EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 LOPULLINEN A5-0349/2003 Par2 10. lokakuuta 2003 MIETINTÖ esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2004 (C5-0300/2003 2003/2001(BUD)) Pääluokka III Komissio Osa 2: Perustelut osa A Budjettivaliokunta Esittelijä: Jan Mulder RR\509679.doc PE 331.944

PE 331.944 2/124 RR\509679.doc

SISÄLTÖ PERUSTELUT...4 YHTEISÖALOITTEIDEN TALOUDELLINEN TILANNE...4 PILOTTIHANKKEET JA VALMISTELUTOIMET...12 RAKENNERAHASTOJEN TALOUSARVIOTILANNE (TAVOITTEET 1, 2 JA 3)...23 VUODEN 2004 TALOUSARVIO: OIKEUS- JA SISÄASIAT (TOIMINTALOHKO 18) TILANNEKATSAUS...32 MAATALOUSPOLITIIKKA...45 TUTKIMUSPOLITIIKKA TAUSTAA JA TALOUSARVIOON LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA...51 HUMANITAARINEN APU...62 EU:N RAHOITUSVÄLINEISTÄ JA PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN (PK-YRITYSTEN) TUKEMISEEN TÄHTÄÄVISTÄ OHJELMISTA...73 ALUSTAVA TALOUSARVIOESITYS VUODEKSI 2004 ENSIMMÄINEN ANALYYSI...82 VALTIOISTA RIIPPUMATTOMAT JÄRJESTÖT (ULKOISET TOIMET)...95 ERILLISVIRASTOJA KOSKEVA VUOSITTAINEN KOKOUS: 17. KESÄKUUTA 2003...106 AVUSTUKSET...118 Julkaistaan erikseen päätöslauselmaesitys... osa 1 A5-0349/2003 perustelut (osa B)... osa 3 A5-0349/2003 Sivu budjettivaliokunnan kokouksissaan 30. syyskuuta 2. lokakuuta ja 6. 7. lokakuuta 2003 tekemät päätökset tarkistusluonnoksista ja muutosehdotuksista yleiseen talousarvioesitykseen pääluokkaan III... osa 4 A5-0349/2003 lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee... osa 5 A5-0349/2003 RR\509679.doc 3/124 PE 331.944

PERUSTELUT (Osa A) Tämä osa sisältää eri työasiakirjat, joita yleisesittelijä on laatinut vuoden 2004 talousarviomenettelyn yhteydessä. Siinä esitellään menettelyn taustalla olevia seikkoja ja käsitellään keskeisiä asiakohtia ja eri vaihtoehtoja. YHTEISÖALOITTEIDEN TALOUDELLINEN TILANNE 1. Tässä työasiakirjassa esittelijät haluavat kiinnittää budjettivaliokunnan jäsenten huomion yhteisöaloitteiden talousarvioiden toteutumista koskeviin kysymyksiin. Yksi suurimmista ongelmista on maksumäärärahojen hidas käyttö. Esittelijät tarkastelevat ensin varainhoitovuoden 2002 lopun tilannetta, jonka jälkeen esitellään kyseisten ohjelmien hallinnointiin liittyviä ongelmia ja tehdään niistä huomioita. 1. Taloudellinen tilanne Yhteisöaloitteiden määrärahat 2. Kaudella 2000 2006 rakennerahastosta rahoitetaan neljää eri tavoitteisiin tähtäävää yhteisöaloitetta. Yhteisöaloitteiden talousarvio on 11 129 miljardia euroa eli 5,3 prosenttia rakennerahastojen kokonaismäärärahoista. 3. Interreg III -aloitetta rahoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:sta 5 210 miljardilla eurolla. Myös useat kolmannet maat osallistuvat tähän ohjelmaan, ja joissakin tapauksissa Euroopan unionin 15 jäsenvaltion ulkopuolisille alueille myönnetään rahoitusta Ispa-, Sapard-, Tacis- tai Meda-ohjelmista. Tämä yhteisön kaksoisrahoitus onkin syynä ohjelmien täytäntöönpano-ongelmiin. 4. Määrärahoja myönnetään kolmeen ensisijaiseen tarkoitukseen: rajat ylittävään yhteistyöhön rajaseutujen välisen yhtenäisen aluekehityksen edistämiseksi (ohjelmalohko A), valtioiden väliseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden, hakijavaltioiden tai muiden naapurivaltioiden alueellisen yhtenäisyyden edistämiseksi (ohjelmalohko B) sekä alueiden väliseen yhteistyöhön aluekehityspolitiikkojen parantamiseksi (ohjelmalohko C). 5. Leader+-aloitetta rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston EMOTR:n ohjausrahastosta 2 149 miljardilla eurolla. Leader+-aloitteen tarkoituksena on täydentää maaseudun kehitysohjelmia kannustamalla maaseudun toimijoita yhdistämään tietotaitonsa sekä inhimilliset ja taloudelliset voimavaransa sekä vaihtamaan kokemuksia, ja tällä tavoin kehittämään ja panemaan täytäntöön yhtenäisiä ja innovoivia strategioita. 6. Equal-aloitetta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta 3 026 miljardilla eurolla. Aloitteen tarkoituksena on uusien menetelmien avulla edistää kaikille avoimia työmarkkinoita ja torjua syrjintää ja epätasa-arvoisuutta niiden kaikissa muodoissa. Aloitteessa korostetaan hankkeiden valtioidenvälisyyttä, alueellisten ja paikallisten PE 331.944 4/124 RR\509679.doc

yhteisöjen ja yritysten osallistumista sekä parhaiden kokemusten jakamista. 7. Urban II -aloitetta rahoitetaan EAKR:sta 743,6 miljoonalla eurolla. Aloitteen tavoitteena on kehittää innovoivia strategioita kaupunkien vaikeuksissa olevien kaupunginosien taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen uudistamiseksi. Tähän pyritään kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen havaitsemista helpottamalla. On syytä huomauttaa, että tämän ohjelman määrärahat on saatu innovatiivisten toimien vähentymisen seurauksena. Toimielinten välisen sopimuksen liitteessä olevassa julistuksessa määrätään joustovälineen käytöstä tarvittaessa. Onko komissio valmis arviointiin ja antamaan tämänsuuntaisen ehdotuksen? Talousarvion toteutuminen 31. joulukuuta 2002 mennessä 8. Ongelmana on maksumäärärahojen käyttämättä jättäminen, koska maksusitoumukset suoritetaan ohjelmien perusteella automaattisesti vuosierissä. Maksusitoumusmäärärahojen osalta on syytä huomata, että määrärahoja ei myönnetty lainkaan vuoden 2000 aikana, koska komissio ei antanut ohjelmista hyväksymispäätöksiä. Vastaavat määrärahat on siirretty myöhemmäksi. Maksumäärärahojen osalta talousarvion toteutukseen kuuluu uuden kauden määrärahoja sekä edellisten kausien määrärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen tilanne vuonna 2002 (miljoonaa euroa) Maksusitoumusmäärärahamäärärahat Maksu- Uusi kausi Maksut Maksut (%) 2000 2006 31.12.2002 31.12.2002 1.1.2002 1.1.2002 Leader+ 357,17 145,00 74,90 51,7 % Interreg III 942,83 355,00 265,42 74,8 % Equal 508,92 157,00 11,26 7,2 % Urban II 126,30 55,00 21,87 39,8 % Yhteensä 1 935,22 712,00 373,45 52,45% Edelliset kaudet 1994 1999 1,00 1 478,00 180,92 12,2 % Kaudet yhteensä 1 936,22 2 190,00 554,37 25,3 % 9. Taulukosta käy ilmi, että varainhoitovuoden 2002 lopussa maksuista oli suoritettu 25,2 prosenttia ja että vanhojen ohjelmien osalta vain 12,2 prosenttia maksuista oli maksettu. Vaikka Interreg III -aloitteen maksuja on toteutettu kunnioitettavasti, sama ei kuitenkaan koske kolmea muuta aloitetta eikä vanhojen ohjelmien tarkastamista ja hyväksymistä. Kaiken kaikkiaan 1 648 miljardia euroa on jäänyt käyttämättä. 10. Tilanteen epätyydyttävyys voidaan havaita vertaamalla vuosien 2000 2002 aikana kertyneiden maksujen toteutumista kauden 2000 2006 kokonaismäärärahoihin, kuten käy ilmi seuraavista luvuista. RR\509679.doc 5/124 PE 331.944

