Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset 2 suhde kehitysvammalakiin 2 suhde muihin palveluihin 2 Mitä henkilökohtainen apu on? (VPL 8 c )2 Kuka saa henkilökohtaista apua? (VPL 82 ) 3 myöntämisedellytykset (VPL 8 c 3 mom): 3 Avun määrä määritellään palvelusuunnitelmassa 3 Kuinka toimin saadakseni henkilökohtaista apua? 4 määrä (VPL 8 4-5 mom) 4 järjestäminen (8 d ) 4 järjestämistavat (8 d ) 4 Omainen avustajana (8 d 4 mom) 5 Kuusi kysymystä henkilökohtaisesta avusta 5 Lähde: Vammaispalvelulaki ja sen pohjana oleva hallituksen esitys uudistus astuu voimaan 192009 Se on osa laajempaa vammaislainsäädännön uudistusta Uudistuksen taustalla ovat sekä perusoikeudet että YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? Uudistuksen tavoitteena on lisätä palveluiden suunnitelmallisuutta ja niiden saannin joutuisuutta Tarkoitus on selkeyttää palvelujen ja tukitoimien kokonaisuutta uudistuksen tarkoitus on lisätä yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin Se toteuttaa perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaalipalveluihin, vahvistaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja konkretisoi suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia: yhdenvertaisuutta, osallisuutta sekä oikeutta tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL 1 ) Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sel- 1
laisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (VPL 31 ) Tämän lain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve (VPL 32 ) Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VpA 12 ) uudistetut säännökset Palvelusuunnitelman laatiminen Palvelusuunnitelman merkitys on uudistetun lain myötä kasvanut Laki myös tuo uudella tavalla esiin asiakkaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamisen Asioiden viivytyksetön käsittely Uudistetun lain mukaan päätös on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 3 kk:n kuluessa hakemuksesta Vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittäminen Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta, kiireellisessä tapauksessa viipymättä Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus suhde kehitysvammalakiin Vammaispalvelulaki tulee ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin Kehitysvammalakia noudatetaan, mikäli VPL:n mukaiset palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia Tämä tarkoittaa, että on valittava aina asiakkaalle edullisempi vaihtoehto (esim maksuton palvelu) Erityishuollon palveluita on järjestettävä kuten ennenkin suhde muihin palveluihin Henkilökohtainen apu ei sulje pois mitään palveluita, vaan jokaiselle asiakkaalle tulee räätälöidä hänen tarpeidensa mukainen palvelupaketti Asiakas voi saada esimerkiksi asumis-, kuljetus- ja tulkkipalveluita sekä kuulua omaishoidon tuen piiriin Tarkoituksena on, että palvelut täydentävät toinen toisiaan Henkilökohtaista apua vastaava apu ja tuki on järjestettävä muina palveluina ja tukitoimina silloin, kun henkilökohtainen apu ei ole vaikeavammaiselle henkilölle sopivin palvelumuoto Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus Mitä henkilökohtainen apu on? (VPL 8 c ) Henkilökohtainen apu on vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1 päivittäisissä toimissa: Sisältää myös asioinnin kodin ulkopuolella Päivittäisiin toimiin kuuluvat myös harvemmin kuin päivittäin tapahtuvat asiat, esim kaupassa käynti 2 työssä ja opiskelussa: Työllä tarkoitetaan työsuhteiseen perustuvaa toimintaa (esim tuettu työ, ei avotyö) Opiskelulla tarkoitetaan tutkintoon tai ammatin saavuttamiseen johtavaa tai ammattitaitoa ja työllistymismahdollisuuksia parantavaa opiskelua Muunlainen opiskelu katsotaan harrastukseksi 3 harrastuksissa: - Harrastuksilla tarkoitetaan sekä kotona että kodin ulkopuolella tapahtuvaa harrastustoimintaa 4 yhteiskunnallisessa osallistumisessa 5 sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä 2
