4.9. Tietoteknisten järjestelmien tarkastus 4.9.1. EU:n päästökauppajärjestelmän tietojärjestelmän turvallisuuden hallinnoinnin toiminnantarkastus (pääosastot CLIMA ja DIGIT ja pääosasto HR:n turvallisuuslinja) EU:n päästökauppajärjestelmän tietotekniikkajärjestelmän hallinnoinnista vastaavana elimenä komission on varmistettava, että järjestelmän tietoturvahaavoittuvuuksia ei hyödynnetä laittomasti, mikä voisi johtaa hiilidioksidimarkkinoiden toimintahäiriöihin ja vääristymiseen ja vaikuttaisi komission maineeseen ja aiheuttaisi sille taloudellisia seurauksia. Tarkastuksen yleistavoitteena oli arvioida, varmistaako käytössä oleva valvontajärjestelmä sen, että EU:n päästökauppajärjestelmälle on määritetty ja pantu tehokkaasti täytäntöön asianmukaiset turvatoimet. Tarkastus kattoi ilmastotoimien pääosaston (CLIMA), tietotekniikan pääosaston (DIGIT) ja henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston (HR) turvallisuudesta vastaavan linjan niiden tehtävien ja vastuualueiden mukaisesti. IAS:n tarkastuksessa ilmeni, että ilmastotoimien pääosaston määrittelemät turvallisuustoimet ovat kohtuullisen hyviä, kun otetaan huomioon järjestelmän monimutkaisuus ja sen kohtaamat haasteet. Turvallisuuden valvontatoimenpiteitä ei kuitenkaan ole pantu täytäntöön täysimääräisesti. Tämä johtuu muun muassa niistä päästökauppajärjestelmähankkeen nykyisen hallintorakenteen 12 ongelmista, jotka liittyvät sitovien päätösten tekemiseen ja sen 10 11 12 Ennakoivien konsultointikäyntien tarkoituksena on tunnistaa riskejä tai mahdollisia ongelmia, jotka johtuvat lähdetietojen lähteistä liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen yhteydessä. Tapauskohtaisia käyntejä tehdään, kun jäsenvaltion kanssa esille otettua tiettyä merkittävää kysymystä ei voida ratkaista muutoin kuin fyysisellä tapaamisella paikan päällä. Vaikka näitä käyntejä ei ole nimenomaisesti mainittu tarkistetussa asetuksessa (EY) N:o 479/2009, Eurostat katsoo, että sillä on samat tiedonsaantioikeudet kuin menetelmiä koskevien tarkastuskäyntien tapauksessa. Hallintorakenne muodostuu päästökauppajärjestelmähankkeen pääjohtajatason ohjauskomiteasta, sen johtajatason valmisteluryhmästä ja turvallisuutta käsittelevästä työryhmästä, joka edustaa teknistä tasoa. 15
varmistamiseen, että päätökset pannaan täytäntöön, sekä osallistujien vastakkaisten näkemysten ja merkittävien erimielisyyksien sovitteluun, jotta helpotetaan keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja tarvittavaa tiedonkulkua asianmukaisten päätösten tekemiseksi päästökauppajärjestelmän tietotekniikkajärjestelmän edellyttämistä turvallisuustoimenpiteistä. Kaikki kolme pääosastoa laativat toimintasuunnitelmat, joita IAS piti riittävinä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 10.3 jaksossa. 4.9.2. SYGMA Vaihe 1 Kehittämisprosessin toiminnantarkastus (CNECT, RTD) Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto (CNECT) järjestelmän omistajana ja tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (RTD) järjestelmätoimittajana ovat tärkeimmät toimijat SYGMAn kehittämisessä. SYGMA on tutkimusalan pääosastojen yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luoda tietotekniikkajärjestelmä, joka tukee seitsemännessä puiteohjelmassa, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa myönnettyjen avustusten ja muiden tutkimusalan pääosastojen tutkimustoiminnan ulkopuolisten avustusten hallinnointiprosessia. SYGMAsta pitäisi tulla yhteinen avustusten hallinnointijärjestelmä, joka muodostaa avustusten hallinnoinnin järkiperäistämisen ytimen 13. Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida SYGMAn hallinnoinnin vaikuttavuutta ja tehokkuutta keskittyen erityisesti tietotekniikkahankkeiden hallintaan, johtamiseen ja tietoteknisten toimintojen valmiuteen. Kaiken kaikkiaan SYGMA-hankkeen tietotekniikan kehittämistä koskevaa osaa on hallinnoitu tähän asti riittävän hyvin eikä alkuperäisestä suunnitelmasta ole tehty merkittäviä poikkeamia. Koska alakohtaista oikeusperustaa ja yhdenmukaisten toimintaprosessien määritelmää ei ole vielä hyväksytty, tietotekniikan kehittäminen ei ole perustunut vakaisiin toimintaprosesseihin ja toimintaa koskeviin vaatimuksiin, vaan pikemminkin oletuksiin. Molemmat pääosastot laativat hyväksyttyjä suosituksia koskevat toimintasuunnitelmat, joita IAS piti riittävinä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkempia tietoja liitteen 10.4 jaksossa. 13 Avustusten hallinnoinnin järkiperäistäminen käynnistettiin maaliskuussa 2011 sen jälkeen, kun komission varapuheenjohtaja Šefčovič oli antanut tiedonannon Getting the Best from IT in the Commission. Tavoitteena on taata komission resurssien ja investointien tehokas käyttö ja varmistaa, että tehokkaat tietotekniikkavälineet tukevat todellisia tarpeita. 16
5. KOMISSION TALOUDELLISTEN VÄÄRINKÄYTÖSTEN TUTKINTAELIMEN KUULEMINEN Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 73 artiklan 6 kohdan mukaisesti perustettu taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin 14 ei raportoinut vuonna 2013 järjestelmään liittyvistä ongelmista. 6. PÄÄTELMÄT IAS:n tarkastusten johdosta tänä vuonna ja aikaisempina vuosina laadittujen toimintasuunnitelmien täytäntöönpano edistää osaltaan komission sisäisen valvontakehyksen jatkuvaa parantumista. IAS tekee seurantatarkastuksia toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea tarkastelee niitä ja tiedottaa tarvittaessa komission kollegiolle. IAS keskittyy edelleen tilintarkastuksiin, säännönmukaisuutta koskeviin tarkastuksiin ja tietoteknisten järjestelmien tarkastuksiin ja tehostaa toimintaansa toiminnantarkastusten alalla. 14 Soveltamissääntöjen 117 artiklassa säädetään seuraavaa: Vuosikertomuksessa [eli 99 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessa] mainitaan myös varainhoitoasetuksen 73 artiklan 6 kohdan mukaisesti perustetun erityisen tutkintaelimen havaitsemat järjestelmäongelmat. 17