Suoritettujen maksujen osuus kokonaismäärärahoista Ohjelma Tilanne Tilanne 31.12.2001 31.12.2002 Leader+ 3,8 % 7,3 % Interreg III 1,6 % 6,7 % Equal 7,0 % 7,2 % Urban II 5,8 % 8,7 % 11. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella näiden osuuksien jakautumista valtioittain. Leader+ Interreg III Equal Urban II Itävalta 9,1 % 7,0 % 7,0 % Belgia 7,0 % 7,0 % 7,0 % Tanska 7,0 % 7,1 % 7,0 % Suomi 10,5 % 7,1 % 7,0 % Ranska 7,0 % 7,5 % 7,3 % Saksa 7,0 % 7,0 % 8,7 % Kreikka 7,0 % 7,0 % 7,0 % Irlanti 7,0 % 7,7 % 7,0 % Italia 7,0 % 7,0 % 10,7 % Luxemburg 7,0 % 8,4 % Alankomaat 7,0 % 7,0 % 10,3 % Portugali 10,6 % 9,1 % 7,0 % Espanja 7,0 % 7,1 % 12,2 % Ruotsi 7,0 % 8,0 % 7,0 % Yhdistynyt 7,0 % 7,9 % 7,0 % kuningaskunta Verkot 0 % 2,0 % 0 % Interreg 6,7 % Yhteensä 7,3 % 6,7 % 7,2 % 8,7 % * Koska Interreg III -aloite on rajat ylittävä ja valtioiden sekä alueiden välinen ohjelma, siitä ei esitetä jaottelua valtioiden kesken. 12. On huomattava myös, että heikko tulos sisältää jo säännösten mukaisesti 7 prosentin ennakon jäsenvaltioille. Tämä tarkoittaa, että vain ne jäsenvaltiot, joiden toteuttamisprosentti ylittää 7 prosenttia, ovat tosiasiallisesti alkaneet panna täytäntöön ohjelmiaan ja esittäneet korvausvaatimuksia. 13. Maksusitoumusmäärärahojen perusteella maksatettavien määrien osalta maksamatta olevat määrät ovat miljoonina euroina ilmoitettuna seuraavanlaiset: Varainhoitovuosi 31.12.2000 31.12.2001 31.12.2002 Maksamatta olevat määrät 4 233 3 902 5 257 PE 331.944 6/124 RR\509679.doc

Näin ollen toteutuneessa talousarviossa voidaan huomata maksamatta olevien määrien merkittävä kasvu varainhoitovuoden alun 3 902 miljardista eurosta 5 257 miljardiin euroon 31. joulukuuta 2002 mennessä. 14. Yhteisöaloitteiden vanhoista ohjelmista maksamatta olevat määrät puolestaan ovat 31. joulukuuta 2002 2 650 miljardia euroa, josta osa koskee ennen vuotta 1994 aloitettuja ohjelmia, joita ei ole vielä päätetty. Kyseinen osa oli varainhoitovuoden 2002 alussa 2 822 miljardia euroa. Määrä on siis vähentynyt ainoastaan hieman, mistä käy ilmi vanhojen ohjelmien päättämiseen liittyvät ongelmat. 2. Esiin tulleiden ongelmien syyt 15. Yhteisöaloitteisiin sovelletaan samoja toimintaperiaatteita kuin rakennerahastoihinkin: Komissio neuvottelee jäsenvaltioiden ehdottamista kehitysohjelmista, hyväksyy ne, ja myöntää niille määrärahat. Valtiot ja niiden alueet hallinnoivat ohjelmia ja panevat niitä täytäntöön valitsemalla ohjelmiin hankkeet. Valtiot ja alueet myös valvovat ohjelmia ja tekevät niistä arviointeja. Komissio osallistuu ohjelmien seurantaan ja tarkastaa perustetut valvontajärjestelmät. Hyväksynnän jälkeen komissio sitoutuu maksamaan kustannukset ja maksaa ne. Ohjelmakausien limittyminen 16. Rakennerahastojen talousarvion toteutumisesta ja erityisesti maksamatta olevista määristä 20. syyskuuta 2002 annetun komission tiedonannon KOM (2002) 528 (lopullinen) mukaan maksumäärärahojen käyttämättä jättäminen, joka heijastaa uusien ohjelmien odotettua hitaampaa käynnistymistä kolmen ensimmäisen varainhoitovuoden aikana, johtuisi osittain kahden ohjelmakauden limittymisestä vuosina 2000 ja 2001. Näin ollen uuden kauden ohjelmien hitaaseen käynnistymiseen vaikuttaisivat vanhojen, kauden 1994 1999 ohjelmien loppuunsaattamisen ensisijaisuuteen liittyvät hallinnolliset ja rahoitukselliset velvoitteet. Koska kauteen 1994 1999 liittyvien maksujen tukikelpoisuuden päättymispäivä on 31. joulukuuta 2001, jäsenvaltiot olisivat näin ollen keskittäneet voimansa ja rahoitusvaransa hankkeiden loppuunsaattamiseen. 17. Tätä analyysiä voisi kannattaa, jos talousarvion toteuttamisessa ja vanhojen ohjelmien maksamatta olevien määrien kehityksessä olisi tapahtunut merkittävää parannusta, mutta näin ei kuitenkaan ole. Komissio tunnustaakin samassa asiakirjassa, että "sen sijaan nyt jo voidaan todeta, että vanhojen ohjelmien tilanne on huolestuttavampi". 18. Komissio ei ollut 31. päivään elokuuta 2002 mennessä todellakaan saanut kuin pienen osan loppukorvauksia koskevista pyynnöistä, eivätkä ne suurimmalta osalta täyttäneet maksuehtoja esimerkiksi valvontaa koskevien ilmoitusten osalta. Jäsenvaltiot eivät näin ollen ole noudattaneet kuuden kuukauden määräaikaa toimien päättymisestä; toisin sanoen ne eivät olleet esittäneet korvauspyyntöjä 30. kesäkuuta 2002 mennessä. Korvauspyyntöihin voidaan parhaimmassa tapauksessa vastata varainhoitovuoden 2003 alusta eli neljä vuotta kauden 1994 1999 päättymisen jälkeen. RR\509679.doc 7/124 PE 331.944

Ohjelmointimenettelyjen kesto 19. Tässä yhteydessä maksumäärärahojen alikäyttö johtuu itse asiassa ohjelmien hyväksymisvaatimuksista ja ohjelmien myöhäisestä toteuttamisesta sekä rahoitusennusteiden luotettavuuden puutteesta. Tämä puolestaan herättää kysymyksen ohjelmointimenettelyjen kestosta ja monimutkaisuudesta sekä puuttuvista jäsenvaltioiden korvauspyynnöistä myönnettyihin määrärahoihin verrattuna. 20. Komissio esimerkiksi hyväksyi 28. huhtikuuta 2002 Interreg III -aloitteen suuntaviivat kaudeksi 2000 2006, ja jäsenvaltioita kehotettiin jättämään yksityiskohtaiset ehdotukset kuuden kuukauden kuluessa asian julkaisupäivästä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, 23 päivästä toukokuuta 2000. 21. Vuosien 2000 ja 2001 aikana jäsenvaltiot toimittivat ohjelmaehdotuksensa, minkä jälkeen komission yksiköt aloittivat neuvottelut asianomaisten kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa kyseisten ohjelmaehdotusten hyväksymiseksi. Kaiken kaikkiaan 44 ohjelmaa 53:sta rajat ylittävästä ohjelmasta, 8 ohjelmaa 13:sta valtioiden välisestä ohjelmasta ja kaksi ohjelmaa neljästä alueiden välisestä ohjelmasta hyväksyttiin vasta vuoden 2001 aikana. 22. Urban II -aloitteen osalta jäsenvaltiot toimittivat 70 ohjelmaehdotusta vasta vuoden 2001 ensimmäisellä puoliskolla. Toisella puoliskolla komissio käsitteli ehdotukset, neuvotteli niistä, hyväksyi ne ja sitoutui ohjelmien toteuttamiseen. Ohjelmien täytäntöönpano saatiin tosiasiallisesti alkuun vasta vuonna 2002, mikä selittää, miksei tähän päivään mennessä ole vielä esitetty yhtään korvauspyyntöä. 23. Kahden jäljellä olevan yhteisöaloitteen käynnistyminen on myöhästynyt vieläkin enemmän. Equal-aloitteeseen kuuluva ensimmäinen ohjelma aloitettiin 15. marraskuuta 2001 ja toinen 15. toukokuuta 2002. Leader-aloitteesta 56 ohjelmaa hyväksyttiin vasta vuonna 2001, ja jäljellä olevien 17 ohjelman hyväksyminen siirrettiin vuoden 2002 ensimmäiselle puoliskolle. 24. Korvauspyyntöjä voidaan näin ollen esittää parhaimmassa tapauksessa vasta varainhoitovuoden 2003 aikana. On itsestään selvää, että maksumäärärahojen heikko toteutumistaso uuden kauden kolmena ensimmäisenä vuonna vaikuttaa merkittävästi maksamatta olevien määrien kehitykseen ja maksujen erääntymisaikataulun muuttamiseen varainhoitovuodesta 2004 alkaen. 25. Yhteenvetona voidaan sanoa, että varainhoitovuosi 2001 kului ohjelmista neuvotteluun ja niiden valintaprosessiin edellisenä vuonna määriteltyjen suuntaviivojen perusteella, joten hankkeiden täytäntöönpano voitiin aloittaa tosiasiallisesti vasta vuonna 2002. Jäsenvaltioiden rahoitusennusteet 26. Komission mukaan maksumäärärahojen alikäyttö selittyy osittain myös jäsenvaltioiden rahoitusennusteiden luotettavuuden puutteella. Jäsenvaltioiden on esitettävä vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä kuluvaa ja edeltävää varainhoitovuotta koskevat PE 331.944 8/124 RR\509679.doc