= Apu toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei selviä niistä vamman tai sairauden vuoksi Tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan Kuka saa henkilökohtaista apua? (VPL 82 ) Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein Tämä tulee kyseeseen: Vain, kun kyseessä hyvin vaikea- ja monivammainen henkilö JA kun tarvitaan pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erittäin vaativaa ja monialaista erityisosaamista jatkuvasti ja pitkäaikaisesti Kun henkilö jo on palvelu- ja hoidontarpeen vuoksi perustellusti laitoshoidossa myöntämisedellytykset (VPL 8 c 3 mom): saajan on oltava vaikeavammainen Tämä tarkoittaa, että hän tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua, eikä henkilön avuntarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista VPL:ssa ei ole ala- eikä yläikärajoja myöntämistä ei ratkaise diagnoosi, vaan toimintakyky Kun kyseessä on pitkäaikainen vamma tai sairaus, on otettava huomioon myös vaihtelevat avuntarpeet (etenevät sairaudet, vaihteleva toimintakyky, sääolosuhteet, toimintaympäristöt) Myös määrällisesti vähäisempi välttämätön avuntarve riittää, jos tarve on toistuva (esim kun kehitysvammainen henkilö, jolla on hahmotushäiriö, osaa liikkua tutussa, mutta ei vieraassa ympäristössä) Jos avuntarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee avuntarpeeseen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla Vain sellaisissa tilanteissa, joissa hoito, hoiva ja valvonta edellyttää pääasiassa sairaanhoidollista tai muuta erityisosaamista, apu on järjestettävä muun säädöksen perusteella Henkilöllä on oltava voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa Lähtökohtana on, että avun tarvitsija itse voi vaikuttaa siihen, missä asioissa ja miten avustetaan lähtien hänen omista valinnoista eikä ulkopuolisen tahon määrittämänä Lain kirjoittaja Jaana Huhta kommentoi: Oltava itse vähintään vahvasti osallisena Lakia ei tule tulkita liian tiukasti Päätöksentekijällä on oltava riittävä valmius ottaa selkoa asiakkaan omasta käsityksestä asiassa, tarvittaessa käytetään esim tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä sekä läheisten apua ja tukea Riittää, että joku henkilö ymmärtää vaikeavammaisen ihmisen tahdonilmaisun Avun määrä määritellään palvelusuunnitelmassa Avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa Palvelusuunnitelma on tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa Palvelusuunnitelmaan kirjattuja asioita ei saa ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa 3
Kuinka toimin saadakseni henkilökohtaista apua? 1 Yhteydenotto kunnan vammaispalveluista vastaavaan sosiaalityöntekijään 2 Palvelutarpeen selvittäminen (palvelusuunnittelu) asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhteistyönä 3 Kirjallinen hakemus, josta ilmenee, mihin apua tarvitaan ja kuinka paljon sekä toive palvelun järjestämistavasta 4 Sosiaalityöntekijän kirjallinen päätös järjestäminen (8 d ) järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä otettava huomioon henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan määrä (VPL 8 4 5 mom) Päivittäisiin toimiin, opiskeluun ja työhön on myönnettävä tunteja välttämättömän tarpeen mukaan Määrää arvioitaessa lähtökohtana on Suomen perustuslaki: PL 191 : oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon Palvelulla on turvattava ihmisarvoisen elämän edellytykset PL 193 : Järjestettävä riittävät sosiaalija terveyspalvelut Lisäksi on huomioitava sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti asiakkaan toiveet, mielipide, yksilölliset tarpeet ja etu Ratkaisut on tehtävä vammaispalvelulain tavoitteita kunnioittaen ja ottaen huomioon yksilöllinen avun tarve (VPL 32 ) Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon on myönnettävä 192009 alkaen vähintään 10 h/kk ja 112011 alkaen vähintään 30h/kk järjestämistavat (8 d ) 1 Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (nykyinen järjestelmä) 2 Kunta antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten (arvon oltava kohtuullinen) 3 Kunta järjestää palvelun itse tai yhteistyössä toisen kunnan/kuntien kanssa tai ostopalveluna Omainen avustajana (8 d 4 mom) Omainen tai läheinen ei voi toimia avustajana, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena Lainkohdan tavoitteena on itsenäistyminen ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Näin halutaan myös tehdä ero omaishoidon ja avustamisen välille, jotta mahdollistettaisiin lisäapu omaishoidon piirissä oleville Esimerkkejä erityisen painavasta syystä: Äkillinen avun tarve, ulkopuolisen avustajan löytyminen vaikeaa, vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt Vakiintuneita työsuhteita voidaan jatkaa, jos se on vaikeavammaisen henkilön edun mukaista 4