ajantasaistetut korvauspyynnöt. Näiden lukujen tarkoituksena on auttaa komissiota määrittämään tarkemmin tosiasiallisten tarpeiden mukaiset maksumäärärahat ja havaitsemaan näin ollen ajoissa ohjelmat, joihin kohdistuu n+2-säännön soveltamisen vaara. 27. Tiettyjen jäsenvaltioiden, erityisesti Italian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Portugalin, toimittamat maksuennusteet olivat kuitenkin monta miljardia euroa korkeampia kuin tosiasialliset maksut. Komissio ehdottaakin olemassa olevien EMOTR:n tukiosaston toimenpiteiden kaltaisia seuraamuksia silloin, kun ennusteiden ja toteutuneiden määrärahojen välinen ero on yli 25 prosenttia. Esittelijät ottavat tällaisen ehdotuksen vastaan erittäin positiivisesti. 28. Vuonna 1999 perustetusta uudesta sääntelyjärjestelmästä huolimatta menettelyt ovat monimutkaisia, ja komission kanssa käytävät keskustelut ohjelmien lopullisesta määrittelystä kestävät pitkään. Tästä johtuen ohjelmien hyväksymisaikataulua ei ole pystytty nopeuttamaan. 29. Tilintarkastustuomioistuin arvioi varainhoitovuotta 2001 koskevassa kertomuksessaan, että komissio ei ole onnistunut yksinkertaistamaan menettelyjä ja ohjelmointijärjestelmää. Tilintarkastustuomioistuin toteaa myös, että toimivaltaisuuksien ja velvollisuuksien jakoa komission ja jäsenvaltioiden välillä olisi syytä tarkentaa ja selventää. 3. Huomiot Yksinkertaistamisehdotusten vaikutukset 30. Komission hiljattain ehdottamien yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutukset tullaan huomaamaan aikaisintaan vuodesta 2004 lähtien. Voiko komissio jo esittää tarkan täytäntöönpanoaikataulun ja ennakoivan arvioinnin määräaikoja ja talousarvion toteuttamista koskevista parannuksista? Kasvavat koordinointipyrkimykset 31. Kumppanuusperiaatteen mukaisesti sääntelyjärjestelmässä määrätään ohjelmoinnin ja hankkeiden täytäntöönpanon koordinoinnista komission, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä, mutta myös kaikkien muiden julkisten ja yksityisten kumppaneiden välillä. Tietojenvaihdosta ja toimien koordinoinnista aiheutuu kaikille asianosaisille merkittävä työmäärä. 32. Myös välineiden ja yhteisön politiikkojen moninaisuus ja toimivaltaisuuden jakautuminen useiden komission osastojen kesken aiheuttavat lisää esteitä. Esittelijät haluaisivat tietää, mitä kunnianhimoisia toimenpiteitä komissio aikoo tehdä kumppanuuteen kuuluvan koordinoinnin parantamiseksi ja sisäisten organisaatiorakenteiden yksinkertaistamiseksi hallintouudistuksen yhteydessä. RR\509679.doc 9/124 PE 331.944

Ohjelmien arvioinnin edellytykset 33. On myös huomattava, että edellisen kauden ohjelmien arviointimenetelmää käyttämällä ei aina voida ottaa oppia tehdyistä virheistä ja kohdatuista vaikeuksista, koska uusia ohjelmia perustetaan samaan aikaan kuin vanhojen ohjelmien toteuttaminen on vielä käynnissä. Uuden kauden puolivälissä tehtävä väliarviointi voisi sen sijaan mahdollistaa tarkistukset, joiden yhteydessä voitaisiin ottaa huomioon myös tapahtuneet muutokset, kuten laajentuminen. Väliarviointi 34. Onko järkevää tehdä vuodeksi 2003 suunniteltua väliarviointia, kun kauden 2000 2006 yhteisöaloitteiden todellinen toteuttaminen on vasta aloitettu? Toisin sanoen, miten arvioinnissa voitaisiin jäsenvaltioiden perustamien arviointi-indikaattorien perusteella arvioida tapahtunutta edistystä, kun otetaan huomioon ohjelmien myöhäinen hyväksyminen ja täytäntöönpano? Suoritusvarauksen käyttäminen 35. Suoritusvarauksen käyttämistä ei sovelleta yhteisöaloiteohjelmiin. Ennakkomaksujen korvaaminen 36. Koko 7 prosentin ensimmäinen ennakkomaksu tai osa siitä on korvattava komissiolle, jos 18 kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä yhtään maksupyyntöä ei ole toimitettu komissiolle. Komissio on kehittänyt tähän liittyen varhaisvaroitusjärjestelmän. Varhaisvaroitusjärjestelmä mahdollistaa hallintoviranomaisille tiedottamisen kolmea kuukautta aiemmin sekä tasapuolisen kohtelun. Esittelijät haluaisivat tietää, mille ohjelmille on mahdollisesti toimitettu tällainen ennakkovaroitus. Automaattisen peruutuksen lauseke (n+2) 37. On välttämätöntä tarkastella myös n+2-lausekkeen mukaista menettelyä. Komissio hyväksyi asiaan liittyen 27. toukokuuta 2002 tiedonannon, jossa vahvistetaan kyseisen lausekkeen yleiset soveltamissäännöt. Lausekkeen mukaisesti rahastoista yhteisrahoitetulle ohjelmalle vuosittain myönnetyt määrärahat on kulutettava kahden vuoden kuluessa maksusitoumuksesta. Jäsenvaltiot menettävät kyseisellä aikavälillä käyttämättä jääneet maksusitoumusmäärärahat, erityisolosuhteita lukuun ottamatta. 38. Yleisesti ottaen n+2-sääntöä sovelletaan ensimmäisen kerran 31. joulukuuta 2002. Yhteisöaloitteiden osalta n+2-lauseketta sovelletaan kuitenkin vasta 31. joulukuuta 2003, koska maksusitoumuksia ei tehty vuonna 2002. Tässä tilanteessa maksujen toteuttamista onkin seurattava erittäin huolellisesti. Varainhoitovuoden 2004 talousarvion tarpeiden arviointi 39. Kun otetaan huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden ennakointien luotettavuuden puute, olisiko mahdollista myös pohtia, mitä laskentamenetelmää komissio ehdottaa PE 331.944 10/124 RR\509679.doc

maksumäärärahoille vuoden 2004 alustavassa talousarvioesityksessä, ja minkä menetelmän se vahvistaa? 40. Maksujen heikko toteutumisaste kolmen ensimmäisen varainhoitovuoden aikana, vuoden 2000 alun ja vuoden 2002 lopun välillä, vaikuttaa myös maksujen tulevaan erääntymisaikatauluun. Mitkä tarpeet siis ovat välttämättäkin suurempia varainhoitovuonna 2004 ja sen jälkeisinä varainhoitovuosina? Varovaisen arvion mukaan vuonna 2003 maksamatta olevat määrät vähenisivät neljänneksellä eli 1 314 miljardilla eurolla, ja samana vuonna maksumäärärahoista käytettäisiin 75 prosenttia eli 1 710 miljardia euroa. Maksumäärärahojen kokonaistarve vuonna 2004 voisi nousta 4 204 miljardiin euroon, toisin sanoen noin kaksi kertaa suuremmaksi kuin alkuperäisessä erääntymisaikataulussa. Olisi hyvä kuulla komission mielipide tästä asiasta. Keskipitkällä aikavälillä toivottavat parannukset 41. Laajentumisen aattona on tärkeää myös pohtia keskipitkällä aikavälillä toivottavia parannuksia. Komission tulisikin asiaan liittyen esittää ajatuksiaan seuraavaa ohjelmakautta koskevasta asetuksesta, jotta tulevia tavoitteita ja suuntaviivoja voitaisiin tarkentaa nykyisten yhteisöaloitteiden toteuttamisongelmat huomioon ottaen. 4. Yhteenveto 42. Yhteisöaloitteiden talousarvioiden toteuttaminen heijastaa suurelta osin rakennerahastojen täytäntöönpanon jatkuvia ja yleisiä ongelmia. Jäsenvaltioiden välisten kehityserojen pienentämiseksi ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi rakennerahastot toimivat vaurauden uudelleenjakojärjestelmänä, jota ohjataan yhteisön talousarvion avulla. 43. Voidaankin miettiä, tulisiko seuraavan ohjelmakauden sääntelyn suuntaviivoja pohdittaessa ehdottaa kunnianhimoisempia tasaustoimenpiteitä, joilla varmistettaisiin tehokkaammin jäsenvaltioille myönnettävien määrärahojen tasapuolisempi jako halvemmilla ohjelmointi-, hallinnointi-, valvonta- ja arviointikustannuksilla, toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen sekä vastaavalla tavalla kuin miten tietyt jäsenvaltiot jo toimivat omien alue- tai paikallisyhteisöjensä suhteen. RR\509679.doc 11/124 PE 331.944

PILOTTIHANKKEET JA VALMISTELUTOIMET Yleisiä huomioita 1. Toimielinten välisessä sopimuksessa on määräyksiä, joilla budjettivallan käyttäjälle annetaan lupa luoda budjettikohtia ja ottaa menoja talousarvioon ilman oikeusperustaa. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 6. toukokuuta 1999, 37 kohta [...] voidaan kuitenkin käyttää seuraavia määrärahoja edellyttäen, että toimet, joiden rahoittamiseen ne on tarkoitettu, kuuluvat yhteisön toimivaltaan: i) määrärahat kokeiluluonteisiin pilottihankkeisiin, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon vain kahdeksi varainhoitovuodeksi. Niiden kokonaismäärä saa olla enintään 32 miljoonaa euroa. ii) määrärahat toimintaan, jolla valmistellaan yhteisön tulevia toimia koskevia ehdotuksia. Valmistelutoimissa noudatetaan yhdenmukaista lähestymistapaa, ja ne voivat olla muodoltaan erilaisia. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi varainhoitovuodeksi. Lainsäädäntömenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä. Lainsäädäntömenettelyn aikana määrärahojen sitomisessa on otettava huomioon valmistelutoimen erityispiirteet suunniteltujen toimintojen, tavoitteiden ja edunsaajien osalta. Näin ollen ei suoritettujen varojen määrä saa suuruudeltaan vastata lopullisen toiminnan rahoittamiseen tarkoitettuja varoja. Näiden kyseessä olevien uusien kohtien kokonaismäärä saa olla enintään 30 miljoonaa euroa kunakin varainhoitovuotena ja valmistelutoimiin myönnettyjen varojen kokonaismäärä saa olla enintään 75 miljoonaa euroa. Alustavan talousarvioesityksen yhteydessä komissio esittää i ja ii alakohdassa tarkoitetuista toimista kertomuksen, johon sisältyy toimen tavoite, tulosten arviointi sekä suunnitellut jatkotoimet; 2. Parlamentti pitää pilottihankkeita ja valmistelutoimia erityisen tärkeinä seuraavista syistä: talousarvio: niihin osoitettiin 97 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja vuonna 2003 (vuonna 2002 maksusitoumusmäärärahoja oli yhteensä 78 miljoonaa euroa) politiikka: ne ovat parlamentin ehdotusten käytännön ilmentymiä ja tasoittavat tietä monivuotisille ohjelmille institutionaaliset näkökohdat: ne muodostavat parlamentille huomattavan liikkumavaran talousarviossa ja antavat mahdollisuuden riippumattomaan toimintaan, koska toimenpiteet eivät edellytä oikeusperustan hyväksymistä (kuulemis- tai yhteispäätösmenettelyssä). 3. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät seuraavan yhteisen julistuksen talousarvioneuvotteluissa 25. marraskuuta 2002: Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tyytyväisiä aloitteeseen, jolla pannaan alulle 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan mukaiset pilottihankkeet uusien toimintojen toteutettavuuden selvittämiseksi, esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten valmistaminen laajentumista varten, ikääntyneiden liikkuvuutta koskeva ohjelma (Enea- PE 331.944 12/124 RR\509679.doc

pilottihanke) ja hanke kolmansien maiden kanssa tehtävästä maahanmuuttoa koskevasta yhteistyöstä. 4. Tällaisten hankkeiden toteuttamisen seurannasta tulee jälleen merkittävä kysymys budjettivaliokunnalle ja parlamentille. Siksi esittelijät ovat ajatelleet, että olisi hyvä esittää ensimmäinen työasiakirja aikaisessa vaiheessa, erityisesti siksi että komissio voisi antaa valiokunnalle tietoa talousarviopäätösten toteuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. 5. On todettava, että aikaisempiin vuosiin verrattuna talousarviota hyväksyttäessä saavutettiin jo hieman edistystä. Komissio toimitti huomautuksensa parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn (niin sanotussa toteutettavuutta koskevassa kirjeessä "letter of executability") aikaisemmin. Parlamentti pystyi siksi joissakin tapauksissa tekemään tarkistuksiinsa mukautuksia ja ottamaan tarvittaessa huomioon komission huomautukset. 6. Hankkeiden tosiasialliselle toteutukselle pitäisi siksi olla paremmat edellytykset vuonna 2003, vaikka odotettavissa on, että komissio on vieläkin haluton toteuttamaan budjettikohtia, jotka eivät sisälly sen omiin painopisteisiin. Hankkeen jäädessä toteutumatta komissio vetoaa tunnetusti aina väitettyyn henkilöresurssipulaan tai siihen, että olemassa oleva oikeusperusta kattaa hankkeen (osittain), joten sen tavoitteet täyttyvät jo eri ohjelmassa/budjettikohdassa. 7. Esittelijänne huomauttavat jälleen, että parlamentti ei voi hyväksyä sitä, että suoraan vastuussa olevat komission yksiköt päättävät, että budjettivallan käyttäjän hyväksymiä määrärahoja ei toteuteta. Asianmukaisesti perustellut tapaukset ovat asia erikseen. On selvää, että toteutettavuutta koskevassa kirjeessä esitetyt huomautukset eivät vapauta komissiota kokonaan tiettyjen toimien toteuttamisesta, jos budjettivallan käyttäjä tekee poliittisen päätöksen niiden hyväksymisestä, vaikka komissio esittäisikin epäilyjä. 8. Esittelijät korostavat, että perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan komission vastuulla on järjestää henkilöresurssinsa ja rakenteensa siten, että talousarvio voidaan toteuttaa, eikä päinvastoin (talousarvio sovitettaisiin komission hallinnointikapasiteettiin). 9. Esittelijät muistuttavat, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet sisältyvät vuoden 2003 toteutussuunnitelmaan marraskuun talousarvioneuvotteluissa aiheesta annetun yhteisen lausuman mukaisesti. Budjettivallan käyttäjällä pitäisi näin ollen olla vuoden aikana paremmat mahdollisuudet määrälliseen analyysiin ja syksyllä laadun analysointiin, jos tosiasiallinen toteutus ei vastaa ennusteita. Komissio esittää toteutussuunnitelman viimeistään esittäessään alustavan talousarvioesityksen. 10. Esittelijöiden mielestä lähestymistavan on kuitenkin oltava vielä proaktiivisempi ja laatuanalyysin pitäisi alkaa välittömästi. Komissiota kehotetaan siksi antamaan jokaisesta budjettikohdasta seuraavat tiedot: Onko komissio yksilöinyt pääosaston ja osaston, jotka on nimetty toteuttamaan kaikki uudet pilottihankkeet ja valmistelutoimet? Missä vaiheessa kunkin budjettikohdan toimen aloittaminen on? RR\509679.doc 13/124 PE 331.944