Kuusi kysymystä henkilökohtaisesta avusta (Ilmestynyt aiemmin Tukiviestissä 2/2009) Vammaispalvelulaki uudistuu tulevana syksynä Tärkeä muutos on vaikeavammaisten henkilöiden subjektiivinen oikeus saada henkilökohtaista apua Lakiuudistuksesta on juttukooste Tukiviestissä 1/09 Kuuteen tärkeään kysymykseen vastaavat tässä Tukiliiton vammaisasiamies Sirkka Sivula ja lakimies Minna Kaipinen 1 Jos henkilökohtaista avustajaa ei löydy, voiko kunta antaa palvelusetelin ja pestä kätensä? Henkilökohtainen apu on 192009 alkaen subjektiivinen oikeus vaikeavammaiselle henkilölle, joten kunnan on järjestettävä apu lain kriteerit täyttävälle henkilölle Jos asiakas valitsee järjestämistavoista henkilökohtaisen avustajan, kunnalla ei ole velvollisuutta etsiä avustajaa, kunta vain tekee päätöksen ja maksaa avustajasta aiheutuvat kustannukset Jos asiakas kieltäytyy palvelusetelistä, apu pitää järjestää esimerkiksi henkilökohtaisen avun palveluna siten, että kunta itse palkkaa työntekijän tai ostaa palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta 2 Voiko henkilökohtaista apua saada, vaikka henkilöllä on jo avustaja koulussa tai kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu? Voi saada, mikäli tarvetta henkilökohtaiseen apuun on muillakin elämänalueilla Henkilökohtaiseen apuun liittyy oleellisesti oikeus itse päättää, mitä avustajan kanssa milloinkin tehdään 4 Jos vaikeavammainen henkilö asuu palvelukodissa, voiko hän saada henkilökohtaista apua? Voi saada Tällöin hän saa tarvitsemansa, puhtaasti asumiseen liittyvän avun kodissa palvelukodin henkilökunnalta ja henkilökohtaisen avustajan avulla hän voi esimerkiksi harrastaa kotona tai pääsee kodin ulkopuolelle harrastamaan, tapaamaan ystäviään tms 5 Jäänkö kokonaan vaille apua, jos kunta katsoo, ettei minulla ole oikeutta henkilökohtaiseen apuun? Et jää Kunnan tulee turvata riittävä apu kaikille Tarvittava apu tulee järjestää esimerkiksi kehitysvammalain perusteella 6 Voiko joku toimia kehitysvammaisen henkilön puolesta työnantajana, jos kehitysvammainen henkilö haluaa itse palkata henkilökohtaisen avustajan mutta ei kykene huolehtimaan työnantajavelvoitteista? Periaatteessa äiti tai isä voi allekirjoittaa työsopimuksen alaikäisen kehitysvammaisen lapsensa puolesta ja hoitaa palkanmaksuun liittyvät ym velvoitteet Täysi-ikäisen puolesta sen voi tehdä oikeuden määräämä edunvalvoja Vaikka holhooja tai edunvalvoja allekirjoittaa sopimuksen kehitysvammaisen henkilön puolesta, kehitysvammainen itse vastaa sopimukseen liittyvistä velvoitteista 3 Jos vanhempi toimii omaishoitajana, voiko vaikeavammainen henkilö saada henkilökohtaista apua? Voi saada Omaishoidon tuki ja henkilökohtainen apu täydentävät toisiaan, ne eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja 5
Vammaispalvelulaki muuttuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Kirjoittajat Vammaisasiamies Sirkka Sivula sirkkasivula@kvtlfi, 050 5380 548 Sosiaalipolitiikan ja kuntayhteistyön koordinaattori Jutta Keski-Korhonen juttakeski-korhonen@kvtlfi, 050 3775 040 Tiedottaja Sanna Välkkilä sannavalkkila@kvtlfi, 050 3139 362 Kehitysvammaisten Tukiliitto on vuonna 1961 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö Järjestön paikallisissa lähes 200 kehitysvammaisten tukiyhdistyksessä on noin 18 000 henkilöjäsentä Heille kuuluminen Kehitysvammaisten Tukiliittoon tarjoaa joukkovoimaa ja välineet sen hyödyntämiseksi Voimakas järjestö antaa jäsenilleen tietoa ja tukea Kehitysvammaisten Tukiliitto puolustaa kehitysvammaisten ihmisten oikeutta syntyä ja elää arvostettua elämää sekä heidän oikeuttaan yksilöllisesti tuettuun perhe-elämään Riittävät kuntoutuspalvelut, elinikäinen oppiminen ja itsenäinen elämä tekevät elämästä laadukkaan Kehitysvammaisille ihmisille kuu luvat mielekäs työ ja päivätoiminta sekä yksilöllisesti tuettu asuminen Heillä on oikeus kulttuuriin ja vapaa-aikaan sekä arvokkaaseen ikääntymiseen Kehitysvammaisten Tukiliitto puolustaa ja edistää kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, elämänlaatua ja ihmisoikeuksia Järjestön perustehtävä on kehittää vertaistukea ja käyttäjien tarpeista lähteviä palveluja Tärkeää on myös edistää kaikille avointa yhteiskuntaa Järjestö luo kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä tueksi uusia toimintatapoja ja -malleja Tavoitteisiinsa järjestö pyrkii koulutuksella, ohjauksella, neuvonnalla ja tuella Keskeisiä työmuotoja ovat edunvalvonta ja kansalaistoiminta sekä tutkimus, kehitystyö ja kokeilutoiminta Viestintä ja verkostoituminen ovat osa kaikkea toimintaa Keskustoimistomme sijaitsee Tampereella, aluetoimistot ovat Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Oulussa ja Rovaniemellä 6 Pinninkatu 51, 33100 Tampere kotisivu wwwkvtlfi