Poliittisen painostuksen ylläpitämiseksi kootaan seurantaryhmä, johon osallistuvat parlamentin erityisvaliokunnat ja eräiden budjettikohtien osalta asiasta vastuussa oleva komission jäsen ja/tai yksiköt ja joka analysoi tilanteen kehitystä. 11. Kuten liitteenä olevasta taulukosta ilmenee, parlamentti on osoittanut pilottihankkeille yhteensä 30,1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 20,8 miljoonaa euroa maksumäärärahoja sekä valmistelutoimille 67,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 60,1 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Tästä kokonaismäärästä 24 miljoonaa euroa liittyy uusiin pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin. 12. ATE:een liittyvissä komission työasiakirjoissa, tässä tapauksessa oikeusperustoja koskevan sopimuksen soveltamista käsittelevässä työasiakirjassa, esitettävät tiedot ovat yksityiskohtaisia, ja esittelijät toistavat, että niitä pitäisi hyödyntää paremmin erityisvaliokunnissa / asiasta vastaavissa valiokunnissa talousarvion toteutuksen seurannan välineenä ja etenkin hankkeiden laatunäkökohtien arvioinnissa. 13. Komissio esitti ennen parlamentin toista käsittelyä huomautuksia toteutettavuutta koskevassa kirjeessä. Komissio suhtautui myönteisesti seuraaviin budjettikohtiin: B3-1000 elearning ja koulutus- ja nuorisopolitiikan alan yhteistyön edistämiseen liittyvät valmistelutoimet B3-1026 Urheilu: yhteisön politiikkaan urheilun alalla liittyvät valmistelevat toimet B3-2007 Kulttuurin alan yhteistyöhön liittyvät valmistelutoimet B5-3003 Laajentumisen vaikutusta koskevat valmistelutoimet Euroopan unionin rajaseutualueilla B5-815 Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen B7-667 Yhteistyö kolmansien maiden kanssa siirtolaisuuden alalla Parlamentti voisi siksi odottaa komission toteuttavan nämä kohdat sataprosenttisesti. Komission pitäisi jo pystyä ilmoittamaan, mille kohdista ollaan suunnittelemassa oikeusperustaa ja missä aikataulussa. Minkätyyppisiä avustukset ovat, ja minkälaisille edunsaajille ne on suunnattu (käytettävä budjettivaliokunnan vuoden 2000 talousarviomenettelyssä laatimaa toteutukseen liittyvää vakiolomaketta)? Komissio totesi, että jäljempänä olevien budjettikohtien toteutus ei ole yksinkertaista. Budjettivallan käyttäjän vahvistettua ne, useimmiten komission pyytämien teknisten muutosten jälkeen, komissiota pitäisi nyt pyytää selventämään, mihin toimiin on ryhdytty toteutuksen varmistamiseksi. PE 331.944 14/124 RR\509679.doc

B3-4111: Ikääntyneiden liikkuvuutta koskeva Enea-pilottihanke Vuoden 2003 lopullisen talousarvion selvitysosa Määrärahasta on rahoitettava toimet ikääntyneille tarkoitettujen vaihto-ohjelmien luomisen edistämiseksi erityisjärjestöjen kautta, joiden tehtävänä on kehittää muun muassa liikkumisvälineitä ja mukauttaa infrastruktuureja. Komission huomautus toteutettavuutta koskevassa kirjeessä: ehdotetaan, että tähän budjettikohtaan osoitettu 3,5 miljoonaa euroa myönnetään avustuksina järjestöille, jotka edustavat ikääntyneitä Euroopan tasolla, ja annetaan selvät valtuudet tutkia mahdollisuutta tarkemmin. Missä vaiheessa valmistelut ovat? Onko määritelty sopivat tukikelpoisuusperusteet? Tarjouspyynnöt? B4-301: Kioto Eurooppa Puhtaan kehityksen mekanismi Vuoden 2003 lopullisen talousarvion selvitysosa Määräraha on tarkoitettu kannustamaan eurooppalaisia yrityksiä investoimaan hankkeisiin ilmansaastumisen vastustamiseksi, niin kuin Kioton pöytäkirjassa esitetään. Rahoituksessa etusijalle asetetaan hankkeet, joilla on osoitetusti myönteinen vaikutus työllisyyteen, kuten hankkeisiin, joilla pyritään tukemaan metsitystä sekä uusien metsien ja siemenpankin luomista. Komission huomautus toteutettavuutta koskevassa kirjeessä: Uudelleenmetsitystä harjoitetaan nykyisin osana maaseudun kehittämishankkeita (ennen asetuksen 2080/92 nojalla toteutettuja maatalousmaan metsitystoimia jatkettu asetuksen 1257/99 nojalla) tai rakennerahastojen kautta (metsien palauttaminen paloalueilla tai muilla alueilla "uudelleenmetsityksenä"). Näissä järjestelmissä on kymmenen viime vuoden aikana istutettu 1,3 miljoonaa tainta. Komissio on valmis antamaan yksityiskohtaisemman luettelon asianomaisista hankkeista. Toimien piiriin kuuluvat myös siemenpankit ja taimistojen perustaminen. Terveys- ja kuluttajansuojapolitiikan alaan kuuluvissa ohjelmissa säädetään "siemenpankin" kasvinsuojelustandardeista ja siementen kaupan pitämisestä (useimmilla jäsenvaltioilla on jo omat siemenpankkinsa). Nykyisiin toimiin jo nyt käytettävissä olevien määrärahojen vähäinen lisääminen ei siis vaikuta tarpeelliselta. Kohtaa muutettiin komission huomautusten jälkeen toisessa käsittelyssä toteutuksen varmistamiseksi. Missä vaiheessa valmistelut ovat? Miten yrityssektori otetaan mukaan? Näkeekö komissio vielä ongelmia toteutuksessa? Jos ongelmia sen mielestä on, mitä niiden voittamiseksi voidaan tehdä? RR\509679.doc 15/124 PE 331.944

B5-514: Pk-yritysten laajentumisohjelma Vuoden 2003 lopullisen talousarvion selvitysosa Määräraha on tarkoitettu rahoittamaan kokeiluhanke, jolla valmistellaan tulevaa oikeusperustaa nykyisten jäsenvaltioiden, ehdokasvaltioiden ja laajentuneeseen unioniin rajoittuvien maiden pkyritysten yhteistyötä ja liikekumppanuuksia tukevan ohjelman rahoittamiselle laajentumisen valmistelujen yhteydessä. Komissiota kehotetaan tekemään ehdotus oikeusperustasta ja pysyvästä ohjelmasta ennen vuoden 2003 loppua. Yhteisön talousarviosta olisi osoitettava määrärahoja sellaisen hankkeen rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on kehittää raja-alueilla yhteistyöohjelmia, koulutusta, yritystapahtumia (esimerkiksi kumppanuuksia) ja pk-yritysten välisiä verkostoja nykyisissä jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja laajentuneeseen unioniin rajautuvissa maissa. Tämä hanke vastaa Euroopan unionin pk-yritysten kehitykseen ja laajentumisen valmisteluun liittyviä poliittisia painopisteitä erityisesti siinä suhteessa, että siinä valmistellaan ehdokasvaltioissa ja muissa naapurimaissa toimivia pk-yrityksiä sisämarkkinoihin. Hankkeilla olisi tuettava sellaisten kumppanuuksien ja verkostojen luomista, jotka perustuvat konkreettisiin toimintasuunnitelmiin pk-järjestöjen, kauppakamareiden, aluekehityselinten sekä muiden paikallis- ja alueviranomaisten välillä, jotka vastaavat pk-yritysten kehityksestä unionissa sekä maissa ja alueilla, jotka ovat oikeutettuja tukeen Phare-, Tacis-, Cards- ja Medaohjelmista. Toimi on tarkoitettu täydentämään päätöksen 2000/819/EY ja alamomentin B5-3 0 0 3 nojalla rahoitettavia toimenpiteitä laajemmassa maantieteellisessä ja taloudellisessa yhteydessä kuin nykyiset raja-alueet. Kokeiluhanke olisi rahoitettava rahoitusnäkymien otsakkeesta 3, mutta siihen olisi kuuluttava rahoitusosuuksia myös Phare-, Tacis-, Cards- ja Meda-ohjelmista. Toimenpiteiden olisi oltava muun muassa sellaisia, että tutkitaan mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa rahoitusvälineitä, joilla tuetaan pk-yritysten kehitystä unionissa laajentumisen yhteydessä, helpotetaan tiedonkulkua, koulutusta ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä pkyritysten välillä verkostojen kautta sekä pk-yritysten ja alue- ja paikallishallintojen välillä, keskitytään kehittämään verkostoja, jotka perustuvat kumppanuuksiin ja kehityssuunnitelmiin pk-yritysten välillä unionissa, ehdokasvaltioissa ja maissa, jotka ovat oikeutettuja tukeen Phare-, Tacis-, Meda- ja Cards-ohjelmista, tarkoituksena saada aikaan markkinalähtöinen kehitys näiden maiden pk-yritysten keskuudessa. Komission huomautus toteutettavuutta koskevassa kirjeessä: Määrärahat voitaisiin toteuttaa siirrolla momenttiin B5-510 tai kenties lisäämällä valmistelutoimen B5-3003 resursseja tai sijoittamalla tämän uuden kohdan lukuun B5-51. PE 331.944 16/124 RR\509679.doc

Komission huomautusten jälkeen nimikkeistöä muutettiin ja toimi siirrettiin lukuun B5-51 toteutuksen varmistamiseksi. Missä vaiheessa valmistelut ovat? Miten komissio aikoo toteuttaa nämä kokeilutoimet suhteessa valmistelutoimiin kohdassa B5-3003 (Laajentumisen vaikutus Euroopan unionin rajaseutualueilla)? Voidaanko taata maksuosuudet Phare-, Tacis-, Cards- ja Meda-ohjelmista? Aikooko komissio varmistaa, että toimi liitetään uuteen komission tiedonantoon "Laajempi Eurooppa ja naapuruus: uusi kehys suhteille EU:n itäisiin ja eteläisiin naapureihin" (KOM(2003) 104), jotta sitä käytettäisiin asianmukaisesti? B5-513: Tietämyksen alueet Vuoden 2003 lopullisen talousarvion selvitysosa Määräraha on tarkoitettu kattamaan luonteeltaan kokeelliset alueelliset toimet, joilla edistetään ns. tietämyksen alueiden perustamista teknisen kehityksen alalla ja yliopistojen ja tutkijoiden alueellisen tason yhteistyössä Euroopan alueiden integraation edistämiseksi. Rahoituksen saaminen edellyttää, että hankkeisiin osallistuu elimiä tai yksiköitä vähintään kolmesta Euroopan maasta. Komission huomautus toteutettavuutta koskevassa kirjeessä: Voitaisiin kattaa monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden hyväksi. Määrärahat voitaisiin toteuttaa siirrolla momenttiin B5-510. Miten toimi aiotaan toteuttaa? Ehdottaako komissio vieläkin mahdolliseksi ratkaisuksi siirtoa? B7-623: Tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kestäviä energiamuotoja koskevan toimintakyvyn vahvistaminen Vuoden 2003 lopullisen talousarvion selvitysosa Kyseinen vuoden 2002 määräraha on tarkoitettu sitä varten, että komissio voi toteuttaa järjestelyjä, joilla tuetaan tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kestäviä energiamuotoja koskevan toimintakyvyn lisäämistä kehitysmaissa. Ohjelma olisi sovitettava yhteen muiden tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kestäviä energiamuotoja koskevien, lahjoittajien toteuttamien hankkeiden kanssa. Vuodesta 2003 lähtien kestävien energiamuotojen osuus rahoitetaan momentista B7-8 4 1, ja tieto- ja viestintätekniikan osuus rahoitetaan puolestaan tarvittaessa kansallisista/alueellisista ohjelmista. Komission olisi lisäksi käytettävä määrärahaa Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman kanssa toteutettaviin yhteisiin pilottihankkeisiin ja varmistettava, että tieto- ja viestintätekniikan ja kestävään energiaan liittyvän tekniikan tarjoama hyöty kartoitetaan ja että sitä korostetaan asianmukaisesti. RR\509679.doc 17/124 PE 331.944

Komission huomautus toteutettavuutta koskevassa kirjeessä: Kestävät energiamuodot kuuluvat monivuotisen älykästä energiahuoltoa koskevan ohjelman ulkoisen osan piiriin. Komissio totesi myös, että tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat toimet olisi parasta toteuttaa nykyisissä maantieteellisissä yhteistyöohjelmissa (Aasia, Latinalainen Amerikka jne.). Missä vaiheessa toimi on nyt? Aiotaanko määrärahat toteuttaa selvitysosan mukaisesti? Mikä on suunniteltu toteutusaste? Johtopäätökset Parlamentti aikoo seurata tarkasti pilottihankkeita ja valmistelutoimia parlamentin aloitteina vuoden alkuvaiheessa mahdollisten vaikeuksien ennakoimiseksi ja voittamiseksi. Kohtuullinen menotavoite voisi olla 80 prosenttia vuonna 2003 aloitettujen toimien kohdalla ja 100 prosenttia vanhempien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien kohdalla. Otetaan käyttöön 25. marraskuuta 2002 annettuun yhteiseen lausumaan perustuva ennakkovaroitusmekanismi. Komission olisi tehtävä toteutussuunnitelman perusteella aloite ja tuotava esiin toteutukseen mahdollisesti liittyvät ongelmat, jotka voivat vaarantaa menotavoitteet. Parlamentille on toimitettava kirjallinen arvio "testausvaiheesta" ennen pilottihankkeen tai valmistelutoimen sisällyttämistä tulevaan oikeusperustaan tai ennen päätöstä hankkeen tai toimen hylkäämisestä. Muistutetaan erityisvaliokuntien vastuusta pilottihankkeiden ja valmistelutoimien toteutuksen valvonnassa ja seurannassa. PE 331.944 18/124 RR\509679.doc

Pilottihankkeet (PP) Budjettikohta 2003 Nimike Talousarvio 2002 Toteutus 2002 Talousarvio 2003 B3-1011 PP1 Nuorten osallistumista edistävät kokeiluluonteiset pilottihankkeet MSM MM MSM MM MSM MM 2,00 1,00 B3-4111 PP1 Ikääntyneiden liikkuvuutta koskeva Enea-pilottihanke 3,50 2,50 B4-301 PP1 Kioto Eurooppa Puhtaan kehityksen mekanismi 4,00 3,00 B5-3003 AP1 Laajentumisen vaikutus Euroopan unionin rajaseutualueilla 20,00 15,00 100 % 11 % AP vuonna 2003 (17,00) AP vuonna 2003 (13,50) B5-500 ei enää voimassa Hankkeet uusien lähestymistapojen löytämiseksi jäsenvaltioiden työmarkkinoilla - 2,50-51 % - 0,30 B5-513 PP1 Tietämyksen alueet 2,50 1,50 B5-514 PP1 Pk-yritysten laajentumisohjelma 8,00 6,00 B5-814 PP2 Euroopan muuttoliikkeiden seurantakeskus 1,40 1,00 33 % 1 % 2,60 1,50 B5-850 PP2 Perusoikeuksien kunnioittamista koskeva tutkimus- ja arviointiohjelma 1,00 0,40 96 % 80 % 1,00 1,00 B7-623 PP1 Tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kestäviä energiamuotoja koskevan toimintakyvyn vahvistaminen AP vuonna 2002 (5,50) AP vuonna 2002 (3,50) 70 % - 3 3,5 RR\509679.doc 19/124 PE 331.944

B7-6313 PP2 Peruskoulutuksen tukeminen kehitysmaissa 3,50 3,00 100 % - 3,5 0,5 YHTEENSÄ 25,90 21,90 30,10 20,80 VUOSITT. ENIMMÄIS- MÄÄRÄ MARGI- NAALI 32,00 32,00 6,10 1,90 PE 331.944 20/124 RR\509679.doc

Valmistelutoimet (AP) Kohtiin sisältyy tekninen apu (BA-kohdat) Budjettikohta 2003 Nimike Talousarvio 2002 Toteutus 2002 Talousarvio 2003 Otsake 3 MSM MM MSM MM MSM MM B2-513 AP1 Maatalouden tietojenkeruujärjestelmän uudelleenjärjestely 0,30 0,30 osittain (osittain) B3-1000 AP3 Koulutus- ja nuorisopolitiikan alan yhteistyöhön liittyvät 17,10 17,10 72 % 33 % 19,00 15,90 valmistelutoimet B3-1026 AP2 Urheilu: yhteisön politiikkaan urheilun alalla liittyvät 5,00 2,50 1 % - 2,50 2,40 valmistelevat toimet B3-2007 AP2 Kulttuurin alan yhteistyöhön liittyvät valmistelutoimet 1,00 0,40 91 % 92 % 2,00 1,60 B3-2018 AP2 Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan Innovaatio 1,10 0,22 58 % - 2,40 1,70 2000 -aloitteeseen liittyvät valmistelutoimet B4-309 AP2 Rannikoiden suojelun kokeiluluonteinen pilottihanke 0,00 1,00-99 % - 2,00 B5-3003 AP1 Laajentumisen vaikutusta koskevat valmistelutoimet Euroopan unionin rajaseutualueilla PP vuonna 2002 (20,00) PP vuonna 2002 (15,00) 100 % 11 % 17,00 13,50 B5-502 oikeusper. Työmarkkinat 5 7,2 91 % 89 % ei sov. ei sov. hyväksytty B5-503 ei enää Paikallista sitoutumista työllisyyteen koskevat valmistelevat 1,00 5,28 92 % 99 % pm 8,13 voimassa toimet B5-815 AP1 Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen 4,00 1,50 B5-831 ei enää voimassa Huumekaupan torjuntaohjelman valmistelutoimet 1 0,9 79 % 23 % - pm OTSAKE 3 YHTEENSÄ 31,20 34,60 47,20 45,53 Otsake 4 B7-623 PP1 Tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kestäviä energiamuotoja koskevan toimintakyvyn vahvistaminen 5,50 3,50 70 % - PP vuonna 2003 (3,00) PP vuonna 2003 (3,50) RR\509679.doc 21/124 PE 331.944

B7-624 Avustukset valtiosta riippumattomille järjestöille, jotka 0,40 0,40 100 % - - toimivat lasten syrjinnän torjumiseksi kehitysmaissa B7-667 AP3 Yhteistyö kolmansien maiden kanssa siirtolaisuuden alalla 12,50 15,00 100 % 28 % 20,00 14,60 B7-830 oikeusper. Yhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa koulutuksen 2,70 2,64 100 % 99 % n.a. n.a. hyväksytty alalla OTSAKE 4 YHTEENSÄ 21,10 21,54 20,00 14,60 OTSAKKEET 3 JA 4 YHTEENSÄ 52,30 56,14 67,20 60,13 YHTEENSÄ 52,30 56,14 67,20 60,13 VUOSITT. 75,00 75,00 ENIMMÄIS- MÄÄRÄ MARGI- NAALI 22,70 7,80 PE 331.944 22/124 RR\509679.doc

RAKENNERAHASTOJEN TALOUSARVIOTILANNE (TAVOITTEET 1, 2 JA 3) 1. Työasiakirjalla on kolme tavoitetta. Ensinnäkin siinä käsitellään rakennerahastojen (tavoitteiden 1, 2 ja 3) talousarvion toteutumista 31. joulukuuta 2002 mennessä. Merkittävin ongelma on ollut maksumäärärahojen käyttämättä jättäminen. Toiseksi halutaan kiinnittää budjettivaliokunnan huomio maksumäärärahojen tarpeisiin vuonna 2004 talousarvion valmisteluja varten. Kolmanneksi halutaan vielä ehdottaa joitakin parannusehdotuksia harkittavaksi. Tavoitteille 1, 2 ja 3 myönnetyt määrärahat 2. Rakennerahastojen määrärahat ovat kokonaisuudessaan 195 miljardia euroa kaudella 2000 2006 (vuoden 1999 hinnat lukuun ottamatta koheesiorahastoa). Määrärahat keskittyvät suurimmaksi osaksi kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen. Kokonaismäärärahat koskevat yhteisöaloitteita, innovatiivisia toimenpiteitä ja teknistä apua. Määrärahat jaetaan seuraavalla tavalla: Tavoite 1: 69,7 prosenttia eli 135,9 miljardia euroa osoitetaan kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteellinen mukauttamiseen. Tavoite 2: 11,5 prosenttia eli 22,5 miljardia euroa osoitetaan rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen uudistamiseen. Tavoite 3: 12,3 prosenttia eli 24,05 miljardia euroa osoitetaan koulutus- ja työllisyysjärjestelmien sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikan mukauttamiseen ja uudistamiseen. Maksumäärärahojen toteutus 31.12.2002 3. Kun vertaillaan keskenään talousarvion toteutumista 31. joulukuuta 2001 mennessä ja talousarvion toteutumista 31. joulukuuta 2002 mennessä (väliaikaiset tiedot 3. helmikuuta 2003 asti), huomataan, että rakennerahastojen ongelmat koskevat ainoastaan maksumäärärahoja, sillä maksusitoumukset suoritetaan ohjelmien perusteella automaattisesti vuosierissä. 4. Maksusitoumusten osalta on syytä muistaa, että tällä hetkellä talousarviossa ovat ainoastaan uutta ohjelmakautta 2000 2006 vastaavat määrärahat, kun taas maksujen osalta kauden 2000 2006 määrärahojen lisänä ovat kauden 1994 1999 määrärahat. RR\509679.doc 23/124 PE 331.944

Taulukko 1 Arvio maksumäärärahojen toteutuksesta 31. joulukuuta 2001 31. joulukuuta 2002 Miljoonaa euroa Myönnetyt maksumäärärahat Maksut 31.12.2001 mennessä Maksut 31.12.2001 mennessä (%) Maksut 31.12.2002 mennessä Maksut 31.12.2002 mennessä (%) Vaihtelu vuoden 2001 ja 2002 lopussa Tavoite 1 18 821 13 789 71 % 15 369 82 % +11 % Tavoite 2 3 405 3 138 70 % 1 641 48 % -22 % Tavoite 3 3 360 1 630 51 % 2 404 72 % +21 % Yhteensä 25 586 18 557 68,1 % 19 414 75,9 % +7,8 % 5. Komission toimittamat tiedot (ks. taulukko 1 edellä) osoittavat, että maksumäärärahojen toteutusaste on parantunut osittain. Vuonna 2001 toteutui 68,1 prosenttia ja vuonna 2002 jo 75,9 prosenttia. Tavoitteen 1 maksumäärärahojen toteutuminen on lisääntynyt: vuonna 2001 toteutui 71 prosenttia ja seuraavana vuonna 82 prosenttia. Samoin on käynyt tavoitteessa 3: vuonna 2001 toteutui 51 prosenttia ja seuraavana vuonna 72 prosenttia. Sitä vastoin tavoitteen 2 maksumäärärahojen toteutumisaste on alentunut: vuonna 2001 toteutui 70 prosenttia ja vuonna 2002 vain 48 prosenttia. 6. Tilanne on aiheutunut pääasiassa siksi, että vanhojen ohjelmien päättäminen on viivästynyt pahoin, kun uusien ohjelmien toteuttamisessa on päästy samalla asteittain vauhtiin erityisesti tavoitteessa 1. Ei pidä myöskään unohtaa, että edellisellä ohjelmakaudella (1994 1999) toteutusongelmat kasaantuivat loppupäähän ja venyivät useita vuosia uudelle kaudelle, koska ei ollut automaattista peruuntumismekanismia. Uudella ohjelmakaudella kriittisin vaihe on puolestaan alussa, kun uusien ohjelmien hyväksyminen lisää tarvetta toteuttaa tuoreita maksusitoumusmäärärahoja nopeasti. Nykyinen vaihe vastaa siis tällaista erityisen herkkää tilannetta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi toistua enää vuonna 2007 seuraavan ohjelmakauden aikana. "N+2"-sääntö rajoittaa maksumäärärahojen siirtämismahdollisuuden siten, että vuonna 2006 tehdyt sitoumukset voidaan siirtää ainoastaan vuoden 2008 loppuun. 7. Vuoden 2001 (2000 ja 2001) ja 2002 (2000 2001 2002) lopulla kertyneiden maksumäärärahojen toteutumistilanteen kehitys verrattuna kauden 2000 2006 kokonaismäärärahoihin vahvistaa sen, että kokonaistilanne on epätyydyttävä, kuten käy ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 2 Maksumäärärahojen toteutusasteen kehittyminen kaudella 2000 2006 Tilanne 31.12.2001 31.12.2002 Tavoite 1 11,1 % 21,8 % Tavoite 2 7,7 % 13,7 % Tavoite 3 11,1 % 20,8 % Tältä osin kannattaa esittää myös jako saajamaiden kesken 31.12.2002. PE 331.944 24/124 RR\509679.doc

Taulukko 3 Maksumäärärahojen toteutusaste kaudella 2000 2006 tavoitteittain ja maittain Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Itävalta 27,9 % 16,5 % 34,7 % Belgia 21,0 % 8,6 % 17,1 % Tanska 17,1 % 13,0 % Suomi 20,6 % 21,5 % 17,4 % Ranska 14,4 % 12,1 % 21,4 % Saksa 26,2 % 16,7 % 27,6 % Kreikka 16,0 % Irlanti 30,4 % Italia 12,7 % 7,0 % 17,3 % Luxemburg 7,0 % 17,5 % Alankomaat 7,4 % 11,3 % 7,0 % Portugali 27,3 % Espanja 25,9 % 26,4 % 24,6 % Ruotsi 22,7 % 22,5 % 14,6 % Yhdistynyt 16,9 % 8,6 % 20,3 % kuningaskunta Yhteensä 21,8 % 13,7 % 20,8 % Koska 7 prosentin ennakko on automaattinen, vain ne jäsenvaltiot, joiden täytäntöönpanoaste on yli 7 prosenttia, ovat alkaneet panna ohjelmiaan täytäntöön myös todellisuudessa ja esittää palautuspyyntöjä. 8. Käyttämättä jääneitä määrärahoja on 6,172 miljardia euroa 31.12.2002, jota voidaan verrata edellisen varainhoitokauden 8,676 miljardiin euroon. Vaikka kyseisten määrärahojen on tarkoitus palata jäsenvaltioille, puutteellinen toteuttaminen ei ole asianmukaista taloudenhoitoa kuin osittain. Koska maksusitoumukset on jo tehty, maksumäärärahoja on siirrettävä, mihin liittyy suuri vaara maksumäärärahojen enimmäismäärän mahdollisesta ylittymisestä seuraavina vuosina. Komission on ilmoitettava, jos se aikoo siirtää määrärahoja tai antaa täydentävän lisätalousarvion varainhoitovuoden 2003 aikana. Mitä tulee summiin, jotka voitaisiin palauttaa jäsenvaltioille, nehän voitaisiin käyttää muutoinkin. Voitaisiin esimerkiksi lisätä niille jäsenvaltioille maksettavia performanssipalkkioita, joiden toteutus on kärkipäässä. RR\509679.doc 25/124 PE 331.944

Taulukko 4 Käyttämättä olevat maksumäärärahat 31.12.2002 Miljoonaa euroa Käyttämättä olevat määrärahat Tavoite 1 3 452 Tavoite 2 1 764 Tavoite 3 956 Yhteensä 6 172 Ohjelmista maksamatta olevat määrät kaudella 1994 1999 9. Komission toimittamien tietojen mukaan vanhoista ohjelmista maksamatta olevat määrät olivat 31. joulukuuta 2002 yhteensä 12,04 miljardia euroa. Alun perin sidotuista määristä oli 31. joulukuuta 2001 maksamatta 9,4 prosenttia, ja 31. joulukuuta 2002 maksamatta oli 8,7 prosenttia. Parannus on hyvin hienoinen, mikä johtuu kauden 1994 1999 päättämisen viivästymisestä. Taulukko 5 Maksamatta olevien määrien kehitys 1994 1999 Miljoonaa euroa Sidotut määrät 31.12.2001 maksamatta olleet määrät 31.12.2001 maksamatta olleiden määrien osuus prosentteina alun perin sidotuista määristä 31.12.2002 31.12.2002 maksamatta maksamatta olleiden olleet määrät määrien osuus prosentteina alun perin sidotuista määristä Tavoite 1 98 722 8 025 8,1 % 7 515 7,6 % Tavoite 2 23 374 3 462 14,8 % 3 077 13,2 % Tavoite 3 15 811 1 471 9,3 % 1 448 9,2 % Yhteensä 137 907 12 958 9,4 % 12 040 8,7 % 10. Komissio tunnustaa antamassaan tiedonannossa [(KOM 2002) 528 lopullinen], että "voidaan todeta, että vanhojen ohjelmien tilanne on huolestuttavampi". Myös tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella osuuksien jakautumista jäsenvaltioittain. Voidaan todeta, että maksettavana olevat määrät ovat vähentyneet vain vaatimattomasti ja että kaiken lisäksi tilanne koskee eriasteisesti kaikkia maita ja aivan eritoten maita, jotka ovat saaneet runsaasti tukea rakennerahastoilta. PE 331.944 26/124 RR\509679.doc

Taulukko 6 Maksamatta olevien määrien kehitys 1994 1999 maittain Miljoonaa euroa Sidotut määrät 31.12.2001 maksamatta olleet määrät 31.12.2001 maksamatta olleiden määrien osuus prosentteina alun perin sidotuista määristä 31.12.2002 maksamatta olleet määrät 31.12.2002 maksamatta olleiden määrien osuus prosentteina alun perin sidotuista määristä Saksa 22 473 1 922 8,6 % 1 857 8,3 % Itävalta 1 651 144 8,7 % 141 8,5 % Belgia 2 143 290 13,5 % 206 9,6 % Tanska 875 87 9,9 % 75 8,6 % Espanja 35 603 2 618 7,4 % 2 480 7,0 % Suomi 1 740 174 10,0 % 167 9,6 % Ranska 15 474 1 916 12,4 % 1 524 9,8 % Kreikka 15 272 1 558 10,2 % 1 508 9,9 % Irlanti 6 313 427 6,8 % 351 5,6 % Italia 22 322 3 256 14,6 % 3 128 14,0 % Luxemburg 105 23 21,9 % 22 21,0 % Alankomaat 2 486 503 20,2 % 444 17,9 % Portugali 15 355 985 6,4 % 908 5,9 % Yhdistynyt 13 336 2 012 15,1 % 1 916 14,4 % kuningaskunta Ruotsi 1 444 252 17,5 % 252 17,5 % Yhteensä 137 907 12 958 9,4 % 12 040 8,7 % Ohjelmista maksamatta olevat määrät kaudella 2000 2006 11. Maksamatta olevien maksusitoumusmäärärahojen osalta talousarvion toteutumistilanteesta käy ilmi, että maksamatta olevat määrät lähes kaksinkertaistuivat: 31. joulukuuta 2000 maksamatta oli 27,4 miljardia euroa ja 31. joulukuuta 2002 maksamatta oli 53,7 miljardia euroa. Tilanne vaikuttaa maksujen erääntymisaikatauluun seuraavilla varainhoitokausilla sekä erityisesti varainhoitovuoden 2004 tarpeiden arviointiin. Tilanne, milj. euroa 31.12.2000 31.12.2001 31.12.2002 Tavoite 1 18 587,1 30 883,8 36 712,0 Tavoite 2 5 183,3 8 198,7 10 063,0 Tavoite 3 3 647,4 5 779,4 6 992,3 Yhteensä 27 417,8 44 861,9 53 767,3 12. Jos on totta, kuten komissio usein korostaa, että kahden vuoden aikaväli näyttää perustellulta yhteisiä infrastruktuureja koskevien suurhankkeiden käynnistämiseksi, tällainen tilanne kauden alussa kielii ensinnäkin ohjelmien määrittelyn viivästymisestä RR\509679.doc 27/124 PE 331.944